Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 84 Asianro 5977/10.03.00.00/2015 Oikaisuvaatimus / vs. tarkastusarkkitehti Risto Rädyn päätös 6.8.2015 57 / rakennuslupa ja aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta/ omakotitalo, pihakatos, laituri, maalämpökaivo ja aita/muuri / 297-18-17-18 / Rönöntie 3c Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen rakennusvalvonta Tiivistelmä Vs. tarkastusarkkitehti Risto Räty on 6.8.2015 57, (lupatunnus 15-757-R) myöntänyt rakennusluvan omakotitalon, pihakatoksen, laiturin, maalämpökaivon ja aidan/muurin rakentamiseen kiinteistölle 297-18-17-18 osoitteeseen Rönöntie 3c, 70100 Kuopio. Päätöksen yhteydessä on myönnetty myös MRL 144 :n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta 25 000 euron vakuutta vastaan käyttöönottokatselmukseen saakka. Luvan hakija on toimittanut vakuuden rakennusvalvontaan. Rakennuslupapäätös on annettu julkipanon jälkeen 10.8.2015. Viimeinen päivä oikaisuvaatimuksen tekemiseen on ollut 24.8.2015. Naapurikiinteistön 297-18-17-16 (Rönöntie 5, 70100 Kuopio) omistajat Mervi ja Jyrki Niskanen ovat 11.8.2015 vaatineet oikaisua kyseiseen päätökseen. He ovat täydentäneet oikaisuvaatimustaan 13.8.2015 ja 24.8.2015. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja lautakunta ottaa asian käsiteltäväkseen. Oikaisuvaatimus 11.8.2015 Mervi ja Jyrki Niskanen (jaetaan liiteaineistona) Täydennys oikaisuvaatimukseen 13.8.2015 Jyrki ja Mervi Niskanen (jaetaan liiteaineistona) Täydennysasiakirja nro 2 24.8.2015 Jyrki ja Mervi Niskanen (jaetaan liiteaineistona) Vaikutusten arviointi - Vastine 28.8.2015 Asianajaja Kalle Lyytinen Jarmo ja Nonna Heiskasen asiamiehenä (jaetaan liiteaineistona) Esitys Esitän, että ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää vs. tarkastusarkkitehdin päätöksen 6.8.2015 57 kokonaisuudessaan voimassa sekä toistaa rakennuslupapäätöksessä esitetyt perustelut
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 2 (2) Perustelut Aloittamisoikeus Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 144 :ssä (2.9.2005/730) säädetään aloittamisoikeudesta muun ohella seuraavasti: Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennuslupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeuden päätöksestä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian ratkaisusta tehtävän valituksen yhteydessä. Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Hallintolain 49 f :ssä säädetään, että Kun oikaisuvaatimus on tehty, oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Täytäntöönpanon kieltämis- tai keskeytysasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Selostus ja perustelu Nonna ja Jarmo Heiskaselle on lupapäätöksen yhteydessä myönnetty rakennustöiden aloittamisoikeus töiden suorittamiseen käyttöönottokatselmukseen saakka 25 000 euron vakuutta vastaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Vakuus on toimitettu rakennusvalvontaan. Hakija on lupahakemuksen yhteydessä perustellut aloittamisoikeuden hakemista erillisellä liitteellä. Aloittamisoikeus on voitu myöntää, koska olisi kohtuutonta, että hankkeen viivästyminen hakijasta johtumattomista syistä aiheuttaisi hakijalle muun ohella taloudellisia menetyksiä. Aloittamisoikeuden myöntämisestä ei myöskään aiheudu kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön omistajille. Aloittamisoikeuden myöntäminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska rakennuspaikka on ollut ennen rakennustyön aloittamista rakentamaton tontti, jonka rakentaminen on ratkaistu lainvoimaisesti voimassa olevassa asemakaavassa ja lupahakemus on kaavan mukainen. Viime kädessä rakennuspaikka voidaan palauttaa ennalleen hakijan asettaman vakuuden turvin. Asemakaavan mukaisuus Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 135 rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 3 (3) 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Selostus ja perustelu Oikaisuvaatimuksessaan naapurikiinteistön 18-17-16 omistajat väittävät, että hanke rikkoo asemakaavan määräyksiä h=7 ja l=20 osalta ja hankkeen rakennusala ylitetään suunnitelmassa asuinrakennuksen luoteiskulmalla. Asemakaavassa tontti on asuinpientalojen korttelialuetta. Rakennusala rajoittuu naapuritontteihin sekä kadun ja rannanpuoleisiin istutettaviin alueen osiin. Rakennusoikeus muodostuu tehokkuusluvulla e=0.35; kerrosala suhteessa tontin pinta-alaan. Sallitusta kerrosalasta on käytettävä vähintään 25% auton säilytyspaikkojen, varastojen tai yhteiskäyttöisten tilojen rakentamiseen. Viisitoista prosenttia sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamattomiksi työ- ja liiketiloiksi. Suunnitelman mukaisen rakennuksen kerrosala on vähemmän kuin rakennusoikeus. Rakennusalalla olevan rakennuksen suurin sallittu pituus on 20 metriä. Kaavamääräyksellä pyritään siihen, että rakennuksen yhtäjaksoinen julkisivupituus ei saa olla yli 20 m, jolloin pidemmät rakennukset täytyy porrastaa tai jakaa pienempiin osiin. Esitetty suunnitelma on ko. kaavamääräyksen mukainen. Rakennusalalla olevan rakennuksen suurin sallittu keskikorkeus on seitsemän metriä. Kaavamääräyksen mukaisesti lasketaan rakennuksen eri korkuisten osien keskikorkeus ottaen huomioon niiden ala. Määräys mahdollistaa, että osa rakennusta on korkeampi kuin suurin sallittu keskikorkeus. Asemakaavassa ei ole käytetty kaavamääräystä, joka rajoittaisi rakennuksen osan korkeutta, esimerkiksi Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus metreinä. tai Rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema. Rakennuksen keskikorkeus on laskelman mukaisesti 6,767 metriä. Rakennusalan ylityksiä ei ole, katos ja terassi rakennelmat sijoittuvat talousrakennusten alueelle t-6.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 4 (4) Asuinrakennukseen liittyvä autokatos on katsottavissa yhdeksi rakennukseksi kun niitä yhdistää rakennusosa, kysymyksessä on vakiintunut hallintokäytäntö. Ottaen huomioon lähiympäristön tonttien rakentamistapa, esitetty kiviaita vierellä olevine pensasistutuksineen sopii ympäristöön, joten vähäinen poikkeaminen pl-3 istutusmääräyksestä on perusteltu. Korkeusasemat Oikaisuvaatimuksessaan kiinteistön 18-17-16 omistajat ovat epäilleet, että rakennuslupapäätöstä edeltäneet lausunnot ovat perustuneen puutteellisiin lupahakemuksen liitepiirustuksiin. Liitepiirustukset ovat laadittu Kuopion Pientalo-ohjeen 2015 luvun 5, Piirustukset, mukaisesti. Piirustukset ovat laadittu normaaleja omakotitalon rakennuslupapiirustuksia yksityiskohtaisemmin: mm. korkeuskäyrästö on esitetty poikkeuksellisesti 0,5 metrin välein. Piirustukset laatinut pääsuunnittelija on tunnettu laadukkaista suunnitelmistaan, joissa on yleensä poikkeuksellisen vähän virheitä. Kaupunkikuvatyöryhmän ja asemakaavoituksen lausunnot ovat liiteasiakirjojen lisäksi perustuneen rakennuspaikalla käynteihin. Alueen korkeuskäyriä tarkasteltaessa, rakennettavan tontin kohdalla on painanne, joka poikkeaa saaren rantaviivan ja Rönöntien suuntaisesta yhtenäisestä maastolinjasta. Painanteen täyttäminen on perusteltua yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi. Yleisen edun toteutumiseksi yksittäistä hanketta tutkitaan ensisijaisesti kadulta katsottuna ympäröivien alueiden korkeusasemiin vertaamalla. Oikaisuvaatimuksen tekijät pitävät outona käsityksenä sitä, että keskimäärin 1 m virheet voidaan korjata 20 cm:n muutoksilla. Lupapäätöksen valmisteluvaiheessa vertaillaan korkeuskäyriä kaupungin kantakarttaan, jossa on esitetty vain 1 m:n korkeuskäyrät. Tilanteen arvioimiseksi on apuna käytetty korkeusasemia naapurin rakennuslupapäätöksestä. Naapuri kiinteistön 297-18-17-16 rakennuksen rajanpuoleiset olevat maanpinnan korkeusasemat, tukimuuri, maastoportaat, sokkelin korkeudet, ikkunan alareunan korkeus poikkeavat kiinteistölle 18-17-16 myönnetyistä rakennusluvasta. Tästä johtuen todellisia korkeusasemia ei ole pystytty arvioimaan yksiselitteisesti, vaan lupaharkinnassa on päädytty arvioimaan korkeusasemia vain olennaisilta osilta. Koska naapurilla on ollut huomautettavaa hankkeesta, on korkeusasemia tutkittu tarkan laserkeilausaineiston pohjalta. Tämän perusteella voidaan todeta, että suunnittelijan piirtämien korkeuskäyrien ja -lukujen ja lasermittausarvojen välinen virhe on suurimmillaankin alle 0,5 m. Maanpinnassa kiinteistöjen rajalla on todellisuudessa painaumia, mistä johtuen yksittäinen korkeuslukema saattaa olla asemapiirroksessa suuntaa antavan (1 m) korkeuskäyrän väärällä puolella. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden näkemyksen mukaan rakennus on tasamaan talo, joka ei sovellu tontille. Kaupungin asemakaavoituksen määritelmän mukaan rakennus ei ole tasamaan tyypin talo, mikäli siinä on lattiassa porrastus. Kyseisessä rakennuksessa porrastuksia on kaksi kappaletta. Kaupungin alin sallittu lattiapinnan korkeusasema Kallaveden rannalla on +84,38. Suunni-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 5 (5) telman alin porrastettu lattiataso, pihapaviljongin lattiapinta, on tämän alapuolella (+84,20). Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnon perusteella rakennus soveltuu tontille ja naapurin korkeusasemaan. Oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat vaatimuksessaan asuinhuoneeseen ja sen lattiapintaan. Kyseinen makuuhuone / työhuone, sijoittuu osittain ympäröivän maanpinnan alapuolelle, rakennuksen kellariin. Kyseisille tilojen käyttötarkoituksen muutokset on haettu rakennuslupa 1991. Rakennuksen kellarikerrokseen jälkikäteen haettujen muutosten ei voida katsoa määrittelevän naapurin rakentamista. Oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat useassa liitepiirroksessa ja kuvassa rakennuksensa maanpintaan ja sokkeliin. Oikaisuvaatimuksen täydennyksen liitekuva 1 on otettu hakijaan nähden rakennuksen toiselta rajalta, jonka ei voida katsoa vaikuttavan asian arvioimiseen. Oikaisuvaatimuksen täydennyksen liitekuvassa 2 on esitetty tontin ja rakennuksen rajanpuoleiset maanpinnan korkeusasemat, tukimuuri, maastoportaat, sokkelin korkeudet, ikkunan alareunan korkeus. Ne poikkeavat osittain kyseiselle kiinteistölle myönnetyistä rakennusluvista. Korkeusasemia kuvaavat merkinnät on lisätty rakennusvalvonnan toimesta lupakäsittelyvaiheessa lyijykynämerkinnöin kiinteistön 297-18-17-16 puolelle, jotta monimutkainen tilanne olisi helpommin osapuolten ymmärrettävissä. Viranomainen on täydentänyt mm. 0,5 m puuttuvat korkeuskäyrälukemat ja Pöyry Finland Oy:n mittaamia korkolukemia. Kyseiset lyijykynä merkinnät ovat vain viranomaisen arkistosarjassa. Lisäksi todetaan, että lupapäätöksellä vahvistetaan vain haetun kiinteistön sisällä olevat korkeusasemat. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden näkemyksen mukaan hulevedet valuvat väistämättä heidän tontilleen. Asemapiirroksessa on ohjeiden mukaan esitetty ojanpainanne, joka oikein toteutettuna pitää hulevedet omalla tontilla ja ohjaa ne rannan tuntumassa olevaan imeytyskenttään. Tontin 18-17-16 haltijoiden näkemyksen mukaan naapuri ei saa rakentaa korkeammalle, kuin heidän oma rakennuksensa on rakennettu. Heidän 1. kerroksen lattiapinta on kuitenkin 83 cm ylempänä kuin rakennushankkeen 1. kerroksen korkeinkin lattiataso. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnon perusteella rakennus soveltuu tontille ja naapurin korkeusasemaan. Palomääräykset Sovellettavat säännökset Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus kohdan 9.1.2 mukaan rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Ympäristöoppaan 39 mukaan. P3 paloluokan pientaloihin, jotka sijaitsevat eri tontilla ei ole palo-osastointi vaatimusta mikäli ne sijaitsevat 8 m etäisyy-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 6 (6) dellä toisistaan. Myönnetyssä rakennusluvassa palo-osastointi on rajaa vasten olevassa seinässä EI-30. Alueellisen rakennusvalvonnan ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tekemässä pientalo-ohjeessa 2015 on edellytetty paloosastointi rajaa vasten olevissa seinissä. Kun talojen etäisyys on 4-8 metriä, molempien rakennusten ulkoseinä on EI-30, mikä on myös ympäristöoppaan 39 mukainen tulkinta. Selostus ja perustelu Oikaisuvaatimuksessaan naapurikiinteistön 18-17-16 omistajat väittävät, ettei suunnitellun rakennuksen ulkoseinä täytä paloturvallisuusvaatimuksia, koska heidän ulkoseinää ei ole osastoitu. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden kiinteistölle on myönnetty rakennuslupa 10.4.2006 2017 lupatunnus 06-138-R, luvassa on muu lupaehto, jossa on edellytetty osastointi naapurin rajaa vasten EI-30 luokassa. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden palo-osastointi vaatimus on katsottava perusteettomaksi, koska molempien kiinteistöjen rajaa vasten olevat seinärakenteet on edellytetty määräysten mukaan palo-osastoitavaksi EI-30. Naapurin kuuleminen Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 133 :ssä säädetään naapurin kuulemisesta muun ohella seuraavasti: Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Rakennuspaikalla on tarvittaessa toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien kiinteistöjen haltijoille. Selostus ja perustelu Oikaisuvaatimuksessaan naapurikiinteistön 18-17-16 omistajat kritisoivat rakennusvalvontaa naapurin kuulemisen laiminlyönneistä ja alkukatselmuksen pitämättä jättämisestä. Todetaan, että rakennusvalvonta on suorittanut naapurin kuulemisen viran puolesta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 :n menettelysäännöksen mukaisesti. Naapurikiinteistön 18-17-16 omistajat ovat toimittaneet huomautuksensa kirjallisesti rakennusvalvontaan. Todetaan myös, että MRL 133.2 :n mukaisen alkukatselmuksen järjestäminen on viranomaisen harkinnassa. Ottaen huomioon naapurikiinteistön 18-17-16 huomautusten ja niiden perustelujen ilmeneminen selvästi kuulemiskirjelmästä ja alueen yksityiskohtaisen asemakaavan ohjaavuusvaikutus lupakäsittelyyn, katselmuksen toimittaminen on ollut ilmeisen tarpeetonta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 7 (7) Kyseinen rakennushanke ei myöskään sisällä sellaisia rakentamistoimenpiteitä, joihin olisi tarvittu naapurin nimenomainen suostumus. Naapurin suostumuksen tarve pohjautuu kaavoitetuilla alueilla kaavan noudattamiseen. Asemakaavoissa määritellään lähes poikkeuksetta rakentamisen sijoittumisesta naapuruston kannalta. Naapurin kuulemisessaan esittämä kielteinen kanta ei tässä tapauksessa ole johtanut hakemuksen hylkäämiseen. Koska asemakaava on hyvin yksityiskohtainen ja haettu rakentaminen sen mukainen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös MRL 135.1 :n 6. kohdan rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista osalta. Liitteet 1 5977/2015 Oikaisuvaatimus 11.8.2015 (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) 2 5977/2015 Täydennys 13.8.2015 (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) 3 5977/2015 Täydennysasiakirja nro 2 24.8.2015 (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) 4 5977/2015 Vastine 28.8.2015 (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) 5 5977/2015 Rakennusvalvonnan selvitys korkeuskäyristä 28.8.2015 Viiteaineisto * 5977/2015 Vs. tarkastusarkkitehti Risto Rädyn päätös 6.8.2015 57 5977/2015 Pääpiirustukset Valmistelija Risto Räty puh. 017 18 5184 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen. Merkittiin, että valvonta-arkkitehti Räty poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 8 (8)