Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
Tavoitteet Varhaisdiagnostiikalla pyritään löytämään osteoporoosi ennen ensimmäistä murtumaa. Murtumapotilaat tunnistamalla ja heidän osteoporoosiaan hoitamalla voidaan estää uusia murtumia (sekundaaripreventio).
Oireet ja löydökset Osteoporoosin ensimmäinen oire on yleensä luunmurtuma ja sen aiheuttama kipu. Nikamamurtumat ovat joskus kivuttomia ja voivat tulla esiin sattumalöydöksenä röntgenkuvassa taikka johtavat pituuden lyhenemiseen tai rintarangan korostuneeseen kyfoosiin.
Periaatteet ja menetelmät Luuntiheys on ainoa osteoporoosin määritelmään liittyvä tekijä, jota voidaan mitata. Murtumavaaran arvioimista voidaan tehdä myös ilman luuntiheysmittausta (WHO-FRAX-indeksi, MOI-indeksi, muut luun määrän tai lujuuden mittausmenetelmät sekä kliiniset vaaratekijät).
Periaatteet ja menetelmät Milloin luuntiheysmittaukseen: Sairastettu pienienergiainen murtuma. Osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia ja tekijöitä (FRAX). Epäily osteoporoosista röntgentutkimuksen perusteella. Pituuden lyheneminen yli 5 cm.
Periaatteet ja menetelmät Osteoporoosin diagnoosin tulee perustua ensisijaisesti luuntiheyteen, joka on mitattu kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla (DXA) lannerangasta tai reisiluun yläosasta. Toistettavuus on hyvä (0,5 2 %). Korreloi kohtalaisen hyvin murtumavaaraan. Erityisesti iäkkäillä lannerangan mittaustulos joskus vaikeasti tulkittavissa.
Periaatteet ja menetelmät Tutkimuskäytössä on myös kvantitatiivinen tietokonetomografia (QCT).
Periaatteet ja menetelmät Perifeeriset mittaukset: Perifeerinen DXA = pdxa = PIXI Ultraääneen perustuvat mittausmenetelmät (kantaluu, ranne, sääri). Mittaustuloksen perusteella pyritään ennustamaan sentraalista luuntiheyttä tavoitteena 90% sensitiivisyys ja spesifisyys.
Periaatteet ja menetelmät Perifeerisiä mittauksia ei voida käyttää osteoporoosin diagnostiikkaan eikä hoidon seurantaan (taikka korvaamaan BMD-arvoa FRAX-laskurissa), vaan ne soveltuvat seulomaan potilaita varsinaista diagnostiikkaa varten (NOS: Peripheral X-ray absorptiometry in the management of osteoporosis, ISCD: Official Positions).
Diagnostiset kriteerit Jos luuntiheys on pienentynyt 2,5 SD tai enemmän naisväestön huipputiheyden keskiarvosta (T-luku -2,5 ), kyse on osteoporoosista. Osteopeniasta eli pienentyneestä luuntiheydestä on kyse, kun tiheys on 1 2,5 SD kyseistä keskiarvoa pienempi (-2,5 < T-luku < -1). Normaali luuntiheys: T-luku > -1.0.
Erotusdiagnostiikka Primaarinen osteoporoosi (naisilla n. 80% ja miehillä n. 50% osteoporoosista) johtuu ikääntymisestä ja perintötekijöistä. Sekundaarisen osteoporoosin aiheuttaa jokin muu sairaus, tila tai esim. lääkehoito.
Erotusdiagnostiikka Sekundaarinen osteoporoosi poissuljetaan laboratoriotutkimuksin: La, PVK P-Ca-ion, AFOS Miehiltä S-Testo Krea + egfr Keliakian poissulku (S-tTGAbA) Tarvittaessa kilpirauhasen toimintakoe, deksametasonikoe, seerumin ja virtsan proteiinien elektroforeesi Lisäksi suositellaan S-D25OH-määritystä D-vitamiinitilanteen tarkistamiseksi.
Erotusdiagnostiikka Sekundaarista osteoporoosia aiheuttavat myös: Lääkkeet (kortisoni, hepariini, syövän hoidossa käytettävät antiestrogeenit ja antiandrogeenit). Krooninen maksasairaus. Vaikea laktoosi-intoleranssi (jos ei käytetä kalsiumlisää). Syöpäsairaudet. Idiopaattinen hyperkalsiuria.
Seulonta Väestötason seulonta ei ole tarkoituksenmukaista. Seulonta tulee keskittää murtuman sairastaneisiin tai ilmeisesti suuressa murtumavaarassa oleviin (FRAX!). Murtumapotilaista osteoporoosin hoidosta hyötyvät parhaiten ne, joilla on alhainen luuntiheys.
Seulonta Uusien ultraäänen käyttöön perustuvien perifeeristen mittauslaitteiden käyttö seulonnassa??
KIITOS!