Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon

Transkriptio

1 Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon

2 KOTIKONSTEJA OSTEOPOROOSIN HOITOON Kansainvälinen tules-vuosikymmen Suomen Reumaliitto ry. Iso Roobertinkatu A Helsinki Puh. (09) Suomen Osteoporoosiliitto ry Mäkelänkatu Helsinki puh. (09) fax (09) osteo@osteoporoosiliitto.fi Asiantuntijat: ETM Marika Laaksonen Projektipäällikkö Outi Pohjolainen, Suomen Osteoporoosiliitto ry Toiminnanjohtaja Maria Valkama, Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosi etenee hitaasti ja huomaamatta vuosien kuluessa. Usein se havaitaan vasta murtuman yhteydessä. Osteoporoosia sairastavan elämässä murtumien uhka on jatkuvasti läsnä, joten hänen on omaksuttava murtumia ehkäisevä elämäntapa. Liiallinen murtumien pelko tulisi voittaa, jottei se rajoita liikkumista. Murtumiin liittyvät kivut hankaloittavat arkielämää, mutta kivun lieventämiseen ja hallintaan löytyy apukeinoja. Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa osteoporoosista ja sen hoidosta. Esite on suunnattu erityisesti vastikään osteoporoosidiagnoosin saaneille ja heidän omaisilleen. Esitteeseen kootut vinkit osteoporoosin perushoidosta sopivat ohjeiksi myös sairauden ehkäisyyn. Taitto: Kuvat: Heikki Hjelt Heikki Hjelt ja Suomen Osteoporoosiliitto Painatus: Markkinointipörssi Oy Helsinki 2005 ISSN

3 OSTEO- POROOSI LUUSTO JA OSTEOPOROOSI Luu on elävää kudosta Luun lujuuteen vaikuttavat luun mineraalitiheys, luun koko sekä sen kolmiulotteinen ja mikroskooppinen rakenne. Luukudos muodostuu orgaanisesta (luusolut ja proteiinit) ja epäorgaanisesta osasta (luumineraali). Orgaanisen osan pääasiallinen proteiini on kollageeni, joka antaa luukudokselle kimmoisuuden ja vetolujuuden. Puristuslujuudesta vastaava mineraaliaines koostuu kalsiumfosfaatista. Luukudosta on kahta tyyppiä, joiden osuus vaihtelee luuston eri osissa. Pienten luiden sisäosat ja pitkien luiden päät ovat pesusienimäistä hohkaluuta. Luiden pintaosat sekä putkiluiden varret muodostuvat tiivisja lujarakenteisesta kuoriluusta. Luukudoksen uusiutuminen jatkuu luun koko elinkaaren ajan. Luun hajottajasolut syövät vanhaa luukudosta, jonka tilalle luun muodostajasolut rakentavat uutta luuta. Kasvuaikana luun muodostus on hajotusta vilkkaampaa ja luumassa lisääntyy. Suurin eliniän aikana saavutettu luun määrä eli luun huippumassa saavutetaan kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä. Iän karttuessa luun hajotus saa ylivallan, jolloin luumassa pienenee. Naisilla luukato kiihtyy vaihdevuosien ajaksi hormonaalisista syistä. Miehillä on suurempi luun huippumassa ja ikääntymiseen liittyvä luumassan pieneneminen on hitaampaa. 3

4 OSTEO- POROOSI Osteoporoosi eli luukato Osteoporoosin riskitekijät Osteoporoosi tarkoittaa luukudoksen mineraalimäärän pienentymistä ja luun hienorakenteen heikkenemistä, minkä seurauksena luun murtumavaara kasvaa. Osteoporoosi diagnosoidaan mittaamalla luun mineraalitiheys eli mineraalin määrä pinta-alayksikköä kohden. Mittaus tehdään kaksienergiaisen röntgensäteen vaimenemiseen perustuvalla menetelmällä eli DXA -mittauksella. Luuntiheys mitataan reisiluun kaulaosasta sekä lannerangasta. Luukudoksen kunto arvioidaan vertaamalla mittaustulosta terveiden nuorten aikuisten keskimääräisiin luuntiheysarvoihin. Osteoporoosiin perehtyneen lääkärin tulisi arvioida mittaustulos ja päättää hoitolinjat sen mukaisesti. 4 Osteoporoosin riskitekijöitä tunnetaan useita. Niiden avulla voidaan arvioida alttiutta sairastua osteoporoosiin. Jos sinulla on jokin taulukossa esitetyistä riskitekijöistä, keskustele lääkärin kanssa luuntiheysmittauksen tarpeesta.

5 OSTEOPOROOSIN RISKITEKIJÄT: 1. Pienienergiainen murtuma Pienen ja vähäpätöisen iskun tai trauman seurauksena syntynyt murtuma. 2. Vanhemmilla tai sisaruksilla todettu osteoporoosi tai lonkkamurtumia Jopa prosenttia luun vahvuudesta arvioidaan olevan perintötekijöiden määräämää. 3. Yli 65-vuoden ikä Luun haurastuminen ja osteoporoottisten murtumien vaara lisääntyvät ihmisen ikääntyessä. 4. Alipaino ja hento ruumiinrakenne Alle 19 kg/m 2 painoindeksiä pidetään osteoporoosin vaaratekijänä. Luusto kuormittuu enemmän kannatellessaan suurempaa massaa. 5. Sukuhormonituotannon häiriöt Vaihdevuosissa estrogeenihormonin erityksen väheneminen kiihdyttää luun haurastumista. Nuorilla tytöillä ja naisilla kuukautisten poisjääminen altistaa luukadolle. 6. Vähäinen liikunta, liikuntakyvyn heikkeneminen Kuormitus lujittaa luustoa, liikkumattomuus lisää luukatoa. 7. Kalsiumin ja D-vitamiinin puute Riittämätön D-vitamiinin saanti vähentää kalsiumin imeytymistä suolistosta ja sen kiinnittymistä luustoon. 8. Tupakointi Tupakoitsijoilla on keskimäärin pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla. Säännöllinen tupakointi lisää luunmurtumien vaaraa. Tupakoivilla naisilla vaihdevuodet alkavat aiemmin. 9. Runsas alkoholin käyttö Liiallinen alkoholin käyttö häiritsee luukudoksen aineenvaihduntaa ja altistaa murtumille. Kohtuullisesta alkoholin käytöstä ei ole vaaraa luustolle. 10. Osteoporoosia aiheuttava sairaus tai lääkehoito Krooniset sairaudet tai niihin liittyvät lääkehoidot voivat johtaa osteoporoosiin. Sen vaaraa lisääviä sairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma, lisäkilpirauhasen ja kilpirauhasen sairaus, maksa- ja munuaissairaudet, imeytymishäiriöt kuten keliakia ja vaikea laktoosi-intoleranssi, syöpäsairaudet ja anoreksia. Lääkehoidoista mm. pitkäaikainen suun kautta nautittava kortisonihoito, jotkut epilepsialääkkeet ja solunsalpaajat kiihdyttävät luun haurastumista. Riskitekijöiden ohella pitkäaikaiset ja selvittämättömät selkäkivut, pituuden lyheneminen ja ryhtimuutokset voivat olla osteoporoosiin viittaavia oireita. 5

6 OSTEO- POROOSI KOTIKONSTIT OSTEOPOROOSIN HOITOON Osteoporoosin hoidon tavoitteena on estää luuston kunnon heikentyminen, mineraalitiheyden pienentyminen ja murtumat. Osteoporoosia hoidetaan lääkkeillä sekä luuston terveyttä edistävillä elintavoilla, joihin kuuluvat riittävä kalsiumin ja D- vitamiinin saanti, luustoystävällinen ravinto, luustoa vahvistava ja tasapainoa kehittävä liikunta, murtumilta suojautuminen sekä tupakoimattomuus. Osteoporoosin hoitokokonaisuuteen vaikuttavat ikä, osteoporoosin aste, terveydentila, muut sairaudet ja lääkehoidot. Osteoporoosin hoidon seuranta perustuu luuntiheysmittauksiin. Jos ensimmäisessä luuntiheysmittauksessa on todettu osteopenia eli luuntiheyden vähentyminen, uusintamittaus tulisi tehdä 2-5 vuoden kuluttua ja mieluiten samalla mittauslaitteella. Rakenna luustoa kalsiumilla Kalsiumin riittävä saanti lisää luun huippumassaa, säilyttää luumassaa aikuisiällä sekä vähentää ikääntymiseen liittyvää luukatoa. Kalsiumin suositeltava saanti osteoporoosin perushoidossa on 1000 mg eli 1 g päivittäin. Tärkeimmät kalsiumin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat maitovalmisteet. Maito ja maitovalmisteet sisältävät runsaasti kalsiumia hyvin imeytyvässä muodossa. Maitovalmisteiden rasvapitoisuus ei vaikuta niiden sisältämän kalsiumin määrään tai hyväksikäytettävyyteen, joten rasvattomien ja vähärasvaisten tuotteiden käyttö on suositeltavaa 6 liiallisen maitorasvan saannin välttämiseksi. Kala on myös hyvä kalsiumin lähde. Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät jonkin verran kalsiumia, mutta monista kasviksista sen hyväksikäytettävyys on heikko. Kasvikunnan parhaimpia kalsiumlähteitä ovat vihreälehtiset kasvikset kuten parsaja lehtikaali, soija sekä siemenet ja pähkinät. Riittävän kalsiummäärän voi saada ruokavaliosta ilman maitovalmisteitakin, jos ne korvataan kalsiumilla täydennetyillä mehuilla tai soija- tai viljapohjaisilla tuotteilla. Lujita luustoa D-vitamiinilla D-vitamiinin päävaikutus luukudoksessa on huolehtia rakennusaineiden kalsiumin ja fosfaatin imeytymisestä suolistossa. D-vitamiinin puute vähentää luukudoksen mineraalia ja pehmentää luun rakennetta sekä lisää osteoporoosin ja luunmurtumien vaaraa. Yhdistetty D-vitamiini- ja kalsiumlisä vähentää luukatoa, murtumia ja kaatumisia iäkkäillä. Lisäksi D-vitamiinilisän on huomattu estävän iäkkäillä ihmisillä lihaskatoa sekä parantavan lihasvoimaa ja koordinaatiota, jolloin kaatumisriski pienenee. D-vitamiinin luontainen lähde on auringonvalo, jonka UVB -säteilyn vaikutuksesta iholla muodostuu D- vitamiinin esiastetta. Jo hyvin kohtuullinen auringonvaloaltistus on riittävä D-vitamiinin saannin kannalta. Kasvojen, käsivarsien ja jalkojen altistuminen auringolle 6-8 minuutin ajan 2-3 päivänä viikossa riittää tuottamaan iholla

7 riittävän D-vitamiinimäärän. Talviaikana pohjoisilla leveyspiireillä ihon D-vitamiinisynteesi ei toimi auringonvalon puuttuessa, joten ruokavalion merkitys D-vitamiinin lähteenä korostuu. Tärkeimmät ruokavalion D-vitamiinilähteet ovat kalaruoat, mutta myös D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet, soija- ja viljapohjaiset tuotteet sekä rasvalevitteet ovat merkittäviä D-vitamiinin lähteitä. D-vitamiinin saantisuositus osteoporoosia sairastavalle on 10 µg eli 400 IU. Pääasiassa sisätiloissa oleskelevat tai ruokavaliosta niukasti D-vitamiinia saavat voivat käyttää suurempaa D-vitamiiniannosta eli µg/ vrk ( IU ). Ruokavalion D- vitamiinilähteiden nauttiminen on turvallista D-vitamiinilisän käytöstä huolimatta, kunhan noudattaa valmisteiden annosteluohjeita ja käyttää vain yhtä D-vitamiinia sisältävää valmistetta. vajaukseen testosteronia. Kivuliaiden nikamamurtumien hoitoon käytetään kalsitoniinia. Teriparatidilla saadaan selvästi lisätyksi luun määrää. Sitä käytetään vain pitkälle edenneen osteoporoosin hoidossa. Osteoporoosilääkkeiden lisäksi hoitoon kuuluu päivittäin käytettävä kalsium- ja D-vitamiinivalmiste. Liiku Luuston rakenne ja toiminta vaativat kehon painon kannattelemista. Luusolut mukauttavat luuston lujuutta aistimalla kuormitusta. Täydellinen, pitkäaikainen liikkumattomuus aiheuttaa nopeasti luumassan menetystä. Pystyasentoinen kuormitus puuttuu, jolloin luukudoksen hajoaminen Osteoporoosia hoidetaan lääkkeillä Lääkehoito aloitetaan, kun luuntiheysmittauksessa todetaan osteoporoosi tai henkilöllä on osteoporoottinen murtuma. Osteoporoosilääkkeet vähentävät luun hajoamista, tukevat luun muodostusta ja ehkäisevät murtumia. Naisilla käytetään lääkehoitona bisfosfonaattia tai raloksifeenia. Estrogeenia käytetään etenkin, mikäli on vaihdevuosivaivoja. Miehillä käytetään bisfosfonaattia tai miessukuhormonien 7

8 OSTEO- POROOSI kiihtyy. Murtumasta toipuva tai pitkään liikkumatta ollut saattaa tarvita omaehtoisen harjoittelun tueksi ammattilaisen apua. Kuormita luuta Liikuntakuormitus voi olla voima-, isku- ja tärähdys- sekä toistokuormitusta. Voimaharjoittelu aiheuttaa luulle suuren mekaanisen kuormituksen pienellä toistomäärällä. Esimerkiksi lihaskuntoharjoittelu omaa kehoa, pienvälineitä tai kuntosalilaitteita apuna käyttäen aiheuttaa luuhun kuormituksen edistäen luun uudistumista. Isku ja tärähdyskuormituksessa, kuten tanssissa, voimistelussa sekä maila- ja pallopeleissä, luu reagoi nopeisiin voimanja suunnanmuutoksiin sekä liikkeen äkkilähtöihin ja pysähdyksiin. Toistokuormituksessa yksittäisen kuormitusärsykkeen voima on pieni, mutta tuhannet toistot saavat aikaan luuärsykkeen. Esimerkiksi kävele- 8

9 mällä ja juoksemalla tuhannet kantaiskut vaikuttavat alavartalon luustoon. Tasapainoile Kaatumisen välttämiseksi tasapainoa voi kehittää harjoitteilla, jotka kohdistuvat muun muassa näköön, asentotuntoon ja ääreishermostoon. Ketteryyttä tarvitaan esimerkiksi liikuttaessa erilaisissa maastoissa tai nopeasti kadun yli. Muista Liikunta ei saa aiheuttaa tai lisätä kipua. Erilaiset harjoitukset, joissa käytetään hyväksi selän koukistusta, kuten esimerkiksi istumaan nousu vatsalihaksia harjoitettaessa, kuuluvat riskiliikkeisiin. Ne saattavat lisätä nikamamurtumariskiä, kuten myös halonhakkuutyyppiset räjähtävät, hakkaavat kierto- tai vääntöliikkeet. Mahdollisista painorajoituksista esimerkiksi kantamisessa tai lihaskuntoharjoittelussa pitää keskustella oman lääkärin kanssa. Ehkäise murtumia Selvitä käytössäsi olevien lääkkeiden yhteisvaikutukset, jottei niiden sivutai yhteisvaikutuksena esiinny huimausta. Sopivalla lääkehoidolla voidaan myös vähentää sairauteen liittyvää huimausoiretta. Oikein valitut silmälasit estävät virheellisistä näköhavainnoista johtuvia kompastumisia esimerkiksi maton reunaan. Riittävä valaistus auttaa valitsemaan turvallisia kulkureittejä. 9 Tukevat kengät sekä ulko- että sisäkäytössä saattavat vähentää liukastumisia. Ulkokenkien uritus on tarpeen. Liukuesteitä, joita on kannan, päkiän ja koko jalkapohjan alle, voi laitattaa suutarilla omiin kenkiin tai käyttää kenkien päälle laitettavia liukuesteitä. Sisätiloihin tultaessa liukuesteet tulee poistaa, ettei niihin jäänyt lumi aiheuta kaatumista.

10 OSTEO- POROOSI Liikkumisen apuvälineet kuten kepit, sauvat ja rollaattorit auttavat kävelyn rytmin ja pystyasennon ylläpidossa. Kumitulppien ja jääpiikkien kunto on tarkistettava säännöllisesti. Pienapuvälineet, esimerkiksi tarttumispihdit ja sukanvetolaite, helpottavat esineisiin kurkottamista. Liukuesteet mattojen alla ja märkätiloissa tukevoittavat liikkumista. Hyvin paikallaan pysyvät kalusteet ja istuimen sopiva korkeus helpottavat istuutumista ja ylösnousemista. Erilaiset tukikahvat auttavat siirtymisissä saunassa, pesutiloissa ja portaissa. Liukkailla keleillä piha-alue ja parkkipaikka on hiekoitettava. Lonkkamurtumien välttämiseksi on kehitetty lonkkasuojaimia ja turvahousuja. Suojaimissa lonkkaa suojaavan osan tulee olla reisiluun pään kohdalla ja housujen tulee olla sopivankokoiset. Turvahousuissa suojainosa on tyynymäinen vaimentaen kaaduttaessa lonkkaan kohdistuvaa iskua. Lonkkasuojahousuissa suoja on kuppimainen. Tällöin isku ei kohdistu yhteen kohtaan luuta vaan iskunvoima leviää koko suojaimen alueelle. Lääkärin kanssa sovittavan kivun lääkehoidon lisäksi voi kotonakin kokeilla kivunhoitoa. Paikallinen kylmähoito esimerkiksi jääpalalla hieronta, kylmägeelin sively, kylmäpakkaus tai pakkasessa jäähdytetty pyyhe kipukohdassa sopii äkillisen lihaskivun rauhoittamiseen. Kylmähoito ei saa aiheuttaa paleltumavammaa. Sen voi uusia muutaman tunnin välein. Pintalämpöhoitona jännityslihaskipuun voi kotona käyttää mikrossa lämmitettäviä lämpöpusseja, jotka eivät saa olla liian kuumia. Lämmintä suihkua voi käyttää vesihierontaan. Suihku pidetään lähellä ihoa ja lihaksia hierotaan pienellä pyörivällä liikkeellä. Kivun pitkittyessä omalta terveysasemalta voi kysyä lainaksi sähkökipuhoitolaitetta (TNS). Laitteen käyttö on opeteltava asiantuntijan kanssa, jotta hoidon teho olisi paras mahdollinen. Joskus myös erilaisten tukiliivien käyttö voi hetkellisesti lievittää kipua ja ylläpitää toimintakykyä. Tukiliivin käytön aikana pitää muistaa lihaksiston harjoittaminen, jotta oma lihaskorsetti tukee selkärankaa. Selän liiallista pyöristymistä on vältettävä istuessa, seistessä ja loikoillessa sohvalla tai nukkuessa. Pyörälliset vetokassit ja reput auttavat selviytymistä kauppamatkoista. Hoida kipua 10

11 Suomen Osteoporoosiliitto ry on valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on osteoporoosin ja osteoporoottisten luunmurtumien ehkäiseminen, luuston terveyden ja terveellisten elintapojen sekä osteoporoosia sairastavien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edistäminen. Osteoporoosia sairastaville järjestetään esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseja RAY:n avustuksella. Suomen Osteoporoosiliitto ry:n alueyhdistykset osastoineen toimivat eri puolilla Suomea. Lisää tietoa osteoporoosista sekä liiton ja sen alueyhdistysten toiminnasta saa osoitteessa Suomen Reumaliitto tekee työtä reumasairauksien ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi sekä sairastuneiden ihmisten hoito-olosuhteiden ja elinolojen kehittämiseksi. Reumaliiton toimintamuotoja ovat mm. tutkimus, koulutus, neuvonta, kuntoutus, liikunta, edunvalvonta ja tiedotus sekä monimuotoinen jäsentoiminta. Liitto ylläpitää Kangasalla 116-paikkaista kuntoutumislaitosta sekä Helsingin Ympäristön ja Kokkolan Reumatoimistoa. Suomen Reumaliitto on kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestö. Jäsenyhdistykset järjestävät palveluja, retkiä, koulutusta ja virkistystilaisuuksia. Niihin voivat liittyä jäseniksi kaikki, jotka haluavat työskennellä liiton päämäärien hyväksi. Reumaliitto on tuki- ja liikuntaelinsairaiden asialla. Ota yhteyttä. Vuosina vietetään Kansainvälistä tules-vuosikymmentä. Vuosikymmenen tavoitteena on ehkäistä tule-sairauksia ja edistää niiden hoitoa ja kuntoutusta. Tänä aikana keskitytään erityisesti nivelsairauksiin, osteoporoosiin, selkäsairauksiin, vaikeisiin vammoihin ja lasten vaikeisiin nivelsairauksiin. Tules-liiga ohjaa vuosikymmenen toteutusta Suomessa ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa vuosikymmenen toteutusta. Lisätietoja: tules = tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11

12