KAUNIAISTEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014

1 KAUNIAISTEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 Sisällys MIKSI TARVITAAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA?... 2 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI KAUNIAISISSA... 3 2. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN TÄRKEIMMÄT PERUSPALVELUT... 7 2.1 Äitiys- ja lastenneuvola... 7 Äitiysneuvola... 7 Lastenneuvola... 9 2.2 Perhetyö... 10 2.3. Perheneuvola... 11 2.4. Kotihoito... 12 2.5. Muu terveydenhuolto... 12 2.6. Sivistystoimi... 13 2.6.1 Varhaiskasvatus... 13 2.6.2. Koulutoimi... 15 2.6.3. Nuorisopalvelut... 19 2.7. Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö... 21 3. KONSULTOINTI- JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT JA TYÖSKENTELYN RAJAPINNAT... 21 4. LAPSI- JA PERHEKOHTAISEN LASTENSUOJELUN TOIMINTAKÄYTÄNNÖT... 24 4.1. Avohuolto... 24 4.2. Sijaishuolto... 26 4.3 Jälkihuolto... 28 5. LASTENSUOJELUN HUOLENAIHEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET... 28 5.1 Vuoden 2008 lastensuojelun suunnitelman arviointi... 28 5.2. Erityiset huolenaiheet Kauniaisissa... 29 5.3 Kehittämistavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulu... 30 KAUPUNGIN MUUT SUUNNITELMAT... 32

2 Miksi tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma? Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen uhkatekijät ovat herättäneet yhä enemmän kiinnostusta ja huolta. Suomalaislasten hyvinvointi on maailmanlaajuisesti arvioiden huippuluokkaa (esim. Unicef 2013) ja enemmistö suomalaislapsista voi tällä hetkellä erittäin hyvin. Arviolta 15 20%:lla lapsista on erityisesti psykososiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia ja pieni vähemmistö (noin 5 % lapsista) voi erittäin huonosti (Lapsiasiavaltuutettu 2008, Stakes 2008, Jyväskylän yliopisto 2013). Kasvavana huolena on ollut tämän vähemmistön ja valtaenemmistön välisen erojen kasvu ja huono-osaisuuden kasaantuminen: kun lasten hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, on vastaavasti myös vähemmistön pahoinvointi lisääntynyt. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemien laskelmien (146/2007) mukaan syrjäytymisen taloudelliset kustannukset ovat huomattavat: yhdestä pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron välittömät kustannukset, välilliset kustannukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. Lastensuojelun keskusliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selvittäneet, miten lastensuojelun kustannukset kertyvät (2012). Tämä ja lukuiset muut selvitykset viime vuosilta painottavat kuntien ehkäisevän työn roolia sekä taloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta. On tärkeää luoda peruspalveluihin riittävän vahva ehkäisevän lastensuojelun työote, jotta mahdollisimman monet lapset, nuoret ja perheet tulevat autetuiksi mahdollisimman varhain. Tässä työssä kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on keskeinen työväline. Lapsen oikeudet on turvattu YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, Suomen perustuslaissa ja lastensuojelulaissa. Lasten tarpeisiin vastaaminen ja lasten hyvinvoinnin varmistaminen pitää ennakoida kunnassa jo palvelujärjestelmää kehitettäessä. Kauniaisissa lasten osallisuus on toteutunut hyvin lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman 2011 2016 laatimistyössä, johon on osallistunut satoja eri-ikäisiä lapsia. Lasten tarpeet on lainsäädännön mukaan otettava huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Jokainen lapsia, nuoria ja perheitä koskeva päätös tai ratkaisu eri hallintokunnissa on tehtävä niin, että se on perusteltu lapsen näkökulmasta ja lapsen edun mukainen. Lapsen edun näkökulma korostuu silloin, kun vanhemmat eivät jostakin syystä pysty huolehtimaan kasvatusvastuustaan tai eivät kykene turvaamaan riittävän hyviä kasvuolosuhteita lapselle. Jos lapsen ja vanhemman edut ovat keskenään ristiriidassa, on asia ratkaistava lapsen edun hyväksi. Suomalaisen lastensuojelun johtavat periaatteet ovat lapsen edun periaate, koko perheen ja vanhempien tukeminen, lapsen osallisuuden vahvistaminen ja turvaaminen eli lapsen oikeus saada tietoa ja oikeus esittää asioista oma näkemyksensä ja mielipiteensä ja osallistua palvelujen suunnitteluun ja arvioimiseen, yhdenvertaisuus, suhteellisuusperiaate (auttamiskeinon on oltava oikeassa suhteessa ongelmaan, jota yritetään ratkaista), suunnitelmallisuus, palvelujen oikea-aikaisuus. Näiden periaatteiden tulee näkyä kaikessa lastensuojelutyössä sekä sitä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

3 Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma koskee koko laajaa lastensuojelun kenttää, eli sekä ennaltaehkäisevää että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, ja se kattaa kunnan eri hallintokunnat. Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma ja siihen sisältyvä seuranta on kunnan lakisääteinen lastensuojelun ohjauksen, johtamisen ja toiminnan kehittämisen väline. Suunnitelman avulla kunta seuraa ja arvioi lasten ja nuorten hyvinvointia ja lastensuojelua sekä niihin liittyviä kehittämistarpeita. Suunnitelmaan kirjataan hallintokuntien yhteinen näkemys hyvinvointityön tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita kasvattajia lasten hoidossa ja kasvatustyössä. Suunnitelma myös antaa lukijoilleen kokonaiskuvan siitä, millaiset lasten ja nuorten kasvuolot kunnassa ovat ja mitä palveluja lapsilla, nuorilla ja perheillä on käytettävissään. Lasten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, - lastensuojelun tarpeesta kunnassa, - lastensuojeluun varattavista voimavaroista, - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelman valmistelu Kauniaisissa Kauniaisten ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 2008, tuolloin nimellä lastensuojelun suunnitelma. Nyt suunnitelma on päivitetty ajantasaiseksi syksyn 2013 tiedoin ja nimi on muutettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi lain nykyisen painopisteen mukaisesti. Suunnitelmaa päivitettäessä on hyödynnetty Kauniaisten hyvinvointikertomusta 2012, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa 2011 2016 sekä neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevaa toimintaohjelmaa 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyöhön ovat osallistuneet sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Ahlström, sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg, eri hallintokuntien edustajat omien osioidensa osalta sekä projektipäällikkö Päivi Sinko Helsingin yliopiston Koulutusja kehittämiskeskus Palmeniasta. Eri hallintokunnat ovat osallistuneet kuluvana vuonna hyvinvointikertomuksen ja neuvolatyön toimintaohjelman tekoon. 1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvointi Kauniaisissa Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista ja pinta-alaltaan Suomen pienin kunta. Se sijaitsee kokonaan naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 kilometriä Helsingistä länteen. Kaupunkikuvalle on luonteenomaista pientalovaltaisuus ja luonnonläheisyys. Asukkaita

4 Kauniaisissa oli vuoden 2013 alussa 8 910. Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, noin 60 % asukkaista on suomen- ja noin 40 % ruotsinkielisiä. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia on 4,5 %. Kauniainen on pienestä koosta huolimatta hyvin omavarainen ja koko väestöä koskevat palvelut ovat kattavat. Monet asiat ovat kunnassa keskimääräistä paremmalla tolalla. Siitä huolimatta erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden kasvua on joillakin aloilla selvästi nähtävissä. Pienen kunnan on vaikea itse rakentaa aukotonta palvelujärjestelmää ja tämä näkyy erityisesti niissä tilanteissa, jolloin kuntalaiset tarvitsevat apua ja tukea yllättävään kriisitilanteeseen tai kun hyvin pieni asukasryhmä tarvitse pitkälle erikoistunutta palvelua. Ratkaisuna ovat tällöin yleensä ostopalvelut ja moniin palvelujärjestelmän haasteellisiin kohtiin haetaan seudullisia ratkaisuja. Kauniaisissa asuu noin 2 392 perhettä ja näistä lapsiperheitä on noin tuhat. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vuonna 2011 oli muuta maata korkeampi eli 44,7 % (muualla Uudellamaalla luku on 42,8 % ja koko maassa 39,7 %). Yksinhuoltajaperheiden määrä on viime vuosina hieman noussut, mutta on edelleen muihin kuntiin verrattuna vähäinen. Vuonna 2011 yksinhuoltajaperheitä oli 15,6 % kauniaislaisista lapsiperheistä (Uudellamaalla 22,5 %). Elatustukea saaneita lapsia on Kauniaisissa erittäin vähän, vuonna 2011 vain 4,6 % (Uudellamaalla 9,4 %). Kauniaisissa oli vuonna 2011 noin 1 655 alle 14-vuotiasta ja noin 1362 14 24-vuotiasta. Väestöennusten mukaan alle 14-vuotiaiden lasten määrä tulee hieman laskemaan vuoteen 2015 mennessä, 14 24-vuotiaiden määrä sen sijaan hieman kasvaa. Kauniainen on lähes kaikilla indikaattoreilla mitattuna erittäin hyvinvoiva kunta ja kauniaislaiset lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Koulutustaso on maan korkein ja asukkaat ovat Suomen terveimpiä. Työttömyysaste on alhainen ja tulotaso on maan korkein. Pienituloisia on 6,1 prosenttia kaikista asuntokunnista (Espoossa 9,4 %, Helsingissä 14,0 %). Toimeentulotukea sai vuonna 2011 vain 2,0 % lapsiperheistä kun Uudellamaalla vastaava luku oli 9,2 %. Ehkäisevää toimeentulotukea saavia perheitä on Kauniaisissa vuosittain alle 10. Samoin ahtaasti asuvia lapsiperheitä on kaupungissa keskimääräistä vähemmän (22 % perheistä, Uudellamaalla 29 %). Ehjiä perheitä on paljon: 76 % yläkouluikäisistä asuu molempien vanhempiensa kanssa. Muualla pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 65 %, muualla maassa 68 %. Kuten Kauniaisten hyvinvointikertomuksessa todetaan, hyvän toimeentulon kääntöpuolena voivat perheissä kuitenkin olla vanhempien pitkät työpäivät, kiire ja yhteisen ajan vähyys. Lapsiköyhyys ei ainakaan laajasti ole Kauniaisissa absoluuttista, mutta suhteellisen köyhyyden kokemus voi rajata lapsilta mahdollisuuksia harrastaa tai osallistua haluamallaan tavalla. THL:n kouluterveyskysely kerää tietoja yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ja se on oivallinen väline saada nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin. Viimeisin kysely on tehty huhtikuussa 2013. Suurin osa Kauniaisten lukioiden ja suuri osa yläkoulujen oppilaista on espoolaisia, mikä vaikeuttaa kuntakohtaisten päätelmien tekemistä. Lähes kaikilla kouluterveyskyselyn indikaattoreilla mitattuna kauniaislaisten nuorten tilanne on hyvä ja useat asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Ainoastaan vanhempien työttömyys on lisääntynyt myös Kauniaisissa: noin viidenneksellä nuorista on jompikumpi vanhempi ollut työttömänä vuoden aikana. Nuoret suhtautuvat koulunkäyntiin hieman keskimääristä suopeammin; 66 % pitää koulunkäynnistä hyvin tai melko paljon, vaikka työmäärä koetaankin suureksi useammin kuin muualla. 59 % kokee nuorista opettajien olevan kiinnostunut siitä, mitä heille kuuluu, mikä on selvästi isompi määrä kuin pääkaupunkiseudulla yleensä (48) tai koko maassa (44 %). 69 % kokee,

5 että opettajat rohkaisevat heitä ilmaisemaan mielipiteensä. 75 % yläkoululaisista tietää, miten voi vaikuttaa koulunsa asioihin. Terveydentilan osalta yläkouluikäisten terveydentila on melko lailla sama koko maassa. Tytöillä on Kauniaisissa selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin pojilla ja sukupuolten välinen ero on isompi kuin muualla maassa tai muualla pääkaupunkiseudulla. Koetuissa oireissa eroa ei juuri ole. Kauniaisissa kuten muuallakin yläkouluikäiset tytöt kokevat selvästi enemmän masennusta, alakuloa ja toivottomuutta ja muita psykososiaalisia oireita kuin pojat. Ammattiapua näihin asioihin on haettu vähän. Tupakoinnissa tyttöjen ja poikien välillä on suuri ero ja tupakoimattomien tyttöjen määrä (77 %) on myös valtakunnallisesti suuri. Alkoholinkäyttö on kauniaislaisilla nuorilla edelleen runsasta, etenkin pojilla: vain reilu kolmannes eli 39 % yläkouluikäisistä pojista ei käytä lainkaan alkoholia kun pääkaupunkiseudulla vastaava osuus on 53 % ja muualla maassa 50 %. Samoin itsensä tosi humalaan juovia tai juoneita poikia on Kauniaisissa edelleen muuta maata enemmän. Huumeiden käytössä eroja ei ole. Noin kymmenesosa nuorista (13 %) kokee, että läheisen alkoholinkäyttö on aiheuttanut nuorelle haitta tai ongelmia. Vanhemmat ovat paremmin tietoisia yläkouluikäisten lastensa viikonlopun viettopaikoista, vaikka tietämättömiä onkin enemmän kuin maassa keskimäärin, ja lapset kokevat voivansa entistä paremmin keskustella vanhempien kanssa. Vain 8 %:lla yläkouluikäisistä ja 7 %:lla lukioikäisistä on keskusteluvaikeuksia. 6 %:lla nuorista ei ole yhtään läheistä ystävää. Vajaa viidennes eli17 % nuorista on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (koko maassa vastaava luku on 13 %). Pojat kokevat fyysistä uhkaa enemmän kuin tytöt. Lapsen oikeuksien komitea on tuonut viimeisimmässä Suomea koskevassa maaraportissaan (2011) esiin huolen tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja kehottanut kiinnittämään asiaan huomiota kouluissa. Kouluterveyskyselyssä oli nyt ensimmäistä kertaa kysymys jossa tiedusteltiin, onko kokenut joskus tai toistuvasti jotain seuraavista: vastentahtoinen intiimi koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen, maksun tarjoaminen seksistä (seksuaalinen väkivalta). 11 % yläkoululaisista ja 16 % lukiolaisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Sukupuolten välinen ero on huomattavan suuri: pojista vain 4 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa, tytöistä peräti 29 % eli lähes joka kolmas. Yläkouluikäisten kohdalla vastaavat luvut ovat 7 j a 14 %. Eli eroa on jo tuolloin, mutta tyttöjen kohdalla tilanne muuttuu huonommaksi lukioiässä. Tytöt myös kokevat selvästi poikia enemmän häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä ja seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä. Tilanne on sama kaikkialla maassa. Luvut kertovat siitä, että yleisestä hyvinvoinnista huolimatta osalla nuorista on Kauniaisissakin vakavia ongelmia, uhkia tai traumatisoivia kokemuksia elämässään. Mielenterveysongelmien osalta kauniaislaisten lasten ja nuorten tilanne näyttää käytettävissä olleiden tunnuslukujen perusteella huomattavasti keskimääräistä paremmalta. Alle 13-vuotiaiden lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä vuonna 2011 oli 132 käyntiä tuhatta asukasta kohden. Muualla Uudellamaalla vastaava luku oli 233. Nuorisopsykiatrian puolella eli 13 17-vuotiailla kauniaislaisilla avohoitokäyntien määrä on 2000-luvulla pysynyt jokseenkin samana ja on hyvin alhainen muihin kuntiin verrattuna, joissa käyntimäärät ovat lisääntyneet tuntuvasti viime vuosina. Vuonna 2011 Kauniaisissa oli vain 309 nuorisopsykiatrian käyntiä tuhatta asukasta kohden kun vastaava luku muualla Uudellamaalla oli 856. Depressiolääkkeistä korvauksia saaneiden määrä on kasvanut koko maassa 2000-luvulla, samoin Kauniaisissa. Muihin kuntiin verrattuna korvauksia saaneita on silti edelleen vähän.

6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita Kauniaisissa oli vuonna 2011 keskimääräistä vähemmän ja 16 24-vuotiaita saman verran kuin Uudellamaalla keskimäärin. Perheen sisäinen väkivalta ja päihdeongelmat ovat keskeisiä ja selkeitä indikaattoreita lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista. Poliisin kotihälytykset lisääntyivät Kauniaisissa vuoden 2011 tammi-elokuun 34:stä vuoden 2012 tammi-elokuun 48:aan. Näistä perheväkivaltaan liittyviä hälytyksiä oli 9 vuonna 2012, eli 18 %. Valtakunnallisesti 28 % poliisin kotihälytyksistä liittyi perheväkivaltaan, eli tilastojen perusteella perheen sisäistä väkivaltaa esiintyy Kauniaisissa muuta maata vähemmän. Väkivaltatilastot ovat kuitenkin ongelmallisia, koska tutkimusten mukaan suuri osa perheen sisäisestä väkivallasta jää piiloon (esim. Tasa-arvotiedon keskus Minna 2013, 1 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2011). Turvakotisijoitusten käyttö vaihtelee Kauniaisissa vuosittain muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Yleinen käsitys on, että alkoholinkäyttö on Kauniaisissa melko runsasta ja että kaupungissa esiintyy muuta maata enemmän ns. arkipäiväistynyttä käyttöä. Päihdehuollon palveluja on käytetty kuitenkin vähän. Espoon Leppävaaran A-klinikalla oli vuonna 2012 asiakkaana 37 kauniaislaista ja käyntejä oli yhteensä 505. Kyseessä oli poikkeusvuosi ja vuoden 2013 käyntimäärä tulee jäämään huomattavasti pienemmäksi. Yksikään lapsiperhe ei ole viimeisten yhdeksän vuoden aikana ollut Kauniaisissa kuntouttavan laitospäihdehuollon asiakkaana. Kauniaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen auditointi on tehty THL:ssä vuonna 2011. Sen mukaan kaupungin omien päihdepalvelujen puute voi vähentää perustyössä toimivien alttiutta ottaa päihdeongelma puheeksi tai arvioida tilannetta. Myös ruotsinkielisten päihdepalvelujen huono saatavuus on ongelma. Kauniaisten hyvinvointikertomus 2012 sisältää yksityiskohtaisempaa tilastotietoa ja taulukoita hyvinvoinnin eri osa-alueilta. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi on Kauniaisissa käynnistetty kehittämishanke, jossa THL:n Toimiva lapsi & perhe -menetelmät sekä Lapset puheeksi -keskustelu ja neuvonpitotyö on tarkoitus ottaa käyttöön perus- ja erityispalveluissa. Hyvinvoinnin johtamisen rakenne Kauniaisissa Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja toiminnan koordinointi tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä (Tejo-ryhmä), johon kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimen johtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, vanhuspalvelupäällikkö, opetuspäälliköt, johtava lääkäri, hammashoidon ja vastaanoton osastonhoitajat, kulttuuri- ja vapaaaikapäällikkö, yleishallinnon ja yhdyskuntatoimen edustajia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa seuraa, arvioi ja kehittää pienten, 0-6-vuotiaiden lasten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalipalvelupäällikkö ja 7-22-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii suomenkielinen opetuspäällikkö. 1 Poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatapaukset ovat kuitenkin lisääntyneet 2000-luvulla. Keskeisenä syynä tähän on ilmoitusalttiuden kasvaminen ja poliisin ilmiöön kiinnittämä huomio. (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2009)

7 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tärkeimmät peruspalvelut Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä. Tavoitteena on sekä ehkäistä ongelmia mahdollisimman tehokkaasti että puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteinen tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä kunnan on huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan lapsia ja vanhempia ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Tämä on ehkäisevää lastensuojelua. Kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Edellisen lisäksi ehkäisevää lastensuojelua on kunnan peruspalvelujen piirissä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Erityinen tuki on jotakin muuta kuin normaalia peruspalveluissa tapahtuvaa toimintaa ja se kohdistuu niihin asiakkaisiin, joilla on tavallista suurempia haasteita elämässään. Kunnalle on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen avulla saadaan selville erityisen tuen tarve ja että tähän tarpeeseen vastataan. Kauniaisissa on keskimääräistä parempi tilanne lasten ja perheiden palveluissa. Useilla sektoreilla valtakunnalliset laatusuositukset toteutuvat ja erilaisista määräajoista voidaan pitää kiinni. Jonoja palveluihin ei juuri ole. Pienessä kunnassa toimipisteet ovat usein lähellä toisiaan, mikä edesauttaa ja helpottaa yhteistyötä. 2.1 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on suomalaisen ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen kulmakiviä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelujärjestelmä. Neuvoloista kehitetään entistä monipuolisemmin koko perheen terveyttä ja hyvinvointia tukevia paikkoja. Yksi toiminnan keskeisiä periaatteita on varhainen puuttuminen. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) ja Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006) sekä sen muutos (2009) ja päivitys(2011) ohjaavat neuvolatoimintaa. Äitiysneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on edistää ja tukea tulevien vanhempien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia siten, että he voivat iloita tulevasta lapsestaan, kokea turvallisen ja positiivisen synnytyksen ja elää toimivassa parisuhteessa, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Uudet äitiysneuvolan suositukset on saatu ja ne otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Lisäksi sairaanhoitopiireillä on lähettämisindikaatiot, joista selviää, milloin tuleva äiti pitää ohjata äitiyspoliklinikalle.

8 Kauniaisten äitiysneuvolassa työskentelee yksi kokopäivätoiminen terveydenhoitaja sekä lääkäri 3-4 tuntia viikossa. Äitiysneuvolan asiakkuus on vapaaehtoista. Saadakseen äitiysavustuksen täytyy raskaana olevan naisen kuitenkin käydä terveystarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Tämä voi tapahtua joko perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla. Arvion mukaan valtaosa kauniaislaisista odottavista naisista käyttää äitiysneuvolan palveluja. Lastensuojelulaki asettaa velvoitteen raskaana olevien naisten ja syntymättömien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Säännöksen tehtävänä on tarjota riittävän varhainen tuki esimerkiksi odottavan äidin päihdeongelman poistamiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Tarvittavilla palveluilla pyritään turvaamaan raskaana oleville naisille sosiaalisesti, terveydellisesti ja fyysisesti sekä psyykkisesti turvalliset olosuhteet sekä tukemaan odottavia äitejä päihteettömyyteen ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on 2.2.2009 antanut raportin raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamisesta (STM:n selvityksiä 2009:4). Siinä painotetaan johdonmukaista päihdehaittojen selvittämistä ja päihteiden käytön puheeksi ottoa raskausaikana, riittävän arvioinnin ja hoidon nopeaa tarjoamista sekä tehokasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Laajat terveystarkastukset muodostavat jatkumon, joka alkaa odotusaikana ja jatkuu koko neuvolaja kouluterveydenhuollon ajan. Lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi laaja terveystarkastus, jonka yhteydessä pyritään tapaamaan myös tulevan lapsen isä. Tarkastuksessa selvitetään järjestelmällisesti koko perheen hyvinvointia. Keskusteluissa käsitellään tulevaa vauvan syntymää, muuttuvan perhetilanteen herättämiä odotuksia ja pelkoja, perheen voimavaroja, tukiverkostoa ja muita sosiaalisia suhteita. Raskaana oleva nainen käy neuvolassa terveydenhoitajan luona keskimäärin13 kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja käy kotikäynnillä. Lääkärillä käydään kolme kertaa raskauden aikana ja kerran jälkitarkastuksessa. Käytäntöihin on tulossa muutoksia vuonna 2014 käyttöön otettavien suositusten myötä. Jos äidin ja/tai perheen hyvinvoinnista tai jaksamisesta herää huoli, voidaan neuvolakäyntejä lisätä. Jos erityistä huolta ei ole, käyntien määrää voidaan vähentää yhdeksään käyntiin. Mikäli se ei riitä, voidaan raskaana oleva ja/tai partneri ohjata esim. perheneuvolaan, terveyskeskuspsykologille tai neuvolan perheohjaajalle. Myös psykiatrian poliklinikan ja Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheen hyvinvoinnin takaamiseksi. Äitejä ja vauvoja ohjataan aktiivisesti mukaan neuvolan ja seurakuntien järjestämiin ryhmiin ja näin ehkäistään äitien yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Yksin lasta odottavien äitien kanssa selvitetään heidän tukiverkostonsa ja mahdollinen tuen tarve. Ns. Vavu-mallin avulla tuetaan tulevaa vanhemmuutta ja vuorovaikutussuhdetta vauvan kanssa. Vanhempien osallistuminen perhevalmennukseen mahdollistaa tutustumisen muihin tuleviin vanhempiin ja keskustelun samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Terveydenhoitajan kotikäynti ennen vauvan syntymää antaa hyvät mahdollisuudet keskustella elämästä tulevan vauvan kanssa varsinkin silloin, kun mielikuvia lapsesta ei ole syntynyt raskauden aikana. Äidin mielialan ja ahdistuksen tasoa voidaan tutkia käyttämällä synnytyksenjälkeistä masennusta kartoittavaa EPDS-seulaa jo raskauden aikana. Kaikille synnyttäneille äideille tehdään EPDS-seula viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä.

9 Raskauden alkuvaiheesta lähtien selvitetään ja seurataan myös päihteiden käyttöä ja päihdeongelmaiset äidit ohjataan synnytyssairaalan Huumeet, alkoholi, lääkkeet (HAL) - poliklinikan seurantaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitokäytännön mukaisesti. Tarvittaessa erityispalveluja ostetaan päihdeongelmien hoitoon erikoistuneesta Ensikoti Helmiinasta ja avokuntoutusyksikkö Esmiinasta Espoosta. Raskauden aikana voidaan tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos perheessä on päihteiden väärinkäyttöä tai jos muuten herää huoli perheen voimavaroista ja pärjäämisestä ja on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Pakkotoimenpiteitä odottavan äidin hoitoon saattamiseksi ei ole mahdollista tehdä. Neuvolasta ohjataan asiakasta itse ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään esimerkiksi toimeentuloasioissa. Neuvolassa järjestetään perhevalmennusta neljä kertaa ennen lapsen syntymää. Valmennus jatkuu neljä kertaa synnytyksen jälkeen avoimessa perhetoiminnassa. Perhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi, kun vauva on kahden viikon ikäinen. Lastenneuvola Lastenneuvolan tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten terveyspalvelujen painopistettä on kansallisten linjausten mukaan siirretty enemmän ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan sekä varhaisen tuen järjestämisen suuntaan. Kauniaisissa on noin 700 alle kouluikäistä lasta. Lastenneuvolapalvelut on melko hyvin resursoitu ja henkilökunnan määrä suhteessa asiakasmäärään on valtakunnallisten suositusten mukainen. Lastenneuvolassa on yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista terveydenhoitajaa, lisäksi neuvolassa käy kaksi lääkäriä (toinen 3 h viikossa ja toinen 3 h joka toinen viikko). Työskentelyn painopistealueita terveystarkastusten ja rokotusten ohella ovat perheen vahvuuksien löytäminen ja tukeminen. Perheiden hyvinvointiin ja perheenjäsenten vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työskentelyn ja huomion kohteena ovat erityisesti varhainen vuorovaikutus, äidin vointi ja mieliala etenkin synnytyksen jälkeen, äidin mielenkiinto lapseensa, parisuhde ja perheen arjen sujuminen. Synnytyksen jälkeinen masennus pyritään havaitsemaan ja hoitamaan tehokkaasti. Lastenneuvolan laajassa terveystarkastuksessa (nelivuotistarkastus) arvioidaan lapsen terveyden lisäksi laaja-alaisesti koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastukset on kuvattu tarkemmin neuvolatoimintaa yms. koskevassa toimintaohjelmassa. Kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Ensisynnyttäjälle pyritään tekemään kotikäynti vauvan ollessa 4 kk ikäinen. Äiti-vauva -ryhmä (Nyytti/Knytet) kokoontuu joka toinen viikko. Ohjelma suunnitellaan yhdessä äitien kanssa. Kauniainen Foreign Mothers Group eli tukiryhmä maahanmuuttajataustaisille äidille kokoontuu kerran kuukaudessa. Keskustelukielenä on englanti ja tapaamisten teemat vaihtelevat asiakkaiden toivomusten mukaan. Perheillä on myös mahdollisuus osallistua avoimeen perhetoimintaan kolme kertaa viikossa Lapsen ja perheen hyvinvoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: osallistuvatko molemmat vanhemmat perhevalmennukseen, tuleeko perhe kaikkiin lapsen tarkastuksiin, miten imetys sujuu, miten rokotukset hoidetaan, kasvuindeksi, lapsen tulokset neurologisissa testeissä ja terveydenhoitajan omat havainnot. Lasten terveystarkastuksissa on erilaisia seuloja ja menetelmiä, joiden avulla tukea tarvitsevat asiakkaat löytyvät paremmin.

10 Tarvittaessa perheelle voidaan järjestää tavallista tiiviimpiä käyntejä neuvolassa. Tarvittaessa tukiverkostoa rakennetaan perheen tarpeiden mukaan. Jos lapsesta tai perheestä on enemmän huolta, voidaan olla yhteydessä perheohjaajaan, perheneuvolaan, terveyskeskuksen psykologiin tai sosiaalityöntekijään. Yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen, kouluterveydenhuollon, terveyskeskuksen lääkäreiden sekä fysioterapeuttien ja puheterapeutin kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä on myös kotihoidon, Jorvin sairaalaan, eri terapeuttien ja seurakuntien tukihenkilöiden kanssa. Lapsen asioita voidaan vanhempien luvalla ja kanssa käsitellä moniammatillisissa verkostoryhmissä. Laku (lasten kuntoutus) -työryhmään kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä, perheohjaaja, fysioterapeutti ja ala- asteen kouluterveydenhoitajat sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. PLH (Pienten Lasten Hyvinvointi) - ryhmään kuuluvat terveydenhoitaja lastenneuvolasta, perheohjaaja, perheneuvolan psykologi, erityislastentarhanopettaja ja sosiaalityöntekijä. Kun lapsi aloittaa koulun, neuvolan tiedot siirtyvät suoraan ala-asteiden kouluterveydenhoitajalle. Silloin otetaan myös esiin mahdolliset huolenaiheet. Tietojen siirrosta informoidaan vanhempia lapsen viimeisellä neuvolakäynnillä 6-vuotiaana. 2.2 Perhetyö Perhetyö aloitettiin Kauniaisissa syksyllä 2007. Se on perheen tarpeista lähtevää matalan kynnyksen palvelua, jossa korostuu vanhemmuuden sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen ja vahvistaminen ja opastaminen kasvatuskysymyksissä. Perheet ohjautuvat asiakkaaksi pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kautta, mutta myös varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, terveyskeskuksen, kotihoidon, avoimen perhetoiminnan ja sosiaalitoimen kautta. Perheet voivat myös itse ottaa yhteyttä perheohjaajaan ja pyytää apua ja tukea arkeen. Perhetyön tarpeen taustalla saattaa olla äidin masennus, uupumus tai väsymys, muu tuen tarve odotusaikana tai synnytyksen jälkeen, arjen hallinnan pulmatilanteet tai ongelmat, epävarmuus lapsen hoidossa, muut kasvatukseen ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset ja huolet tai yksinhuoltajuuden tai uusperheen aiheuttama tuen tarve. Yksinäisyys ja lähiverkoston puuttuminen sekä perheiden erilaiset kriisit, kuten avioero tai sairaus, aiheuttaa myös perhetyön tarvetta. Perheohjaaja kartoittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti asiakkaiden elämäntilanteen (kuormittavat tekijät, huolet, lähiverkosto, voimavarat jne.) ja asettaa tavoitteet työlle yhdessä perheen kanssa. Työmenetelmät ovat joustavia perheiden tarpeiden mukaan. Työmuotoina käytetään moniammatillista yhteistyötä ja varhaista ohjausta ja tukemista verkostotyön keinoin, palveluohjausta ja konsultointia, kotikäyntejä ja käyntejä perheohjaajan vastaanotolla. Työ painottuu kotikäynteihin ja asiakkaat ovat olleet tähän tyytyväisiä. Kotikäynti antaa mahdollisuuden päästä lähemmäksi perheen arkea ja lisää ymmärrystä perheen tilanteesta. Ilmapiiri on myös yleensä kiireetön. Perheohjaukseen liittyy keskeisesti jatkuva arviointi lisätuen tarpeesta ja perheiden ohjaaminen tarvittaessa muun tuen ja hoidon piiriin tarvittaessa, esimerkiksi perheneuvolaan. Perheohjaaja on säännöllisesti kaksi kertaa viikossa mukana avoimessa perhetoiminnassa (josta kerrotaan tarkemmin varhaiskasvatuksen yhteydessä). Avoimen perhetoiminnan tavoitteeksi on asetettu vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja mahdollisuus vertaistukeen.

11 Perhetyöhön kuuluu myös vuodesta 2010 perhevalmennuksen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden (seurakunta, äitiys- ja lastenneuvola, avoin perhetoiminta) kanssa. Perheohjaaja vetää yhdessä avoimen perhetoiminnan lastentarhanopettajan kanssa perhevalmennuksen jälkikerrat. Ryhmät ovat osoittautuneet perheille hyvin tärkeiksi ja vertaistuellisiksi. Vuoden 2012 aikana perhevalmennukseen on osallistunut 54 aikuista ja 28 lasta. Syntymän jälkeisiä kokoontumiskertoja on jokaisella ryhmällä neljä. Viimeinen kerta on lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. 2.3. Perheneuvola Perheneuvolan perustehtävänä on auttaa lasten, nuorten, aikuisten ja heidän perheidensä psyykkistä hyvinvointia ja selviytymiskykyä sekä tukea asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa. Perheneuvola tarjoaa myös asiantuntija-apua lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Perheneuvolassa ei ole ikärajoja, mutta työskentelyn pääpaino on lapsiperheiden parissa työskentelyssä. Perheneuvolan henkilökuntaan kuuluvat psykologi (60 %:n työaika), toinen psykologi (50 %:n työaika), kokopäiväinen perheneuvoja, osa-aikainen toimistosihteeri ja konsultoiva lääkäri 30 tuntia kuukaudessa. Psykologeilla, perheneuvojalla ja lääkärillä on erityistason psykoterapian pätevyys. Perheneuvolan työmenetelminä ovat psykologiset tutkimukset koskien lasten ja nuorten kehitystä, terapeuttinen yksilötyöskentely lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, perheterapia, pariterapia ja ns. Masu-työskentely (masentuneet ensisynnyttäjät ja raskaana olevat). Uutena työmuotona ovat lasten ja vanhempien väliset vuorovaikutushavainnot ja vuorovaikutusta vahvistava hoito (paljolti Theraplay-vuorovaikutushoitomuotoa soveltaen). Sellaisissa tilanteissa jolloin lapsen tai nuoren hoidon tarve on hyvin suuri ja perheneuvolan omat tukimuodot eivät ole riittäviä, perheneuvolan lääkäri ohjaa perhettä erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin pitempikestoisen tuen saamiseksi. Kauniaisten perheneuvola pystyy palvelemaan asiakkaita nopeasti. Perheet saavat ensimmäisen ajan 1-3 viikon sisällä tarvittavien työntekijöiden määrästä ja asian kiireellisyydestä riippuen. Kriisitapauksissa asiakkuus voidaan aloittaa hyvin nopeasti. Vuonna 2012 käyntejä eli suoritteita oli perheneuvolassa 1116 (yksi suorite on 45-60 minuuttia) ja asiakkaita oli 101 taloudesta. Suomenkielisiä asiakkaita oli 103, ruotsinkielisiä 62 ja muita kieliä puhuvia 5. Perheneuvolan suurimpana asiakasryhmänä ovat olleet 7-15-vuotiaiden koululaisten perheet, joissa lapsilla on ollut erilaisia sopeutumisvaikeuksia kotona, koulussa ja/tai kaveripiirissä ja erilaisia pelkotiloja. Vanhempien eron yhteydessä perheneuvola voi tarjota lapsille omaa tukea. Vanhempi tai vanhemmat pyytävät tätä tukimuotoa usein. Aikuisten asiakkuuden syyt ovat ensisijaisesti liittyneet parisuhteen haasteisiin tai vanhemmuuteen liittyviin asioihin. Yhteistyö äitiys- ja lastenneuvolan kanssa on perinteisesti ollut hyvin tiivistä ja on sitä edelleen. Toinen tiivis yhteistyömuoto on yhteistyö oppilashuollon kanssa. Lisääntyvässä määrässä tehdään myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Yhteistyöntapoja ovat muun muassa säännölliset tapaamiset ja osallistuminen verkostokokouksiin.

12 Perheneuvolan psykologi osallistuu lasten kuntoutustyöryhmän kokouksiin (Laku) ja vauva- ja pikkulapsi työryhmän konsultaatioihin (Masu). Perheneuvoja osallistuu lasten hyvinvointityöryhmän kokouksiin. Seurakunnan perheneuvojaa tavataan 3-4 kertaa vuodessa. 2.4. Kotihoito Kotipalvelua tulee sosiaalihuoltolain mukaan tarjota sitä erikseen tarvitseville. Lastensuojelulain 36 :ssä kotipalvelu on mainittu avohuollon tukitoimena, jota kunnan on järjestettävä tarvittaessa. Kauniaisissa on palvelumuotona kunnallinen kotihoito, joka tarkoittaa yhdistettyä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotihoito palvelee yksilöllisen tarpeen mukaan ja keskittyy lapsiperheissä vanhemmuuden tukemiseen ja arjen sujumisen varmistamiseen. Syynä palvelun tarpeeseen voi olla esimerkiksi vanhemman alentunut toimintakyky, perheen äkillinen kriisitilanne, sairaus, synnytys, äidin väsymys, vanhemman masennus, lapsen vamma tai pitkäaikainen sairaus. Perhetyön kanssa kotihoito voi tehdä yhteistyötä niin, että kotihoito hoitaa ja tukee perhettä käytännön asioiden hoidossa ja perhetyö vanhemmuudessa. Kotihoidon tarve lapsiperheissä vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen, joten sen ennakointi on vaikeaa. Vuosina 2010 2011 kotihoidon asiakkaina ei ollut yhtään lapsiperhettä. Vuonna 2012 perheitä oli kolme ja käyntikertoja yhteensä seitsemän. Vuonna 2013 tammi-lokakuun aikana kaksi perhettä on ollut kotihoidon asiakkaina, käyntikertoja on ollut yhteensä kymmenen. Kaikissa perheissä on ollut jokin akuutti tuen tarve, johon on tarjottu kotihoidon apua. Saman perheen käynnit ovat ajoittuneet keskimäärin viiden viikon sisälle. Vuosina 2012 ja 2013 äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoa ei kysytty lainkaan. Lapsiperheiden kotihoito pyritään järjestämään ensisijaisesti kotihoidon omana toimintana, mutta tarvittaessa palveluja voidaan hankkia myös Granin lähiavusta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuoden 2014 talousarvioissa on varattu määräraha lapsiperheiden kotihoidon järjestämiseen. 2.5. Muu terveydenhuolto Lastensuojelulain 10 asettaa terveydenhuollolle kaksi erityistä velvoitetta. Ensinnäkin lapsi on huomioitava aikuisille suunnatuissa palveluissa silloin, kun aikuisen kyvyn täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Terveydenhuollon tulee siis oma-aloitteisesti selvittää lapsen tilanne ja olla tarvittaessa yhteydessä muihin viranomaisiin lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos herää epäily, että potilas ei kykene hoitamaan lastaan asianmukaisesti, tehdään lastensuojeluilmoitus. Kauniaisissa tämä merkitsee sitä, että hoidettaessa päihde- ja mielenterveysasiakkaita esim. terveyskeskuksessa huomioidaan, että heillä saattaa olla hoidon ja tuen tarpeessa olevia lapsia. Asia selvitetään aikuisasiakkaalta kysymällä ja tarvittaessa lapsen potilasasiakirjamerkinnöistä vanhemman luvalla. Lastensuojelulain 15 määrittelee terveydenhuollon eli terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien erityiset velvollisuudet. Näitä ovat asiantuntija-avun antaminen lastensuojelun työntekijöille sekä tutkimus, hoito- ja terapiapalveluiden järjestäminen lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ja nuorille. Tutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi lain 28 :ssä säädettyä lapsen tutkimista vastoin

13 huoltajan tahtoa ja 51 :ssä mainittua sijaishuoltoon sijoitettavan lapsen terveydentilan tutkimista, mutta myös muita lastensuojelutoimenpiteisiin liittyviä tutkimuksia. Lisäksi pykälä velvoittaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvien palvelujen järjestämiseen kiireellisinä. Lastensuojelulain 15 velvoitteiden täyttymisestä on vaikea tehdä johtopäätöksiä, koska lastensuojelutapauksia on Kauniaisissa niin vähän. Muutamia tilanteita on ollut ja kokemukset niistä vaihtelevat. Tarkempi arviointi vaatii pidempiaikaista ja täsmällistä tilanteiden seurantaa. Lääkärit ovat tarvittaessa yhteydessä perheohjaajaan tai perheneuvolaan, jos erityistä huolta lapsesta on herännyt. Myös yhteys kouluterveydenhoitajaan on mahdollinen. Perheväkivalta-asioita kohdataan harvoin Kauniaisten terveyskeskuksessa. Tämä johtunee siitä, että perheen sisäistä väkivaltaa kokeneet hoitoa tarvitsevat hakeutuvat hoitoon virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen Jorvin sairaalaan. Tällöin myös perheväkivaltaa koskevat lastensuojeluilmoitukset tulevat Jorvissa toimivan Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksen, ei terveyskeskuksen kautta. 2.6. Sivistystoimi Kauniaisten sivistystoimi koostuu varhaiskasvatuksesta ja kouluista ja näiden yhteinen tehtävä on kasvatustavoitteen lisäksi vanhemmuuden tukeminen perheissä. Myös nuorisopalvelut kuuluvat sivistystoimeen. 2.6.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä tarjota hoivaa, kasvatusta ja oppimista lapsen yksilöllinen tilanne huomioiden. Varhaiskasvatuksessa lapsen kasvatusta tuetaan päivähoitolain mukaisesti kodin kasvatustehtävää tukien. Lapsen persoonallista ja tasapainoista kehitystä tuetaan kasvatuskumppanuusperiaatteella, mikä tarkoittaa vanhempien vahvempaa osallistumista varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatus kuuluu Kauniaisissa sivistystoimen toimialaan. Varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus toteutuvat lasten kotihoidon, kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen ja yksityisten hoitomuotojen kautta. Kotihoidon tuen kuntalisän ohella Kauniainen tukee alle 3- vuotiaiden kotihoitoa avoimella perhetoiminnalla. Avoin perhetoiminta toimii viriketoimintana ja on perheiden tukena kotona hoidettaville lapsille. Avoin perhetoiminta on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa. Perheet saavat tukea vanhemmuuteensa ja varhaiseen vuorovaikutukseen sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen. Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti avoimessa perhetoiminnassa työskentelevän lastentarhanopettajan ja perheohjaajan kanssa. Perheen pieniinkin murheisiin pyritään näin löytämään ratkaisuja yhdessä, voimavaroja vahvistaen ja vahvuuksia tukien. Tarvittaessa pyritään ohjaamaan perhe jonkun muun tukimuodon piiriin. Yhteistyötä tehdään kaikkien kaupungin lapsiperhetoimijoiden ja seurakuntien kanssa. Perheet voivat vaikuttaa toiminnan sisällön suunnitteluun tarpeidensa mukaan. Vuoden 2012 aikana toimintaan osallistui 96 kauniaislaista perhettä ja 136 lasta. Kauniaisissa toimii tällä hetkellä kuusi kunnallista suomenkielistä päiväkotia, ja kaksi kunnallista ruotsinkielistä päiväkotia. Kahden suomenkielisen päiväkodin yhteydessä tarjotaan

14 ryhmäperhepäivähoitoa, ja yhdessä suomenkielisessä päiväkodissa tarjotaan ympärivuorokautista päivähoitoa. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluu kaksi yksityistä ruotsinkielistä ostopalvelupäiväkotia, yksi yksityinen ruotsinkielinen leikkikoulu ja puisto sekä yksityisiä perhepäivähoitajia. Puistojen yhteydessä on yksityistä puistotätitoimintaa. Kauniaisissa toimii myös vuodesta 2013 alkaen integroitu pienryhmä erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille. Perheelle maksutonta esiopetusta annetaan kaikissa päiväkodeissa, joihin hakeutuu vähintään seitsemän esiopetusikäistä lasta. Maksuton esiopetus koskee oppivelvollisuuden alkamista edeltävää vuotta. Esiopetuksen toiminta-aika noudattaa koulujen toiminta-aikaa ja päivittäinen opetusaika on 4 tuntia. Kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon osallistuu noin 460 Kauniaisissa asuvaa 1 6 -vuotiasta lasta. Tämä on 81 % 1 6-vuotiasta lapsista, mikä on erittäin korkea luku. THL:n vuoden 2011 tilastojen mukaan koko maassa 63 % lapsista oli kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa. Päivähoidolla on Kauniaisissa siksi hyvät mahdollisuudet tarjota ehkäisevää ja varhaista tukea valtaosalle alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään. Kasvun ja oppimisen tuki Laadukas varhaiskasvatus, jossa lapsi kohdataan yksilönä ja häntä tuetaan tarpeidensa mukaan, tukee lapsen kasvua ja oppimista. Jotta lapsen tarvitsema tuki voidaan aloittaa mahdollisimman varhain, havainnoidaan hyvinkin pienten lasten kehityksen ja vuorovaikutuksen riskitekijöitä. Henkilökunta saa lasten ja perheiden tuen tarpeista huolehtimiseen tukea päiväkodin johtajalta ja konsultoivalta erityisopettajalta. Tuen järjestäminen toteutetaan varhaiskasvatuksessa saman kolmiportaisen mallin mukaisesti kuin koulussa. Kukin lapsi saa tarpeidensa mukaan yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti yhdessä muiden lasten kanssa huolehtien samalla erityisohjauksesta ja tarkoituksenmukaisen tuen ja kuntouttavan varhaiskasvatuksen tarjoamisesta. Lapselle laaditaan henkilökohtainen tuen suunnitelma yhteistyössä vanhempien, henkilökunnan, erityisopettajan ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tarvittaessa lapselle varataan kehityksen tukemiseen myös ns. rakenteellisia tukitoimia (ryhmäavustaja, henkilökohtainen avustaja, erityisopettaja ja hoitoisuuden määrittäminen). Lapsen tarvitsema tuki pyritään tuomaan lapsen kehitysympäristöön eli päiväkotiin. Kauniaisissa on myös integroitu pienryhmä. Prosesseissa on päivähoidossa apuna kaksi erityislastentarhanopettajaa (keltoa) sekä resurssierityisopettaja, jotka ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita. Erityislastentarhanopettaja /erityisopettaja konsultoi kasvatukseen, kehitykseen, erityisopetukseen (varhainen riskien havaitseminen, lasten tuen suunnittelu ja ohjaaminen ja palveluohjaus) ja lapsiryhmän ohjaukseen liittyvissä asioissa. Vanhemmille voidaan tarjota tehostettua tukea vanhemmuuteen, ja lasten tilanteen pohtimiseen tarjotaan ns. psykoedukatiivista tukea esimerkiksi erotilanteissa. Erityisopettajan tehtävä on pitää esillä tukea tarvitsevien lasten ja vanhempien tarpeita ja toimia varhaiskasvatuksen ja erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntijana. Ennaltaehkäisevän käytännöt varhaiskasvatuksessa Ennaltaehkäisevänä eli lasten ja perheiden hyvinvointia lisäävänä käytäntönä on erityinen päivähoidon aloittamisen prosessi. Kun lapsi on valittu päivähoitoon, päiväkodista otetaan yhteyttä ja sovitaan tapaaminen vanhempien kanssa. Tapaamisessa keskustellaan lapsen hoidon tarpeesta, hoitoajoista, perheen toiveista ja hoitosuhteessa tärkeistä asioista sekä lapsen pehmeästä

15 päivähoidon aloituksesta. Keskustelussa nostetaan esille suuri muutos, joka lapsen elämässä tapahtuu hänen aloittaessaan hoidon uudessa ympäristössä, ja pyritään tukemaan vanhempia muutoksessa. Päivähoidon aloitusvaiheessa on käytössä ns. pehmeä lasku, eli 1-2 viikon tutustumisjakso, jolloin vanhempi voi olla päiväkodissa yhdessä lapsensa kanssa. Omahoitaja tekee myös kotikäynnin ennen päivähoidon aloitusta. Työntekijöillä on käytössä Kotikäynnit päivähoidossa -kyselylomakepohja keskustelun tueksi. Ennaltaehkäisevänä toimintana voidaan myös mainita varhainen puuttuminen ja tiivis työ varhaisessa vaiheessa vanhempien kanssa, yhteiset 4-vuotistarkastukset neuvolan kanssa ja oppilashuolto. Terveyttä edistävänä toimintana voidaan nähdä lapsen kohtaaminen päivähoidossa omana itsenään ja hyväksyen. Aikuisen tärkeänä tehtävänä on olla läsnä ihmisenä, joka pelkällä olemassaolollaan luo turvallisuutta. Kun lapsen perustarpeista on huolehdittu, lapsi voi suunnata mielenkiintoisena toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Lapsi tuntee, että häntä arvostetaan ja ymmärretään, hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen kanssaan voidaan kokea iloa ja läheisyyttä. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä kiinteämmin vanhemmat ovat osana varhaiskasvatuksen työskentelyä. Erityisopettajan tehtäviin kuuluu myös ennaltaehkäisevä ja ryhmien hyvinvointia lisäävä työ. Mikäli lapsen käyttäytymisessä havaitaan yllättäviä muutoksia tai tuen tarvetta, mietitään yhteisesti, edellyttävätkö tehdyt havainnot erityisiä toimenpiteitä. Lapseen liittyvät huolet otetaan esille vanhempien kanssa heti havaittaessa ja silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Pulmiin pyritään tarjoamaan lasta ja perhettä auttavia käytäntöjä, kuten toimintaa pienryhmissä (vuorovaikutus, kieli, theraplay-toiminta jne.) tai toimintatapojen yhteistä muuttamista sekä päivähoidon että kodin arjessa. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön erilaisia seurantamenetelmiä ja säännöllisiä tapaamisia. Erityislastentarhanopettajat pyydetään yleensä mukaan näihin keskusteluihin. Vanhemmat kohdataan lähes päivittäin ja pidempiä keskusteluja käydään säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Henkilöstö havaitsee usein myös vanhempien tilanteessa tapahtuvat muutokset ja tarvittaessa voidaan kysyä sekä vanhempien voinnista, jaksamisesta että mahdollisista elämäntapojen muutoksista. Perheiden monimutkaisistakin tilanteista keskustellaan erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa perhettä ohjataan erityisopettajan tuella avunsaantiin muualle tai pyydetään apua päiväkotiin. Yhteistyössä muiden palvelujen kanssa voidaan järjestää vanhempien vertaisryhmiä tms. vanhemmuutta tukevaa toimintaa. 2.6.2. Koulutoimi Kauniaisten koulutoimi vastaa kaupungin perus- ja lukio-opetuksesta. Koulut tarjoavat opetusta suomeksi ja ruotsiksi. Koulun tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Etenkin perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulun tulee myös tukea koteja kasvatustehtävässä. Perusopetuksen oppilaalle tulee tarjota tarpeelliset oppilashuollolliset palvelut, joiden avulla edistetään hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia (Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 2010). Koulut toimivat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä oppimisen että kasvun tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädännön ja normitekstien sekä Kauniaisten kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä.

16 Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää ja oikea-aikaista kasvun ja oppimisen tukea. Tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja oppilaan tarpeiden mukaista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Opettajilla on vastuu tuen tarpeen havaitsemisesta sekä tuen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (Kauniaisten kuntakohtainen opetussuunnitelma 2011). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan 1.8.2014. Lain mukaan lastensuojelun suunnitelmassa on kuvattava: - opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet - arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävistä opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta - toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea - tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Opiskeluhuollon lakisääteisenä ohjausryhmänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Tejo. Oppilaiden hyvinvointia tukevat palvelut on Kauniaisissa järjestetty hyvin ja resursseja on riittävästi. Kaikissa koulukeskuksissa toimii koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Luokkakoot ovat myös verraten pieniä. Oppilaan tuki ja ohjaus sekä hyvinvointia edistävät palvelut on koulussa järjestetty pääasiallisesti opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kautta. Ryhmien johtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on oppilaiden hyvinvointia turvaavien ja ylläpitävien teemojen käsittely ja niiden huomioonottaminen koulun toiminnassa sekä tiedon välittäminen kouluyhteisöön. Toiminta on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Opiskeluhuollon kokonaisuus toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona, jonka lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoryhmän perusperiaatteisiin kuuluu huoltajien ja oppilaan lähimpien opettajien kuuleminen oppilaita koskevissa asioissa. Alaikäisten lasten ja nuorten tukemisessa pyritään aina ensisijaisesti tekemään yhteistyötä kodin kanssa. Oppilashuollollisista palveluista perusopetuksen osalta kerrotaan tarkemmin verkkosivuilla http://oppilashuolto.fi/ ja http://elevvard.fi/ Oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa ja osallistua yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa tuen suunnitteluun. Oppilaan osallisuutta tuetaan oppilaskuntatoiminnalla (oppilasparlamentit), kerhotoiminnalla (iltapäiväkerhot, opetushallituksen rahoittama kerhotoiminta) ja kummi- ja tukioppilastoiminnalla. Kodin ja oppilaitoksen välisen tiedonsiirron ja yhteistyön helpottamiseksi kouluissa on käytössä Wilma-järjestelmä. Sen avulla koulun henkilökunta voi viestiä huoltajille oppilaan poissaoloista, tiedottaa koulun tapahtumista ja yhdessä kodin kanssa seurata oppilaan koulumenestystä. Myös oppilaiden saama pedagoginen tuki kirjataan Wilmaan, josta huoltaja voi seurata tuen toteutumista. Kouluissa toteutetaan KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa, joka tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja ja ehkäistä koulukiusaamista. KiVa Koulu tarjoaa myös tehokkaaksi todetun työskentelymallin kiusaamistapausten selvittelyyn. Ruotsinkielisten koulujen StegVis

17 (Askeleittain)-menetelmällä pyritään parantamaan lapsen sosiaalisia valmiuksia, lisäämään empatiakykyä ja parantamaan ongelmaratkaisun valmiuksia. Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Yleinen tuki on laadukasta opetusta, missä huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimistavat ja työskentelyrytmit. Oppilaalla on oikeus saada tehostettua tukea, jos häntä ei voida riittävästi tukea yleisen tuen avulla tai tuen tarve jatkuu pidemmän aikaa. Erityinen tuki koostuu oppilaalle annettavasta erityisopetuksesta tai muusta lainmukaisesta tuesta. Opiskeluhuolto työskentelee integroitujen oppilaiden kanssa yksilöllisten suunnitelmien laatimisessa (vastuu on opettajilla) ja toteuttamisessa koulun arkityössä sekä verkostokokouksissa. 2 Yhteistyökumppaneita koulun ulkopuolella ovat mm. neuvola ja muu terveydenhuolto, esikoulut, perheneuvola, sosiaalipalvelut, Jorvin lastenpsykiatrinen yksikkö, nuorisopsykiatrian eri toimipisteet, neuropsykologi, neurologi, nuorisopalvelut, seurakunnat ja vammaispalvelut. Oppilaan ongelmat voidaan havaita ja huoli oppilaasta voi syntyä luokassa, ryhmätoiminnassa, kuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan toimesta tai jokavuotisilla terveystarkastuskäynneillä. Myös oppilaat itse sekä oppilaiden vanhemmat tuovat huolia esille. Työskentely tapahtuu kodin ja koulun välisenä yhteistyönä ja tarvittaessa otetaan mukaan muita toimijoita. Suomenkielinen koulutoimi Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa on noin 1170 oppilasta. Kouluja on kolme: Mäntymäen koulu (alakoulu), oppilasmäärä 384, Kasavuoren koulu (yläkoulu), oppilasmäärä 344, sekä Kauniaisten lukio, jossa on noin 380 oppilasta. Suomenkielinen peruskoulu palvelee lähikouluperiaatteen mukaisesti myös espoolaisia, joita oli vuonna 2013 alakoulun oppilaista 13 % ja yläkoululaisista 52 %. Kauniaisten lukiossa 77 % opiskelijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Kuntarajat ylittävä oppilas- ja opiskelijajoukko tekee koulun roolin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaajana ja lastensuojelun toteuttajana haasteelliseksi. Suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelma löytyy tästä: http://kasavuori.fi/images/stories/kopiokauniaistensuomenkielisenperusopetuksentulevaisuusohjelm a2013-2017_7.pdf Suomenkielisessä ala- ja yläkoulussa oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain ja lukiossa joka toinen viikko. Ryhmien kokoonpanot ovat: Alakoulu: rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat (3) ja koulukuraattori Yläkoulu: apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat (3), koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja Lukio: apulaisrehtori, opinto-ohjaajat (2), koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja 2 Integroidusta opetuksesta puhutaan silloin, kun erityisopetusta tai erityisjärjestelyjä tarvitseva oppilas opiskelee tavallisessa koulussa ja koululuokassa.

18 Tiimityöskentely on oppilashuollossa tärkeää ja yleensä esimerkiksi vanhempia tavataan kahden työntekijän työparina. Oppilashuolto tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa ja ohjaa oppilaita tarvittaessa koulun ulkopuolisten palvelujen pariin. Suomenkielisessä opetustoimessa toimii vuodesta 2014 alkaen kaksi koulukuraattoria. Koulukuraattorit ovat tavattavissa päivittäin. Kuraattorin tehtäviä ovat oppilaskohtainen työskentely, vanhemmuuden tukeminen, yhteisötason työ, opetus- ja oppilashuoltohenkilön konsultointi, koulun oppilashuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen sekä moniammatillinen yhteistyö (nuorisotyö, lastensuojelu ym.). Työn painopisteenä on koulussa esiin tulevien vaikeuksien havaitseminen ja niihin puuttuminen. Kuraattorin puoleen käännytään esimerkiksi kun oppilasta kiusataan koulussa, on aiheettomia poissaoloja tai työrauhaongelmia. Koulupsykologeja on kaksi, yksi alakoululla ja toinen palvelee yläkoulun ja lukion tarpeita. Koulupsykologit ovat kouluilla pääsääntöisesti päivittäin. Koulupsykologi tekee tarvittaessa koulupsykologisia tutkimuksia oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Hän on myös oppilaiden ja huoltajien käytettävissä tukikeskusteluja varten, samoin opettajien konsultointia varten. Soveltuvin osin koulupsykologi vastaa kriisiavun antamisesta osana kriisiryhmää. Suomenkielisessä peruskoulussa ja lukiossa kouluterveydenhoitaja on tavattavissa päivittäin kouluilla, alakoulun terveydenhoitaja neljänä päivänä viikossa. Alakoululla on oma terveydenhoitaja, yläkoululla ja lukiolla yhteinen. Terveydenhoitaja on usein oppilaan ensimmäinen hoitokontakti. Terveydenhoitaja antaa myös ehkäisyneuvontaa. Koululääkärin vastaanotto järjestetään kouluterveydenhoitajan kautta. Kouluterveydenhuollossa kaikille oppilaille tehdään terveydenhoitajan suorittamat tarkastukset vuosiluokittain ja lisäksi lääkärin suorittamat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokalla. Lukiossa terveystarkastukset, joissa myös lääkäri on mukana ja joissa selvitetään lapsen ja koko perheen hyvinvointia, tehdään 1. ja 2. vuositasolla, tarvittaessa myös 3. vuositasolla. Sekä suomenkielisellä ala- ja yläkoululla on kolme erityisopettajaa. Erityisopettaja toimii yhteistyössä luokanopettajan kanssa oppilaiden oppimisen ja kehityksen seuraajana, perehtyy yksittäisen oppilaan oppimistyyliin ja yksilölliseen tuen tarpeeseen sekä opettaa oppilaita, joilla on oppimisen haasteita. Erityisopettajan työtehtäviin kuuluu antaa erityistä tukea ja opetusta tarvitseville oppilaille opetusta sekä pitää yhteyttä heidän koteihinsa. Yleisimmät syyt erityisopetukselle ovat erilaiset oppimis- tai keskittymisvaikeudet. Erityisopetus räätälöidään vastaamaan oppilaan tarpeita, ja perusopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman avulla (HOJKS) voidaan seurata oppilaan tuen tarvetta ja erityisen tuen toteutumista. Erityisopettaja toimii myös tärkeänä henkilönä ns. nivelvaiheessa eli siirryttäessä koulusta toiseen. Kauniaisten lukiolla on lisäksi käytössään erityisopettaja 5h/viikko. Lisäksi kouluissa toimii suomi toisena kielenä -opettaja. Suomenkielisessä yläkoulussa toimii yksi oppilaanohjaaja ja lukiossa kaksi opintojenohjaajaa. Heidän tehtävänään on tukea ja ohjata oppilaita koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja ammatinvalintakysymyksissä. Ohjauksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään nuorten syrjäytymistä yhteiskuntarakenteesta ja työelämästä. Lukiossa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla pyritään tukemaan opiskelun edistymistä ja ennalta ehkäisemään opiskelun esteitä ja tukemaan nuoren jaksamista. Erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kohdalla ohjaaja voi antaa henkilökohtaista tukea opiskeluun ja jatko-opiskeluun liittyvissä asioissa. Oppilashuollon resurssit, toimintamuodot jne. on kuvattu sivustolla: www.oppilashuolto.fi

19 Ruotsinkielinen koulutoimi Ruotsinkielisessä koulutoimessa on perusopetuksessa 666 oppilasta ja lukiossa 257. Kouluja on kolme: Granhultsskolan (alakoulu), Hagelstamska skolan (yläkoulu) ja Gymnasiet Grankulla samskola (lukio). Oppilashuollon resurssit ovat ruotsinkielisessä koulutoimessa riittävät ja noudattavat valtakunnallisia suosituksia. Oppilashuoltoryhmien kokoonpanot ovat: Alakoulu: psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, neljä erityisopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja Yläkoulu: psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja kaksi erityisopettajaa Lukio: opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja osa-aikainen erityisopettaja (3-4 viikkotuntia) Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Tiimityöskentely on oppilashuollossa tärkeää ja yleensä esimerkiksi vanhempia tavataan kahden työntekijän työparina. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat vuosittain. Terveystarkastuksilla seurataan oppilaan kasvua ja kehitystä, lisäksi terveydenhoitaja antaa yksilöllistä terveysneuvontaa lapsen kehitystason mukaisesti. Alakoulun 1- ja 5-luokkalaisille tehdään yhdessä lääkärin kanssa laaja terveystarkastus, jossa selvitetään lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Terveydenhoitaja pitää kaikille 5., 6. ja 8. luokille tunteja murrosiän tuomista muutoksista. Koulukuraattorityön tavoitteena on tukea oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työ tapahtuu yksilöllisten tukikeskusteluiden sekä ryhmä- ja luokkatapaamisten kautta. Tapaamisissa keskustellaan kaveruudesta, viihtyvyydestä ja kiusaamisesta. Kuraattori työskentelee koulun henkilökunnan, kodin ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Erilaiset ehkäisevän työn muodot kuuluvat olennaisesti kuraattorin työhön, esimerkiksi lapsen sosiaalisia valmiuksia tukevan StegVismenetelmän käyttö. Koulupsykologi tukee ja ohjaa oppilaista koulunkäynnissä ja arjessa ja on erikoistunut lapasen erilaisiin huoliin. Hän tutkii oppimis- ja sopeutumisongelmia ja neuvoo opettajia ja vanhempia sekä osallistuu koulun keittämistoimintaan. Psykologi on alakoululla joka päivä ja työskentelee myös esikoulun kanssa. Lapsenkehitystä ja tarpeita seurataan esikoulussa ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä neuvolan kanssa. Koulukypsyystestejä tehdään ryhmätesteinä kaikille lapsille ja tarvittaessa tehdään yksilötestauksia. Erityisopetusta saavat oppimisvaikeuksista kärsivät lapset joko lyhytkestoisesti tai pisimmillään koko kouluajan. Erityisopettaja tutkii oppimisvaikeudet ja laatii oppilaalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman. Hän työskentelee opettajien, oppilashuollon ja huoltajien kanssa. Alakoulussa neljä kaikkien luokkien lapsille erityisopetusta antavaa opettajaa ja yksi erityisluokanopettaja lapsille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Lisää sivustolla: www.elevvård.fi 2.6.3. Nuorisopalvelut Kunnallista nuorisotyötä ohjaa vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki, jonka mukaan sen tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

20 Kauniaisten nuorisopalveluissa on neljä nuorisotyöntekijää, joista kaksi on erityisnuorisotyöntekijöitä. Syksyllä 2013 nuorisopalveluissa on lisäksi ollut tuntityösopimuksella oleva nuorisotyöntekijä, joka tekee pienryhmätoimintana tyttötyötä. Tämän lisäksi nuorisopalveluissa työskentelee syksyllä 2013 oppisopimustyöntekijä sekä kaksi pienryhmäohjaajaa, joiden erikoisalana on musiikkipainotteisten pienryhmien vetäminen. Nuorisopalvelut tarjoavat myös harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Avoin nuorisotyö pitää sisällään talotyön, tyttötyön ja pienryhmätoiminnan. Näihin toimintoihin pääsee mukaan tulemalla nuorisotalolle, joka on auki arkisin klo 14 20. Avoimessa nuorisotyössä on noin 150 kävijää viikossa. Tyttökerhotoiminnan alettua mukana on ollut parikymmentä 11 14- vuotiasta tyttöä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kuuluvat olennaisena osana kunnan nuorisopalveluita. Kauniaisten nuorisopalvelut on jo vuosia ollut mukana seutukunnallisessa Pulmakulmassa, jossa nuorisotyöntekijät ja terveydenalan ammattilaiset vastaavat nuorten internetissä esittämiin kysymyksiin. Syksyllä 2013 tieto- ja neuvontapalvelut jalkautuvat myös konkreettisesti osaksi nuorten arkea GraniPointin aloittaessa toimintansa. GraniPoint toimii nuorisotalolla tiistaisin klo 15 18, jolloin paikalla on työntekijä, joka vastaa nuorten kysymyksiin. GraniPointin pääpaino on opiskelussa ja työllisyydessä, mutta vastauksen saa myös muihin nuoren elämää koskeviin asioihin. Kesäisin nuorisopalvelut toteuttavat yhdessä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa Lasten kesä toimintaa. Nuorisopalveluiden vastuulla on Kesäpuisto, joka järjestetään kesäkuun kolmena ensimmäisenä viikkona klo 9-14 välisenä aikana. Mukaan voivat ilmoittautua 8-13 vuotiaat kauniaislaiset lapset. Lasten kesän viikot ovat maksullisia. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä koulujen kanssa. Tämänhetkisiä yhteistyömuotoja ovat liikunnallisen välitunnin pitäminen sekä tavattavissa olo koululla kerran viikossa, jolloin paikalla on myös seurakunnan nuoriso-ohjaaja. Nuorisopalveluilla on ostopalvelusopimus oppilaitos Omnian ja nuorten työpaja Svepsin kanssa, jotka tarjoavat kauniaislaisille nuorille työpajatoimintaa sekä starttipajan. Omnia ja Sveps tarjoavat myös tukea nuorelle opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan löytämiseen. Erityisnuorisotyön tehtävänä on toimia tukena nuorten erilaisissa elämäntilanteissa. Kauniaisissa erityisnuorisotyöntekijät tekevät moniammatillista yhteistyötä erityisen tiiviisti koulujen kanssa. Myös sosiaalipalveluiden kanssa tehdään yhteistyötä. Leiritoiminta on yksi osa erityisnuorisotyötä, ja se räätälöidään nuorten tarpeiden mukaan. Nuorisopalveluiden järjestämiä leirejä on vuosittain noin viisi. Erityisnuorisotyöntekijät voivat olla mukana myös koulujen järjestämissä leirikouluissa. Nuorisolain tavoitetta aktiivisesta kansalaisuudesta edistetään nuorisopalveluiden osallisuustyöllä, johon olennaisena osana kuuluu Kauniaisten nuorisovaltuuston toiminnan tukeminen. Nuorisovaltuusto valitaan kahden vuoden välein vaaleilla. Osallisuustyössä yhteistyötä tehdään koulujen ja kaupungin hallinnon kanssa ja tavoitteena on saada päättäjien ja nuorten vuoropuhelu luontevaksi osaksi päätöksentekoa. Nuorisotyöntekijät ovat mukana Kauniaisten Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä, joka on nuorisolain mukainen moniammatillisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkosto. Seutukunnallisesti yhteistyötä tehdään mm. kulttuurisen nuorisotyön, leiritoiminnan, ruotsinkielisen nuorisotiedotuksen, nuorten neuvonta- ja palvelutyön saralla. Tiivistä yhteistyötä on myös pääkaupunkiseudun nuorten vaikuttajaryhmien kanssa.