VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tervetuloa Vaisaaren päiväkotiin 3 2. Vaisaaren päiväkodin arvot 5 3. Toiminta-ajatus ja kasvatusympäristö 6 4. Kasvatuspäämäärät 8 5. Lapselle ominainen tapa toimia 9 6. Sisältöalueet 10 7. Erityisen tuen järjestäminen 14 8. Monikulttuuriset lapset päiväkodissa 15 9. Yhteistyö 16 9.1 Kasvatuskumppanuus 16 9.2 Moniammatillinen yhteistyö 16 9.3 Muu yhteistyö 10. Arviointi ja dokumentointi 17 10.1 Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi 17 10.2 Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi ja kehittäminen 17

3 1. TERVETULOA VAISAAREN PÄIVÄKOTIIN Vaisaaren päiväkoti on perustettu vuonna 1975. Kuulumme Ihalan tulosyksikköalueeseen ja olemme avoinna arkisin klo. 6.15-17.00. Lapsia päiväkodissamme on 33, joista 3-5-vuotiaita Hattivatteja on 21 ja 1-2-vuotiaita Nipsuja on 13. Päiväkotimme hallinnollisena johtajana toimii Marjo Mesimäki ja hänet tavoittaa parhaiten puhelimitse p. 044-7971024. Maanantaisin ja keskiviikkoisin hänet yleensä tavoittaa Vaisaaren päiväkodista. Hänen varajohtajanaan toimii lastentarhanopettaja Jenni Vähätupa. Päiväkotimme puhelinnumero on 02-4343335 ja sähköpostiosoitteemme on vaisaari.paivakoti@raisio.fi Varhaiskasvatuksen erityisopettajana toimii Anne Sorariutta. Hänet tavoittaa numerosta 044-7971953. Päiväkotimme kummiterveydenhoitajana toimii Katri Vuorela-Hakkarainen. Hänet tavoittaa numerosta 02-4343743. Hattivateissa työskentelevät lastentarhanopettajat Jenni Vähätupa ja Elisa Rita- Kasari sekä lastenhoitaja Sari Silander. Nipsuissa työskentelevät lastenhoitajat Päivi Linja-Aho ja Mirja Rutonen sekä lastentarhanopettajan sijainen. Päiväkodin ruoanvalmistuksesta vastaa dieettikokki Seija Hillgren. Hänet tavoittaa numerosta 02-4343336. Laitosapulaisina toimivat Rauni Hartikainen ja Sinikka Kauppinen vuoroviikoin.

4 Päiväkotimme sijaitsee kerrostaloalueella metsän reunassa. Lähiympäristössä ovat pururata, palloilu- ja luistinkenttä sekä kirjasto. Lapsen aloittaessa päivähoidossa on hyvä, että vanhemmat ja lapset tulevat yhdessä tutustumaan päiväkodin toimintaan jo etukäteen. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. (Vasu-perusteet, Stakes 2003) Varhaiskasvatussuunnitelmamme pohjautuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet - julkaisuun ja Raision kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelmaan Kasvu jatkuu.

5 2. VAISAAREN PÄIVÄKODIN ARVOT Päiväkotimme toimintaa ohjaavat arvot, jotka henkilökunta ja vanhemmat ovat yhdessä koonneet. Arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Olemme huomioineet kansainväliset lapsen oikeudet sekä Suomen lait ja säädökset lapsen oikeuksien turvaamiseksi. - yksilöllisyys - turvallisuus - avoimuus - tekemisen ja oppimisen ilo - lapsuuden vaaliminen - luonto - tasa-arvoisuus - oikeudenmukaisuus - toisten huomioiminen ja kunnioittaminen

6 3. TOIMINTA-AJATUS JA KASVATUSYMPÄRISTÖ Toimintamme pohjautuu lapsilähtöisyyteen, jonka perustana on lapsen kyky ja halu oppia. Kasvatushenkilöstö vastaa toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Lapsilähtöisyys ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kehitystason sekä lapsen omat toiveet ja kokemukset. Oppiminen perustuu avoimiin vuorovaikutussuhteisiin. Päiväkodissamme toteutetaan arkitoimintapedagogiikkaa. Arkitoimintapedagogiikalla tarkoitetaan arkitoimintatilanteita, joissa hoito- ja kasvatushenkilöstön on mahdollisuus tukea lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen edistymistä. Arkitoimintatilanteita ovat esimerkiksi ruokailut, hygieniatilanteet, pukemistilanteet jne. Arkitoiminta-tilanteet korostuvat leikin ja erilaisten opetustuokioiden rinnalla tärkeinä oppimisen mahdollisuuksina. Raision kaupungin päiväkotien yhteinen haaste on pienryhmätoiminta. Vaisaaren päiväkodissa olemme jakaneet sekä Nipsujen että Hattivattien ryhmät kolmeen pienryhmään. Pienryhmätoiminnan avulla tähdätään mm. vuorovaikutussuhteiden paranemiseen sekä lapsen keskinäisissä suhteissa, kuin myös lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa, että lapsi saa enemmän aikuisen aikaa ja voi tuoda esille omia vahvuuksiaan, mutta voi myös harjoitella taitojaan niillä osa-alueilla, jotka vaativat vielä harjoitusta. Pienryhmissä toimiessa lapsen havainnointi helpottuu ja tarkentuu ja lapsi kohdataan kokonaisvaltaisesti yksilöllisemmin. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, jotta hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Tärkeä osa päiväkotimme toimintaa on vapaa leikki. Leikki on lapsen tapa oppia ja jäsentää maailmaansa. Leikin pitää olla aina läsnä lapsen elämässä.

7 Kasvatusympäristö on lasta kannustava ja innostava. Se antaa lapselle mahdollisuuden tehdä havaintoja, saada elämyksiä, pohtia ja löytää ratkaisuja sekä edistää lapsen leikkiä, tutkimista ja oppimista. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja säilyttää oppimisen ilon. Monipuolinen toiminta turvaa lapsen tasapainoisen kehityksen.

8 4. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 1. LAPSEN HYVINVOINTI yksilöllisyys turvallisuus henkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi positiivisen minäkuvan vahvistaminen lapsen tukeminen tunteiden ilmaisussa, pettymysten sietämisessä ja riitojen rakentavassa ratkaisussa kasvatuskumppanuus 2. TOISTEN HUOMIOIMINEN lapsi oppii huomioimaan ja hyväksymään toiset ja noudattamaan sovittuja sääntöjä ja rajoja lapsi sisäistää hyvät tavat ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämäämme tasapuolinen ja oikeudenmukainen kasvatusilmapiiri 3. LAPSEN ITSENÄISYYDEN TUKEMINEN lapsen ohjaaminen omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa autetaan lasta löytämään omat kykynsä ja rajansa sekä hänen tapansa toimia ja oppia tuetaan ja ohjataan lasta hänen omien tarpeidensa mukaan 4. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS vahvistamme lapsen myönteistä suhtautumista luontoon ja lähiympäristöön kannustamme lasta toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla

9 5. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN Leikki on luonnollinen osa lapsuutta. Se on kaiken oppimisen perusta. Lapselle annetaan mahdollisuus rikkaaseen ja monipuoliseen leikkiin ja hänelle pyritään antamaan leikkirauha. Ympäristö on leikin kannalta tarkoituksenmukainen ja innostava. Aikuinen osallistuu leikkiin ja sen kehittämiseen tarvittaessa. LIIKKUMINEN Liikunta on motoristen taitojen oppimisen perusta ja se vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Tehtävämme on tukea lapsen luonnollista liikkumisen tarvetta ja harjaannuttaa sitä monipuolisesti. Liikunta on myös itseilmaisun väline ja se tukee lapsen minäkuvan sekä itseluottamuksen rakentamista. TUTKIMINEN Lapsi on luontaisesti utelias ja oppimishaluinen. Oppimisessa tuetaan lapsen aktiivisuutta, kannustetaan kyselemään, tutkimaan ja kokeilemaan asioita. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Taiteen eri osa-alueisiin tutustuminen (musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri), niistä nauttiminen ja niiden tuottaminen lisää lapsen itsetuntemusta ja luottamusta.

10 6. SISÄLTÖALUEET 1. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli antaa välineitä itseilmaisuun ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa. Kieli on kommunikaation väline. Äidinkielen omaksuminen antaa juuret omaan kulttuuriin. - vuorovaikutustilanteet - sadut ja kertomukset sekä lorut, runot ja riimit - omat tarinat ja itseilmaisu - kirjainten ja äänten tunnistaminen - kirjastokäynnit - lastenteatterit ym. esitykset 2. MATEMATIIKKA Matematiikkaan liittyvät keskeisesti ajattelu, muisti, havainnointi, ongelmanratkaisu ja oivaltaminen. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa esiin tuleviin matemaattisiin ilmiöihin. - hahmottaminen - luokittelu - muodot - lukumäärän ja numeron vastaavuus - pienet laskutoimitukset - tilastot - pituus - massa - raha - aikakäsitys 3. MUSIIKKI Tavoitteena on herättää lapsen kiinnostus ja rakkaus musiikkiin, tarjota myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä musiikin parissa toimimisesta, kehittää lapsen luovaa musiikillista ilmaisua sekä omaa tuottamista ja herkistää lasta kuunteluun.

11 Musiikki on ilmaisun väline ja siinä on paljon vaihtelun mahdollisuuksia: - kuunteleminen - lorut, laulut ja kansanperinne - rytmiikka - musiikkimaalaus - musiikkiliikunta, tanssi - itse tehdyt soittimet - konsertit - juhlat 4. KÄDENTAIDOT Kädentaitoihin kuuluvat mm. kuvallinen ilmaisu, käsityöt ja askartelu. Tavoitteena on tutustuttaa lapsi erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja tekniikoihin. Lapsi kokeilee, saa uusia elämyksiä sekä kehittää luovuuttaan. - piirtäminen - maalaaminen - värit - askartelu eri materiaaleista - kangas- ja lankatyöt - muovailu - leipominen - taidenäyttelyt 5. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto tarjoaa luontoelämyksiä, arkipäivän ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemistä, havainnointia, tutkimista, satua ja seikkailua sekä oivaltamisen riemua. Tavoitteena on saada lapsi ymmärtämään oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. - minä ja terveys - lähiympäristössä liikkuminen ja liikennesääntöjen noudattaminen - vuodenaikojen vaihtelu - säännölliset metsäretket - sää - eläimet eri vuodenaikoina - luonnosta huolehtiminen ja sen kunnioittaminen - luonnonrauhan kokeminen

12 6. LIIKUNTA Liikuntakasvatuksen tavoitteena on motoristen valmiuksien kehittäminen ja liikunnan ilon kokeminen perustana myöhemmille liikuntatottumuksille. Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Yhteistyötaitoja on helppo harjoitella erilaisten joukkue- ja sääntöleikkien avulla. - kehontuntemus - päivittäinen liikkuminen sisällä ja ulkona (perusliikuntamuodot) - luonnossa liikkuminen - musiikkiliikunta, tanssi - luistelu - rentoutuminen 7. HISTORIA JA YHTEISKUNTA Rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet sekä nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen. Samalla on mahdollista tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan. - Raisio, kotikaupunkimme - tutustuminen kotiseutuun mm. retkien avulla 8. EETTINEN KASVATUS Eettisen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsesta vastuuntuntoinen, myönteinen ja tasapainoinen ihminen, joka arvostaa sekä itseään että muita ihmisiä. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan. - hyvä/paha, oikea/väärä - toisen kunnioittaminen ja huomioiminen - empatiakyky - riitojen rakentava selvittely - rehellisyys - pettymysten sieto - erilaisuuden hyväksyminen

13 9. USKONTOKASVATUS Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen. Päiväkotimme uskontokasvatus on enemmistön (luterilaisuus) mukaista ja sen mukaan annetaan lapselle mahdollisuus tutustua kirkollisiin juhlapyhiin ja uskonnon keskeisiin sisältöihin, sekä pohtia ja keskustella uskonnollisista kysymyksistä. Uskontokasvatusta toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa. - hiljentyminen - kirkolliset juhlat ja perhejuhlat - kirkkokäynnit (esim. joulu- ja pääsiäiskirkko) - seurakunnan järjestämä pikkukirkko 1krt/kk

14 7. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Jos vanhemmat ja päivähoidon työntekijät havaitsevat lapsen kehityksessä erityisen tuen tarvetta, lapsen tulee saada tarvitsemansa pedagoginen ja kuntoutuksellinen tuki päivähoitopaikkaansa mahdollisuuksien mukaan. Vanhempien oman lapsen asiantuntemus ja henkilökunnan pedagoginen osaaminen ovat perusta toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Henkilökunta arvioi ja dokumentoi toimintaa. Raision päivähoidon arvojen mukaan lapsen tarvitessa erityistä tukea varhaiskasvatuksessa se järjestetään hänelle mahdollisimman nopeasti. Lapsen edun mukaisesti hänelle laaditaan yhdessä vanhempien, päiväkodin henkilökunnan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa kuntoutus- ja toimintasuunnitelma mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

15 8. MONIKULTTUURINEN LAPSI PÄIVÄKODISSAMME Monikulttuurisella lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Monikulttuuriset lapset ovat osa päiväkotiryhmää ja heidän sosiaalisia vuorovaikutussuhteita tuetaan. Heille annetaan mahdollisuus kasvaa oman kulttuurinsa lähtökohdat huomioiden. - yhteistyö vanhempien kanssa vanhemmat käyttävät lapsensa kanssa omaa äidinkieltään, jolloin lapselle kehittyy hyvä oman kielen pohja ja suomenkielen oppiminen helpottuu - yksilötyöskentely - toiminnalliset menetelmät, leikki, laulut, lorut ja sadut

16 9. YHTEISTYÖ 9.1 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidon henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on edistää vanhempien ja henkilökunnan keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan: - päivittäiset keskustelut - kasvatuskeskustelut (lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma) - viikko- ja kuukausitiedotteet - vanhempainillat - juhlat sekä toiminnalliset illat 9.2 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ - varhaiskasvatuksen erityisopettaja - puhe-, toiminta- ja fysioterapia - neuvolapsykologi - kummiterveydenhoitaja - sosiaalitoimisto ja perheneuvola - TYKS - muut päivähoitoyksiköt Päiväkodissamme toimii lapsityöryhmä, joihin voimme kutsua edellä mainittuja ammattilaisia. 9.3 MUU YHTEISTYÖ - ammatilliset oppilaitokset - vanhempainyhdistys - seurakunta - liikuntatoimi - kirjasto

17 10. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI 10.1 LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Lapsen kehityksen ja oppimisen seurannassa peruslähtökohtina ovat ikäkaudenmukaiset tavoitteet ja henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Arviointi on aina yksilöllistä ja lapsia ei verrata keskenään. Lasta arvioidessa on tarkoitus löytää kunkin lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lisäksi arviointi auttaa tunnistamaan mahdollisia tuettavia alueita lapsen kehityksessä. Arviointia tekevät henkilö-kunta, lapset ja vanhemmat. Käytössämme olevia arviointimenetelmiä: - havainnointi ja dokumentointi - yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma - keskustelut vanhempien kanssa - varhaiskasvatuksen erityisopettajan käynnit - 4-vuotis lomake neuvolaan - jokaisen lapsen oma kasvunkansio, joka sisältää mm. valokuvia, piirroksia ja tehtäviä lapsen päivähoitoajoilta 10.2 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Arvioinnin avulla saadun tiedon pohjalta kehitetään varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuja arvoja, tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan arvioidessa ja kehittäessä omaa työtään käytämme seuraavia menetelmiä: - viikkopalaveri - yksilö- ja ryhmäkehityskeskustelut - vanhempien palaute - molempien ryhmien tiimipalaveri 2krt/kk