OSA II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Strömbergin koulu Opetussuunnitelma
SISÄLLYSLUETTELO OSA II 1. OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...3 1.1. OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN...3 1.2. AIHEKOKONAISUUDET...4 1.2.1. Aihekokonaisuuksien näkyminen opetussuunnitelmassa...12 2. OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI...16 2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...16 2.1.1. Suomi toisena kielenä...26 2.2. VIERAAT KIELET...27 2.3. MATEMATIIKKA...34 2.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA, MAANTIETO, FYSIIKKA JA KEMIA...41 2.5. USKONTO...51 2.5.1. Evankelisluterilainen uskonto...51 2.5.2. Ortodoksinen uskonto...56 2.6. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...59 2.7. HISTORIA...63 2.8. KUVATAIDE...65 2.9. MUSIIKKI...72 2.10. KÄSITYÖ...76 2.11. LIIKUNTA...80 3. TOIMINTA-ALUEITTAIN JÄRJESTETTÄVÄN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT...88 2
1. OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 1.1. Opetuksen eheyttäminen Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun. Strömbergin koulussa eheyttäminen liittyy niin opetussuunnitelmaan kuin itse oppimistapahtumaan sekä koko koulun toimintakulttuuriin. Eheyttämisen tavoitteena on lisätä opetuksen ja kasvatuksen johdonmukaisuutta ja edistää kokonaisnäkemyksen syntymistä oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioon ottaen. Opetus rakennetaan oppilaiden aikaisempien tietojen ja kokemusten pohjalle. Eheyttämisen pyrkimyksenä on tarkastella ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmasta, käsittää asioiden yhteyksiä ja suhteita. Opettajakunnalta tämä vaatii opetussuunnitelmatietoisuutta, ei oppikirjalähtöisyyttä. Kotiluokassa opettaja työskentelee oman ryhmänsä kanssa. Työpajoissa jokaisen opettajan erityisosaaminen tulee kaikkien koulun oppilaiden käyttöön. Vastuualueiden hoitamisen myötä myös muut koulun aikuiset toimivat oppilaiden ohjaajina ja ovat täten mukana Strömbergin koulun kasvatuskulttuurin luomisessa. Kasvatuskulttuuri kuvaa sitä ilmapiiriä ja niitä arvoja ja arvostuksia, jotka ohjaavat koulussa tehtävää työtä. Arvoja on vaikea opettaa tai oppia teorioina tai käsitteinä. Ne sisäistetään erilaisten yhteisössä elävien toimintatapojen ja muotojen kautta. Omaksuminen tapahtuu sekä tietoisesti että suurelta osin tiedostamatta. Sitä tapaa, miten pedagoginen toiminta koulussa järjestetään, kutsutaan tässä kasvatuskulttuuriksi. Mielekäs oppimiskokemus on sellainen, jossa tiedollisten tekijöiden lisäksi myös tunnetekijät ovat prosessissa mukana. Opetuksessa pyritään oma-aloitteisuuden kasvamiseen, keksimisen, tajuamisen ja ymmärtämisen tunteen saavuttamiseen. Tällöin on mahdollisuus saavuttaa muutosta käyttäytymisen lisäksi asenteissa ja ihmisen persoonan kasvussa. Oppimisesta tulee merkityksellistä. Jotta mielekäs oppiminen olisi mahdollista tulee lapsen perustarpeet olla tyydytetty. Tässä tullaan kodin ja koulun välisen tiiviin yhteistyön tärkeyteen. Oppilashuolto tukee vanhempia ja opettajia kasvatustyössä ja mahdollisten tukitoimien järjestämisessä. Maslowin tarvehierarkian mukaan perustarpeitten lisäksi tulee huolehtia sosiaalisuuden, turvallisuuden ja arvostuksen tarpeista. Freinetpedagogiikan perusta, kunnioittava suhde ihmisten välillä on lähtökohta ja tavoite, koko koulun yhteisöllisyyden perusta. 3
Koko koululla on yhteinen vuosittainen teema, joka eheyttää opiskeltavaa ainesta. Sosiokonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on jatkuvaa jo opitun uudelleen järjestymistä. Strömbergin koulussa eheyttävä teema toistuu kahdesti ala-asteen aikana ja mahdollistaa opiskeltavan aineksen syventymisen ylemmillä luokilla. Aihekokonaisuudet ovat Vesi, Maa sekä Ilma & tuli. Nämä filosofiset olomuodot antavat eheyttävän näkökulman opetuksen suunnitteluun. Jokaisen aihepiirin lähtökohtana on oppilaiden lähiympäristö: Strömbergin koski, Strömbergin puisto ja Strömbergin teollisuusalue. Näin opetus pystytään eheyttämään näkökulmasta, joka on oppilaalle tuttu. Kotiluokka- ja työpajatyöskentelyssä oppiaineita eheytetään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opettaja suunnittelee työskentelyn opetussuunnitelman tavoitteitten pohjalta ja oppilaat osallistuvat kykyjensä mukaan oman työn suunnitteluun päivän tai viikon pituisilla työsuunnitelmilla. Koko koulun ja kumppanuushankkeitten eheyttävä yhteissuunnittelu tapahtuu pääsääntöisesti jaksojen vaihtuessa. 1.2. Aihekokonaisuudet Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Strömbergin koulussa eheyttäminen on opetuksen lähtökohtana niin koulun toimintakulttuurin kuin oppiaineitten opetuksenkin osalta. Täten opetuksen eheyttämisestä ja aihekokonaisuuksista on kirjoitettu Strömbergin koulun opetussuunnitelmassa kaikissa osioissa. Oppiaineitten osalta eheyttäminen aihekokonaisuuksineen toteutuu opintokokonaisuuksien muodossa ja ikäintegroiduissa opiskeluryhmissä sekä kotiluokka- ja työpajarakenteessa. Yhteistyökumppaneitten kanssa toteutettava yhteistyö näkyy myös eheyttämisen osalta osassa 1, luvussa 7.Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon koulun lähiympäristön ja Helsingin tarjoamat mahdollisuudet. Strömbergin koulun eheyttävät teemat lähtevät liikkeelle omaan kaupunginosaan tutustumisesta ja kotikaupungin tuntemisen tärkeydestä. Seuraavassa on esitetty aihekokonaisuudet Helsingin kaupungin yhteisten linjausten osalta sekä jokaisen aihekokonaisuuden osalta tavoitetaso. Lopussa on taulukko, jossa on tuotu esille aihekokonaisuuksien esiintyminen opetussuunnitelman yleisosassa ja eri oppiaineiden opintokokonaisuuksissa. 4
Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen. Aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen perusopetuksen eri vaiheissa 1-2 luokat Pienen koululaisen kasvun paikat ponnistelu ja keskittyminen, onnistuminen ja epäonnistuminen, ilo ja luovuus, yksin ja yhdessä tekeminen, ystävyydestä ja maailman kauneudesta iloitseminen 3-4 luokat Taitavan koululaisen oppimisen haasteet reilun pelin säännöt, erilaisuuden hyväksyminen, yhteistyöhön ja toisten auttamiseen kasvaminen, elämän moninaisuuden tutkiminen ja arvostaminen, tekemällä oppiminen, miten minä opin 5-6 luokat Kasvun murrokseen valmistautuminen vastuun kantaminen itsestä ja yhteisöstä, toiminta oman tulevaisuuden hyväksi ja ympäristön parantamiseksi, tavoitteelliseen työhön oppiminen, ympäristöstä ja kulttuurista nauttiminen, keskustelun, kysymisen ja hyvän kuuntelemisen taidot, hiljentymisen kyky, psyykkinen eheys 7-9 luokat Vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi kasvaminen valmius harkita ja tehdä valintoja (mm. terveyteen, talouteen ja kuluttamiseen, mediaan, ympäristökäyttäytymiseen liittyvät valinnat), kulttuurinen aktiivisuus, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset, eettinen vastuu omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta, esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta arvostaminen, oma identiteetti ja itsetunto Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun 5
toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön. Aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen perusopetuksen eri vaiheissa 1-2 luokat Kuka olen ja mihin kuulun perhe, ystävät, suku, koulu ja muu lähiympäristö oman identiteetin muodostumisen lähtökohdat erilaisuus ja samanlaisuus lähiympäristössä ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ja empatian kehittäminen lasten arki ja juhla 3-4 luokat Samanlaiset ja erilaiset lapset omat juuret elämän kunnioittaminen kotiseutu, Suomi ja lähialueet erilaisuus ja samanlaisuus Suomessa ja lähialueilla lapset Pohjois-Euroopassa ja lasten oikeudet suomalainen ja pohjoismaalainen kulttuuri juhlatapakulttuuri 5-6 luokat Minä osana sukupolvien ketjua ja ihmiskuntaa elinolot ennen ja nyt ihmisten samankaltaisuus, perustarpeet suomalaiset vähemmistöt Suomi osana Eurooppaa; kielet ja kulttuurit kulttuurin eri muodot 7-9 luokat Monikulttuurinen maailma Suomi maailmassa universaalit, ihmisiä yhdistävät asiat ihmisoikeudet ihminen osana globaalia maailmaa kansainvälisen vuorovaikutuksen taidot, kielitaidon merkitys aktiivinen kulttuurista nauttiminen ja oma luova kulttuuritoiminta 6
Viestintä ja mediataito aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nykyyhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva. Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta. Aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen perusopetuksen eri vaiheissa 1-2 luokat Ilmaisemisen ilo ja rohkeus ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tekemällä itse erilaisten ilmaisutapojen ja kielien tunnistaminen ja hyväksyminen lukemisen, kirjoittamisen, ilmaisun ja viestinnän sekä tiedonhankinnan perustaitojen oppiminen 3-4 luokat Ilmaisun ja viestinnän apuvälineet haltuun media ilmaisun välineenä viestien erittelyä ja tulkintaa, kuvanlukutaitoa välinehallintaa vuorovaikutukseen oppiminen perustaitojen harjaannuttaminen 5-6 luokat Taitava mediankäyttäjä viestimien ja median käyttötaidot verkossa toimimisen pelisäännöt oman ilmaisun monipuolistaminen perustaitojen syventäminen 7-9 luokat Aktiivinen ja luova ilmaisija medialukutaitoinen ja mediakriittinen kansalainen; median analyysitaito, lähdekritiikki, tietoturva mediat, sananvapaus, demokratia oma ilmaisu ja erilaiset kulttuuriset ilmaisukeinot perustaitojen ja välinehallinnan varmistaminen ennen toista astetta 7
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu ja lähiyhteisössä toimiminen. Esimerkki aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta perusopetuksen eri vaiheissa 1.-2. luokat: Osallistun ja yritän omassa luokassa oman toiminnan säätely yrittämisen ja erehtymisen kokemusten kautta vastuunoton harjoitteleminen opettelee toimimaan osana oppilaskuntaa tutustuminen eri ammatteihin, vanhempien ammatit ja koulussa työskentelevät ammattiryhmät työtehtävät omassa luokassa 3.-4. luokat: Osallistuminen ja toimiminen koulussa muutoksen ja epävarmuuden sietäminen yhteisten asioiden hoitaminen ja vaikuttaminen osallistumisen kautta osallistuminen oman koulun päätöksentekoihin tuntee ja tietää oppilaskunnan toimintaa ja sen tehtäviä lähiympäristön ammatteihin tutustuminen (mm. sairaala, vanhainkodit, yritykset jne.) työtehtävät koulussa 5.-6.luokat: Lähiympäristössä osallistuminen ja vaikuttaminen, vastuullisuus pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi oman mielipiteen muodostaminen yhteistyö eri koulujen kanssa omalla alueella päätöksenteko oppilaskunnan kautta vastuu yhteisistä asioista kouluyhteisön merkitys työelämään tutustumista vierailujen, haastattelujen, kyselyjen ja varjostuksen kautta järjestötoiminnan tunteminen työtehtävät koulussa ja lähiympäristössä (esim. kummitoiminta) 8
7.-9.-luokat: Aktiivinen toimija ympäröivässä yhteiskunnassa tarkoituksenmukainen osallistuminen ja yhteisten asioiden vastuullinen hoitaminen omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä oman koulun päätöksentekojärjestelmä ja koulun johtokunnan tehtävien tunteminen päätöksenteko Helsingissä julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys yhteiskunnassa yhteistyö eri koulujen kanssa vapaaehtoistyö työelämään tutustuminen Tet harjoittelussa; suunnittelu, toteutus ja arviointi Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta. Esimerkki aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta perusopetuksen eri vaiheissa 1-2 luokat Iloa ympäristöstä ja ympäristölle oman ympäristön tunteminen ja siitä huolehtiminen oma hyvinvointi kyky hahmottaa omaa ympäristöä ja iloita sen yksityiskohdista ajantajun (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus) vahvistaminen kierrätyksen ja muiden kestävän kehityksen perusasioiden oppiminen 3-4 luokat Ympäristön tutkiminen ja vaaliminen luonnon ja ympäristön aktiivinen tutkiminen omasta kouluympäristöstä huolehtiminen hyvinvointi luokkayhteisön jäsenenä eläytyminen menneisyyteen ja erilaisiin tulevaisuuksiin muutoksen ymmärtäminen (nyt olemassa olevat asiat ovat syntyneet jonakin aikana vastaamaan sen ajan tarpeisiin, muuttuneet aikojen kuluessa ja muuttuvat nytkin tämän ajan ihmisten valintojen seurauksena) pienet tulevaisuusteot 9
5-6 luokat Elämä kaupunkiympäristössä kaupunkiympäristön haltuunotto ja toiminnan pelisäännöt (esim. Sallittu kaupunki opetuspaketti) omien tekojen vaikutus ja vastuu ympäristöstä (Vihreä lippu, ympäristöagentit jne) oma rooli yhteisen hyvinvoinnin edistäjänä kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä ja tulevaisuusteot 7-9 luokat Kriittinen kuluttaja tulevaisuuden rakentaja kriittinen kuluttaminen, vastuullisten valintojen tekeminen maailman hahmottaminen kokonaisuutena (se, mitä teemme täällä vaikuttaa muihin ja mitä tapahtuu muualla, vaikuttaa meihin) tulevaisuustietoisuuden vahvistuminen, hyvän tulevaisuuden rakentaminen vastuu toisista ja yhteisestä hyvinvoinnista toiminta oman alueen ja kaupungin kehittämiseksi, vapaaehtoistoiminta, ympäristöagenttitoiminta jne. kansainvälinen yhteistyö Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Esimerkki aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta perusopetuksen eri vaiheissa 1-2 luokat Lapsen turvallinen ja terve ympäristö lapsen kokemukset vaaroista ja turvallisuudesta vaaranpaikkakartoitukset (esim. Turvaa lapsen koulutie verkkomateriaali) turvallinen luokkayhteisö oman terveyden perusasiat 3-4 luokat Terveellinen ja turvallinen liikkuminen arkiliikkuminen terveyden lähteenä turvallisesti liikenteessä jalan ja eri välinein 10
turvallinen kouluyhteisö 5-6 luokat Terveys ja turvallisuus ja vastuuseen kasvaminen päihteet, seksuaalikasvatuksen perusasiat, vastuu omasta terveydestä ja keinot edistää terveyttä yhteisölliseen vastuuseen kasvaminen toimintataidot onnettomuustilanteissa vastuunotto omista teoista ja tekojen seurausten ymmärtäminen (laillisuuskasvatus) 7-9 luokat Oman elämän valinnat terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta Yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvaminen (yhteys mediakasvatukseen ja osallisuuden vahvistamiseen) Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta. Esimerkki aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta perusopetuksen eri vaiheissa Koulun tietostrategissa on asetettu tavoitteet oppilaan tietoteknisten laitteiden käyttämiseen liittyvien taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Koulu voi kuvata näitä tavoitteita myös tämän aihekokonaisuuden yhteydessä. 1-2 luokat Teknologia omassa ympäristössä, millainen on teknologinen maailma kodin teknologian ja laitteiden turvallinen käyttö teknologiaa lapsen maailmassa, lelut, harrastusvälineet ja vapaa-aika Millainen olisi teknologiaton maailma 3.-4. luokat Kokeileva ja tutkiva teknologian käyttäjä, omat keksinnöt yksinkertaiset koneet ja laitteet, kuten vipu, pyörä, jousi oppilaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä ja kierto sekä niiden ominaisuuksien tutkiminen ja turvallinen käyttö oppilaiden päivittäisten käyttöesineiden historia, toiminta ja tulevaisuuden suunnittelu mitäs jos -päivät (jos koneet lakkaisivat toimimasta, jos sähköä ei olisi, jos voisi keksiä mitä vaan jne.) 11
5-6 luokat Teknologian merkitys yhteiskunnassa, eri kulttuureissa, eri elämänalueilla ja eri aikoina koneet, teknologia / liikkuminen, matkustaminen ja liikenne, rakentaminen, viestintä ja tietotekniikka, terveyden- ja sairaanhoito, urheilu, avaruudentutkimus, aseet Omat valinnat, käyttötottumukset ja kestävä kehitys 7-9 luokat Teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset Teknologia ja ammatit (yritysyhteistyö, yhteistyö eri oppilaitosten kanssa) Teknologia ja tulevaisuus 1.2.1. Aihekokonaisuuksien näkyminen opetussuunnitelmassa 12
Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen OPS 1. Koulutyön perusta 2. Opetuksen toteuttaminen arvot oppimiskäsitys kasvatus- ja oppimistavat. oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat, opp. osallisuus 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 4. Ohjauksen järjestäminen 5. Opetuksen tuki 6. Hyvinvoinnin tukipalvelut freinetped työkasvatus oppimissuunnitelmat eheyttäminen osa-aikainen ja luokkamuotoinen. erityisopetus oppilashuolto iltapäivätoiminta kouluruokailu 7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun koti-koulu esikoulu-kouluyläaste tukena 8. Arviointi itsearviointi 9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt kaikissa oppiaineissa asennekasvatuksen osalta Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia arvot arvot arvot arvot arvot arvot oppimisympäristö toimintakulttuuri monikulttuusuus freinetped. juhlat tapakulttuuri oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat luokkakokoukset yhteissuunnittelu freinetped. freinetped. työkasvatus projektit (mm.wwf) oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat opp. osallisuus projektityöt freinetped. työkasvatus oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat oppimisympäristö toimintakulttuuri työtavat freinetped. freinetped. eheyttäminen eheyttäminen eheyttäminen eheyttäminen eheyttäminen eheyttäminen iltapäivätoiminta iltapäivätoiminta oppilashuolto iltapäivätoiminta koti-koulu esikoulu-kouluyläaste koti-koulu esikoulu-kouluyläaste koti-koulu esikoulu-kouluyläaste koti-koulu esikoulu-kouluyläaste oppilashuolto iltapäivätoiminta kouluruokailu koulumatkat koti-koulu esikoulu-kouluyläaste koti-koulu esikoulu-kouluyläaste HKI-näkökulma sosiaaliset taidot työkasvatus luokkakokoukset oppilaskunta työkasvatus luokkakokoukset oppilaskunta koulun itsearviointi liikennekasvatus turvallisuus oppimisympäristös sä pääosin ya:lla 13
9.2.1. Ai ja kirj kansanperinne eri kultt. tutustuminen 9.2.2. En opiskelutaidot sosiaaliset taidot toisten huomioon ottaminen kohdekultt. tutustuminen Suom.kultt. ja kohdemaan kultt. yhtäläisyydet ja erot oman kulttuurin arvostus lehtipajatoiminta Hgi:n Nuorten ääni (oman mielipiteen ilmaisu) monipuolinen viestintä (suullinen., kirjallinen) 9.2.3. Ma ympärillä olevan matemaattisen tiedon hankintaa ja tulkintaa käsitellään sisältöjen aihepiireissä käsitellään sisältöjen aihepiireissä 9.2.4.Ypi, bg, mt, ke, fys Vesi-vuoden opintokokonaisuus: ihminen (päihdekasvatus, seksuaalikasvatus) 9.2.5. Ue eettinen pohdinta hyvä työ 9.2.6. Et eettinen pohdinta hyvä työ 9.2.7. Hi perheen ja kotiseudun historia sos.kasvu 9.2.8. Ku itsetuntemus ja - ilmaisu oman ja toisen työn arvostaminen lähialue, kotiseutu Suomi, Eurooppa muut maanosat eettinen pohdinta lähetystyö suvaitsevaisuuskas vatus eettinen pohdinta lasten oikeudet kv-asiat kulttuuriperintö omat juuret kielestä riippumaton visuaalinen ilmaisu muita kunnioittava kulttuuriidentiteetti pajatyöskentely kestävä kehitys veden merkiys tuotteen elinkaari kestävä kehitys kierrätys viestinnän merkitys ihmissuhteissa viestinnän merkitys ihmissuhteissa lähdekritiikki muutosten syiden esittäminen yhä enenevän visuaalistumisen ymmärtäminen eettinen pohdinta hyvä työ -projekti eettinen pohdinta keh.yhteistyö hyvä työ -projekti turvallisuuden huomioiva työskentelytapa eettinen pohdinta eettinen pohdinta turvallisuuden näkökulma eettinen pohdinta unicef, amnesty ym. järjestöt eettinen pohdinta turvallisuuden näkökulma historian jatkuvuus ajantajun kehitt. kehittymisen näkökulma taiteilijan, suunnittelijan tai käsityöläisen ammatteihin tutustuminen omaan ympäristöön, kaupungin arkkitehtuuriin ja luontoon tutustuminen 14 tietotekniikan ja opetusohjelmien käyttö teknologia omassa elämässä ja lähiympäristössä tietotekniikka ja opetusohjelmat pajatyöskentely ya:lla
9.2.9. Mu minäkuvan vahvistaminen tunteiden ja mielialojen käsittely musiikin avulla sosiaalisuus 9.2.10 Kä oman ja toisen työn arvostaminen 9.2.11.Li sos.taitojen 9.3. Toimintaalueittain järj.op. kehittyminen tunteiden hallinta ja käsittely fyys. hyvinvoinnista ja hygieniasta huolehtiminen vuorovaikutus *sosiaalinen vv *ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen suomalainen musiikkikulttuuri Vieraiden kulttuurien musiikki yleissivistys sanaton ilmaisu tekijänoikeus-asiat kriittisyys (esim. musiikin kaupallisuus) musiikki vaikuttajana soitinten oikea käyttö ja huolto kansanperinne laadukkaat materiaalit kansallispelit ja - lajit eri kultt. ja uskontojen huom. liikuntatunneilla päivittäiset toiminnot *yhteisöön osall. vurovaikutus *kommunikaation keinot päivittäiset toiminnot *liikkuminen tiedoll. valmiudet liikuntavälineiden oikea käyttö ja huolto, vastuullinen luonnon huom. toiminta LIpaikoilla päivittäiset toiminnot tiedoll.valmiudet 15 koneiden oikea käyttö varusteitten ja suorituspaikkojen turvallisuus sääntöjen ja ohj. noudatus on turvallisuudesta huolehtimista päivittäiset toiminnot *liikkuminen *asuminen ja vapaa-aika laitteet tiedolliset valmiudet
2. OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen oppiminen on prosessi, jossa jokainen etenee omaa vauhtiaan. Strömbergin koulussa oppilaiden lähtötaso otetaan oppimisen lähtökohdaksi kaikilla luokka-asteilla. Äidinkielen oppiminen on pohjana kaikelle oppimiselle. TAVOITTEET Äidinkielen opetuksen päätavoitteena 1-6. luokilla ovat: 1. halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään puhuen ja kirjoittaen 2. ymmärtävä lukutaito, joka on pohjana kaikelle opiskelulle ja tiedonhankinnalle 3. keskittyvän kuuntelun taito 4. vuorovaikutustaidot eri viestintävälineitä käyttäen 5. ajattelun kehittyminen myös kirjallisuuden, teatterin ja medioiden välityksellä 6. oman ja ympäristön kielen havainnointi- ja tarkastelukyky, kielellisen ja kulttuurisen identiteetin syntyminen Kirjoittaminen Tavoitteena on, että 1. oppilaalle syntyy halu kirjoittaa 2. oppilas oppii kirjoittamaan selkeästi ja ymmärrettävästi 3. oppilas kirjoittaa paljon ja monipuolisesti 4. oppilas huomaa edistyvänsä kirjoittamisessa, kokee opiskelusta olevan hyötyä ja iloitsee uuden asian oppimisesta Strömbergin koulussa kirjoitetaan paljon. Kirjoittamisesta pyritään tekemään mielenkiintoista ja merkityksellistä. Aiheet nousevat ympäröivästä elämästä, tutkituista aiheista ja mielikuvituksesta. Vapaissa teksteissä päähuomio on sisällön tuottamisessa ja luomisen ilossa. Kotiluokissa opiskellaan kielenhuoltoon liittyviä asioita. Korjaamisen tasossa otetaan huomioon oppilaan ikätaso ja kielenkäyttötaito. Kirjoittamisessa kiinnitetään huomiota tekstin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen sekä puhe- ja kirjakielen eroihin. Sanavaraston rikastuttamista, rakenteen selkiyttämistä ja oikeinkirjoitusasioita harjoitellaan kirjoittamisen yhteydessä. Käsiala ja tekstaus harjoitetaan ymmärrettäväksi. Omia tekstejä julkaistaan vuoden aikana eri tavoin. Luokka voi pitää myös omaa päiväkirjaa lukuvuoden tapahtumista. Jokainen oppilas pääsee säännöllisesti työskentelemään lehtipajaan. Pajassa kirjoitetaan erilaisia tekstejä esim. omia tarinoita, tietotekstejä ja kirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Vuoden aikana oppilaiden kirjoituksista ja töistä kootaan koulun yhteinen julkaisu. Lehtipajassa on tavoitteena opiskella myös tietoteknisiä taitoja. Lehtipajatyöskentelyssä on keskeistä tiedonhankinta ja hallintataitojen opettelu. Työskentelyssä lähdetään lehtipajassa työskentelevän luokan opiskelutilanteesta eli 16
työskentely tukee äidinkielen, historian, ympäristö- ja luonnontiedon, kuvaamataidon ja matematiikan opiskelua. (ks. Tietoteknisen opetuksen tavoitteet) Lukeminen ja kirjallisuus Tavoitteena on, että 1. oppilaalle syntyy halu lukea 2. oppilas oppii lukemaan ja hänen lukutaitonsa kehittyy mekaanisesta kohti ymmärtävää lukemista 3. oppilaan tiedonhankintataidot ja oppimaan oppimisen strategiat kehittyvät Strömbergin ala-asteella luetaan paljon ja monipuolista kirjallisuutta. Kirjallisuuden lajeihin tutustutaan ja kirjallisuudesta opetellaan keskustelemaan ja kirjoittamaan kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen. Erilaisten tekstien lisäksi luetaan myös ikäkaudelle sopivia kokonaisteoksia ottaen huomioon lukijan lukutaito. Oppilaille luetaan myös ääneen. Mekaanisen lukutaidon kehittymisen myötä opetellaan ymmärtävää lukemista. Opetellaan erilaisia muistiinpanotekniikoita, tiedonhankintaa ja lukemisen strategioita. Tiedonhankinta- ja hallintataitoja harjoitellaan myös muissa oppiaineissa. Medialukutaito on kehittämisen kohteena sekä kotiluokassa että pajatyöskentelyssä. (ks. lehtipaja) Ikäkaudelle suunniteltuja opetettavaan aiheeseen tai esim. ajankohtaiseen asiaan liittyviä opetusohjelmia pyritään käyttämään opetuksen elävöittämiseksi mutta myös medialukutaidon kehittymisen takia. Sähköisten viestimien käytön lisäksi sanoma- ja aikakauslehtien lukemista ja käyttöä harjaannutetaan. Opetellaan mediakritiikin alkeita. Koulukirjasto on koko koulupäivän luokkien käytössä. Kirjastoa käytetään ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kirjastotyöskentely aloitetaan tutustumalla koulukirjastotilaan, aineistoon ja aineiston ryhmittelyyn. Oppilaita opetetaan käsittelemään lainaamiaan kirjoja hyvin. Kolmannelta luokalta lähtien harjoitellaan aineiston luokittelua. Luokittelua hyödynnetään tiedonhaussa ja muun luettavan valinnassa. Oppilaita ohjataan löytämään itselleen vaikeustasoltaan sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa. Heitä kannustetaan tutustumaan kirjallisuuden maailmaan. Ikätasolle sopivat tietokirjat toimivat lähteinä erilaisissa opiskelutilanteissa. Oppilaille opetetaan tiedonhankintataitoja ( esim. hakemiston käyttö, erilaiset muistiinpanotekniikat, ajatuskartat, lähdekriittisyys ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen). Oppilaita opetetaan aktiivisiksi kaupunginkirjaston käyttäjiksi. Oppilaat tutustuvat HelMet tietokannan käyttöön. (ks. tietostrategia) Luetun käsittelyssä pyritään elämyksellisyyteen, johon auttaa oppiaineitten eheyttäminen ja eri aistien huomioiminen. Luettuja tarinoita esitetään toisille esim. pantomiimin, nukke-, syli- ja varjoteatterin tai näytelmän keinoin. Kirjallisuuden opetuksessa käytetään myös videoita, elokuvaa, kuunnelmaa ja teatteritaidetta. Lukemastaan oppilas pitää lukupäiväkirjaa. Kansalliseepostamme Kalevalaa ja suomalaista kansanperinnettä käsitellään vuosittain mahdollisimman elämyksellisessä muodossa, jotta se puhuttelisi nykyajan lapsia. Tavoitteena on, että Strömbergin ala-asteelta lähtevä oppilas tuntee oman maansa kansalliseepoksen niin, että hän osaa luonnehtia Kalevalan päähenkilöitä ja kertoa joitakin Kalevalan tarinoita. Lisäksi hän muistaa Kalevalan syntyhistorian pääpiirteet ja suhtautuu Kalevalaan myönteisessä hengessä. 17
Kalevalaan tutustutaan painottaen joka toinen lukuvuosi draamaa (ilmaisupaja) ja joka toinen lukuvuosi muiden taideaineiden opetusta. Teemavuosittain painotutaan seuraaviin aiheisiin: 1.-3.lk 4.-6.lk Vesi Maa Tuli ja ilma Kalevalan syntytarina Joukahainen ja Väinämöinen Kalevalan syntyhistorian pääpiirteet Lemminkäinen Väinämöinen Väinämöinen Sampo Louhi Seppä Ilmarinen Kielentuntemus Kielentuntemuksen tavoitteena on, että oppilas tutkii suomen kielen toimintaa ja sen perusrakenteita. Oppilaita ohjataan havainnoinnin, tutkimisen ja oivaltamisen kautta huomaamaan, miten suomen kieltä käytetään eri tilanteissa. Opiskellaan ymmärtämään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Äidinkielen kielentuntemusta opiskellaan monipuolisesti sana- ja kielioppileikein sekä tarkastelemalla teemoihin liittyviä ja oppilaiden itsensä tuottamia tekstejä. Ilmaisutaito Strömbergin koulussa opetetaan koulun kaikille oppilaille ilmaisutaitoa ilmaisutaidon pajassa 1. luokalta lähtien kotiluokkatyöskentelyn lisäksi. Opetus yhdistetään luontevasti teemavuoteen. Ilmaisutaidon opiskelussa lähdetään oppilaan ikätasosta ja valmiuksista ja tuetaan oppilaan persoonallista kasvua. Pajatyöskentelyssä harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Oppilasta rohkaistaan luovaan ajatteluun ja mielikuvituksen käyttöön. Leikki ja improvisaatio ovat keskeisiä työvälineitä. Näiden avulla kehitetään valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa ja ryhmässä, kykyä ottaa toiset huomioon sekä samaistua toisen asemaan. Ilmaisutaidossa kohtaavat äly, tahto ja tunne sekä oman kehon fyysinen hallinta. Tärkeää on turvallisuuden tunne ja uskallus ilmaista itseään ryhmässä ja sen tuella. Oppilaan itsetuntemus ja ymmärrys vahvistuvat, jolloin myös erilaisuuden kohtaaminen helpottuu ja muuttuvien tilanteiden sietokyky kehittyy. Ilmaisullisia taitoja ja draamaa opetusmenetelmänä sovelletaan muissa oppiaineissa. Omakohtaisesti koettu ja elämyksellinen oppimisprosessi syventää oppimista. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan päivittäin myös muissa aineissa ja kotiluokissa. Keskeistä vuorovaikutustaitojen harjoittelussa on toisen kuunteleminen (esim. aamu- ja keskustelupiirit, omat esitykset), osallistuminen yhteisiin keskusteluihin ja pyrkimys selkeään itsensä ilmaisuun. Ilmaisukasvatuksen yhteiset tavoitteet vuosiluokille 1-6 ovat: a) oppilas ilmaisee itseään luontevasti ja vapaasti omaa persoonaa huomioiden b) opetuksella tuetaan myönteisen minäkuvan kasvua c) opitaan kokemuksien ja elämyksien kautta d) harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja ongelmaratkaisukykyä 18
e) harjoitellaan omien rajojen rikkomista ja epäonnistumisen pelon voittamista f) rohkaistaan luovaan ajatteluun ja mielikuvituksen käyttöön Tavoitteista painottuvat erityisesti vuosiluokilla 1-3 myönteisen minäkuvan tukeminen, sosiaalisten taitojen oppiminen ja elämysten ja kokemusten kautta oppiminen. Luokilla 4-6 tavoitteista painottuu erityisesti itsensä ilmaisu luontevasti ja vapaasti, omien mielipiteiden ilmaisun, omien rajojen rikkomisen ja epäonnistumisen pelon voittamisen harjoittelu. Myös sosiaalisia taitoja ja ongelmaratkaisukykyä vahvistetaan. Näiden lisäksi 6. luokan keskeisinä kuntakohtaisina tavoitteina on omien viestintätaitojen tilannetajun kehittäminen, osallistuminen myönteisen ilmapiirin luomiseen vuorovaikutuksessa, Erilaisten näkemysten ymmärtäminen, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja sekä rohkeus tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen. KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii ala-asteen aikana luokkakohtaiset sisällöt. Erityisesti seuraavat tavoitteet ovat keskeiset: 1-2.lk Kirjoittaminen Erityisesti 1. luokan tavoitteena on lyhyiden lauseiden kirjoittaminen ja tavuttaminen sekä oikean kynäotteen harjoittaminen. 2. luokan tavoitteena on osata kirjoittaa lyhyitä tarinoita. Lausetajua vahvistetaan ison alkukirjaimen ja pisteen käytön osalta. 1. luokalla tutustutaan ja 2. luokalla vahvistetaan pien- ja suuraakkosten oppiminen, harjoitellaan tyyppikirjaimia sekä aakkosjärjestys. Aakkostamistaidon harjoittaminen on pohjana tiedonhankintataitojen oppimiselle. Lukeminen Luetaan, kuunnellaan ja opetellaan loruja, runoja, arvoituksia, satuja, tarinoita, sarjakuvia jne. Opetellaan käyttämään kirjallisuuden käsitteistä päähenkilöt ja juoni. Luetun ymmärtämistä kehitetään kysymysten, tehtävien ja keskustelujen avulla 1. luokalla tekstin yksityiskohtien tunnistamisen ja toistamisen kautta 2. luokalla päätelmien tekoon. 1.luokan tavoitteena on, että kaikki osaavat lukea ainakin lyhyitä lauseita. 2. luokan päättyessä tavoitteena on osata lukea kokonainen kirja. Alkuopetuksessa on tärkeää eriyttää luettavaa ainesta, sillä oppilaiden lähtötasovaihtelu on tutkimusten mukaan erittäin suuri erityisesti kouluun tultaessa. Kielentuntemus Äidinkielen kielentuntemusta opiskellaan alkaen sanojen ryhmittelyllä: 1.luokka: äänne, kirjain, tavu, sana, lause. 2. luokka: lausetajun ja oikeinkirjoituksen pohjustaminen ja opitun vahvistaminen (ks. kirjoittaminen) 19
3.luokka Kirjoittaminen Oppilas harjoittelee tyyppikirjoitusta Oppilas kirjoittaa runsaasti omia tekstejä harjoitellen kirjoittamisen perusasioita. Lukeminen, kirjallisuus ja tiedonhankinta Oppilas oppii lukemaan ja ymmärtämään sujuvasti ikäkautensa mukaisia tekstejä Oppilas lukee runsaasti erilaisia tekstejä ja keskustelee niistä toisten kanssa Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy Kielentuntemus Oppilas tutkii kielen toimintaa ja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita 4.luokka Kirjoittaminen oppilas käyttää tyyppikirjoitusta oppilas osaa kirjoittaa juonellisen tekstin käyttäen vuorokeskustelua oppilas kirjoittaa erilaisia tekstejä. Lukeminen, kirjallisuus ja tiedonhankinta oppilas lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja käsittelee sitä yhdessä toisten kanssa oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy oppilas opettelee tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä Kielentuntemus oppilas tutkii kielen toimintaa ja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita 5.luokka Kirjoittaminen oppilas opettelee suunnittelemaan ja muokkaamaan kirjoittamaansa tekstiä oppilas kirjoittaa runsaasti erilaisia tekstejä oppilas osaa kirjoittaa sujuvasti tyyppikirjaimilla Lukeminen, kirjallisuus ja tiedonhankinta oppilas lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja käsittelee sitä yhdessä toisten kanssa oppilas opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä Kielentuntemus - oppilas hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen 20