Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Mari Hjelt, Totti Könnölä ja Päivi Luoma Teknologiakatsaus 131/2002
Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Loppuraportti Mari Hjelt Totti Könnölä Päivi Luoma Gaia Group Oy Teknologiakatsaus 131/2002 Helsinki 2002
Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN 1239-758X ISBN 952-457-086-6 Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002
Esipuhe Ensimmäinen Tekesin elintarvikealan teknologiaohjelma oli Uudistuva elintarvike (1997 2000). Sen jatkona Tekes käynnisti vuonna 2001 terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin kohdennetun Elintarvikkeet ja terveys -ohjelman, joka jatkuu vuoteen 2004. Teknologiaohjelmat ovat Tekesin näkökulmasta ennakoivaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Niissä luodaan ja kehitetään alan yhteistä näkemystä, strategiaa, yhteistyötä ja verkottumista; siis valmistaudutaan tulevaisuuteen. Tekes teettää kaikista ohjelmistaan ulkopuolisen arvioinnin. Uudistuva elintarvike -ohjelman arvioinnin yhteydessä käynnistettiin myös teknologian ennakointihanke. Sillä kartoitettiin systemaattisesti elintarvikealan teknologista kehitystä ja teknologian hyödyntämisen tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia muun muassa Tekesin teknologiastrategian taustaksi ja Elintarviketeollisuusliiton strategiatyön tueksi. Elintarvikealan teknologian arviointi ja ennakointi yhdistettiin hankkeeksi, jolla on useita toisiaan tukevia ja toisiaan hyödyntäviä tavoitteita. Samalla hankkeella saatiin teetettyä päättyneen ohjelman arviointi ja koottiin tietoa Suomen elintarvikesektorin tutkimus- ja teknologiajärjestelmän tilasta. Ennakointihanke toi tietoa elintarvikealan tulevaisuuden teknologioista ja teknologisista haasteista. Nykytilan analyysin ja tulevaisuuden haasteiden vertailun pohjalta voidaan arvioida elintarvikealan tutkimus-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeita. Haastava ja monimuotoinen arviointi- ja ennakointitehtävä tilattiin Gaia Group Oy:ltä. Tekes kiittää lämpimästi vastuullisena tutkimusjohtajana toiminutta Mari Hjeltiä taitavasti johdetusta työstä, jossa on poikkeuksellisen hyvin onnistuttu täyttämään monenlaiset tavoitteet. Tällaisen hankkeen onnistuminen vaatii alan osaajien ja eri osapuolien laajaa osallistumista ja sitoutumista, niin tiedon lähteinä kuin viime kädessä myös tulosten hyödyntäjinä; hankkeeseen saatiinkin erittäin laajasti mukaan niin teollisuuden kuin tutkimuksenkin edustajia. Tekes esittää mitä lämpimimmät kiitokset kaikille kymmenille hankkeeseen eri tavoin osallistuneille henkilöille. Itseensä vertaaminen tuottaa harvoin kriittistä näkemystä siitä, missä oikeasti on vahvuuksia tai heikkouksia. Niinpä tähänkin ennakointi-arviointiin haluttiin liittää kansainvälisesti tunnustettuja elintarviketeknologian huippuasiantuntijoita. Yhdysvalloista USDA:sta tutkimusjärjestelmän arviointiosuuteen osallistuivat Kathleen Ellwood ja James Lindsay, joita Tekes kiittää sekä koko elintarvikealan tutkimusjärjestelmää koskeneesta arvioinnista että palautteen antamisesta alan tutkijoille suoraan jo haastattelujen yhteydessä. Arvioinnin mukaan suomalainen elintarviketutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa, vaikkakin tutkimusjärjestelmässä on paljon kehittämismahdollisuuksia. Uudistuva Elintarvike -ohjelman loppu- ja arviointiraportti julkaistaan verkkojulkaisuna (http://www.tekes.fi/julkaisut/verkkojulkaisut.asp). Japanilainen asiantuntija Tsuneo Hirahara (Calpis Ltd) peilasi ennakointiosuuden tuloksia japanilaisiin elintarvikealan teknologisiin tulevaisuuden visioihin. Alan visiot Japanissa ovat hänen mukaansa saman suuntaisia suomalaisessa teknologian ennakointihankkeessa tärkeinä esiin nousseiden asioiden kanssa. Näiden lisäksi hän nosti keskeisiksi kehittämiskohteiksi funktionaalisten elintarvikkeiden terveysvaikutusten verifiointijärjestelmän kehittämisen, tutkimuksen suuntaamisen uusia tuotteita ja innovaatioita kehittävään soveltavaan tutkimukseen sekä alan yritysten oman tutkimus- ja kehityspanoksen voimakkaan kasvattamistarpeen. Tekes kiittää Tsuneo Hiraharaa arvokkaista teollisuuden näkökulmaa korostavista kommenteista. Elokuussa 2002 Tekes
Tekijöiden alkusanat Tässä raportissa on esitetty Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimusjärjestelmän arviointi -hankkeen vaiheet ja tulokset. Vuoden kestänyt hanke käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteistyönä. Haluamme kiittää molempia osapuolia hankkeen rahoittamisesta ja erityisesti antoisasta yhteistyöstä läpi koko hankkeen Tekesin Liisa Rosia ja Eija Aholaa sekä Elintarviketeollisuusliiton Seppo Heiskasta. Samoin haluamme kiittää aktiivisesta ja rakentavasta hankkeen ohjauksesta koko johtoryhmää, johon kuuluivat Juha Ahvenainen (VTT Biotekniikka), Eija Ahola (Tekes), Asko Haarasilta (Suomen Rehu), Seppo Heiskanen (Elintarviketeollisuusliitto), Helene Juhola (VTT Tietotekniikka), Annika Mäyrä-Mäkinen (Valio), Esko Pajunen (Sinebrychoff), Markku Raevuori (Lihateollisuuden tutkimuskeskus), Liisa Rosi (Tekes) ja Risto Viskari (Fazer). Keskeisenä osana hanketta järjestettiin työpajoja yhdessä Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion Ahti Salon ja Tommi Gustafssonin kanssa. Haluamme kiittää heitä hedelmällisestä yhteistyöstä ja koko laboratoriota mahdollisuudesta käyttää RIIHI-ryhmätyötilaa. Tutkimusjärjestelmän toimivuuden arvioinnissa yhdistettiin hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Kiitämme kaikkia arviointityöpajoihin osallistuneita projektivastaavia ja erityisesti ohjelman arviointia varten kutsuttuja Kathleen Ellwood:ia ja James Lindsay:ta (USDA) sekä Tekesin Liisa Rosia ja Ari Virtasta, jotka osallistuivat kaikkiin arviointityöpajoihin. Teknologiaennakointia seurasi ja arvioi Tsuneo Hirahara Japanista (Calpis Ltd). Jukka Salminiitty ja Tadaaki Toyoshima Tekesin Tokion toimistosta koordinoivat tätä työtä ja osallistuivat hankkeeseen muutenkin. Kiitos teille antoisasta yhteistyöstä. Teknologiaennakoinnin keskeisenä työtapana oli ennakointityöpajat. Haluamme kiittää kunkin työpajan tukiryhmää asiantuntemuksesta ja käytetystä ajasta ja kaikkia työpajoihin osallistuneita avoimesta ja innostuneesta osallistumisesta. Arvostamme suuresti myös kaikkien hankkeen yhteydessä haastateltujen tahojen tarjoamia innostavia keskustelutuokioita. Sen lisäksi, että kaikkien osallistuneiden panos on ollut merkittävä edellytys hankkeen toteuttamiseksi, toivomme että he ovat myös hyötyneet osallistumisestaan ja kokevat tärkeäksi esille tuotujen suositusten viemisen käytäntöön. Tekijät Gaia Group Oy
Tiivistelmä Hankkeen tausta ja toteutus Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja toisaalta niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin keskeisenä kysymyksenä oli pohtia, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli myös miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hanke jaettiin siis kahteen osaan: 1) tutkimusjärjestelmän arviointiin ja 2) teknologiaennakointiin, joita molempia pohjusti kartoitus elintarviketeollisuuden tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden haasteista. Tämän kartoituksen tekemiseksi toteutettiin syksyn 2001 aikana haastatteluja. Haastattelujen materiaalia käytettiin hyväksi myös arvioinnissa ja ennakoinnissa. Sekä ennakoinnissa että arvioinnissa tärkeä työskentelymuoto olivat osallistavat työpajat, joihin kutsuttiin alan asiantuntijoita. Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kymmenen. Keskeiset tulevaisuuden haasteet Elintarviketeollisuus kohtaa tulevaisuudessa lukuisia haasteita. Osa näistä liittyy vahvasti teknologioihin ja osassa teknologioilla on pienempi rooli. Syksyn kartoituksen pohjalta valittiin alla esitellyt kuusi teemaa, joiden analysoimiseksi järjestettiin erilliset teknologiaennakointityöpajat. 1. Kuluttajat nyt ja tulevaisuudessa. Teollisuuden suurimpia haasteita on ennakoida kuluttajien tarpeita ja käyttäytymistä. Näihin tarpeisiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset, kuten yleinen ostovoiman kasvu ja ikärakenne. Lisäksi haasteena on ymmärtää kuluttajien vaihtuvia ostokriteereitä sekä halukkuutta ja kykyä omaksua tietoa. Työpajassa teknologioita katsottiin kuluttajan näkökulmasta. Teknologiat katettiin laajasti siten, että varsinaisesti elintarviketeollisuuden hyödyntämien teknologioiden lisäksi katetaan kaikki teknologiat, joita kuluttaja tulevaisuudessa tarvitsee ja haluaa liittyen ruokailuun ja ostamiseen. 2. Pienten yritysten teknologisen osaamistason nosto. Elinvoimaisen elintarvikesektorin ylläpitoa koko maassa voidaan pitää yhtenä eri toimijoiden keskeisenä tehtävänä. Elintarvikesektorin rakennemuutos on johtanut yhä suurempien yritysten syntymiseen, keskitettyyn elintarviketuotantoon, yritysten omistuksen siirtymiseen ulkomaille ja yhä kasvavaan elintarvikkeiden tuontiin ulkomailta. Keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia koventuneessa kilpailutilanteessa ja pienten yritysten on yhä selkeämmin etsittävä kilpailuetua erikoistumisesta. Pienet, erityisesti perinteisillä aloilla toimivat, yritykset ovat yleensä alueellisia toimijoita, joille alueiden kehittyminen ja alueelliset tukiverkostot ovat tärkeitä. Erikoistumisen strategiat, ympäristökysymykset, lähiruoka ja luomutuotanto ovat asioita, joiden ratkaisemisessa teknologioilla on tärkeä merkitys. 3. Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT) hyödyntäminen läpi arvoketjun tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa yritysten logistiikkaa ja tuotantoprosesseja, parantaa turvallisuutta ja laadunseurantaa sekä tarjota entistä parempaa tietoa kuluttajille. Elintarvikesektori ei kuitenkaan hyödynnä riittävästi ICT-alueen mahdollisuuksia. Tällä kentällä haasteena on teknologioiden hyödyntämisen lisäksi uusien innovatiivisten toimintamallien omaksuminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken. 4. Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien
käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen. 5. Puhtaus ja turvallisuus. Kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi koko elintarvikeketjun on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota puhtauteen ja turvallisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa ruokaturvallisuus on korkealla tasolla. Hyvä tilanne ei kuitenkaan tarkoita, etteikö turvallisuuteen tulisi jatkuvasti kiinnittää huomiota. Turvallisuusriskit tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. 6. Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen. Suomalaisen tutkimuksen (yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) piirissä on olemassa liiketoimintamielessä hyödyntämättömiä tutkimustuloksia. Tutkimuksen piirissä tehtävien tulosten hyödyntäminen on selkeästi yritysten kannalta tärkeä alue, johon yritykset ovat kiinnittäneet liian vähän huomiota. Toisaalta kaupallistamiseen ei ole yliopistojen ja tutkimuslaitostenkaan osalta panostettu riittävästi. Työpajaan koottiin yhteen aikaisemmissa työpajoissa esiin nousseita tutkimusinnovaatioita ja pohdittiin niiden kaupallistamisen edellytyksiä. Teknologiaennakoinnin työpajoissa tarkasteltiin eri teknologioiden merkitystä näiden haasteiden näkökulmista. Rinnalla edenneessä tutkimusjärjestelmän arvioinnissa tarkasteltiin niitä edellytyksiä, joita tutkimuksella on oltava teknologioiden kehittymiseksi ja teollisuuden tukemiseksi kattaen rahoituksen, yhteistyön ja koulutusjärjestelmän toimivuuden. Tutkimuksella tarkoitetaan tässä ensisijaisesti yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Suositukset teknologisiksi painopisteiksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi Ennakoinnin työpajoissa listattiin kunkin teeman kannalta olennaisimpia teknologia-alueita. Työpajojen yksityiskohtaisia tuloksia on esitetty tämän raportin luvussa 6. Työpajoissa nousi esiin viisi eri teknologia-aluetta, joiden suhteen tulevaisuuden kehitykseen ja tutkimuksen vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Näillä alueilla on yleisesti myös suomalaisen tutkimuksen taso korkea ja siten kotimaisen tutkimustiedon hyödyntämiselle on hyvät edellytykset. 1. Pakkaukset yhä aktiivisempia Elintarvikkeisiin liittyy yhä enemmän tuotekohtaista tietoa, jota sekä kuluttajat että koko toimintaketju hyödyntävät monin tavoin. Tämän monipuolistuvan tiedon keräämisessä, hallinnoinnissa ja hyödyntämisessä pakkauksilla on yhä tärkeämpi rooli. Pakkauksiin tulee tulevaisuudessa integroitumaan yhä enemmän ominaisuuksia siten, että pakkaus kommunikoi aktiivisemmin ympäröivän maailman kanssa ja toimii aktiivisesti elintarvikkeiden laadun ylläpitämiseksi. Tässä hyödynnetään teknologioita, jotka liittyvät mm. materiaaliteknologioihin, painatukseen, prosessointiteknologioihin, tuotannonohjaukseen, anturi- ja kommunikaatioteknologioihin. Suomeen on syntynyt vahva tutkimuksellinen osaaminen tälle kentälle. Perinteisesti Suomessa on huippuosaamista liittyen esimerkiksi pakkausmateriaaleihin ja pakkausten kommunikaatioon liittyviin teknologioihin. Suomesta kuitenkin puuttuu tällä hetkellä tarpeeksi vahvoja yrityksiä, jotka integroisivat kaiken tarvittavan osaamisen tuotteiksi elintarviketeollisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Eri osapuolten välillä on edelleen vahvistettava yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta tarpeet ja teknologioiden kehittäminen kohtaavat toisensa. 2. Terveysvaikutteiset elintarvikkeiden ainesosat Suomalaisten raaka-aineiden ominaisuudet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, joita ei ole tähän mennessä vielä täysin hyödynnetty. Vahvan tutkimusosaamisen hyödyntäminen vaatii kuitenkin tulevaisuudessa määrätietoisia toimia. Uusien terveysvaikutteisten ainesosien etsimisessä on edettävä samanaikaisesti kahta polkua: Systemaattisesti ja laajasti etsiä mahdollisuuksia eri raaka-aineiden ominaisuuksien joukosta Kuluttajien uusia tarpeita monipuolisesti ja uusista näkökulmista tarkastellen pitää etsiä alueita, joilla on tarvetta uusille tuotteille. Tämän pohjalta voidaan rakentaa uusia tuotekonsepteja, joihin määrätietoisesti panostetaan ja joille tuotelähtöisesti etsitään sopivia ainesosia. Uusien ainesosien kehittäminen vaatii vahvaa tutkimusosaamista ja -panostusta. Tutkimuksen ei pidä kuitenkaan edetä yksinään, vaan jo alusta asti on panostettava liiketoimintakonseptin luomiseen kokonaisuutena. Eri alueita pitää kehittää rinnakkain ja eri toimijoiden on syytä tehdä yhteistyötä. Prosessi- ja tuotantoteknologisia kysymyksiä, markkinointia, alihankintaverkostojen luomista ja rahoitusta tulisi pohtia jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa 3. Älykkäät ravitsemuspalvelut Läpi työpajojen korostui se, että tulevaisuudessa palveluiden kysyntä kasvaa. Tässä on nähtävissä sekä kuluttajien kasvava kysyntä palveluita kohtaan että yritysten tarvitsemien erilaisten palvelujen kasvava määrä. Yhtenä Suomen kannalta erityisen potentiaalisena tulevaisuuden kehityskohteena on nähtävissä terveyteen liittyvät palvelut, joissa teknologisen pohjan luo vahva ICT-alueen osaaminen. Haasteena on näiden palvelujen integrointi elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin. Yksittäisten elintarvikkeiden sijaan korostuu kokonaisruokavalion hallinta. Elintarvikkeilla on tärkeä asema sairauksien ennaltaehkäisyssä ja myös julkinen näkökulma on otettava mukaan näiden pal-
veluiden luomisessa. Yhteistyötä pitää tehdä sekä yksityisten että julkisten terveydenhuollosta ja kansanterveydestä vastaavien tahojen kanssa. 4. Hajautettu tiedonhallinta Tulevaisuudessa tiedonhallinta on yhä tärkeämpää kaikilla yhteiskunnan alueilla ja joka yrityksessä. Tietoa on yhä enemmän käytössä ja haasteena on sen hyödyntäminen. Elintarvikkeiden osalta tiedon hyödyntäminen liittyy ensisijaisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, jäljitettävyyteen ja toiminnan tehostamiseen läpi koko arvoketjun. Yleisesti tiedonhallinta ja siihen liittyvät teknologiat ovat alue, jolla on vahvaa suomalaista osaamista. Elintarviketeollisuus on kuitenkin tämän alueen hyödyntämisessä muita sektoreita jäljessä. Järjestelmää pitää kehittää hajautetusti ja tiedon kokoamiseen ja saatavuuteen oikeille tahoille oikeaan aikaan on kiinnitettävä huomiota. Järjestelmien kehittäminen edellyttää asteittaisia parannuksia ja uusia yhteistoimintamalleja. 5. Turvallisuus ja riskien hallinnan teknologiat Tämän teknologiakentän tärkeys ei niinkään nouse suomalaisen osaamisen erityisvahvuudesta tai tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalista, vaan siitä, että näiden teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tulevaisuuden välttämätön elinehto. Teknologioiden avulla on saavutettavissa tehokkuutta ja luotettavuutta. Erityisinä teknologisina painopistealueina tällä alueella ovat jäljitettävyys, testausmenetelmät ja tiedonhallinnan teknologioiden hyödyntäminen. Lisäksi on muistettava riskien arviointiin ja hallintaan liittyvän osaamisen kasvattaminen ja palvelutuotteiden kehittäminen. Näiden teknologia-alueiden lisäksi tutkimusjärjestelmän arvioinnin yhteydessä nousi esiin kolme tutkimusaluetta, joita Suomessa tulisi vahvistaa. Kaikki nämä alueet ovat lähinnä tukevia tutkimusalueita siinä mielessä, että niitä tarvitaan joko muun tutkimuksen tukemiseksi tai tuottamassa taustatietoa elintarviketeollisuuden tarpeisiin: Geenitekniikassa ja biotieteissä koko Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä. Erityisesti geeniteknologiat tarjoavat kuitenkin valtavasti tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tämän alueen osaamista on syytä ylläpitää kaikin keinoin. Tällä alueella tutkimusta on pystyttävä vahvistamaan vähintään sellaisen tason ylläpitämiseksi, että kyetään seuraamaan kansainvälistä kehitystä. Bioinformatiikka on tukeva tieteenala, jossa yhdistetään tiedonhallintaa, -käsittelyä ja mallintamista. Tällä alueella suomalainen osaaminen on liian suppeaa ja tulevaisuudessa on nähtävissä yhä suurempi pula osaajista. Kuluttajatutkimuksen monipuolisuutta ja poikkitieteellisyyttä pitää vahvistaa. Perinteisen kuluttajien osto- ja ruokailukäyttäytymistä monitoroivan tutkimuksen rinnalla on vahvistettava laaja-alaista tulevaisuuden tarpeita ja yhteiskunnan muutoksia monipuolisesti ennakoivaa tutkimusta, jonka pohjalta elintarviketeollisuus voi suunnitella uusia innovatiivisia tuotekonsepteja, joita vielä ei ole markkinoilla. Suositukset tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemän tutkimuksen edellytysten yksi heikkous tällä hetkellä on rahoitusrakenteen ohuus. Tekesin panostukset erityisesti teknologiaohjelmien muodossa ovat olleet merkittävä piristysruiske, mutta niiden tarkoitus ei ole luoda pysyviä rahoitusrakenteita. Tutkimuksen rahoituksen jatkuvuuden takaaminen on suuri haaste, joka edellyttää yhteistyötä kaikkien rahoittajien kesken ja yritysten yhä aktiivisempaa otetta pitkäjänteisten yhteistyösuhteiden luomiseksi. Yritysten kannalta haasteena on se, että tutkimustulosten optimaalinen hyödyntäminen vaatii jatkotoimia ja työtä yli pidemmän ajan, kuin mihin perinteisesti on totuttu. Tällä hetkellä on nähtävissä, että teknologia ja tutkimus ei ole vielä yrityksissä kiinteä osa strategiaa, johon johto olisi sitoutunut ja jonka myötä panostukset tälle alueelle nousisivat. Tutkimuksessa on yhä määrätietoisemmin panostettava poikkitieteellisyyteen ja kansainväliseen huipputasoon. Tämä edesauttaa pienten tutkimusresurssien tehokasta käyttöä. Yksi tulevaisuuden huolenaihe on elintarviketeollisuuden ja elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen heikko kiinnostavuus. Osaajien kouluttaminen ja lahjakkaimpien henkilöiden houkuttelu alalle on kuitenkin tärkein tulevaisuuden innovatiivisuuden takaaja. Tässä on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen ajanmukaisuuteen ja koulutustahojen tieteellisen tason pitämiseen kansainvälisellä huipputasolla. Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin Tutkimustoiminnan vahvistamiseen yrityksissä ei riitä pelkkä visio, vaan vaaditaan konkreettisia toimia. Uusilla teknologia- ja liiketoiminta-alueilla tarvitaan enemmän esimerkkejä ja käytännön kokemusten kasvattamista ja jakamista. Seuraavia ongelmia ja suosituksia listattiin eri työpajoissa: Useilla teknologia-alueilla puuttuu suomalaisia edelläkävijäyrityksiä, jotka näyttäisivät onnistumisen esimerkkiä muille. Esimerkkinä alueista ovat mm. uusien elintarvikkeiden ainesosien tuottajat, laitevalmistajat ja pakkausalueen innovatiivinen liiketoiminta.
Pilotointimahdollisuuksia uusien teknologioiden testaamiseksi tarvitaan enemmän. Elintarvikesektorin toimintatapoja pitää verrata muiden sektoreiden toimintaan benchmarking hengessä (esimerkiksi tiedonhallinnan alueella) Palveluliiketoiminta on yksi kasvualue, jota pitää kehittää. Tämä kattaa myös palvelut, joita tarjotaan elintarvikealan yrityksille esimerkiksi riskien arvioinnin ja hallinnan alueella. Elintarvikeyritysten on syytä aktiivisemmin osallistua poikkisektorillisiin Tekesin teknologiaohjelmiin. Yleisesti on tarvetta erilaisille osallistaville, poikkisektorillisille ja -tieteellisille yhteistoimintamuodoille sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamiseksi että tiedon jakamisen kehittämiseksi yli teknologia- tai liiketoimintarajojen. Elintarvikesektorin rakennemuutos jatkuu ja liiketoiminnan kehittämisessä on vielä paljon työtä, jotta perinteisen arvoketjun sijaan toimittaisiin aidossa verkostossa, jossa on monipuolisesti mukana erilaisia toimijoita. Toimintaa voidaan vielä tehostaa hyödyntämällä enemmän alihankintaa ja ulkoistamista. Myös teknologioiden kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että teknologioita kehittävät yritykset (esim. laitevalmistajat) ja niitä hyödyntävät yritykset tekevät aktiivista yhteistyötä. Tiedon hallinnan ja avoimen tiedonjaon kehittäminen hajautetusti ovat ensimmäisiä konkreettisia alueita, joilla yhteistoimintaa on vietävä eteenpäin.
Sisältö 1 Johdanto............................................................ 1 2 Hankkeen toteutus.................................................... 3 3 Elintarviketeollisuus nyt ja tulevaisuudessa............................... 5 3.1 Nykytila................................................................. 5 3.2 Tulevaisuuden haasteet.................................................... 7 3.2.1 Ennakointia varten tunnistetut keskeiset haasteet...7 3.2.2 Ennakoinnin teemat verrattuna muihin viimeaikaisiin selvityksiin...8 4 Teknologiat ja tutkimus............................................... 11 4.1 Elintarviketeollisuuden teknologiat........................................... 11 4.1.1 Teknologia-alueiden määrittely...11 4.1.2 Yleisesti tärkeimmiksi nostetut teknologiat...11 4.2 Elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus ja tuotekehitys Suomessa........................ 16 4.2.1 Elintarviketeollisuutta tukevat tutkimusalueet....16 4.2.2 Keskeiset suomalaiset tutkimustahot...16 4.2.3 Panostukset tutkimukseen....18 4.3 Tekesin teknologiaohjelmat................................................ 19 4.3.1 Uudistuva elintarvike 1997 2000 ja Elintarvikkeet ja terveys 2001 2004...19 4.3.2 Muut elintarvikkeisiin liittyvät teknologiaohjelmat...19 5 Elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän arviointi.................... 21 5.1 Arvioinnin tavoitteet ja toteutus............................................. 21 5.2 Tutkimusjärjestelmän kyky tuottaa huipputuloksia.............................. 23 5.2.1 Suomalaisen elintarviketutkimuksen vahvat ja heikot alueet...23 5.2.2 Uudistuva elintarvike -ohjelman tieteelliset ja teolliset tulokset...24 5.2.3 Tulevaisuuden tutkimuksen suuntaaminen ohjelma-arvioinnin pohjalta...26 5.2.4 Tutkimustulosten syntymisen pääedellytykset: tutkijoita ja rahaa.... 27 5.2.5 Yhteistyön merkitys tutkimukselle...29 5.3 Teollisuuden kyky hyödyntää tutkimustuloksia................................. 31 5.3.1 Yritysten osaamispohja, resurssit ja asenne... 31 5.3.2 Tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö: tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys...32 6 Teknologiaennakointi................................................ 35 6.1 Ennakoinnin tavoitteet ja työpajojen toteutus.................................. 35 6.2 Kuluttajien tarpeet ja uudet teknologiat....................................... 35 6.2.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....35 6.2.2 Teknologiat vastaamassa tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin...41 6.2.3 Yhteenveto....48 6.3 Pienten yritysten teknologiatason nosto...................................... 48 6.3.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....48 6.3.2 Keinoja teknologisen tason nostamiseksi...49 6.3.3 Pienten yritysten teknologiat...52 6.3.4 Kolmen teknologia-alueen arviointi...53 6.3.5 Yhteenveto....56
6.4 Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun.................................. 56 6.4.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....56 6.4.2 Teknologiat ja esimerkkejä kehittämisalueista...61 6.4.3 Yhteenveto....68 6.5 Puhtaus ja turvallisuus....................................................68 6.5.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....68 6.5.2 Teknologiset ratkaisut ja kehittämisalueiden arviointi pienryhmissä...72 6.5.3 Yhteenveto....79 6.6 Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta....................... 79 6.6.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....79 6.6.2 Mahdolliset liiketoimintakonseptit....82 6.6.3 Tarvittava teknologinen osaaminen....86 6.6.4 Kolmen liiketoimintakonseptin arviointi...88 6.6.5 Yhteenveto....94 6.7 Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen..................................... 95 6.7.1 Nykytila ja kehitysnäkymät....95 6.7.2 Tutkimusinnovaatioiden kaupallistamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä....96 6.7.3 Potentiaalisia innovaatioalueita....97 6.7.4 Yhteenveto...105 7 Johtopäätökset ja suositukset........................................ 107 7.1 Teknologiset painopisteet ja tutkimuksen suuntaaminen........................ 107 7.2 Toimintatapoja tulevaisuutta varten......................................... 108 7.2.1 Tutkimusjärjestelmän vahvistaminen...108 7.2.2 Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin...109 Lähdeluettelo......................................................... 111 Liitteet A Hankkeen johtoryhmä................................................... 113 B Syksyn 2002 aikana haastatellut........................................... 115 C Arviointityöpajojen osallistujat............................................. 117 D Ennakointityöpajojen osallistujat........................................... 119 E Keskeiset teknologia-alueet............................................... 121 F Keskeiset tutkimusalueet................................................. 129 Tekesin teknologiakatsauksia........................................... 131
1 Johdanto Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Teknologiaennakointi kattaa laajan joukon menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla tunnusomaista on mm. 1) tulevaisuussuuntautuneisuus ja systemaattisuus, 2) tieteen ja teknologian suhteuttaminen koko yhteiskuntaan, 3) innovaatiojärjestelmän eri osapuolten välisen avoimen vuoropuhelun vahvistaminen ja 4) tavoite priorisoida ja antaa suosituksia tulevaisuuden suuntaamiselle 1. Teknologiaennakoinnin lähtökohta voi olla kansallisen, alueellisen, sektorikohtaisen tai instituutiokohtaisen (yritys tai muu organisaatio) strategiaprosessin tukeminen. Suomessa on viime vuosina ollut monipuolista teknologiaennakointitoimintaa, joka kuitenkin on ollut hajanaista. Elintarviketeollisuuden tulevaisuuden pohtiminen on lähtökohdaltaan yhden teollisuussektorin tarpeita pohtiva analyysi, jonka tuloksien hyödyntäjiä ovat alan yritykset ja julkiset toimijat sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin lähtökohtana oli ongelmalähtöisyys eli keskeisenä kysymyksenä oli pohtia sitä, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja on pitkään toiminut hyvin suojatuilla markkinoilla. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta, rahoituksen riittävyyttä ja yhteistyön toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi ja myös kokeilla hankkeen puitteissa uusia teknologiaennakoinnin työskentelytapoja. Hankkeen haluttiin aktivoivan vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja tuovan mukaan erilaisia näkökulmia. Pääasialliseksi työskentelymuodoksi valittiin osallistavat työpajat. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hankkeen toteutusta tukivat muut aikaisemmat ja käynnissä olleet hankkeet. Vuonna 1998 valmistui elintarviketeollisuuden teknologioita laajasti kartoittava katsaus, joka loi pohjan tässä hankkeessa katetuille teknologioille 2. Teknologioiden osalta yksityiskohtia löytyy useista viimeaikaisista teknologiakatsauksista, joita Tekes on teettänyt. Hankkeen kanssa rinnakkain eteni laaja ja tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä tarkastellut Elintarviketalouden reunaehdot 2030 -hanke, jossa luotiin elintarviketalouden tulevaisuutta kuvaavia skenaarioita 3. Eri alueilla on viime aikoina erityisesti TE-keskusten työnä laadittu alueellisia strategioita, joiden tueksi on myös laadittu teknologiastrategioita hyödyntäen ennakoinnin menetelmiä. Tähän raporttiin on koottu koko hankkeen tulokset. Luvussa 2 esitellään hankkeen toteutuksen pääpiirteet. Luvussa 3 kuvataan elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä sekä keskeisiä haasteita, joihin eri toimijoiden on löydettävä ratkaisuja. Luku 4 antaa yleiskuvauksen hankkeen kattamasta teknologiakentästä ja tutkimuksesta, joka liittyy elintarviketeollisuuteen. Hankkeen tuloksia esitellään luvuissa 5 ja 6. Luku 5 kattaa tutkimusjärjestelmän arvioinnin keskeiset tulokset ja luvussa 6 on esitetty teknologiaennakoinnin yksityiskohtaiset tulokset. Luku 6 on jäsennelty toteutettujen työpajojen mukaisesti ja kuhunkin työpajaan liittyvät tulokset voidaan lukea itsenäisesti. Kunkin työpajan osalta on tehty myös itsenäiset, laajemmat työpajaraportit, jotka ovat saatavilla erikseen pyydettäessä. Sekä tutkimusjärjestelmän arvioinnin että ennakoinnin tuloksien pohjalta esitellään luvussa 7 koko hankkeen johtopäätökset ja suositukset. 1 Lisätietoja ennakoinnista mm. Hjelt et al. (2001) ja Salo (2001) 2 Salo et al. (1998) 3 ETU 2030 (2002) 1