Silta-Valmennusyhdistys ry Sosiaalinen tilinpäätöskertomus 2010

Samankaltaiset tiedostot
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki,

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Turun Ohjaamo

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

ARVIOINTISUUNNITELMA

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Työvälineitä tiedolla johtamiseen; CASE 1 Miten varmistetaan päivittämisen ajantasaisuus ja oikeellisuus

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

Sosiaalialan AMK -verkosto

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU-strategia

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

SATAOSAA työhönvalmennus

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI

ARVIOINTISUUNNITELMA

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

LARK alkutilannekartoitus

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Taustatietoa selvityksestä

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Paula Kukkonen

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

- silta parempaan tulevaisuuteen -

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

Tietoa kaikille!

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

kaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot

Transkriptio:

Silta-Valmennusyhdistys ry Sosiaalinen tilinpäätöskertomus 2010 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen

TOIMITUS Sampo Järvelä PAINOPAIKKA Kopijyvä Oy ULKOASU JA TAITTO Teemu Niemelä VALOKUVAT Silta-Viestintä Silta-Taitopaja TAKAKANNEN JOULUKYLÄ: Silta-Taitopaja JULKAISIJA Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu 4 33560 Tampere www.siltavalmennus.fi Silta-Valmennusyhdistys ry Sosiaalinen tilinpäätöskertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 3

1. Toiminnanjohtajan terveiset Sisällysluettelo 1. Toiminnanjohtajan terveiset 5 2. Perustietoja sosiaalista tilinpitoa varten 6 3. Sosiaalisen tilinpidon suunnittelu ja käyttöönotto Silta-Valmennuksessa 10 4. Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaalinen tilinpäätös vuodelta 2010 12 5. Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaaliset tulokset vuonna 2010 14 6. Tulosten viestintä 25 7. Hyödyntäminen ja johtopäätökset 25 8. Sosiaalisen tilinpidon tarkastuslausunto 26 Silta-Valmennusyhdistys on yleishyödyllinen järjestö, jonka perustehtävänä on asiakkaidensa hyvinvoinnin lisääminen ja työmarkkina-aseman parantaminen. Yhdistyksen yleishyödyllisyydestä ja perustehtävästä seuraa, että yhteisen hyvän edistäminen, yhdessä onnistuminen, vastuullinen ja pitkäjänteinen toiminta ovat Sillan arvomaailman perusta. Sosiaaliset, hyvinvoinnin lisäämiseen liittyvät tavoitteet ovat nousemassa laajemminkin Suomessa julkiseen keskusteluun myös uutena yrittäjyyden ja yritystoiminnan lähestymistapana pelkän rahan tekemisen vastapainona. Tämä lisää osaltaan sosiaalisen tilinpidon mallien ja yhteisövaikutusten analysointimenetelmien käyttöönoton ajankohtaisuutta myös järjestöissä. Toinen tärkeä sosiaalisen tilinpidon käytön laajentamista tukeva haaste on erityisesti julkisten palvelujen tilaajien pyrkimys korostaa pelkkien tehokkuus ja kustannustekijöiden rinnalla myös palvelujen yhteisöllisiä ja sosiaalisia tuloksia ja vaikutuksia. Kolmas painava syy sosiaalisten vaikutusten arvioinnin lisäämiselle on se, että erityisesti sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työvoimapalveluiden alueella ihmisten syrjäytyminen palveluista ja esimerkiksi nuorten ulkopuolisuuden lisääntyminen ovat ikäviä ongelmia joiden ratkaiseminen edellyttää kumppanuutta, yhteisiä tavoitteita ja yhteistä työtä niiden toteuttamiseksi. Sosiaalinen tilinpito tarjoaa yhden hyvän mallin eri toimijoiden yhteiselle ongelmien määrittelylle, tavoitteiden asettamiselle, keskinäiselle työnjaolle ja yhteisten tulosten arvioinnille. Sosiaali-, terveys-, työvoima- ja koulutuspalveluiden alueella kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin toiminnan tärkeänä tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen vahvistamalla yksittäisten ihmisten osallisuutta sekä sosiaalista pääomaa paikallisesti ja kansallisesti. Järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaali- ja terveyspalveluista ja tukevat toiminnallaan myös aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta talkoo- ja vapaaehtoisvoimin. Julkisten palvelujen, järjestöjen ja myös yritysten toiminnan hyvinvointivaikutusten vahvistaminen edellyttää niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä, yhteistä tavoitteiden asettelua ja tulosten ja vaikutusten arviointia. Tässä työssä sosiaalinen tilinpito voi olla oiva työväline. Uusia asioita kohdattaessa on parempi turvautua yhteistyöhön ja yhteiseen opiskeluun ja oppimiseen kuin perinteiseen suomalaiseen suo, kuokka ja Jussi -perinteeseen. Siksi lähdimme kehittämään ja ottamaan käyttöön sosiaalista tilinpitoa yhdessä kolmen järjestön kanssa Tampereen kaupungin sosiaalista yritystoimintaa tukevan projektin ja Syfo Oy:n tuella. Ensimmäinen askel on aina vaikein, mutta nyt se on otettu. Vasta sen jälkeen on alkanut kirkastua minkälaisia mahdollisuuksia sosiaalinen tilinpito voi tarjota yksittäisen toimijan, mutta ennen kaikkea usean toimijan yhteisessä käytössä yhteisen hyvän lisäämiseen myös toimittaessa niukkenevilla resursseilla. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja 4 5

2. Perustietoja sosiaalista tilinpitoa varten Sosiaalisen tilinpidon kohde Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaalisen tilinpidon järjestelmä koko yhdistyksen toiminnasta. Sosiaalisen tilinpidon yhteyshenkilöt Vastuuhenkilöt: Toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, suunnittelija Sirkku Liedes. Arvot Ihmisen kunnioittaminen, vastuullisuus ja sisu. Missio eli perustehtävä Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Visio vuoden 2010 loppuun Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. Visio uudistuu vuoden 2011 alussa. Strategia Kuvattu strategiakartalla, joka on tilinpäätöksen liitteenä. Ydinprosessit Strategiaprosessi, tilaaja-tuottajaprosessi, palveluprosessit ja jatkuva parantaminen. Palveluprosessit jakaantuvat kuntouttavan valmennuksen, työ- yksilö- ja ryhmävalmennuksen, ammatillisen valmennuksen ja koulutuksen palveluihin, joita tuetaan hanketoiminnalla. Palvelut Palveluprosesseissa tuotetaan lähes 20 eri palvelua eri kohderyhmille ja tilaajille kuntouttavan valmennuksen, yksilö- ja ryhmävalmennuksen, ammatillisen valmennuksen ja koulutuksen, työvalmennuksen ja kehittämistoiminnan toimialoilla. Keskeiset sidosryhmät ja välttämättömät yhteistyötahot Paikallinen järjestötoiminta ja pajatoiminta: Setlementtiyhdistys Naapuri ry Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Tampereen Invalidien työtuki TITRY ry Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Tampereen A-kilta ry KRIS-Tampere ry Pirkanmaan ALU-verkosto Sosiaalista tilinpitoa käyttävät tamperelaiset järjestöt Tampereen päihdepalveluja tuottavien järjestötoimijoiden verkosto Kuntouttava valmennus: Verve Kiipulasäätiö Rikosseuraamuslaitos Länsi-Suomen aluevankila Kela Yksilö- ja ryhmävalmennus: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen TE-toimisto Ammatillinen valmennus ja koulutus: Ammattiopisto Luovi Kiipulan ammattiopisto Tampereen ammattiopisto Pirkanmaan ammattiopisto Ahlmanin ammattiopisto Bovalliussäätiön ammattiopisto Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy Työvalmennus: Valmennustoimintaa toteuttavia työvalmennusyksiköitä on 10: Silta-Viestintä Silta-Taito Silta-Kokoonpano Silta-Metalli Silta-Auto Silta-Kaluste Silta-Puhdistuspalvelut Silta-Kiinteistö Silta-Rakennus Silta-Lounas Kehittämisyhteistyö ja -rahoitus: Pirkanmaan TE-keskus Raha-automaattiyhdistys AVI; aluehallintovirastot ELY-keskus Opetusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Yritysyhteistyö: Pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutuneet yritykset Palvelun tilaajat: Tampereen kaupunkiseudun työvoimanpalvelukeskus Tampereen TE-toimisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin ympäryskunnat, muut kunnat Kela Kehittämis- ja koulutuspalveluja tilaavat organisaatiot Yksityiset organisaatiot ja kuluttajat Lisäarvoa tuottavat yhteistyötahot: Valtakunnalliset järjestöt ja verkostot: Valtakunnallinen työpajayhdistys Vates-Säätiö Hengitysliitto Heli ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kriminaalihuollon tukisäätiö 6 7

Asiakkaat 2010 Asiakkaita yhteensä lähes 1.300 (v. 2010). Vuonna 2010 aloittaneista oli alle 29-vuotiaita 69 % ja tamperelaisia 84 %. Päivittäin palvelujen piirissä keskimäärin yli 300 asiakasta. Asiakkaiden yhteinen piirre on ulkopuolisuus suhteessa palvelujärjestelmään ja työmarkkinoihin. Kaikki asiakkaat ovat työttömiä. Asiakkaat ryhmittäin: Vankilasta vapautuvat ja päihdekuntoutujat Nuoret: alle 24-vuotiaat työttömät, pääasiassa vailla ammatillista koulutusta alle 24-vuotiaat tukea tarvitsevat, alle 29-vuotiaat ajelehtivat nuoret ammattikoulun keskeytysvaarassa olevat nuoret tutkinnon suorittavat, mutta vaikeasti työllistyvät nuoret opiskelijat nuoret peruskoulun suorittaneet, jotka tarvitsevat intensiivistä ohjausta jatko-opintoihin ammatillista erityisopetusta tarvitsevat. Aikuiset: TYP:n asiakkaat sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakkaat TE-toimiston työttömät työnhakijat vajaakuntoiset työttömät Suorittaminen ja keskeyttäminen: Asiakkaista 87 % suoriutui hyväksyttävästi Asiakkaista 11,5 % keskeytti hallitsemattomasti Sijoittumistulokset: Hyväksytysti palveluissa suoriutuneista jatkopoluttui 96 % Työllistyneitä sijoittuneista oli 7,1 % Koulutukseen sijoittuneita 17,1 % Työhallinnon toimenpiteisiin sijoittuneita 12 % Suunnitelmallisesti palveluketjussa sijoittuneita 48 % Henkilöstö 2010 Vuoden lopussa yhdistyksen palveluprosesseissa, kehittämistoiminnassa, johtamisessa ja hallinnossa työskenteli 58 henkilöä ja työvalmennusyksiköiden tuotannon työntekijätehtävissä 20 henkilöä. Lisäksi muista eri organisaatioista Sillassa työskenteleviä (opettajia) 7 henkilöä. Siltaan työsuhteessa olevan Asiakastyön ja hallinnon henkilöstön henkilötyövuosien määrä vuonna 2010 oli 51,8. Asiakastyön henkilöstö koostuu, ohjaajista, työ-, yksilö- ja ryhmävalmentajista ja opettajista. Koulutustaso on tehtävästä riippuen ammatillinen perustutkinto, AMK-tasoinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Vapaaehtoiset Vapaaehtoisia henkilöitä yhdistyksen toiminnassa on mukana vain kuntoutuspalveluissa. Talous 2010 Talouden volyymi noin 5 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 2,8 miljoonaa euroa. Tulos ylijäämäinen 218.000. Ylijäämä käytetään omien tilojen korjauksiin, aiempien vuosien alijäämien kattamiseen ja rahoitusaseman parantamiseen. Johto Kahdeksanjäseninen sidosryhmien edustajista, eri alojen asiantuntijoista ja jäsenjärjestöjen ja henkilöstön edustajista koostuva hallitus. Johdon tiimissä toiminnanjohtaja ja kaksi toimialajohtajaa. Laatutyön arviointi ja kehitysryhmänä toimii henkilöstön ja johdon edustajista koottu laaturyhmä. 8 9

3. Sosiaalisen tilinpidon suunnittelu ja käyttöönotto Silta-Valmennuksessa Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite ja panoskeskeistä. Silta-Valmennusyhdistyksen hallitus päätti 18.05.2009 käynnistää sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon tähtäävän kehityshankkeen. Hankekumppaneina kehitystyössä olivat mukana Yhdessä Selviytymisen Tuki ry, Tampereen A-kilta ry ja Tampereen kaupungin hallinnoima sosiaalisen yritystoiminnan kehittymistä tukeva SYS-projekti. Hankkeen konsulttina toimi toimitusjohtaja Jaana Merenmies Syfo Oy:stä. Yhdistyksen hallitus määritteli sosiaalisen tilinpidon päätavoitteet Sillan kannalta seuraavasti: Sillan toiminnan tulosten ja vaikutusten raportointi sidosryhmille sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta Yleishyödyllisen, voittoa tavoittelemattoman toiminnan etujen ja hyvien puolien ja sosiaalisen vastuunkantamisen periaatteen markkinointi päätöksentekijöille osana kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja toimivia palvelumarkkinoita Sillan sisäisen sosiaalisen vastuunkannon periaatteen vahvistaminen koko yhdistyksen toiminnassa Sillan toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten osalta Sosiaalisen tilinpidon ja ensimmäisen sosiaalisen budjetin valmistelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä Sillan laaturyhmän kanssa. Hanke on edennyt ja etenee seuraavissa vaiheissa: Perehtyminen sosiaaliseen tilinpitoon Tililuokkien arviointinäkökulmien, tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittely Sosiaalisen budjetin laatiminen, tavoitetasojen asettaminen ja hyväksyminen hallituksessa Sosiaalisen budjetin esittely 01.12.2009 sidosryhmille yhdessä muiden hankkeessa mukana olleiden toimijoiden kanssa. Sosiaalisen tilinpidon tositeaineiston määrittely Budjetin toteutumisen seuranta hallituksessa. Sosiaalisen tilinpäätösehdotuksen laatiminen hallitukselle. Tilinpäätösehdotuksen jättäminen ulkopuoliselle tarkastajalle tarkastettavaksi. Seuraavan eli vuoden 2011 sosiaalisen budjetin laatiminen Ulkopuolisen tilintarkastajan tilintarkastuslausunnon antaminen Tilinpäätöskertomuksen julkistaminen painettuna ja esittely sidosryhmille Tilinpäätöksen ja tarkastuslausnnon hyväksyminen Silta-Valmennuksen vuosikokouksessa Kokonaisuutena sosiaalisen budjetin laadinta on ollut varsin haastava tehtävä, koska budjetti koskee koko Sillan toimintaa ja koska Sillan toimialalla kysymyksessä on pioneerityö. Tililuokkien osalta pohdinnassa oli tärkeällä sijalla kaksi näkökulmaa. Yhtäältä tililuokkien piti kuvata Sillan strategisten tavoitteiden toteutumista sosiaalisten tulosten ja vaikutusten näkökulmasta. Toisaalta tavoitteeksi asetettiin, että tulosten vertailtavuuden vuoksi kaikilla kolmella järjestöllä olisi käytössä samat tililuokat, mutta tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit vaihtelevat organisaatiokohtaisesti. Oman haasteensa Sillan strategian näkökulmasta asetti myös se, että budjettia laadittaessa oli tiedossa, että Sillan strategia tullaan uudistamaan vuoden 2011 alussa. Strategian uudistuminen tullee tulevina vuosina vaikuttamaan sekä tililuokkiin ja varsinkin niitä kuvaavien tavoitteiden asettamiseen. Näitä muutoksia ei ollut mahdollista toteuttaa vielä vuoden 2011 sosiaalisessa budjetissa, joka perustuu tästä johtuen pääosin vuoden 2010 sosiaaliseen budjettiin. Yleisenä ongelmana koko Siltaa koskevassa tulosten ja vaikutusten kuvauksessa on Sillan palvelujen moninaisuus. Palvelut eroavat toisistaan merkittävästi mm. tavoitteiltaan riippuen siitä, keille ja minkälaisessa tilanteessa oleville asiakkaille ne tarkoitettu, mikä on tilaajataho ja mihin kohtaan palveluketjua palvelu sijoittuu. Vahvuutena sosiaalisen budjetin laadinnassa Sillalla on ollut se, että osana tuloskortin laadintaa ja seurantaa sekä toiminnan itsearvointia tuotamme eri tietolähteistä jo nykyiselläänkin melko runsaasti erilaista toiminnan tuloksia ja vaikutuksia koskevaa arviointitietoa. Tämä on mahdollistanut sen, että pystyimme käyttämään näitä edellisvuosien tietoja asettaessamme tavoitteita sosiaalisen budjetin eri indikaattoreille. 10 11

4. Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaalinen tilinpäätös vuodelta 2010 Tilikausi Sosiaalisen tilinpidon tilikausi on 01.01.2010 31.12.2010, joka on ensimmäinen sosiaalisen tilinpidon tilikausi yhdistyksessä. Sosiaalisen tilinpidon kattavuus Kolmesta sosiaalisen tilinpidon hankkeessa mukana olleesta järjestöstä ainoastaan Silta päätyi ratkaisuun, jossa sosiaalinen tilinpito pitää sisällään kaikki Sillan palvelut ja koko henkilöstön. Tililuokat Vuoden 2010 sosiaalinen tilinpäätös perustuu yhdistyksen hallituksen 09.11.2009 hyväksymiin tililuokkiin. Sosiaalinen tilinpäätös sisältää viisi tililuokkaa, joilla kuvataan Silta-Valmennuksen onnistumista suhteessa vuoden 2010 sosiaalisessa budjetissa asetettuihin tavoitteisiin. Viiden tililuokan arviointinäkökulmat ovat: Tililuokka 100: Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja, joka sisältää neljä tavoitetta ja kullekin tavoitteelle kaksi mittaria Tililuokka 200: Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja, joka sisältää kuusi tavoitetta ja kullekin tavoitteelle yhdestä kolmeen mittaria. Tililuokka 300: Yhteistyötä edistävä kumppani, joka sisältää kolme tavoitetta ja kullekin tavoitteelle kasi mittaria. Tililuokka 400: Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen kaupunkiseudulle, joka sisältää kuusi tavoitetta ja kullekin tavoitteelle yhdestä kahteen mittaria Tililuokka 500: Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö, joka sisältää kolme tavoitetta ja kullekin tavoitteelle yhdestä kolmeen mittaria. Budjetointi Budjetointi on yksi sosiaalisen tilinpidon tärkeimmistä vaiheista, koska siinä määritellään toiminnan sosiaaliset tavoitteet ja niitä mittaavat indikaattorit. Sillassa vuoden 2010 sosiaalisen tilinpidon budjetti valmisteltiin loppuvuodesta 2009 sosiaalisen tilinpidon projektiryhmässä ja laaturyhmässä. Tavoiteasettelujen pohjana olivat päättymässä olleen vuoden 2009 tiedossa olleet tunnusluvut, joita oli jo aiemmin käytetty EFQM:ään perustuvan laatujärjestelmän itsearvioinnin mittareina. Noin viidennes indikaattoreista on sellaisia, joissa tavoiteasettelu ei perustunut aiempaan mittaukseen ja tavoitetaso jouduttiin asettamaan pelkästään arvionvaraisesti. Näille indikaattoreille jouduttiin kehittämään myös uudet mittausvälineet. Tililuokkien ja indikaattoreiden määrittelyssä ja budjetoinnissa pyrittiin yhdistämään laatujärjestelmän ja tuloskortin mittareita sosiaalisen tilinpidon mittareihin, jotta vältyttäisiin liian raskaalta, vaikeasti hallittavalta ja paljon työllistävältä mittaristolta. Toisena tärkeänä näkökulmana indikaattoreiden valinnassa oli pysyvyys. Tavoitteena oli löytää sellaisia sosiaalisia tuloksia ja vaikutuksia kuvaavia indikaattoreita, joiden käyttö on perusteltua myös tulevien vuosien sosiaalisessa tilinpidossa. Luonnokset kolmen järjestön sosiaalisiksi budjeteiksi esiteltiin 01.12.2009 Tampereen kaupungin valtuustosalissa pidetyssä sidosryhmä- ja yleisötilaisuudessa, johon osallistui noin 70 ihmistä eri sidosryhmistä ja järjestöistä. Hallitus päätti sosiaalisesta budjetista 01.02.2010 osana yhdistyksen vuoden 2010 toimintasuunnitelmaa, tuloskorttia ja budjettia, jotka hyväksyttiin yhdistyksen 30.03.2010 pidetyssä vuosikokouksessa. Kirjanpito Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitosuunnitelma sisältyy sosiaaliseen budjettiin, jossa on määritelty kullekin indikaattorille mittausväline, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Sosiaalisen tilinpäätöksen mittausvälineet ja tositeaineistot ovat seuraavat: Palveluja käyttävien asiakkaiden asiakaspalautekyselyt Exel-taulukkona palveluittain Sateenkaari-asiakashallintajärjestelmän henkilötietoraportti aloittaneista asiakkaista ja toimintoraportti lähtevistä asiakkaista Webropol asiakasyhteistyökyselyn raportti Tapiola työhyvinvointipalvelujen 14.9. 27.9.2009 toteuttaman työhyvinvointikyselyn raportti LW-työajanseurantajärjestelmän poissaoloraportti Myyntireskontran laskutusraportti Asiakkaita koskevat Case-kuvaukset Asiakasyhteistyön verkostokartta Luettelo yhteistyö- ja kehittämiskumppanuussopimuksista Kunkin tililuokan tavoitteista ja jokaisesta niiden toteutumista mittaavasta indikaattorista on oma juoksevasti numeroitu tositteensa. Tilinpäätös Sosiaalinen tilinpäätös on luotettava budjetin mukainen raportti tilikauden sosiaalisista tuloksista. Tilinpäätöksen tarkoituksena on osoittaa ja todistaa Silta-Valmennuksen sosiaaliset saavutukset tilikaudelta. Sosiaalinen tilinpäätös on hyväksytty yhdistyksen hallituksessa 07.02.2011. Tilintarkastus Tilintarkastus tuo sosiaaliselle tilinpäätökselle uskottavuuden. Ulkopuolisessa tilintarkastuksessa tarkastetaan tilinpäätöksessä esitettyjen sosiaalisten tulosten oikeellisuus, tilinpidon tasapaino ja läpinäkyvyys. Silta-Valmennuksen tilinpäätöksen ulkopuolisen tarkastuksen on tehnyt Syfo Oy:n sosiaalisen tilinpidon tarkastukseen auktorisoitu tilintarkastaja. Tarkastuslausunto on tilinpäätöksen liitteenä. Tilintarkastuksen jälkeen yhdistyksen kokous hyväksyy sosiaalisen tilinpäätöksen ja se annetaan tiedoksi hallitukselle. 12 13

5. Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaaliset tulokset vuonna 2010 Sosiaalinen budjetti sisälsi viisi tililuokkaa ja 36 eri indikaattoria, joista 31 oli numeroarviointiin perustuvia. Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite toteutui tai ylittyi 25 indikaattorin osalta eli tavoitteet saavutettiin 81 prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan. Sosiaalisessa budjetin tavoitteet olivat kunnianhimoiset, mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tietojen pohjalta tehtyihin arvoihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen on tulevien vuosien päätehtävä, ei niinkään tulosten parantaminen. Tililuokka 100: Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja Tililuokassa 100 asetetut tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Ainoastaan yhden indikaattorin (131) tulos jäi hieman alle tavoitetason. Yhdistyksen asiakastyön tehtävänä on auttaa, tukea ja valmentaa asiakkaitaan parantamaan elämäntilannettaan, hyvinvointiaan ja työmarkkina-asemaansa. Toteutuakseen tämä tavoite edellyttää arjen työssä hyvää asiakkaiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakaskohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja vahvaa sitoutumista tavoitteen mukaiseen työskentelyyn. Selvitys aineistosta Tililuokan 100 aineisto perustuu asiakaspalautekyselyiden tuottamaan aineistoon ja kolmeen asiakas case-kuvaukseen. Asiakaspalaute pyydetään kaikilta asiakkailta mutta joissakin palveluissa ei kaikilta asiakkailta ole mahdollista saada asiakaspalautetta, koska asiakasta tavataan vain aika-ajoin. Vastauksia asiakaspalautekyselyihin on 342 ja vastausprosentti on 60,8 kaikista palvelun päättäneistä. Case -kuvaukset esitetty sivulla 15 Tililuokka 100 taulukon jälkeen. Tavoitteen 130 indikaattori 132 tulos: Case -kuvaus: 1. Tulevaisuuden suunnitelmissa S:llä onkin oppisopimusopintojen vieminen loppuun tai opiskeleminen joko puualalla tai lähihoitajakoulutuksessa. 2. Sijaisuuden jälkeen H aloittaa vuoden kestävät ravintolakokin opinnot. 3. Samaan koulutukseen (ravintolakokin koulutus) on menossa myös opiskelukaveri J, jonka ura keittiöllä alkoi työ- ja koulutuskokeilulla. 14 15

Tililuokka 200: Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja Tililuokassa 200 asetetut tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Yhden indikaattorin (212) tulos jäi hieman alle tavoitetason. Hyvien toiminnan sosiaalisten tulosten ja vaikutusten saavuttaminen edellyttää asiakkaiden kiinnittymistä palveluun, heidän aktivoitumistaan oman tilanteensa kohentamiseen ja heidän valmiuksiensa parantumista palvelun aikana oman jatkopolun varmistamiseksi. Selvitys aineistosta Tililuokan aineisto perustuu asiakaspalautekyselyihin, Sateenkaari-asiakastietokannan toimintoraporttiin ja kolmeen case-kuvaukseen. Asiakaspalautekyselyn vastauksia on 342 ja vastausprosentti 60,8. Toimintoraportin tiedot perustuvat kaikkien asiakassuhteiden päättyessä tehtäviin asiakaskohtaisiin kirjauksiin. Päättyneitä asiakassuhteita oli tilikaudella 819 joista sijoittumista koskeva tieto puuttui 18 asiakkaasta eli 2,2 % eli vastausprosentti on 97,8 %. Alkuperäiset Case-kuvaukset ovat asianomaisten tositteiden liitteenä. S:n viikot olivat aluksi kolmepäiväisiä. Hänen omasta pyynnöstään niitä pidennettiin viiteen kuusituntiseen päivään viikossa. Viiden vuoden ja kahden äitiysloman jälkeen H valmistui suurtalouskokiksi ja päätyi pian työskentelemään opiskelupaikassaan keittiömestarin sijaisena. Olen ollut nyt keittiöllä kaksi vuotta. Teen kaikkia keittiön tehtäviä, toimin kokkina ja laitan ruokaa. Ohjaan myös opiskelijoita vertaisopiskelijana. Meillä yleensä vanhemmat opiskelijat, jotka ovat valmistumassa, ohjaavat uudempia ja pitävät huolen, että homma toimii, kertoo J. Tililuokka 300: Yhteistyötä edistävä kumppani Tililuokassa 300 asetetut tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Yhden indikaattorin (312) tulos jäi osittain hieman alle tavoitetason. Silta-Valmennus tarjoaa palveluja monenlaisiin asiakastarpeisiin. Palvelustrategiamme mukaisesti palvelut on järjestetty kuntouttavan valmennuksen, yksilö- ja ryhmävalmennuksen, ammatillisen valmennuksen ja koulutuksen sekä työhön tähtäävän valmennuksen palveluihin. Monipuolisen palvelutarjonnan seurauksena Sillan asiakkaiden elämäntilanne ja tarpeet vaihtelevat suuresti ja asiakkaita Siltaan ohjaavat monet eri tahot. Toimiakseen tuloksellisesti palvelukonsepti edellyttää tuekseen laajaa yhteistyö- ja kumppanuusverkostoa asiakastyön, palvelujen ja kehittämisen näkökulmasta. Selvitys aineistosta Tililuokan aineisto perustuu Sateenkaari-asiakastietokannan henkilötietoraporttiin, jonka alkuperäisaineistona on kaikkien tilikaudella aloittaneiden asiakkaiden tulohaastattelutiedot. Aloittaneita asiakkaita tilikaudella oli 903 eikä puuttuvia tietoja ollut eli vastausprosentti on 100. Webropol asiakasyhteistyökyselyjä lähetettiin 171 ja vastuksia saatiin 74, vastausprosentti 43,3 %. Luettelo kumppanuussopimuksista ja verkostokartta asiakasyhteistyötahoista on asianomaisten tositteiden liitteenä. 16 17

18 19

Verkostokartta Tililuokka 400: Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen kaupunkiseudulle Tililuokassa 400 asetetut tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Kahden indikaattorin osalta (421 ja 422) tulos jäi hiukan alle tavoitetason. Tärkein Sillan toiminnan tulos on asiakkaiden elämäntilanteen ja osallisuuden kohentuminen, koska ne luovat pohjan asiakkaiden aktivoitumiselle, oman elämän haltuunotolle ja tulevaisuutta koskevien tavoitteiden asettamiselle ja saavuttamiselle. Asiakkaiden tilanteen kohentuminen merkitsee myös merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Sillan toiminnan rahoitus perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Selvitys aineistosta Tililuokan aineisto perustuu tulo- ja lähtötietojen osalta Sateenkaari- asiakastietokannan henkilötietoraporttiin ja toimintoraporttiin. Henkilötietoraportin aineistona on 903 asiakasta ja vastausprosentti 100 %. Lähtötietoja kuvaavan toimintoraportin aineistona on 819 asiakasta ja vastausprosenttina 97,8. Toisena lähteenä on myyntireskontran laskutusraportti, joka on asianomaisen tositteen liitteenä. 20 21

Tililuokka 500: Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö Tililuokassa 500 asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Kolmen indikaattorin (511, 521 ja 541) tulos jäi vain hieman alle tavoitetason. Haastava asiakaskunta, hyvät asiakastyön tulokset, toiminnan arviointi ja jatkuva parantaminen edellyttävät työhönsä sitoutunutta, osaavaa sekä muutos- ja kehittymisorientoitunutta henkilöstöä, joka haluaa tehdä työtä yhdessä. Yhdistyksen arvot ja perustehtävä yhdistyneenä hyvään johtamisen ja toiminnan organisointiin lisäävät työntekijöiden työssä viihtymistä, intoa ja motivaatiota. Selvitys aineistosta Tililuokan aineisto perustuu Tapiola ryhmän työhyvinvointipalvelujen tekemään työhyvinvointikyselyyn ja Sillan käytössä olevan LW henkilöstön työajanseurantajärjestelmän poissaoloraporttiin. *) Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina. (mol.fi 21.1.2011 päivitetty sivu) 22 23

6. Tulosten viestintä Sosiaalisen tilinpidon tarkoituksena on kuvata organisaation toiminnan sosiaalisia tuloksia ja vaikutuksia sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen osoittamat tulokset ja vaikutukset ovat tärkeitä sekä organisaation toiminnan sisäisen että sidosryhmäsuhteiden arvioinnin ja kehittämisen näkökulmista. Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätöskertomus on hyvä tapa julkistaa tilinpäätöksen keskeinen sisältö ja liittää siihen myös tilinpäätöstä laajempaa organisaation toimintaa kuvaavaa aineistoa. Silta-Valmennuksen ensimmäinen tilinpäätös liittyy kolmen järjestön yhteiseen sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon tähtäävään hankkeeseen. Tästä syystä kolmen järjestön sosiaaliset tilinpäätökset julkistetaan yhteisessä tilaisuudessa, johon on kutsuttu samat tahot, jotka osallistuivat yli vuotta aiemmin näiden järjestöjen sosiaalisten budjettien julkistamistilaisuuteen. Tiivistelmä sosiaalisesta tilinpäätöskertomuksesta liitetään osaksi yhdistyksen vuosikertomusta. Sosiaalinen tilinpäätöskertomus julkaistaan kokonaisuudessan yhdistyksen kotisivuilla. 7. Hyödyntäminen ja johtopäätökset Alkuvaiheen palveluissa tärkeitä tavoitteita ovat usein voimaantumiseen ja elämäntaitoihin liittyvät tavoitteet kun taas esimerkiksi työelämäkynnyksen ylittämiseen tähtäävissä palveluissa tavoitteena on konkreettinen työhön sijoittuminen. Erityisen pulmallista on ollut asiakastyön yksilökohtaisten vaikutusten kuvaaminen. Tältä osin kuvauksessa on jouduttu tyytymään ensisijassa asiakkaiden palautekyselyissä antamiin tietoihin siitä, miten he ovat Sillassa viettämänsä ajan itse kokeneet ja mitä ovat siitä hyötyneet. Todellisia, mm. asiakkaiden voimaantumista ja elämäntaitoja koskevia, vaikutuksia on tällä hetkellä käytössä olevilla arviointivälineillä koko yhdistyksen osalta mahdotonta kuvata esimerkiksi tulo- ja lähtötilanteen välisenä erona. Ylipäätään tällaisten kuvausmenetelmien kehittäminen on metodologisesti erittäin vaativaa ja Suomessa mm. sosiaali- ja käyttäytymistieteen tutkimus on tuottanut varsin vähän testattuja ja toimivia arviointi- ja mittausmenetelmiä tällaiseen tarpeeseen. Yleishyödyllisen, palveluja tuottavan, organisaation näkökulmasta tällaisen arviointitiedon tuottamisen ja yleisemminkin arviointitiedon tuottamiseen liittyy merkittävänä pulmana osaamisen lisäksi resurssit. Palveluiden hintaan saadaan harvoin sisällytettyä arvioinnin edellyttämät panokset. 24 25

8. Sosiaalisen tilinpidon tarkastuslausunto 26 Sosiaalinen tilinpäätöskertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry 27