Liite Ristijärven kunnan osuus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 9.1.2015 Lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellsta vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkoti Saukonsilmu sekä perhepäivähoito. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollsuuden alkamista annettavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarvitaan huoltajien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle lapselle on annettava kehityksen ja oppimisen tukea osana laadukasta varhaiskasvatusta ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Lapsen tuen tarve ja toteutettavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Lapsen kehityksen ja oppimisen edistäminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa sekä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta ja tiedon siirrosta huolehditaan. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi littyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus tai terapia( Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2006, Varhaiskasvatuslain valmistelu 2014). Niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessakin lapsen kehityksen ja oppimisen tuki voilla yleistä, tehostettua tai erityistä. Yleisessä tuessa lapsen ja oppilaan hyvinvointi kuuluu jokaiselle työntekijälle perustehtävän mukaisesti. Perustehtävään kuuluu yhteistyö huoltajien kanssa ja koko lapsiryhmän hyvinvoinnin seuranta. Yleistä tukea on mm. myönteinen vuorovaikutus lapsen ja ryhmän kanssa, varhainen puuttuminen, huolen puheeksi ottaminen, kannustava palaute, lapsen edellytysten mukainen kasvatus ja opetus, eriyttäminen ja tukiopetus, huoltajien tapaamiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat. Tehostetussa ja erityisessä tuessa tarvitaan verkostuneita työtapoja ja yhteistyötä esiopetuksen ja perustopetuksen oppilashuollon sisäisen työnjaon lisäksi lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat perheneuvola. lastensuojelu sekä Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten
psykiatrian, neurologian jne, osastot sekä erilaiset terapiaa tuottavat yksiköt. Tehostetun tuen järjestämiseksi esi- ja perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja erityisen tuen järjestämiseksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Neuvolatoiminnan kanssa tehtävä yhteistyö Lasten systemaattinen hyvinvoinnin seuranta alkaa jo äidin raskausaikana neuvolassa ja jatkuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä kouluikään asti. Lasten ja perheiden tukemiseksi varhaiskasvatuksessa toimivat yhteistyöryhmät, johon kuuluvat päivähoidon ja lastenneuvolan työtnekijöitä, perheneuvolan sosiaalityöntekijöitä, mahdollsesti erityisopettaja ja perusopetuksen muita työntekijöitä. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatteita. Lapsile tehdään hyvinvointiarviot 3-,4-,5- ja 6-vuotiaina yhteistyössä huoltajien ja lasten neuvolan kanssa. Arvioiden lähtökohtana ovat kasvatuskumppanuus ja tarkastelussa painotetaan perheen sekä lapsen voimavaroja. Perheneuvolan konsultaatiota käytetään, jos lapsen kehityksessä havaitaan huolen aiheita. Lapsen tarvitsemat tukipalvelut suunnitellaan yhdessä huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta ja keskeinen väline tämän toteuttamiseksi on lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Esi- ja perusopetuksen opppilashuolto Esiopetusryhmä toimii Ristijärvellä koulun yhteydessä. Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen käy joustavasti. Esi - ja alkuopetusta tarkastellaan opetussuunnitelman ja oppilaan tukemisen näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllsenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilaalla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon ja oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on henkilökunnalla. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksel- Iisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja hänen huoltajiinsa sekä heidän osallsuutensa tukeminen. Oppilashuolto järjestetään moniammatillisena yhteistyönä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa huomioiden oppilaan ikä ja edellytykset itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Oppilashuollon palveluja, joita toteutetaan Ristijärvellä säännöllsilä vierailuilla, ovat terveydenhoitajan, perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän, koulukuraattorin sekä miekkarin antamat palvelut. Näiden
asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluista tarjotaan oppilaile ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla ja palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Kunnan tehtävä on tiedottaa riittävästi saatavila olevista palveluista. Oppilaalle ja heidän huoltajilleen tiedotetaan käynnissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilas huollon palveluja. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollosta. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusalueiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilas huollon suunnitelmallsta arviointia. Ristijärvellä se suoritetaan Laatu-kriteereiden pohjalta. Ristijärvellä toimii oppilashuollon moniammatillnen ohjausryhmä sekä koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Oppilashuolto jakautuu yhteisöllseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisessä oppilashuollossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään yhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllseen oppilashuoltoon kuuluvat myös koko ikäryhmälie tehtävät terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ja ennaltaehkäisevä, valistava terveydenhuollon antama ohjaus. Oppilaille tehtävien tarkastusten yhteenvedot tuottavat tietoa myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia terveyden- ja oppilashuollon palveluja, sekä monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia määräyksiä. Yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille monipuoliset mahdollsuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä lepoon ennen ja/tai jälkeen koulupäivän. Toiminta on tarkoitettu peruskoulun 1.-2.-luokkien oppilaille sekä muiden peruskoulun vuosiluokkien eritysopetukseen osallistuville oppilaile. (Opetusministeriö 2004). Ristijärvellä aamupäivätoiminta järjestetään päiväkoti Saukonsilmussa. Iltapäivätoimintaa on Keskuskoululla koulu päivisin 12.30-16.00. Pitempää iltapäivähoitoa tarvitsevat, saavat sen päiväkoti Saukonsilmussa. Aamu- ja iltapäivähoidosta vastaava henkilökunta on saanut työhönsä koulutuksen ja heidän täydennyskoulutuksestaan huolehditaan säännöllisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta on laadittu toimintasuunnitelma, jonka Ristijärven kunnanhallitus on hyväksynyt.
Yhteistyö toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollon kanssa Ristijärvellä ei ole toisen asteen oppilaitoksia, joten yhteistyötä tehdään lähinnä Paltamon ja Sotkamon lukioiden sekä Kajaanin kaupungin koulutusliikennelaitoksen (Kajaanin lukio ja KAO) kanssa. Yhteisöllnen opiskeluhuolto on osa koulutusliikennelaitoksen ja lukioiden toimintakulttuuria. Silä edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä sekä seurataan ja edistetään koko opiskeluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyytä. Yhteisöllisen opiskelu huollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen ja sitä toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimijoiden kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon tehtävät ovat samat kuin perusopetuksessa. Toisella asteella opiskeluhuoltoa toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoaminen on sen opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustajan tehtävä, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Tähän oppilaskohtaiseen asiantuntijaryhmään voidaan kutsua asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Kainuun kaupungin koulutuslikelaitoksen opiskelijahuollossa toimii opiskelijahuollon kehittämisryhmä, joka koordinoi molempien oppilaitosten opiskelijahuoltotyötä, seuraa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittymistä ja opiskelun keskeyttämistä. KAOlla on 13 opiskelijahuoltoryhmää ja ne toimivat kaikissa toimipaikoissa. Ammattiopiston rehtori johtaa ja kehittää Kainuun ammattiopiston opiskelijahuoltoa, asuntolatoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa. KAOlla toimii kolme kuraattoria ja PeNen koulupsykologi. Kuraattoritiimit Kainuussa tukevat ja kehittävät toimintaa kaikilla paikkakunnilla. Terveydenhoitajat ja opiskelijalääkäri palvelevat myös opiskelijoita. Ristijärven kunta maksaa toisella asteella opiskelevien oppilaidensa kuraattori- ja psykologi palveluista Kajaanin kaupungin koulutuslikennelaitokselle vuosittain palvelujen käyttömäärän mukaisesti. Kainuun iukioissa toimivat omat opiskelijahuoitoryhmät. Lukioiia on kolme kuraattoria, jotka tekevät psykososiaalista työtä ja tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden tukemiseksi. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintomenestystä ja raportoivat siitä opoille. Opiskelijahuoltotyö sisältää myös tutor- ja tossututor- sekä opiskelijakuntatoiminnan. Tutorit opastavat nuorempia opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Tossututorit ja opiskelijakunta järjestävät yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä ilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Lukioiden opiskelijahuollon keskeisinä periaatteina ovat ongelmien ennaltaehkäisy, opiskelijakeskeisyys, vastuullsuus, varhainen puuttuminen, yhteyden opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Opiskelijahuoltotyössä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja asiantuntemusta asioita käsiteltäessä ja rakentavia ratkaisuja etsittäessä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa suunnitelmalle asetetut tehtävät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisesti suunnitelmassa on kuvattava oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet, tarpeet ja palvelut, yhteisöllisen ja varhaisen tuen vahvistamisen toimet sekä suunnitelman toteuttaminen ja oppilas- ja opiskelijahuollon laadunarviointi. Seuraavassa tämä kokonaistarkastelu. 1. Keskeiset neuvolatoimintaa, varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa lapsen tukemista sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat tavoitteet a. Palveluiden järjestämisessä pyritään noudattamaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaisia suosituksia henkilöstövoimavaroista ja mitoituksista toimialoittain - tilannetta seurataan Kainuussa vuosittain Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimesta b. Palveluiden järjestäminen tapahtuu lainmukaisia määräaikoja noudattaen - arviointi vuosittain Kainuun Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän toimesta c. Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon - kuntakohtainen arviointi ja seuranta, koska kuntakohtaiset ohjausryhmät perustetaan 1.8.2014 mennessä d. Monialaisuus toteutuu sekä yhteisöllsessä että yksilöllsessä oppilashuollossa - kuntakohtainen seuranta arvioinnissa ja seurannassa e. Palveluiden toteuttamista sekä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan vuosittain (kyselyt, tilastotiedot, palautteet) ja kehittämistoimintaa kohdennetaan tulosten perusteella - tilannearvio vuosittain Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä f. Perustoimintaa pyritään kehittämään ja tukemaan hanketoiminnalla - hanketoiminnan seurantaa vuosittain Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä 2. Arvio huollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista a. palvelujen piirissä olevat oppilaat/opiskelijat suhteessa käytettävissä oleviin palveluihin ja henkilökuntaan b. virkojen täyttöaste c. STM:n suositusten toteutuminen
d. palveluiden kehittämistarpeet Edellä mainittujen kohtien seuranta vuosittain Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän toimesta. 3. Toimet, joila vahvistetaan yhteisöllistä ja varhaista tukea a. Kainuun tasolla yhteisöllistä ja varhaista tukea pyritään vahvistamaan seuraamalla terveellsyyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä arviointitietoja sekä järjestämällä tarpeenmukaista eri toimialojen henkilöstön yhteistä koulutusta ja ohjausta Arvioivana, suunnittelevana ja toteuttavana tasona Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä b. Opsin tasolla ja oppilashuollossa tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä jo olemassa olevien ohjeistusten ja toimintamallen levittämiseksi ja uusien kehittämiseksi Toteutetaan OPS-prosessissa 2014-16 C. Kuntatasolla huolehditaan yksikkökohtaisten oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmien kattavuudesta ja ajantasaisuudesta - toteutus ja seurantavastuu yhteistyössä soten, kuntien sivistysjohdon, varhaiskasvatuksen esimiesten ja koulujen rehtoreiden kanssa d. Tuen portaiden toimintajärjestelmää yhtenäistetään - toteutusvastuu erityisvarhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstöllä, seurantavastuu kuntien sivistysjohdolla, varhaiskasvatuksen esimiehillä ja koulujen rehtoreila e. Sähköistä asiointia kehitetään yhtenäisten järjestelmien suuntaan - toteutus eri toimialojen yhteistyönä 4. Tiedot suunnitelman toteuttamista ja oppilas- ja opiskelijahuollon laadunarvioinnista Suunnitelman toteuttamista ja laatua seurataan ja kuvataan vuosittaisessa tilannearvioissa, jossa tuodaan esille emo kohtiin perustue: f. oppilas- ja opiskelija huollon resurssit suhteessa velvoituksiin ja suosituksiin g. tilanne ja sen kehittyminen kyselyjen, tilastojen ja palautteen perusteella h. toteutunut kehittämistoiminta i. hanketoiminnan toteutuminen j. järjestetyt koulutukset k. kuntien välinen yhteistyö 1. kuntakohtainen tilanne ja haasteet
m. tulevan toiminnan suuntaamisen tarpeet ja resursoinnin suunnittelu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueita oppilashuollossa. Kehittämiskoh Tavoite Konkreettiset Mittarit ja Vastuutaho ja de menetelmät seuranta aikataulu 2.Tuen 2.1. Tuen porrastuksen 2.1. Tuen portaita 2.1. Koonta ja Kainuun porrastus, toimintajärjestelmää yhtenäistetään; - käytettävissä eritysvarha iskasvatu k oppilas huolto kehitetään tehostetun tuen olevat sen ja ja toimintamallit toimintamallit erityisopetu ksen turvallisuuden kootaan, niitä valmiita henkilöstö 2014-15 edistäminen kehitetään ja 1.8.2016 yhtenäistetään Nivelvaiheet huomioidaan! 2.2. Sähköisen asioinnin 2.2. Sähköisen 2.2. 2.2. Toteutus yhteisyhdenmukaistaminen ja järjestelmän Käytöönotto työssä eri toimialojen eri toimijoita palvelevan käyttöönotto tuen 1.8.2016 kesken 2014-15 sähköisen porrastuksessa ja mennessä informaatioka navan luominen oppilashuollonrekister issä sekä Kainuun yhteisen oppilashuollon palveluvalikon kehittäminen Kuraattorit käyttävät elokuusta 2014 Efficaa? 2.3. Perusopetuksen 2.3. Rekryointi, 2.3. Uuden 2.3. Kainuun soten koulu psykologi - ja henkilöstön mitoitus ja oppilas- ja perhepalvelut ja kuraattoripalvelut vastuualueiden opiskelijahuoltol kuntien järjestetään koko määrittely ain sivistyspalvelut 2014 Kainuun alueella esi- ja toteutumisen -15 Perhepalvelut perusopetu ksessa sekä seuranta Lasten seuraavat hoitotakuun toisen asteen ja nuorten toteutumista koulutuksessa hyvinvointityöryhmässä 2.4. Hoitotakuu toteutuu 2.4. Rekrytointi, 2.4. Hoitotakuun 2.4. Kainuun soten koulu- ja henkilöstön mitoitus ja seuranta osana perhepalvelut o piskel ijate rveyd en huoli vastuualueiden perhepalveluide ossa määrittelyt n BSC:tä