25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta Nurmisiemenen käyttö on tässä karkeasti arvioitu sertifioidun tuotannon määrällä johon on lisätty samalla kaudella tuodun siemenen määrä. Arvioon liittyy epätarkkuutta, mutta se antaa suuruusluokkakuvan ja kuvan kuinka suuri määrä käytöstä on tuotua siementä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 2 tutkimuskeskus 1
25.2.213 Arvio nurmi- ja nurmikkosiementen käytöstä Eri lajien osuus kg-määräisestä käytöstä (212) Puna-apila 4 % Alsikeap. 1 % Eng.raih. 2 % Punanata Koiranh. 11 % % Rainata % Ruokon. 3 % Nurmin. 1 % Niittyn. 5 % Timotei 64 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 3 Arvio eri lajien siemenen käytöstä 35 Arvio eri lajien vuosittaisesta kg-määräisestä käytöstä Suomessa (tuotanto+tuonti) 3 25 2 15 1 5 Timotei Nurmin. Ruokon. Rainata Koiranh. Eng.raih. Punanata Niittyn. Puna-apila Alsikeap. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 4 tutkimuskeskus 2
25.2.213 Nurmisiementuotannon kg-määräinen jakautuminen Suomessa Timotei Nurmin. Ruokon. Eng.raih. Puna-apila Eng.raih. Alsikeap. Tuodun siemenen %-osuus siemenen käytöstä viime vuosina: timotei 16 Tuodun timotein siemenen osuus käytöstä eri vuosina 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 6 tutkimuskeskus 3
Tuotu prosenttia käytöstä Tuodun siemenen %-osuus 25.2.213 Tuodun siemenen osuus viime vuosina: nadat Tuodun siemenen %-osuus käytöstä: nurmi- ja ruokonata 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Nurmin. Ruokon. 26 27 28 29 21 211 212 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 7 Tuodun siemenen %-osuus puna- ja alsikeapilan siemenen käytöstä 1 9 8 7 6 5 4 3 Puna-apila 2 1 Alsikeap. 26 27 28 29 21 211 212 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 8 tutkimuskeskus 4
25.2.213 Kymmenen kasvilajia joista on viitenä viime kautena tuotu eniten siementä (kg/v). Mitkä ne ovat? 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 9 Ne ovat 7 6 5 4 3 2 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 1 tutkimuskeskus 5
25.2.213 Tuonti on jatkunut (Eviran tuontitilastot) Tuonti 21-211 Tuonti 211-212 Ruokonata 152497 94477 Nurminata 1823 15761 Rainata 42 55 Puna-apila 18676 146685 Punanadat 69357 57742 Niittynurmikka 24457 24875 Englanninraiheinä 6775 84299 25.2.213 11 Olisikohan mahdollista joistakin tuottaa siementä Suomessa? tutkimuskeskus 6
Ha 25.2.213 Kiinnostavimmat mahdollisuudet lisätä tuotantoa 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 13 Hyväksytty tuotantoala vuosina 1995-211 12 Timotein ja nurmikasvien sertifioitu tuotantoala yhteensä (ha) 1 8 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 14 tutkimuskeskus 7
25.2.213 Timotein jälkeen suurimmat siementuotantokasvit (hyväksytty ala ha) 2 18 16 14 12 1 8 Nurminata Ruokonata Ruokohelpi Puna-apila 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 15 Pienten tuotantoalojen lajeja 1995-211 2 18 16 14 12 1 8 6 Ruokonata Koiranheinä Englanninraiheinä Westerwoldinraiheinä Punanata Alsikeapila Valkoapila 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 16 tutkimuskeskus 8
Siemensato kg/ha 25.2.213 Minkä verran Satakunnassa ja Pirkamaalla on nurmisiementuotantoa? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 17 Hehtaarisadoista viitteitä karkeita arvioita Nurmi- ja ruokonadan ja timotein siemensadot (kg/ha) 7 6 5 4 Nurminata Ruokonata 3 Timotei 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 18 tutkimuskeskus 9
25.2.213 Nurmikasvien tarkastetut siementuotantoalat (ha) ProAgria Satakunnassa ja Pirkanmaalla 28-211 (Eviran tilastot Kylvösiemenlehdestä) 4 35 3 25 2 15 1 Tim Sa Tim Pi Nun Sa Nun Pi Run Sa Run Pi P-a Sa P-a Pi Erh Sa Erh Pi 5 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 19 Timotein jälkeen eri nurmikasvien siementarkastusalat (ha) ProAgria Satakunnassa ja Pirkanmaall 28-211 12 1 8 6 4 Nun Sa Nun Pi Run Sa Run Pi P-a Sa P-a Pi Erh Sa Erh Pi 2 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 2 tutkimuskeskus 1
25.2.213 Kasvivalikoimaa on..joista lisäsiementuotannon tarvetta Heinät: Timotei Nurminata Ruokonata (Rainata) Englanninraiheinä rehu- ja nurmikkotyyppi Puisto- & punanata Niittynurmikka (Tunturinurmikka) Nurmipalkokasvit: Puna-apila (diploidi ja tetraploidi) Alsikeapila Valkoapila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 21 Koiranheinää, nurminataa ja ruokonataa Jokioisilta 21.7.25 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 22 tutkimuskeskus 11
25.2.213 Ruoko- ja nurminata Siemen- ja rehuntuotannon yhdistäminen olisi eduksi Ensimmäinen siementuotantovuosi on ruokonadalla tavallisesti hyvin pienisatoinen Siementuotantotekniikassa lienee kehittämisen mahdollisuuksia molemmilla lajeilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 23 Puna-apilassa olisi potentiaalia Puna-apilan siemenestä valtaosa on tuotua Käyttö oletettavasti lisääntyy tulevaisuudessa Esikasviarvon käyttö viljelykierrossa Haasteita on tuotanto nykyisin sangen vähäistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 24 tutkimuskeskus 12
25.2.213 Nurmisiemenellä ei ole muuta soveliasta käyttötarkoitusta kuin siemenkäyttö Itävyys on yksi täytettävä kriteeri Köylijärvi, S. 212. Kylvösiemen. Evira. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 25 Nurmikkosiemenmarkkina on täysin tuontitavaran varassa olisiko siihen mahdollisuuksia kiilata? tutkimuskeskus 13
25.2.213 Nurmikkosiemenmarkkinoista Punanadasta on kotimainen lajike Juliska Niittynurmikasta ei ole kotimaista lajiketta listalla Tunturinurmikka Halti- olisi muista kovin poikkeava jaloste enimmäkseen edukseen poikkeava nurmikkokäytössä Lampaannadalla ja jäykkänadalla on jatkuvasti pieni menekki käyttö saattaa lisääntyä tulevaisuudessa kun ovat vähäkasvuisia ja vaatimattomia nurmikoissa Nurmikkotyypin englanninraiheinän siementä tuodaan maahan muutamia kymmeniä tonneja vuosittain Englanninraiheinän siementuotanto onnistuu Suomessa varsin hyvin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 27 Tunturinurmikalla olisi etuja nurmikkokäytössä On talvenkestävä ja vähäkasvuinen Tulokset nurmikon virallisista lajikekokeista Niittynurmikkalajikkeiden viherpeittävyys ja kasvu suhteessa Halti-tunturinurmikkaan. Halti=1 = 36 cm & 86%. 14 12 1 8 6 4 Kasvu Vihreäp. 2 25.2.213 28 tutkimuskeskus 14
25.2.213 Norjassa on tutkittu tunturinurmikan siementuotantoa varsin hyvin alustavin tuloksin (Aamlid 211) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 29 Tunturinurmikan... ja lampaannadan kotimaiselle siemenelle voisi olla kysyntää nurmikko- ja vähähoitoisilla alueilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 3 tutkimuskeskus 15
25.2.213 Tanska on yksi maailman johtavia nurmisiementuottajamaita ilmaston muuttuessa olosuhteemme lähenevät Tanskan oloja Yhdistetty säteily- ja lämpötilaindeksi (Skjelvåg, 1998) 8 7 6 5 4 Helsinki Apukka Tanska 3 2 1 Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.213 31 Kiinnostavaa ja antoisaa tulevaisuutta haasteellisen nurmikasvien siementuotannon parissa! Kiitokset mielenkiinnosta! tutkimuskeskus 16