Kouvola 15.10.2014. Jaana Olsén Palliatiivisen hoitotyön asiantuntija Kipuhoitaja Kognitiivisen lyhytpsykoterapian pätevyys



Samankaltaiset tiedostot
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Tunneklinikka. Mika Peltola

Puhetta elämästä -kortit

Luopumisen taito. Riikka Koivisto Sosiaalipsykologi

Vierellä loppuun asti Kutsuseminaari saattohoidosta Hengellinen näkökulma Diakonissa, TM, Sielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? Majakka Markku ja Virve Pellinen

merkitys omaisten ja vainajan

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu

TT Panu Pihkala, Varkaus,

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan apa_mv_a7.indd

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Investointi sijaisvanhempaanparas

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

Mielenterveys voimavarana

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Ruoka korjaavana kokemuksena

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Mielekästä ikääntymistä

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

Arvojen tunnistaminen

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Turvallisuus osana hyvinvointia

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Mies ja seksuaalisuus

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Transkriptio:

Kouvola 15.10.2014 Jaana Olsén Palliatiivisen hoitotyön asiantuntija Kipuhoitaja Kognitiivisen lyhytpsykoterapian pätevyys

Eksistenssi = olemassaolo Olemassaolokysymysten tarkastelu= ontologia eli oppi olevaisesta Ontologia tutkii olemisen ja olemassaolon käsitteitä: mitä on olemassa? Eksistentiaalinen = olemassaoloon liittyvä

= psyykkinen tila, joka syntyy ihmisen aavistaessa tai ymmärtäessä oman elämänsä rajallisuuden ja tajutessaan samalla sen, että rajallisuuden merkitys on täysin avoin (Mattila 2002, 15) Eksistentiaalisen ahdistuksen kohdalla ihmistä pyritään vahvistamaan sen kestämiseen (Kettunen 1990, 210-211) (vrt. patologinen ahdistus)

Kuoleman ennustettavuuden lisääntyminen sairauden parantumattomuuden ennustettavuus mahdollista varhain Eksistentiaaliset kysymykset kuuluvat palliatiiviseen hoitoon - sekä uskonnollisen että ei uskonnollisen ihmisen kysymyksiä Eksistentiaaliset kysymykset ja hengelliset kysymykset ovat kaksi eri asiaa molempiin voidaan antaa hengellisiä vastauksia Saattohoitopotilaan eksistentiaalisen ahdistuksen hoitaminen vaikuttaa hyvän kivunhoidon ohella eniten kuolemaa lähestyvän ihmisen henkilökohtaiseen hyvinvoinnin tunteeseen (Smolander 2009, 4-5)

Ihminen on syvästi tietoinen kuolemastaan, jota vastaan hän kuitenkin taistelee Elämä syntymän ja kuoleman välissä muodostuu omien rajojen tunnistamisesta ja hyväksymisestä sekä Mahdollisuuksiensa löytämisestä ja hyväksikäyttämisestä Se on matkaa omaksi itseksi

Kiintymyssuhteissa rakentunut tapa varmistaa omaa perusturvallisuutta Lapsena saatu hoivan malli Kokemukset omista ja läheisten sairauksista Elinympäristöistä ja medioista välittynyt kuva terveysriskeistä ja sairaususkomuksista Pelästymiset ja traumakokemukset Temperamenttirakenne 31.10.2014 Alatunniste 6

( perus) turvallisuuden kokemiseen oman avuttomuuden sietämiseen tarvitsevuuteen / toisen varaan heittäytymiseen itsemääräämiseen ja luottamiseen elämän oikeudenmukaisuuteen elämän ennustettavuuteen ja epävarmuuden sietoon hyväksymiseen / armollisuuteen levollisuuteen ja rauhoittamiseen Alatunniste 7

1. Kirjoita paperille 4 elämäsi tärkeintä ihmistä 2. Kirjoita paperille 4 elämäsi tärkeintä roolia 3. Kirjoita paperille 4 elämäsi tärkeintä taitoa 4.Kirjoita paperille 4 elämäsi tärkeintä materiaalista asiaa/tavaraa

Fyysisestä hyvinvoinnista Riippumattomuudestaan ja autonomiastaan Rooleistaan (paitsi potilaan) Ihmissuhteistaan/ Ystävistään Seksuaalisuudesta/Fertiliteetistä Ruumiinkuvastaan ehjänä ja toimivana Tulevaisuudestaan ja elämänodotuksistaan

Ydinkysymys; mikä on tämä elämä minussa, joka kaiken kärsimyksen, kivun ja vaivannäön jälkeen näyttää päättyvän ei- olemiseen? Tieto kuoleman läheisyydestä herättää ristiriidan ; on halu elää, mutta sairaus tuo tiedon; pakko kuolla Ristiriita on uuvuttava, raskas jopa ylivoimainen kestää Eksistentiaalinen kipu vaatii kuulluksi tulemista

1. Olemassaolon tiedostaminen 2. Olemassaolon tunteiden pohdinta psyykkinen oireilu 3. Fyysinen oireilu

On tärkeää, ettemme ajattele olemassaolon ahdistuksen elämästä luopumisen tuskan aiheutuvan huonosta hoidosta jos ajattelemme näin, emme uskalla kohdata sitä Ei tarvitse olla vastauksia potilaan olemassaolon kysymyksiin > tärkeintä on antaa kysyä, pysyä rinnalla ja olla rehellinen, kohdata potilas ja läheiset nöyrästi ja lempeästi > tila ja lupa elämän ja kuoleman kivulle Kuoleva ihminen tarvitsee lähelleen hoitohenkilöitä, jotka rohkenevat viipyä vierellä silloinkin, kun elämä ei näytä seesteiseltä, jotka ymmärtävät ja kestävät luopumisen tuskan ollen samanaikaisesti riittävän herkkiä myötätuntoon ja jaksamisen tukemiseen Onko kuolevan potilaan hoidosta unohdettu hoiva? - Huolenpito vahvistaa heikkoa ja lisää elämänlaatua

Potilaan oman elämän rajallisuuden tiedostaminen olemassaolon kysymykset Kuolemanpelkoon kuolemisen mahdollisuuteen, kuoleman hetkeen ja elämän päättymiseen sekä kuoleman jälkeiseen liittyvät kysymykset ja kommentit Torjuntaa ja omaan maailmaan vetäytymistä

Millaisia ajatuksia ja tunteita lähestyvä kuolema ja elämän päättyminen herättää potilaassa

- Kukaan ei voi tietää toisen tarinaa, jos ei ole antanut tämän kertoa sitä - Elämää ei voi elää elämäntarinastaan erillään - Hoitokohtaamistenkin on tarkoitus auttaa ihmistä elämään tarinaansa - Vasta elämäntarinassa haavat voivat tulla hoidetuksi, vastuu otetuksi, arvo ja mielekkyys löydetyksi Elämäntarinan työstäminen terapeuttisen sukupuun teon avulla - Sukupuun tekemisen kautta voidaan tarkastella suvun tapahtumiin liittyviä tunteita ja tekemään näkyväksi näiden tapahtumien merkityksiä ja vaikutuksia potilaan elämässä - Lisääntynyt tietoisuus voi auttaa potilast ymmärtämään omaa, perheen ja suvun toimintaa armollisemmin ja voi auttaa potilasta vapautumaan kuormittavien asioiden vaikutuksesta

Eletyn elämän tarkoituksen kyselemistä Kuka minä olen? Mitä on elämä? Mikä on elämäni tarkoitus? Miten olen käyttänyt elämäni? Mikä oli hyvää, mitä en olisi halunnut kokea. Miksi minä sairastuin? Miksi Jumala sallii kärsimyksen? Ketkä ovat minun läheiseni? Rakastaako minua kukaan? Kuka pitää minusta huolta, keneen voin luottaa? Läheisteni selviäminen?

Kokemukset siitä, että on epäonnistunut Ei ole saavuttanut sitä, mitä olisi toivonut Pettymykset itseä kohtaan Katkeruus Pettymykset elämän epäoikeudenmukaisuutta kohtaan Elettyä ei voi elää uudestaan. virheitä ei voi korjata Millaisia merkitysarvoja ihminen itse antaa eletylle elämälle ja koetuille asioille

hallitsemattoman kivun ja oireiden pelko Itse kuolemisen tapahtumaan liittyvien asioiden pelko Kuoleman pelko kuoleman jälkeiseen aikaan liittyvä pelko pelko ulkonäkömuutoksista, itsekontrollin ja hallinnan menettämisestä pelko arvokkuuden menettämisestä tunne siitä, että on vaivaksi ja taakaksi läheisilleen, huoli perheen selviämisestä kuoleman jälkeen Ahdistus voi olla merkki alihoidetusta muusta oireesta Aikaisempi psyykkinen oireilu, paniikkihäiriöt aktivoituvat usein kuoleman uhan edessä (Hänninen 2003, 213)

Liittyy huonommuuden ja osaamattomuuden tunteita, itsetunnon heikkenemistä, avuttomuutta, toivottomuutta, voimattomuutta Unihäiriöt, väsymys, epämääräiset kivut, välinpitämättömyys läheisiä ja omaa hyvinvointia kohtaan Vetäytyminen kontaktista toisten ihmisten kanssa Missä määrin kuolevaa lähestyvä saa olla masentunut?

Tulkaa ja lohduttakaa minua. Rakastakaa minua. Tarvitkaa minua, edes joku. Tulkaa, pelkään niin, ettei minua ole enää.

Suru on reaktio menetykseen ja luopumiseen ulkopuolisuuden kokemus Katkera suru on aggressiivista ja kaikkeen tyytymätöntä suhtautumista, eletyn mitätöintiä on yksi luopumisen tapa Suru voi olla vetäytymistä omaan maailmaantarve irrottautua muista ihmisistä ja itsestä sellaisena kuin sureva on itsensä tuntenut Suru voi olla salattua Kuolevalla on lupa itsesääliin

tämä kaikki kärsimys on liikaa olenko minä jo sekoamassa, en vain kestä tätä mitä minä olen tehnyt väärin? voiko Jumala auttaa minua? vaikka minä rukoilen Jumala ei vastaa minulle! minä en halua kuolla

Mihin minä joudun kun kuolen? Mitä se minulle antaa se taivas? Koko ajan vain otetaan jotain pois Tämä sairaus on vienyt minulta kaiken Haluan kuolla heti, eikö kukaan voi auttaa minua? Pelkään tukehtumista. Kauhea ajatus että vain lakkaa olemasta, hajoanko minä jonnekin avaruuteen? En jaksa puhua juuri nyt, ehkä joku toinen päivä Myös se mitä ei lausuta ääneen, on tärkeää

Itkuisuus Yksinjäämisen pelko Valvominen / unettomuus Ruokahaluttomuus Pahoinvointi Takertuminen Levottomuus Vaeltelu Tarkoitukseton liikkeessä oleminen Selittämätön kipuilu Turvattomuus Agressiivisuuden ilmaisu Sydämentykytykset

Kamppailua asian kanssa, joka ei parane eikä poistu

1. vuorovaikutukselliset keinot 2. fyysisen turvallisuuden ja läheisyyden keinot 3. oman työn tiedollinen ja taidollinen hallinta = ammattitaito

Hoidon päämääränä täydellisesti sairaaksi tekeminen : elämän rajallisuuden avoin tiedostaminen Mitä paremmin ja aidommin eksistentiaalista ahdistusta hoidetaan sitä varmemmin se edelleen ilmenee Suostumalla eksistentiaalisen ahdistuksen kohtaamiseen tehdään näkyväksi sitä, mikä on jo olemassa, mutta ei näy (Mattila 2002, 167)

Elämän ihmissuhteet ja niiden laatu täsmentyy Varhaiset kokemukset suhteista omiin vanhempiin/ häneen jolta sai hoivaa vaikuttavat ihmisen omaan mahdollisuuteen ottaa vastaan huolenpitoa ja rakkautta Mikä on se suhde, jossa on tilaa olla tarvitseva, heikko, kaipaava, jossa saa kokemuksen rakastetuksi tulemisesta ja hyväksynnästä, jossa saa olla oma itsensä

Asiat, joilla elämä on haavoittanut ja jotka ovat olleet kipeitä nousevat esiin Toisinaan häpeä syyllisyys kokemukset aiheuttavat ahdistusta, tärkeä erottaa toisistaan Persoonan eheyttä voi tukea vielä viimeisinä päivinä sovinto suostuminen

Dialogi itsessään on siis jo hoitoa Dialogisuus = läsnä olevaa kuuntelemista, sietää myös epävarmuutta, aina ei voi löytää ainoaa ja oikeaa ratkaisua, vaan on olemassa eri vaihtoehtoja Dialogisuus lähtee avoimesta tilanteesta: Kukaan läsnä oleva ei osaa sanoa, mikä olisi parasta ja miten toimia, mutta yhdessä keskustellen ratkaisujen löytyminen on mahdollista pitäisi (Jos asiat on jo päätetty ennen kohtaamista > infotilaisuus, ei keskustelu)

Kohtaamalla potilaan rinnalla elämäntilanteen esiin nostamaa tuskaa lievitetään oireita, hoidetaan ahdistusta ja voidaan parantaa elämänlaatua Sietämättömän sietäminen Läsnäolo ja tilan antaminen ahdistukselle Potilaalle ja omaisille tilaa olla suorittamatta ja osaamatta kuolema ei ole suoritus eikä kehityshaaste Ei vähättelyä tai vääränlaista lohduttelua totena pitäminen

Sanattoman viestinnän välineitä; ääni, ilmeet, katse, eleet, liikkeet, asennot, tilankäyttö ja välimatka havainnoi - näe Edellyttää taitoa hiljentää omat ajatuksensa kuullakseen toista kuuntele kuule hiljainen läsnäolo tilaa tunteille Taitoa esittää tarkentavia, avoimia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä Ei hyökkää, arvostele, tuomitse, tee tyhjäksi, neuvo Vapaana ennalta tietämisestä, mieluummin pohdiskelija kuin tietäjä Ymmärrys siitä, että juuri nyt tämä asia tässä kohtaa on tärkeä

Välittäminen = kuuntelu, läsnäolo, hyväksyntä Hallitusti omien tunteiden ilmaisu voi toimia tukimenetelmänä joka lisää potilaan välitetyksi tulemisen kokemuksia (Mattila 2011) toiminnan tavoitteena: potilaan ja perheen jaksamisen tukeminen ja perheenjäsenten suhteen vahvistuminen potilaan vapauttaminen perheenjäsenten kannattelusta ja keskinäisen läheisyyden vahvistaminen Perheenjäsenten välisiin suhteisiin voi sisältyä ongelmia, voivat viedä energiaa

Potilaan ja perheenjäsenten toivon kokemusten vahvistaminen tärkeää Ei epärealististen odotusten vahvistamista, vaan tilanteesta nousevaa realistista toivoa Toivon menettämisen pelko estää perheenjäsenten avointa keskustelua potilaan tilanteesta (Mattila, 2011) Alaikäisten lasten tukeminen erityishaaste Myötäeläminen ja kannustus tunteiden ilmaisuun tärkeää

Edellyttää turvallisuutta Omien rajojen tiedostamista; tietää mitä ei tiedä, sietää epävarmuutta, osaa pyytää apua lähestyy ihmisen elämää ja sairautta ainutkertaisena hyväksyy oman keskeneräisyyden reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta Kykenee palautteen vastaanottamiseen hyväksyy erilaisuuden rikkautena antaa tilaa sille, mitä hiljaisuudesta nousee

Realiteettien käsittelyä toivoa herättävällä tavalla Edellyttää kykyä kestää erilaisia tunteita; tuskaa, pelkoa, ahdistusta, epätietoisuutta, kyllästymistä sairauteen, haluttomuutta kuolla, haluttomuutta elää, takertuvuutta, katkeruutta, masennusta, kipua, vihaa, yksinäisyyttä, kesken jääneiden asioiden painolastia, uupumusta Toivoa, levollisuutta, väsymystä, rauhaa

Turvallinen fyysinen ympäristö Kosketus potilaan ehdoilla Läsnäolo viipyily mahdollisuuksien mukaan potilaan lähellä, katsekontakti, levollisuus Läheisyys- etäisyys akselilla liikkumista Liittyminen toisten joukkoon

Tietotaidon hallinta Kivunhoito Hyvä perushoito, (asento, ihonhoito, juominen, syöminen.ym.) Tieto siitä, millaisin keinoin potilaan oloa voi parantaa Havainnointi, tarkentavat kysymykset, kiinnostus potilasta kohtaan Moniammatillinen tiimi

Aina ei osaa auttaa Kaikki eivät halua/ koe tarvitsevansa apua eksistentiaaliseen ahdistukseensa Kaikki eivät halua käsitellä siihen liittyviä ajatuksia tai tunteita kenelläkään ei ole joka päivä hyvä päivä Jokin minussa voi olla esteenä kohtaamiselle

Eksistentiaalisen ahdistuksen tunnistaminen ja sen helpottaminen edellyttää kahdella jalalla ajattelua ja toimintaa Näitä lääkityksiä piti tarkistaa ja siksi tulin. Lehtiä yritin haravoida pihalla, mutta en jaksanut. Kesää odotan, tykkään niin kasvimaata laittaa ja hoitaa pihaa. Vaikka ei tiedä näkeekö kesää enää. Olen niin heikoksi mennyt.tai voihan se olla että joku lääke vielä keksitään tähän tautiin.

Sitä saattaa elää toisen kanssa vieretysten vuosikausia puhua puhua puhua koskaan kohtaamatta. Ja taas joskus ohikiitävänä hetkenä kohdata ihmisen läheltä syvästi sanoitta -vain katse hymy kosketusja sitä hetkeä et ikinä unohda. Maaria Leinonen

In palliative care.you have to be a voice of your voiceless patient s The window to suffering can be a window to peace and opportunity

Eräänä päivänä kun aurinko oli piiloutunut pilvien ylle, eikä ollut kovin helppoa nähdä valoa...

... mietin, miksi joskus kokee kuin elämä olisi aidattu ja avain porttiin olisi kadoksissa... muttei kiireessä muista mihin taskuun oman avaimensa piilotti.

Silloin kaikki muuttuu pienessä hetkessä kun hellittää vähän,... pysähtyy tekemisestä olemiseen kuin sellaisen ystävän kanssa, joka jakaa maailman kanssasi.

Sellaisina hetkinä elämä tuntuu puhkeavan kukkaan, yllättävällä tavalla.

Maailma saa uudet mittasuhteet, näkee tarkemmin, kuulee herkemmin, tuntee sydämessään, aidon kohtaamisen hetket.

Ja joskus muistaa, miten aurinko valaisee mielen,... kun aistii lämmön ja lähes tuoksutkin...

Kun mahdollisuudet saavat tilaa, ne voivat tulla mahdollisiksi!

kurkottaa kevyemmin kohti itselleen oikeaa... Kun havaitsee hetken toisin,

... löytää polulleen, ja kadoksissa olleen avaimen: Elämä on tässä, tänään. Kaikki mahdollisuudet ovat jo olemassa. Kun kohtaat maailman rakkaudella, saat monin verroin takaisin.

Olkoon päiväsi hyvä, täynnä ihmetystä, ja löytämisen riemua...... ajatuksesi auttavat sinua suuntaan, jonka ajatuksillasi valitset. Muista pitää Itsestäsi huolta, Annat tilaa Uusille mahdollisuuksille. Oikeudet ja toteutus Satu Pusa, www.voimapaikka.fi. Kokonaisuutena ja muokkaamatta vapaasti jaettavissa ystävillesi. Kuvat ja teksti Satu Pusa. Musiikin käyttöoikeus lunastettu.

Kiitos mielenkiinnosta! 31.10.2014 Alatunniste 54