220 11 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti SÄHKÖISEN LASKUN PUOLESTA s. 06 > LAINAPEITE > KIRKKONUMMI > KUUMAILMAPALLON KYYDISSÄ
sisältö s. 10 JOHAN AHLROTH s. 16 JOHAN AHLROTH JOHAN AHLROTH s.12 Pallolentämisessä yhdistyvät perinteinen ilmailun seikkailuhenki ja nykyaikainen lentäminen. 04 Lyhyet ja nopeat 06 Sähköistä laskua promoamassa Suomen suurin laskuttaja Sonera houkuttelee kuluttajia verkkoon. 10 Suojaa tuulelta ja tuiverrukselta Lainapeitteelle huono sää tuo lisää bisnestä. 12 Kuumailmapallolennolla Palloa ei voi varsinaisesti ohjata, vaan suunnan sanelee tuuli. 16 Niskalenkki veloista Sari Lehtonen auttaa syrjäytyneitä saamaan elämänsä takaisin raiteilleen. 18 Q&A Palveluneuvoja Jari Särkijärven vinkkejä maksukyvyttömyyden ennakointiin. 19 Kirkkonummi Kulttuurikunta puntaroi, mihin voimavarat suunnataan. 20 Painavat sanat 22 Mika Pantzar 22 Lindorff-uutiset CONFIDENCE on Lindorff Oy:n lehti luotollisen myynnin ja taloushallinnon parissa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille. JULKAISIJA: Lindorff Oy confidence@lindorff.fi www.lindorff.fi PÄÄTOIMITTAJA: Silja Sarkamo TOIMITUS: Hill and Knowlton Finland Oy ULKOASU: Tommi Honkavaara KANNEN KUVA: Studio Valo, Jouni Harala, kuvassa Hannu Savolainen/Sonera PAPERI: Kansi Arctic Volume White 250 g, sisus Munken Polar 120 g. Paperit ovat FSC-sertifioituja. Lisätietoja: www.fsc.org PAINO: Lönnberg Oy Ilmestyy 2-3 numeroa vuodessa. ISSN 1797-8513 02 / confidence
puheenvuoro euroalueen kriisi on viemässä maailmantaloutta taantumaan. yritysten maksuaikojen pidentymisestä näkyy jo merkkejä kolmen a:n maassakin. Ensimmäisinä vaikeuksiin ovat ajautumassa vientiä harjoittavat tai osana vientiteollisuuden toimitusketjua toimivat yritykset. Lindorffin suurimpien b-to-b -yritysasiakkaiden asiakkailla maksuviiveet ovat yleistyneet viime kuukausina noin 5 prosentin tahtia. Myös julkisesti protestoitujen trattojen määrä on kasvussa. Kun supervelkaisten maiden velkoja aletaan järjestellä uudelleen, pankkien välinen epäluottamus lisääntyy ja vaikeuttaa merkittävästi pankkien rahoituksen saantia. Se taas merkitsee, että pankit arvioivat entistä tarkemmin kenelle myöntävät luottoa ja millä ehdoilla. Maksuvaikeudet ja rahoitusongelmat ovat kiusanneet suomalaisia pk-yrityksiä viime taantumasta lähtien. Vuotta 2008 edeltävälle tasolle ei vielä ehditty palata, kun edessä on jo uusi alamäki. Pääosalla suomalaisyrityksistä on onneksi riskiensietokykyä, sillä omaisvaraisuusasteet ovat parissa vuodessa heikentyneet vain hieman. Yritysluotonannossa terve ja ennustettava kassavirta on jopa vakavaraisuutta tärkeämpi arviointikriteeri. Hyvä kassavirta on myös monen yrityksen likvidein omaisuus. Hyvinä aikoina yritysjohdon kannattaa panostaa erityisesti myyntiin. Taantumassa se on entistäkin tärkeämpää, vaikka työ on monin verroin hikisempää. Huolehtimalla siitä, että myynti muuttuu rahaksi mahdollisimman nopeasti, liiketoiminta pysyy terveellä pohjalla ja rahoitustakin löytyy tarvittaessa. Kokonaiskassavirran näkökulmasta tehokkuutta kannattaa ensisijaisesti hakea laskutuksen alkuvaiheesta. Alalla kuin alalla yli 90 prosenttia myyntisaatavista maksetaan ennen laskun eräpäivää tai muutamia päiviä sen jälkeen. Seppo Lahtinen Johtaja, Finanssisektori, Lindorff seppo.lahtinen@lindorff.fi confidence / 03
lyhyet & nopeat konkurssit pienyritysten ongelma konkurssien määrä oli alkuvuonna selvässä kasvussa, vaikka talouden alamäen odotetaan syvenevän vasta syksyn mittaan. konkurssiasiamies eeva arko-koski uskoo, että koko vuoden konkursseissa jäädään vuoden 2009 tasolle. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa aloitettiin 1 739 konkurssia, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin, Tilastokeskus kertoo. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan alalla, jolla vireille pantiin 340 konkurssia. Se on 53 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. - Konkurssimäärän kasvu kertoo lähinnä pienyritysten taloudellisista vaikeuksista, sillä kovin suuria konkursseja ei tänäkään vuonna ole tapahtunut. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet ja talousennusteiden tekeminen on vaikeutunut Euroopan talousongelmien johdosta, Eeva Arko-Koski sanoo. Arko-Kosken mukaan konkurssien määrä lisääntyi vuonna 2009 noin 25 prosenttia. Viime vuonna luvut kääntyivät jo laskuun, mutta nyt tilanne on taas muuttumassa. - Suomessa konkurssiin ajautuvien yritysten määrä ei kuitenkaan ole ollut yhtä suuressa kasvussa kuin muualla Euroopassa viime vuosina, Arko-Koski jatkaa. ISTOCKPHOTO lyhyet Maksuhäiriöisiä taas enemmän Maksuhäirintämerkinnän saaneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina ennätysvauhtia. Asiakastiedon heinäkuussa julkistamien tilastojen mukaan maksuhäiriömerkinnän saaneita yksityishenkilöitä oli jo lähes 330 000 ja yrityksiä yli 47 000, mikä tarkoittaa 6 ja 11 prosentin kasvua vuotta aiemmasta. Luottotietorekisterissä olevien määrä ei ole kasvanut yhtä ärhäkästi sitten vuoden 1996. Eniten maksuhäiriöitä kirjattiin tammi kesäkuussa 25 29-vuotiaille, joista jo 12 prosentilla on merkintä luottotiedoissaan. Ongelmia löytyy kuitenkin lähes yhtä paljon kaikista ikäryhmistä; useammalla kuin joka kymmenennellä 20 50-vuotiaalla suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. HANNU PELTOLA varaudu sepaan SEPA-asiantuntija Inkeri Tolvanen. SEPA starttaa nyt! Suomessa siirryttiin lopullisesti SEPA-aikakaudelle marraskuun alussa, kun kotimaiset tilinumerot ja vanhan malliset maksustandardit jäivät pois käytöstä. Uusiin kansainvälisiin standardeihin, IBAN-tilinumeroon ja BIC-koodiin siirtymisen lisäksi yritysten taloushallinnon järjestelmien ohjelmistopäivitysten on oltava ajan tasalla, jottei rahaliikenne eri tahojen välillä jymähdä. Osa pankeista ja ohjelmistotoimittajista tarjoaa myös muuntopalvelua vanhoista standardeista uuteen. Finanssialan Keskusliiton SEPA-asiantuntija Inkeri Tolvanen uskoo, että suurin osa yrityksistä selviää SEPAan siirtymisestä kunnialla. Pankeista otettiin viime kuukausina henkilökohtaisesti yhteyttä niihin asiakasyrityksiin, jotka eivät olleet lähettäneet maksuaineistojaan SEPA-standardilla. Lisäksi ainakin suurimmat pankkiyhteysohjelmistojen toimittajat ovat olleet aktiivisia asiakkaidensa suuntaan, Tolvanen tietää. Mikäli SEPA-valmistelut ovat kuitenkin vielä kesken, palkat ja laskut saa maksettua verkkopankissa tai pankin konttorissa. >> SEPA-kalenteri www.lindorff.fi > Uutishuone Missä se vanha kiinnostava juttu luuraa? Ei hätää, vanhat Confidencet on nyt julkaistu digilehtinä Lindorffin uudistuneilla kotisivuilla, Uutishuoneosiossa osoitteessa www.lindorff.fi 04 / confidence
JUKKA HURME lyhyet Norjalaisyritysten maksukyky kangertelee Yhä useammat norjalaisyritykset painivat maksuvaikeuksien kanssa. Huhti kesäkuussa maksuja laiminlyöneiden yritysten määrä kasvoi viidenneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Norjan Lindorffin teettämän selvityksen mukaan maksuongelmaisten norjalaisyritysten määrä lähestyy jo vuoden 2009 finanssikriisin tasoa. Eniten maksuongelmia on rakennusalan sekä majoitus- ja palvelualan yrityksillä. suitsia harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle Harmaata taloutta ja talousrikoksia pyritään hillitsemään lisämäärärahalla ja kampanjalla. Hallitus on esittänyt tuomioistuimille, syyttäjille ja ulosottolaitokselle 4,6 miljoonan euron määrärahaa talousrikosten käsittelyyn ensi vuoden talousarvioon. Tämä tarkoittaisi, että noin 40 virkamiestä kohdennettaisiin hoitamaan talousrikosasioita. VALTAKUNNALLINEN KAMPANJA NÄKYY KATUKUVASSA Nuoria herätellään pohtimaan harmaan taloden vaikutuksia valtakunnallisella Harmaa talous vinkiksi asiakkaallesi Maksumyöhässä.fi -sivuston kävijäpalaute syyskuussa. musta tulevaisuus -kampanjalla. Syyskuussa käynnistetyssä kampanjassa painotetaan, että kuka tahansa voi torjua harmaata taloutta arkisilla valinnoillaan. Nuoria kehotetaan muun muassa tekemään työtä ainoastaan verokortilla ja huolehtimaan, että palkka maksetaan aina pankkitilille. Katukuvassa kampanja näkyy ulkomainoksissa sekä poliisin ja tullin virka-autoissa, joiden takalaseihin liimataan kampanjan ajaksi kampanjatarrat. >> Kampanja netissä www.mustatulevaisuus.fi Erikoisperintään uutta potkua Haasteellisten ulosottoasioiden erikoisperintää on tehostettu laajentamalla toimintaa koko maan kattavaksi. Jatkossa erikoisperintää hoidetaan kuudelta alueelta käsin: Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja Oulusta. Jokaisella näistä toimii päätoiminen erikoisperinnästä vastaava kihlakunnanvouti, joita Helsingissä on kaksi. Aiemmin täyspäiväisiä erikoisperintää hoitavia vouteja on toiminut ainoastaan Helsingin ja Lapin ulosottovirastoissa. Erikoisperintään turvaudutaan muun muassa silloin, kun ulosottoa erityisesti vältellään. Vuonna 2010 erikoisperinnän haaviin jäi noin 14 miljoonaa euroa. Yhteisvastuukeräyksellä ehkäistään ylivelkaantumista Ensi vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Suomessa ylivelkaantumisen ehkäisemistä. Takuu-Säätiö käynnistää keräysvaroilla pienluottohankkeen. Matalakorkoisia pienluottoja myönnetään välttämättömiin menoihin taloudelliseen ahdinkoon ajautuneille, jotka eivät muuten saa luottoa. Lisäksi heille jaetaan neuvoja omaan taloudenhoitoon. Hanke toteutetaan aluksi ainoastaan muutamilla paikkakunnilla. Kotimainen pienluottohanke saa 20 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen tuotosta. Loput ohjataan mm. kansainvälisiin avustuskohteisiin. Yhteisvastuukeräys käynnistyy 5. helmikuuta. Pienluottojen myöntäminen aloitetaan vuoden 2013 alussa. confidence / 05
Hannu Savolainen on saanut monta kovapäistä kuluttajaa siirtymään sähköiseen laskuun. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo 06 / confidence
SUOMALAINEN KIRJELASKU työpaikallaan suomalainen puhuu sähköisen laskun puolesta, haluaa tehokkuutta ja virheettömyyttä. kotioven avattuaan sama suomalainen tarkistaa ensin kirjepostin: tuliko laskuja, onko hyvä vai huono päivä? Mitä kiehtovaa on paperilaskussa? Jos joku osaa vastata tähän kysymykseen, se on Soneran laskutusjohtaja Hannu Savolainen, joka on saanut monta kovapäätä maksamaan sähköisiä laskuja. Savolaisen mukaan kyse ei kuitenkaan ole Seitsemästä veljeksestä tutusta jääräpäisyydestä, vaan harmaan arjen vetovoimasta. On vain vaikea luopua tutuista ja turvallisista rutiineista, hän naurahtaa. Mitään muutakaan selitystä Savolainen ei ole vuosien jälkeen löytänyt suomalaisten hitaalle lämpenemiselle verkkolaskuihin. Sonera on Suomen suurin laskuttaja noin 20 miljoonalla vuosilaskullaan. Jo vuodesta 2008 alkaen yritys on kampanjoinut sähköisen laskun puolesta. Helppous, kulujen säästö ja vihreys ovat vuorotelleet kampanjasloganeissa. Ja onhan tulostakin tullut. Neljä miljoonaa laskua lähtee Sonerasta joka vuosi sähköisessä muodossa. Mutta onko se paljon vai vähän? Neljä miljoonaa on iso luku, mutta vain viidennes kokonaislaskutuksesta. Toisaalta suomalaisten kuluttajien laskuista alle 7 prosenttia on sähköisiä, Soneran vastaava luku on 16 prosenttia. Mutta pieneltä tämäkin osuus tuntuu, kun muistaa, että paperilasku maksaa kuluttajalle euron tai 1,90 euroa. Sähköinen tulee perille ihan ilmaiseksi. Edes raha ei innosta suuria kuluttajajoukkoja vaihtamaan sähköiseen laskuun. Aivan turhaan e-laskun nihkeä eteneminen sysätään murheellisen väestörakenteen syyksi. Olemme muka niin harmaata ja vanhaa kansaa, ettemme enää opi uusia temppuja. Iästä tämä ei ole kiinni, Hannu Savolainen vakuuttaa. Soneran verkkolaskuasiakkaissakin on ihmisiä, joka kolkuttelevat jo sataa ikävuotta. Samaan aikaan paperilaskuja viikataan kirjeisiin, joiden vastaanottajat ovat nuoria ja aktiivisia. MIKÄ SIIS AVUKSI? Kuluttajien houkutteleminen verkkoon on ollut Sonerassa kovaa työtä. Usko on meinannut horjua välillä kampanjoiden tekijöilläkin, mutta aina on pinnistelty eteenpäin. Tutuista rutiineista luopuminen vaatii houkuttelua, useita positiivisia yllykkeitä ja hiukan keppiä, vaikka Savolainen vierastaakin keppiajattelua. Kaiken lähtökohtana Sonerassa on pidetty helppoutta. Sähköisen laskun vastaanottamisen ja maksamisen täytyy olla sujuvaa, selkeää ja helpompaa kuin paperisen. Ensin luotiin sähköpostilasku, jonka Sonera lähettää asiakkaan haluamaan sähköpostiosoitteeseen. Se on jokaista millimetriä myöten täysin identtinen paperilaskun kanssa. Sähköpostilaskuun tehtiin helppo- >> confidence / 07
asiakkaiden houkuttelemiseksi verkkoon on sonerassa tehty kampanja jos toinenkin. >> käyttöinen ratkaisu, jolla laskun voi maksaa omassa verkkopankissaan ilman numeroiden naputtelua. Lasku on myös helposti tallennettavissa omalle koneelle, tulostettavissa tai lähetettävissä eteenpäin. Laskun pitää näyttää perinteiseltä laskulta, kertaa Savolainen matkan varrelta tarttuneita oppeja. Toinen sähköinen maksutapa asiakkaille on e-laskun tilaaminen omaan verkkopankkiin. Siitä paljastui alkuvaiheessa yllättävä pullonkaula. E-laskuihin siirtyminen ei aina onnistunut teknisesti. Liian moni asiakkaamme tekemä laskun kytkentäpyyntö epäonnistui, kun asiakas teki verkkopankin kytkentäpyyntölomakkeella naputteluvirheen. Kuluttaja oli siis vihdoin onnistuttu houkuttelemaan verkkopankkiin ja oma-aloitteisesti tilaamaan e-lasku. Monen vaivalloiseksi kokema operaatio päättyikin siihen, että seuraavassa kuussa postikasassa odotti jälleen paperilasku. Taatusti turhauttavaa. Tartuimme asiaan heti ja teimme monia kehitystoimenpiteitä, selkeytimme ohjeitamme ja lähetimme kytkentäpyynnössä epäonnistuneille asiakkaille ystävällisen tekstiviestin, jossa toivoimme heitä uusimaan pyynnön. Näin olemme saaneet e-laskupyynnöt onnistumaan ilman negatiivista kokemusta. Soneran sähköisen laskutuksen kuluttajaasiakkaista puolet käyttää tänään sähköpostilaskua, puolet e-laskua. Näin onnistut 08 / confidence TÄMÄ ON HELPPOA, USKOKAA POIS! Soneran verkkolaskua myyvät kampanjat toteutetaan paperilaskuissa, juuri siinä kanavassa, jota asiakas haluaa kädessään puristaa. Lasku on mainio pohja viesteille. Se on asiallinen ja saajalleen arvokas, sitä ei heitetä roskiin ja meille se on edullinen kanava, meneehän lasku joka tapauksessa asiakkaalle. Markkinointiviestit on myös helppo suunnata eri kohderyhmille. muutoksen pitää olla helppoakin helpompaa. Jokaisessa Soneran paperilaskussa on selkeä ohje, miten asiakas voi siirtyä sähköiseen laskutukseen sekä helposti löytyvät e- laskupyynnön kytkentään tarvittavat tiedot. Asiakkaalle prosessi pitää saada helppoakin helpommaksi. Sitä se ei ikävä kyllä ole vielä kaikissa verkkopankeissa, Savolainen summaa. Joka ikinen paperilasku myös suostuttelee saajaansa sähköiseen maksamiseen. Kampanjat ovat toistuneet toinen toisensa jälkeen vuosien aikana, milloin kuvissa lumi painaa kuusen oksia, milloin järvi liplattaa tai ruska leimuaa. Tekstinikkarit yrittävät keksiä yhä uusia tapoja sanoa sama Voiko yksittäinen laskuttaja kovapäisille kuluttaja-asiakkaalleen mitään? Voi, sanoo Hannu Savolainen. 1. 2. 3. 4. 5. Tee verkkomaksamisesta helpompaa kuin paperilaskulla maksamisesta. Tee e-laskukytkennästä helppoakin helpompaa yksinkertaista ja ohjeista. Jos tekniikka tökkii, korjaa virheet ja kannusta asiakasta. Kampanjoi kanavassa, jota asiakas haluaa puristaa paperilaskussa. Toista, toista ja toista. asia: siirry nyt hyvä ihminen maksamaan sähköisesti. Kampanjointi on ihan yhtä tehokasta kuin mikä tahansa suoramarkkinointi. Yksi sadasta tarttuu siihen. MUTTA TÄMÄ TOIMII VARMASTI Yksi sadasta on toki askel eteenpäin, mutta harppaukseksi sitä ei voi kutsua. Loikka saatiin aikaan yksinkertaisella reseptillä: euron kolikolla. Vuoden 2008 alkupuolella Sonera muutti laajakaista-asiakkaidensa laskutusta niin, että paperilaskulle tuli yhden euron hinta. Jo lehdistötiedotteen jakelun jälkeen verkkolaskujen määrä lähti nousuun ja käyrä kiipesi rivakkaa tahtia ylöspäin koko loppuvuoden. Sen jälkeenkin kasvua on ollut, mutta hillitymmin. Halusimme laskuttamiseen läpinäkyvyyttä. Paperilaskun saa, mutta siitä syntyvät kulut maksaa vastaanottaja. Eikä enää niin, että paperilaskujen kulut jaetaan kaikkien asiakkaiden kesken, vaikka osa heistä hoitaa asiansa verkossa. Oppia voitaisiin hakea myös ulkomailta. Norja, Viro ja Tanska ovat selvästi Suomea edellä sähköisissä kuluttajalaskuissa. Osuus vaihtelee 20 ja 50 prosentin välillä. Tanskassa prosessi sai heti alkuun lentävän lähdön, kun mukaan saatiin kaikki isot laskuttajat Tanskan valtiota myöten. Toki pitää muistaa, että aivan kaikki eivät voi vastaanottaa nykyisiä sähköisiä laskuja. Heitä varten tarvitaan muita maksutapoja. Sellainen voi olla esimerkiksi pankkien tulossa oleva Suoramaksu-palvelu, joka on yhtä helppokäyttöinen kuin suoraveloitus niille, jotka eivät käytä verkkopankkia. Yhä useammin Soneran asiakas saa sähköisen laskunsa mukana myös monenlaista ajankohtaista tietoa. Olemme lisänneet laskuihin muun muassa linkkejä videoihin tuotteistamme ja palveluistamme. Nyt neljän vuoden asennekampanjoinnin jälkeen putken päässä näyttäisi vilkahtelevan toiveikas valo. Ilmapiirissä on selvä muutos, sähköinen lasku kiinnostaa ja helppous, vihreys sekä laskuttamisen kulujen läpinäkyvyys alkavat mennä läpi, naurahtaa Hannu Savolainen. Ehkäpä suomalainen kuluttaja on taipumassa.
sähköinen aalto yrityslaskuissa Yrityksissä laskutuksen kustannusten vipuvarsi toimii paremmin kuin kuluttajamarkkinoilla. Mitä suurempi yritys sen useammin mutkat katoavat laskutuksesta. - Sähköinen laskutus etenee nyt erittäin hyvin, arvioi Puukeskuksen talousjohtaja Outi Sandelin ja jatkaa, että Puukeskukseen tulee myös pienyrittäjiltä jatkuvasti pyyntöjä laskutuksen muuttamisesta sähköiseen muotoon. 300 000 laskun Puukeskus on Suomen johtava rakennustarvikeliike ammattilaisasiakkaille. Se palvelee paikallisia ja valtakunnallisia rakennusliikkeitä, teollisuutta, kuluttajia ja jälleenmyyjiä. Tällä hetkellä kolmannes myyntilaskuista kulkee ilman paperia ja ostolaskujen kohdalla osuus on hiukan suurempi. Puukeskuksen taloushallinto keskitettiin vuonna 2008 ja kauppa ei riitä. sen jälkeen on edetty rahat on myös määrätietoisesti kohti tehokkaampaa ja saatava. varmempaa prosessia. Laskutus alkaa jo myyntihetkellä, joten jokaisen 200 myyjän pitää ymmärtää kauppaan liittyvät mahdolliset riskit. Pelkkä kauppa ei riitä, myös rahat on siitä saatava. - Ohjaamme laskutusprosessia sisäisesti tiukalla kädellä, tarvittaessa jopa myyjän tulokseen puuttumalla, kertoo Sandelin. Virtaviivaistaminen ja sähköistäminen. Siinä ovat Puukeskuksen laskutuksen kehittämisen ohjenuorat. Tehostamiseen kuuluu myös yhteistyö Lindorffin kanssa. Sen myötä maksumuistutukset lähtevät ajallaan ja tasapuolisesti kaikille. Tiukkuudesta on ollut selvää hyötyä. Suhdanneherkällä alalla toimivalla yrityksellä ei ole varaa virheisiin, sillä luottotappiot kertyvät nopeasti suuriksi pienistäkin puroista. tarvittavat tiedot siirtyvät automaattisesti verkkopankkiin, sanoo Soneran laskutusjohtaja Hannu Savolainen. - Pienyrittäjät näyttävät kuitenkin käyttäytyvän hyvin samaan tapaan kuin yksityishenkilöt, eivätkä he usein ymmärrä, että sähköisen laskun voisi siirtää maksamisen jälkeen suoraan tilitoimistoon paljon helpommin kuin mappiin. JOHAN AHLROTH RAHA PARAS KANNUSTAJA Myös Sonerassa on nähty yritysten kiinnostus sähköiseen laskutukseen. Eikä ihme, sillä esimerkiksi valtionhallinnossa on laskettu, että paperisen laskun käsittelyyn kuluu työtunteja 30 euron edestä kun sähköisestä selvitään 9 eurolla. Raha onkin ollut paras kannustaja yrityspuolella. TeliaSonera laskuttaa paperisesta yrityslaskustaan 10 euroa. Siinä menee selvästi kipuraja, sillä myös pienet yritykset siirtyvät nyt vauhdilla sähköisten laskujen maailmaan. Muitakin hyötyjä sähköisyydestä on. - Uskomme vakaasti, että sähköinen laskutus on eduksi myös pienyrittäjälle. Mappien ja rei ittämisen aika on jo todellakin ohi. Kyllä pienyrittäjänkin aika on arvokasta, joten miksi käyttää sitä viitenumeroiden naputteluun? Myös virheiden määrä pienenee sähköisten laskujen myötä selvästi, kun maksamiseen Yhä useampi yrittäjä haluaa siirtyä sähköiseen laskutukseen, kertoo Puukeskuksen talousjohtaja Outi Sandelin. confidence / 09
ASIAKASCASE Meillä on sama tapa toimia ja samat järjestelmät kaikissa maissa, kertoo Group Controller Heli Rosenberg. suojaa joka tilanteeseen lainapeitteen suojapeitteiden avulla rakentaminen onnistuu niin lumimyrskyissä kuin kaatosateessakin. vuokrabisneksessä laskutuksesta haasteellisen tekevät monenkirjavat rakennusyritykset, joita löytyy joka junaan. Teksti: Irina Haltsonen Kuvat: Johan Ahlroth 10 / confidence
Töitä paiskitaan rakennustyömailla lumityrskyistä ja kaatosateista huolimatta. PVC:stä tehtyjen telttojen suojissa voi lämmityslaitteen avulla tehdä hommia jopa ilman hansikkaita, vaikka ulkona paukkuisi 20 asteen pakkanen. Lainapeite tarjoaa vuokrattavia suojausratkaisuja tilanteesta, vuodenajasta ja asiakkaiden tarpeista riippuen. Liikeidea sai alkunsa 1950-luvulla Tampereella, kun Tampella haki pellavalle uusia käyttökohteita pellavateollisuuden hiipuessa. Näin saivat alkunsa purjekankaasta valmistetut suojapeitteet, joita alettiin vuokrata eteenpäin. Nykyisin Lainapeite on osa pohjoismaista Nordic Shelter Solutions (NSS) -ryhmää. Suojapeitteiden lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu erityisesti rakennustyömaiden tarpeisiin soveltuvia sääsuojia ja telineitä, kertakäyttöisiä sahatavarasuojia, PVC-varastohalleja ja muun muassa tapahtumien järjestämiseen soveltuvia juhlatelttoja. Lainapeitteen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat rakennuskonevuokraamot, jotka vuokraavat Lainapeitteen tuotteita eteenpäin omista toimipisteistään. Kaikkiaan edustajia on noin 100 eri puolilla Suomea. MONISTUVA TOIMINTAMALLI Laskutuksen näkökulmasta lainapeitteiden vuokrausmyynti pyörii erittäin virtaviivaisesti. Kun asiakas vuokraa peitteen, voi Lainapeitteen jälleenmyyjä syöttää sopimustiedot suoraan yhtiön nettipohjaiseen vuokrausjärjestelmään, josta tiedot siirtyvät automaattisesti ERP-toiminnanohjausjärjestelmään. Seuraavana yönä laskun tiedot siirtyvät laskutusta hoitavan palvelukumppanin eli Lindorffin järjestelmään. Verkkolaskua käyttäville asiakkaille Lainapeitteen lasku saapuu heti seuraavana päivänä, paperilaskua käyttävillä aikaa kuluu postituksen ja postinkannon verran pidempään. Lindorff on hoitanut Lainapeitteen laskuliikennettä ja myyntireskontraa vuodesta 2009 lähtien. Kuukausittain Lainapeitteeltä lähtee keskimäärin 1 400 laskua. Ulkoistuksen avulla pääsimme itse eroon rutiinitöistä, samalla kun maksuviiveisiin reagointi ja maksujärjestelyt siirtyivät asiantuntijoiden hoidettavaksi. Koko laskutusketjun yhtenäisellä hallinnoinnilla halusimme myös nopeuttaa saatavien kiertoa, NSS-ryhmän Group Controller Heli Rosenberg kertoo. Projektin alkuvaiheen haasteista selvittyämme yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tavoitteena on monistaa Suomessa käyttöön otettu ja jatkuvasti kehitettävä yhteistyömalli myös muihin NSS-konsernin toimintamaihin, Ruotsista ja Tanskasta aloittaen. Oman haasteensa Lainapeitteen bisnekseen tuo, että rakennusprojekteissa on usein mukana jos jonkinmoista yrittäjää. Meillä on sama tapa toimia ja samat järjestelmät käytössä kaikissa maissa. Siksi kehitämme Lindorffin kanssa taloushallinnon ulkoistamisen mallia sellaiseen muotoon, että se toimii missä tahansa, Rosenberg kertoo. HYVÄ ASIAKASKOKEMUS VARMISTETAAN Lainapeitteen vuokrausbisneksessä on omat erityispiirteensä. Yksi niistä on, että rakennusyhtiöt toivovat yleensä laskutusta työmaittain ja -kohteittain. edelliset kaksi lumista talvea ovat olleet erinomaisia bisneksellemme. Samalla yrityksellä on siis useita asiakasnumeroita, vaikka laskut maksaa keskitetysti yksi ja sama rakennusyhtiö. Tämä edellyttää järjestelmiltä joustavuutta, Rosenberg täsmentää. Lindorffin Lainapeitteelle tuottamassa laskutusprosessissa lähtökohdaksi on otettu hyvä asiakaskokemus. Asiakaspalvelussa on huomioitu Lainapeitteen eri asiakasryhmien merkitys ja tarpeet ja palvelumallit pyörivät pitkälti asiakaskohtaisina. Esimerkiksi hyvitykset pystytään käyttämään tehokkaasti asiakkaan toivomalla tavalla. ENNAKOIMALLA EROON LUOTTOTAPPIOISTA Suuri osa asiakkaista on suuria ja vakiintuneita, mutta vastaan tulee myös yrityksiä, joiden talous on vaakalaudalla. Joskus maksamattomien laskujen takaa löytyy konkurssiin mennyt yrittäjä. Myös juhlatelttojen vuokraajiin mahtuu hyvin erilaisia asiakkaita, joista monella ei välttämättä ole kovinkaan vankkaa taloudellista taustaa tai kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Kuka tahansa voi järjestää kylätapahtuman, johon sitten tarvitaan vuokralle juhlateltta tai kaksi. Pyrimme minimoimaan luottotappioita siten, että tuntemattomampien uusien asiakkaiden kohdalla saatamme edellyttää maksua osittain tai kokonaan etukäteen, Rosenberg kertoo. SADE SAA BISNEKSEN HYMYILEMÄÄN Sääsuojauksen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Suomessa on pitkän talven ja kostean syksyn ansiosta jo valmiiksi reilusti kysyntää. Lainsäädännölläkin pyritään edistämään kuivissa tiloissa rakentamista, jotta homeongelmista päästäisiin eroon. Loska ja räntäsade lisäävät heti meidän tuotteidemme kysyntää. Siksi toivommekin aina, että talvesta tulisi oikein pitkä ja luminen, Rosenberg naurahtaa. Edelliset kaksi lumista talvea ovatkin olleet erinomaisia bisneksellemme. Lainapeite Oy Vuonna 1956 perustettu suojaamiseen liittyvien palvelujen ja ratkaisujen tarjoaja. Kuuluu pohjoismaiseen Nordic Shelter Solutions (NSS) -ryhmään, jolla on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Saksassa. Haaste: Monenkirjavan asiakaskunnan edellyttämä työmäärä laskujen käsittelyssä. Suoritusten kohdistaminen eri asiakasnumeroille ja asiakaskohtainen hyvitysten käyttäminen. Saatavien kierron nopeuttaminen. Ratkaisu: Laskutusketjun ulkoistaminen Lindorffille. Laskutietojen välitys ERP-järjestelmästä, verkkoja paperilaskujen viiveetön jakelu, joustavat palvelumallit maksuasioissa ja maksusuoritusten käsittelyssä. confidence / 11
12 / confidence
ilmassa tuulten armoilla vaikka pilotin käytössä on uusin tekniikka, pallolentäminen noudattaa satoja vuosia vanhoja lainalaisuuksia. palloa ei voi ohjata, vaan suunnan sanelee tuuli. viime vuosina pallolennoista on tullut myös suosittuja yleisötapahtumia. Teksti: Marjut Tervola Kuvat: Johan Ahlroth Maa jalkojen alta vain katoaa. Nousu ylös on nopea ja tasainen kuin matkaisi korkeuksiin pilvenpiirtäjän hissillä. Puiden latvat vilistävät ohitse. Talot alla loittonevat pieniksi miniatyyrirakennelmiksi. Tiet halkovat kiemurrellen metsiä ja pellot muodostavat laatikkomaisia kaistaleita. Sitten nipistää vatsanpohjasta. Alas maahan on satoja metrejä. Kori jalkojen alla heijaa hiljaa ja kevyt tuuli puhaltaa kasvoille. Kuumailmapallolla on tehty yleisölentoja 80-luvun lopusta lähtien. Kävijämäärät ovat kasvaneet etenkin 2000-luvulla, kun myös tavalliset ihmiset löysivät pallolennot. Lentoja tekeviä yrityksiä on Suomessa vajaa kymmenen. Moni saa lennolle lahjakortin, mutta pallolennot ovat suosittuja myös työporukoiden keskuudessa. Lento sopii hyvin esimerkiksi virkistyspäivän ohjelmanumeroksi. Kokemus on ainutkertainen. Tämä on oiva vaihtoehto ravintolaillalliselle. Päänsärkyäkään ei ole seuraavana päivänä, pallolentoja järjestävän Kuumailmapallo.comin pilotti Samuel Holm kertoo. Poikana pallolentämisen aloittanut Holm on viime vuodet lentänyt Lindorffin nimikkopalloa. Useimmin matkustajat kuvailevat lentoa sanalla "uskomaton". Tunne on kuin Liisalla Ihmemaassa. Korkeanpaikan kammosta korkeanpaikan kammosta kärsivätkään eivät pelkää pallolennon aikana. se on erikoista. kärsivätkään eivät pelkää pallolennon aikana. Se on erikoista, Holm kertoo. Paperipussia ei ole tarvinnut kenellekään antaa. Kesähelteellä joku on pyörtynyt, koska pallossa on kuumempi kuin maan pinnalla. Silloin on laitettu jalat kohti taivasta. RAUHALLISUUS VALTTIA Kuumailmapallolentämisessä yhdistyvät perinteinen ilmailun seikkailuhenki ja nykyaikainen lentäminen. Vaikka pilotilla on käytössään gps-laitteet ja säämittarit, lentäminen noudattelee samoja lainalaisuuksia kuin 1700-luvun lopulla, jolloin pallolennot keksittiin. Palloa ei voi varsinaisesti ohjata, vaan se kulkee tuulen mukana samaan suuntaan ja samalla nopeudella. Säätelemällä pallon korkeutta on mahdollista hyödyntää erilaisia ilmavirtauksia. >> confidence / 13
Pilotti Samuel Holm lämmittää polttimilla pallon ilmaa lentoon lähtöä varten. Tunnelma tiivistyy. Erja Huhdanmäki ja Seija Kautonen seuraavat valmisteluja Ennen lentoa Holm päästää ilmaan heliumpallon. Vaikka tutkisi kuinka ennusteita, vain heliumpallosta voi varmasti päätellä, mihin suuntaan lähdetään, hän kertoo. Pilotin tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Ilmassa ei saa hötkyillä, sillä hermoilu säikyttää matkustajat. Pallolento kysyy myös kärsivällisyyttä. Pallolla leijutaan ilmassa, ja siksi se ei välttämättä sovi vauhdista ja tiukoista kurveista pitävälle. Pallolentäminen on keliherkkä urheilulaji. Liian kova ja liian heikko tuuli estävät lentämisen, samoin matalalla olevat pilvet. Kesällä joka viides päivä on lentokelvoton, talvella jo joka toinen. Palkitsevinta on lajin vaihtelevuus. Yksikään lento ei ole samanlainen. Tämä on kuin golfin peluu, hyvin addiktoivaa. Kun kaikkiin tilanteisiin ei pysty itse vaikuttamaan, koskaan ei voi tietää, mitä lennolla tapahtuu. ALKUUN PILOTIN OPISSA Holm itse aloitti pallolennot yhdessä isänsä ja identtisen kaksoisveljensä Tuomaksen kanssa Kuusankoskella 1993. Vaikka yleisölennätykset ovat yleistyneet, pallolennon harrastajat ovat viime vuosina vähentyneet. Ainut tapa päästä kiinni lajiin on pyrkiä kokeneen pilotin oppiin. Ahkera voi saada lupakirjan parissa viikossa. Sitä ennen on kuitenkin kierrettävä kokeneen pilotin mukana, avustettava tätä lennoilla ja opeteltava huoltamaan varusteita. Kuumailmapalloilulla elää Suomessa muutama yrittäjä. Holm on valmis diplomi-insinööri, joka opiskelee nyt lääkäriksi. Pallolento on hänelle harrastus, joka vie kaiken vapaa-ajan. Syyskuussa hän osallistui veljensä kanssa Kuumailmapallopilotti Samuel Holmin hurjimmat hetket Sveitsin Alpit "Olin lentämässä Alpeilla 3,5 kilometrin korkeudessa. Vuoristossa puhalsi arvaamattomia rotaatiovirtauksia, jotka alkoivat heitellä palloa rajusti. Ohjaaminen oli vaikeaa ja vauhti nousi 80 kilometriin tunnissa. Tunne oli sama kuin olisi ollut kuivausrummussa." lajin EM-kisoihin Barcelonassa, viime vuonna MM-kisoihin Unkarissa. Holm on lentänyt myös Sveitsissä, Virossa ja Venäjällä. Kisalennot ovat tarkkuuslentoja. Pilotti voi itse valita lähtöpaikan ja maalirastit, joihin pudotetaan hiekkapusseja. Pussit tarkimmin pudottanut voittaa. SUOMESSA TURVALLISTA LENTÄÄ Suomessa on turvallista harrastaa pallolentoa. Täällä ei ole Holmin mukaan voimak- Rovaniemi "Lähdin Lapissa etsimään laskeutumispaikkaa Rovaniemen lentokentän pohjoispuolelta. Siellä ei ollut kuin metsää. Karttaan merkittyjä metsäteitä ei löytynyt. Lopulta tein pakkolaskun ryteikköön niin, että kori ratisi puiden oksistossa. Ihmeen kaupalla pallo säilyi ehjänä." Ihmisraketti "Olemme extreme-hyppääjä Visa Parviaisen kanssa harjoitelleet vuosia kuumailmapallosta tehtyä rakettihyppyä, jossa Visa lentää nilkkoihin kiinnitettyjen suihkumoottoreiden avulla. Lieskat lentävät lahkeista, samalla kun miehen vauhti kiihtyy 200 kilometriin tunnissa. Harjoittelimme temppua sata kertaa, ennen kuin se alkoi onnistua. Hurja ilmalento kestää kuusi minuuttia." 14 / confidence
pallolennolla maa katoaa alta Ei mene kuin hetki kun kori irtoaa kevyesti maasta. Passelin tiimi valmiima seikkailuun: Erja Huhdanmäki (vas.), Niina Pakkala, Matti Kasari, Päivi Kleemola ja Seija Kautonen sekä Lindorffin Mikael Westerholm. kaita tuulia, jotka rikkoisivat pallon kesken lennon. Suurimman vaaran lentäjälle aiheuttavat sähkölinjat. Niitä voi olla vaikea huomata, etenkin jos laskeutuu pimeässä. Sen sijaan, jos polttoaine loppuu tai poltin särkyy, peliä ei ole vielä menetetty. Koska ilma pysyy pallossa, laskeutuminen on mahdollista. Vaikka pallolento vaikuttaa hurjalta, Holmin mukaan se ei ole extremeä. Kuumailmapalloilu on kunniakas, satoja vuosia vanha harrastus. Se oli suosittua etenkin ranskalaisen yläluokan keskuudessa. Extreme on jotain uutta, jossa pyritään äärimmäisiin suorituksiin, hän sanoo. Yhden mieleenpainuvimmista lennoista hän teki Järvenpäästä. Toisilleen täysin tuntemattomat mies ja nainen nousivat lennolle. Molemmat olivat saaneet lennon lahjakorttina. Vuoden päästä he uusivat saman lennon kihlaparina. Haluatko päästä pallolennolle? Kerro palautekortilla mielipiteesi Confidencen tästä numerosta, esimerkiksi tästä jutusta, ja voit voittaa lennon ensi kevääksi. kuumailmapallo.com on tehnyt yleisölentoja vuodesta 1988. Yrityksen kalustoon kuuluu myös lindorffin kuumailmapallo, jolla lennetään noin 80 kertaa vuodessa. Viisi ohjelmistoyhtiö Passelin työntekijää oli mukana elokuussa Lindorffin isännöimällä pallolennolla. Myyntineuvottelija Matti Kasarille kokemus on ensimmäinen laatuaan. Varsin mielenkiintoinen ja jännittävä kokemus. Mukavaa ja leppoisaa menoa, Kasari kertoo. Lähes puolitoista tuntia kestänyt lento lähti Ulvilasta, kiersi kahden kilometrin korkeudessa Porin yllä, ja laskeutui takaisin lähtöpaikalleen. Pallo kulki noin 20 kilometriä tunnissa leppoisassa kaakkoistuulessa. Myyntineuvottelija Seija Kautonen oli ensin perua osallistumisensa, mutta uskaltautui mukaan pilotin rohkaisemana. Olen ollut mukana lentokoneen pakkolaskussa, siitä on jäänyt kammo. Pilotti vaikutti kuitenkin niin ammattitaitoiselta ja kokeneelta, että häneen oli heti helppo luottaa, Kautonen kertoo. Kautosesta jännittävintä oli tajuta, kuinka pienessä korissa seitsemän ihmistä matkusti. Pallolennolla oli varsin tiivis tunnelma, kun matkustajat seisoivat vieri vieressä. Jos yksi liikkui, koko kori heilui. Kasarista hienoin hetki oli nousu. Jos pitäisi valita, menisinkö ahtaaseen paikkaan vai korkeaan mastoon, valitsisin ahtaan paikan. Ihmeellistä oli se, että vaikka nousimme korkealle, se ei tuntunut siltä. Kosketuspinta maahan katosi niin huomaamatta, Kasari kertoo. Nousun jälkeen seurue sai ihailla hulppeita maisemia. Kuumailmapallosta näki 50 kilometrin päähän aina Rauman saaristoon asti. Sekä Kasaria että Kautosta hämmästytti, kuinka tarkasti pilotti Samuel Holm osasi ohjata alastulon. Kuumailmapallo laskeutui täsmällisesti kahden pellon väliin tielle. Tömäystä maahan tuskin tunsi. Ilman muuta suosittelen jokaiselle, jos tilaisuus tulee eteen, Kasari rohkaisee. confidence / 15
reportaasi velkojen voittajaksi Teksti: Silja Sarkamo Kuvat: Johan Ahlroth kymmenen vuotta sitten sari lehtonen nousi kuiville ja sai otteen veloistaan. nykyisin hän auttaa muita vaikeassa elämäntilanteessa olevia, ja esittää yhden toiveen velkojille. Rautatieasemalta pääsee suoraan Itsenäisyydenkadulle. Kävele mäki ylös, ja näet vasemmalla puolen tietä Nordea Pankin ja Tammelan apteekin. Kun kierrät kulman ympäri sisäpihalle, löydät B-portaan. Hissillä 3. kerrokseen ja olet lasioven takana, jossa lukee A-Kiltojen Liitto ry. Soita ovikelloa, niin tulen avaamaan. Jos eksyt, tulen apuun. Hankekoordinaattori Sari Lehtosen opastus ei jätä sijaa erehtymiselle. Selkeys on epäilemättä hänen työssään tärkeää. Sari kouluttaa Tampereelta käsin tukihenkilöitä auttamaan syrjäytyneitä talous- ja velka-asioissa ympäri Suomen. 90 prosentilla päihdeongelmaisista on raha-asiat ihan sekaisin. Velat on lakaistu maton alle, mutta kun raitistuminen lähtee käyntiin, ne nousevat mieleen ja kasvaa halu järjestää asiat kuntoon, Sari sanoo. Kansalaisjärjestöjen yhteiskokeiluna alkanut Omille jaloille -tukitoiminta on nykyisin osa Takuu-Säätiön toimintaa, jota kumppanuusjärjestöt, esimerkiksi A-Killat, tukevat. Kuten asiakkailla, myös useimmilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on alkoholi-, huume- tai vankilatausta. Niin on Sarillakin, mutta mennään ulos Sorsapuistoon puhumaan siitä. SELKÄ SEINÄÄ VASTEN Keskikaljabaareissa viihtyneen, amfetamiinikoukkuun jääneen kolmen lapsen äidin elämässä käännekohta tuli eteen keväällä 2000. Lapset oli viety pois, ja vanhat ihmissuhteet katkenneet. Heräsin Pyynikin yksiössä pennittömänä, ei ollut päihteitä, ei edes tupakkaa. Puhelinliittymä oli suljettu maksamattomien laskujen vuoksi. Ei mennyt kovin kauaa kun ovikello soi, ja sain vielä vuokraemännältä häädön. Viimeinenkin ikkuna meni kiinni, eikä ollut ketään kenelle olisi edes halunnut soittaa. Pohjakosketuksesta alkoi raitistuminen, ensiyrityksen ja erehdyksen kautta A-klinikkasää- tiön kuntoutumiskeskuksessa. Sieltä järjestyivät selvän elämän ainekset: asunto Kotikartanon tukikodista ja avohoito Turvaverkko ry:n vertaisryhmässä. Velkarästejä oli muuallekin kuin vuokranantajalle, puhelinoperaattorille ja tupakkakioskiin. Kun Sarille 2003 myönnettiin velkajärjestely, nollamaksuohjelmaan kirjattiin 330 000 euroa velkoja. Mukana oli nuoruuden avioliiton aikaista kodinperustamislainaa, autolainaa ja luottokorttivelkoja. Pottiin kaatui lisäksi Sarin takaamia yrityslainoja sekä päihdevuosien sakkoja ja rikoskorvauksia kaikki 10 vuotta hoitamatta. kipsissä oleva ihminen haluaa velkojan tyytyväiseksi ja nopeasti pois tilanteesta. Kärsin koko nuoren aikuisuuden huonosta olosta. Nyt ajattelen, että se oli huono omatunto. Otin liikaa velkaa ja tein muuta typerää, jota en itse hyväksynyt. Jo avioeron koittaessa tuntui, ettei tästä selvitä millään. En ole koskaan hallinnut rahankäyttöä, ja minullakin oli sellainen lapsellinen käsitys, että kyllä ne pankissa tietävät, voidaanko meille myöntää lainaa. Meidätkin olisi pelastanut positiivinen luottorekisteri tai vastaava velkaantumisen pysäyttävä elin. LISÄÄ LUOTTAMUSTA IHMISEEN Velkojen järjestäminen ei ole ensimmäisiä asioita päihdeongelmasta toipuvan agendalla, mutta ei niitä viimeisiäkään. Velat lannistavat ihmisen, joka on muutenkin heikoilla. Ei kannata mennä töihin, kun vouti vie kaiken. Ei kannata raitistua, kun on tällaiset velat. Minunkin piti hyväksyä jättivelkani, kun ensimmäinen velkajärjestely-yritys jäi kesken. Piti tehdä valtavasti kasvutyötä, mutta en sulkenut pois opiskelua ja työtä. Halusin olla raittiina veloista huolimatta, Sari sanoo. Päätöstä ei horjuttanut sekään, että maksuohjelman jäljiltä jäi melkoinen potti lisäsuoritusvelkoja, joita kolmen lapsen yksinhuoltajan on maksettava edelleen. Omia tai tuettavien velka-asioita setviessään Sari sanoo saaneensa aina hyvää palvelua ulosottomiehiltä ja perintäyhtiöstä. Yhden toiveen hän kuitenkin esittää. Lähtökohtana palvelutilanteessa toivoisi olevan, että ihmiseen luotettaisiin. Monien työssä kyynistyneiden asenne on se, että tuo yrittää juonia niin paljon kuin mahdollista. Yleensä maksusopimus epäonnistuu yksinkertaisesti siksi, että se on tehty liian tiukaksi, eikä kipsissä oleva ihminen ole kehdannut sitä sopimustilanteessa sanoa. 12 ASKELTA AIKUISEKSI RAHANKÄYTTÄJÄKSI Sarin mukaan päihdeongelmasta toipuminen on aikuiseksi kasvamista. Siihen tarvitaan peilejä, toisia ihmisiä. Ihmisen tarve on sama talousvaikeuksissakin. Velkaantumiseen liittyy niin suuri häpeä ja epäonnistumisen kokemus. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat kertaalleen suoriutuneet isoista veloista ja sitten tilanne leviää käsiin uudelleen. Samalla tavalla kuin päihteistä toipumiseen, meillä pitäisi olla keinoja hallitsemattomasta rahankäytöstä toipumiseen. 12 kohdan ohjelma siihen, miten kasvaa aikuiseksi rahankäyttäjäksi. Sitä Sarikin yrittää yhä ratkaista. Sarin nettipäiväkirjaa, esimerkiksi uudesta PAryhmästä (Penniless Anonymous), voi lukea osoitteessa www.takuu-saatio.fi/omille-jaloille 16 / confidence
2. Kaverit kertovat, että tämä tyyppi muuten tietää raha-asioista. 1. 3. 1. Tukihenkilö on pyllylle potkija ja toinen korvapari virastoissa. Oman elämän pitää olla kunnossa, jotta jaksaa tukea toista, Sari Lehtonen muistuttaa. 2. Menneisyyteen ei pidä jäädä mesoamaan, tärkeintä on mitä tehdään nyt, kuuluu Sarin elämänohje. 3. Kolmen lapsen yksinhuoltajaperheessä laskut maksetaan tärkeysjärjestyksessä, ja jos rahaa jää, lyhennetään velkoja. 4. Rotat ovat Sarin ja lasten yhteinen harrastus. 5. Monilla paikkakunnilla Omille jaloille -tukitoiminta pyörii jo itsekseen, esimerkiksi osana A-kiltojen yhdistystoimintaa. Mutta jatkuvuus on tärkeää, uusia vapaaehtoisia ja koulutusta tarvitaan koko ajan. 5. 4. confidence / 17
Lindorffin palveluasiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa vastausvuorossa Jari Särkijärvi. perintä on yksi luotonhallinnan osa-alue, sen häiriötila. MILLAISET HEIKOT SIGNAALIT ENNAKOIVAT ASIAKKAAN MAKSUKYVYTTÖMYYTTÄ? Ensimmäinen merkki asiakkaan maksukyvyn heikentymisestä ovat yleensä maksuaikoihin liittyvät yhteydenotot. Asiakas voi pyytää niin maksuehtojen muuttamista kuin yksittäisen eräpäivän siirtämistä eteenpäin. Kassavirtaongelmista saattaa kieliä myös se, että yritys lakkaa käyttämästä hyväkseen käteisalennusmahdollisuutta. Ongelmien kasaantuessa laskuja aletaan hoitaa järjestelmällisesti eräpäivän jälkeen, maksumuistutus- tai perintävaiheessa. Käteiskauppaan siirtymistä kannattaa vakavissaan harkita, jos tilanne ei korjaudu muutaman kuukauden kuluessa. Jos laskun summa on pieni, jo yksittäinen pyyntö maksuajan pidentämisestä on hälyttävä. Omia havaintoja tukee häiriömerkintöjen ilmaantuminen luottotietorekisteriin. Vaikka julkiset merkinnät kertovat pikemminkin jo tapahtuneesta kuin tulevasta, yrityksen tärkeimmille toimittajille ne voivat olla ensimmäinen merkki maksuvaikeuksien olemassaolosta. Luottohäiriöiden ensimmäinen aalto ovat maksuviivemerkinnät. Yhteistyökumppanien kautta kantautuneet tiedot käteismyynnistä ja muiden toimittajien hakemat protestoinnit ovat jo selkeitä merkkejä suuremmista ongelmista, ne eivät jätä paljoa arvailujen varaan. MITÄ LASKULLE MYYDESSÄ PITÄISI OTTAA HUOMIOON, JOTTA MAHDOLLINEN PERINTÄ TUOTTAISI TOIVOTUN TULOKSEN? Perintä on yksi luotonhallinnan osa-alueista, oikeammin sen häiriötila. Jos tähän häiriöön joudutaan, sen korjaamista edesauttavat muun muassa asiakkaan tavoittaminen sekä laskuinformaation selkeys. Oikean yritysasiakkaan tavoittamisessa tärkein tarvittava tieto on yksilöintitieto eli y-tunnus, jonka voi varmistaa maksutta viranomaisten YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi). Laskun hyväksymistä ja maksamista edistävät puolestaan oikea laskutusosoite (toimitus- ja laskutusosoitteet ovat monilla yrityksillä eri kaupungeissa, joskus jopa eri maissa) sekä se, että tiedossa on myös tilauksen tai kaupan tehnyt henkilö. Jos yritystä ei löydy viranomaisrekistereistä, kauppa on syytä tehdä luonnollisen henkilön kanssa. Kuluttaja-asiakkaan osalta oleellisia tietoja ovat koko nimi sekä tarkka, väestörekisterin mukainen osoite. Kaikkein parhaiten suomalaiset erottaa henkilötunnuksesta, jos se on mahdollista kaupan yhteydessä kysyä ja tallentaa. Puhelinnumero tukee tehokasta yhteydenottoa tilanteessa, jossa maksut jäävät rästiin. Laskujen sisällön ja ulkoasun selkeydellä on iso merkitys, myös perintätilanteissa. Selkeä lasku tekee maksamisesta helppoa, epäselvä tai puutteellinen lasku aiheuttaa puolestaan turhia viiveitä, ihmettelyjä ja selvittelyjä. Laskusta on käytävä selkeästi ilmi, kenelle lasku kuuluu, kuka laskuttaa ja mistä laskutetaan, maksettava määrä, maksuajankohta, maksutiedot sekä yhteystiedot mahdollisia yhteydenottoja varten. Laskussa kuuluu myös mainita viivästysseuraamuksista, kuten maksumuistutusmaksun perimisestä, jotta myöhästymisen seuraukset eivät tule asiakkaalle harmistuttavana yllätyksenä. Askarruttaako sinua joku laskutukseen tai perintään liittyvä käytännön kysymys? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla confidence@lindorff.fi. Vastaamme siihen tällä palstalla. 18 / confidence
kuntakierros PLUGI apua kulttuurikunnan tarpeisiin kovalla vauhdilla kasvava kirkkonummen kulttuurikunta miettii tarkkaan, mihin pikkuruisen taloushallinnon voimavarat kannattaa suunnata. perintäkumppanina on toiminut jo vuodesta 2000 lähtien lindorff. Kansallisromanttisen Hvitträskin rakennuttivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Uudellamaalla, 20 kilometriä Hel- men perintäyhteistyökumppanina aikana. Myös SEPA on työllistänyt singistä länteen sijaitseva 37 000 2000-luvun alusta alkaen. Heinä- taloushallintoa. asukkaan Kirkkonummi tunne- kuusta alkaen yhteistyötä on tiivis- Uskon, että jatkossa omalla ta- taan kulttuurihistoriastaan. Näh- tetty ja nyt laskutiedot siirretään loushallinnollamme on aiempaa tävyyksiä riittää keskiaikaisesta integroidusti heti erääntymisen enemmän aikaa tiedon analysoin- kivikirkosta ja kansallisromantti- jälkeen Kirkkonummen talous- tiin ja suunnitteluun, kun rutiini- sesta taiteilija-ateljeesta Hvitträs- hallintojärjestelmästä Lindorffin työt jäävät vähemmälle. kistä aina Porkkalan historialliseen sotilastukikohtaan. Kirkkonummi on yksi pääkaupunkiseudun kasvukunnista, jonka asukasmäärä on 2000-luvulla lisääntynyt jopa 2 prosentin vuosivauhtia. Kunnan talouden ta- muistutettavaksi. Ulkoistaminen mahdollistaa sen, että pystymme toimimaan olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Perintää ei pysty hoitamaan järkevällä tavalla muiden töiden ohessa, Kirkkonummen kunnan talousjoh- UUTTA POTKUA PERINTÄÄN PALVELUA UNOHTAMATTA Pieniniemen mukaan ulkoistaminen on kunnalle myös taloudellisesti järkevää, sillä vuositasolla laskuja lähtee eteenpäin lähemmäs LEENAN MENOVINKKI: Leena suosittelee Kirkkonummenkävijöille Hvitträskiä, joka toimii museona. sapainottelu on haastavaa, sillä taja Leena Pieniniemi sanoo. 300 000. Aiemmin niistä on perin- tarvetta on jatkuvasti suurille in- Kirkkonummella on myös ol- tään asti päätynyt 2 000 4 000. vestoinneille, esimerkiksi uusien lut käynnissä mittavia kehitys- Kun perintäalan ammattilainen asuinalueiden infrastruktuuriin ja hankkeita; muun muassa koko hoitaa asian, on varojen kotiutta- suutta vastailla kyselyihin iltaisin terveyspalveluihin. talouden ohjausjärjestelmä ja kir- minen myös tehokkaampaa, Pieni- ja viikonloppuisin, toisin kuin Lin- TALOUSHALLINTOA PYÖRITETÄÄN TIIVIILLÄ YDINTIIMILLÄ janpitojärjestelmä ovat menneet hiljattain uusiksi. Uusi järjestelmä on tarkoitus saada kokonaisuu- niemi sanoo. Samalla kuntalaisille on tarjolla parempaa palvelua. Meillä ei dorffilla, Pieniniemi summaa. >> Lisätietoja kuntaratkaisuista: Lindorff on toiminut Kirkkonum- dessaan käyttöön loppuvuoden kuntana ole esimerkiksi mahdolli- arto.kallio@lindorff.fi KUNTAKIERROKSEN ETAPIT Tampere Lohja Karkkila Kerava Helsinki Rovaniemi Kouvola Oulu Länsi-Turunmaa Kainuu Kirkkonummi 188 km 44 km 61 km 31 km 815 km 735 km 528 km 643 km 635 km 577 km confidence / 19
PAINAVAT SANAT askarruttaako joku juridinen kysymys? kysy lisää lindorffin lakiasianpalveluista: yksikön päällikkö auli suominen, puh. 010 2700 323. HELPOTUKSIA LUVASSA RAJAT YLITTÄVÄÄN E PERINTÄÄN uroopan komissio pyrkii helpottamaan rajat ylittävää velkojen perintää. Komissio on tehnyt ehdotuksen uudeksi Euroopan laajuiseksi turvaamismääräykseksi, jonka avulla velkojat voisivat jäädyttää velan määrän velallisen pankkitilillä. Tilivarojen turvaamismääräys estäisi velallista siirtämästä tai hävittämästä omaisuuttaan ennen perintäasiassa annettua tuomiota ja sen täytäntöönpanoa. Tämän katsotaan lisäävän perinnän onnistumismahdollisuuksia usein kalliissa ja monimutkaisissa kanteissa ulkomailla. Komission mukaan noin miljoonalla pienyrityksellä on vaikeuksia valtioiden rajat ylittävien saatavien kanssa. Velkoja kirjataan vuosittain tappioksi jopa 600 miljoonan euron arvosta, koska yritykset eivät halua nostaa kanteita ulkomailla. Haastavaksi velkojen perimisen ulkomailta tekevät muun muassa kansallisten säännösten eroavuudet sekä ulkomaisen asianajajan palkkaamisesta ja asiakirjojen käännättämisestä aiheutuvat kustannukset. Myös yksityishenkilöt törmäävät samantyyppisiin ongelmiin, kun he yrittävät periä rahojaan epäluotettavalta kauppiaalta tai elatusvelvolliselta toisessa EU-maassa. Komission heinäkuussa antama asetusehdotus siirtyy Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston käsiteltäväksi. HAASTEHAKEMUKSIIN VAUHTIA OVERKOSTA ikeushallinto on avannut uuden asiointipalvelun, jossa riidatonta velkaa koskeva haastehakemus voidaan lähettää käräjäoikeuteen internetin välityksellä. Elokuun lopussa sähköisen internet-palvelun kautta haastehakemuksia oli lähetetty vajaat 3 000, joista alle 300 yksityisiltä henkilöiltä. Sähköisiä hakemuksia on ollut käsiteltävinä kaikissa käräjäoikeuksissa. Palvelu on tarkoitettu tapauksiin, joissa vaatimus kohdistuu ainoastaan yhteen velalliseen, joka ei ole maksanut velkaansa mutta ei kiistä velan olemassaoloa. Tyypillisesti tällaisia ovat esimerkiksi vuokrasaatavat. Palvelu on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja yritysten, erityisesti pienempien perintätoimistojen käyttöön. Suurimmat palveluntuottajat, kuten Lindorff ovat aiemminkin lähettäneet hakemuksensa tuomioistuinten ja ulosoton tietojärjestelmiin sähköisesti. Myös valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt voivat käyttää palvelua. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai yrityksen oikeushallinnon yhteisötunnuksilla. Internetissä tehty haastehakemus tulee vireille välittömästi, kun se on lähetetty. Hakija voi seurata asiansa etenemistä internetissä. Tieto tuomion antamisesta tulee sähköpostiin, ja myös tuomio on saatavissa sähköisesti. Sähköisesti käräjäoikeuteen toimitetun velkomusasian oikeudenkäyntimaksu on tällä hetkellä 60 euroa, mikä on 20 euroa vähemmän kuin mitä paperisena versiona toimitetusta velkomisasiasta veloitetaan. ASUNTOLUOTTOJEN SÄÄNTELY EU- TASOISEKSI EU:ssa pohditaan parhaillaan asuntoluottoja koskevan sääntelyn yhtenäistämistä. Komission direktiiviehdotuksen tavoitteena on edistää rajat ylittävien asunto- ja kiinnitysluottomarkkinoiden toimintaa sekä turvata rahoitusmarkkinoiden vakautta. Ehdotus annettiin tiedoksi eduskunnalle toukokuussa. Direktiivi koskisi asuntoluottoja sekä sellaisia muuhun tarkoi- 20 / confidence