1 Perusturvapalvelujen toimialan henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien henkilöstöesitysten perustelut vuoteen 2014 keskittyen Johto ja hallinto Uudet virat ja toimet 2014 Perustetaan sosiaalihuollon tietojärjestelmän sovellusneuvojan toimi 1.1.2014 alkaen (sisältynyt taloussuunnitelmaan 2014) Tietojärjestelmiin liittyvät tekniset ja osaamista koskevat vaatimukset kasvavat koko ajan. Ongelmana sosiaalihuollon sovellusten osalta on, ettei toimialalla ole tarjota sovellus/kehitystukea käyttäjille eikä teknisissä ongelmissa ole ketään henkilöä, joka ohjaa ongelmat Tipakkeelle (Keravan tietohallinnon palvelukeskus) tai valvo ongelmien ratkaisua. Erityisen suurissa ongelmissa ollaan silloin kun järjestelmä/sovellukset lakkaavat toimimasta ja ollaan alueella josta kukaan ei vastaa kokonaisvaltaisesti. Tämän hetkinen pääkäyttäjätuki jota tehdään oman työn ohessa, kuten myöskään osaaminen 11 eri sovelluksen osalta, ei riitä tukea ja kehittämistä vaativiin tehtäviin. Tilannetta voi verrata terveydenhuollon sovellustukeen, jossa vastaavia tehtäviä hoitaa omat sovellusneuvojat. Organisaation vaatimukset esim. kirjaamisen ohjeistamiseen, kouluttamiseen ja tilastointiin ovat koko ajan kasvaneet. Työntekijöiden tieto-taito ei riitä selviytymään omin avuin näistä vaatimuksista. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja päivähoidon henkilöstön vaihtuvuus on suuri, jonka vuoksi tarvitaan jatkuvasti uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja käyttötukea. Päätöksenteon tueksi tarvitaan erilaisia raportteja ja tilastoja järjestelmästä. Sovellusneuvojaa tarvitaan myös tilastojen ja raporttien kehittämiseen. Lisäksi ohjaamalla ja kouluttamalla käyttäjiä järjestelmän käytössä, tietojen ja tilastojen tallennuksessa on järjestelmästä mahdollisuus saada täsmällistä ja ajantasaista tietoa sekä raportteja päätöksen teon ja suunnittelun tueksi. On myös huomioitava, että tulevat kansalliset ja lainsäädännön velvoittamat kehittämisvaatimukset lisäävät paineita sosiaalihuollon tietojärjestelmien kehittämiseen, testaamiseen ja henkilökunnan osaamisen varmistamiseen. Kuten terveydenhuollon kansalliseen arkistoon liittymisen vaatimukset konkretisoituvat jo keväällä 2014, vastaavasti sosiaalihuollossa kehitys etenee kohti kansallista sosiaalihuollon sähköistä arkistoa vuonna 2015 (ns. KanTa arkisto). Tällöin tulevat vaatimukset liittymiselle painottuvat sovellushenkilöstön työhön, kuten järjestelmien testaamiseen, sovellustukeen ja ennen kaikkea henkilökunnan kouluttamiseen. Lisäksi eriasteiset sovellusten tai palvelinten päivitykset vaativat tarvittavaa omaa osaamista ja ns. vastuuhenkilöä organisaatioista. Mikäli kaikki työt joudutaan ostamaan järjestelmän toimittajalta, kustannusvaikutukset ovat moninkertaiset omaan työhön verrattuna. Kustannusvaikutus: 42 800 Määräaikaisen laskentasihteerin toimen vakinaistaminen 1.1.2014 alkaen. Laskentasihteerin jatkuva tarve on todellinen lasten, nuorten ja perheiden tulosalueella (lastensuojelu ja psykososiaalisen tulosyksikön palvelut), jossa tällaista vastuuvakanssia ei ole, eikä siinä olevia tehtäviä voida lainsäädännöllisten vaatimusten takia jättää tekemättä tai siirtää toisten työtehtäviin.
2 Erityisesti asiakkuuksien ja ostopalvelusopimusten taloushallintoon liittyvät tehtävät vaativat kokopäiväisen työpanoksen. Tehtävä on ollut täytettynä jo useamman vuoden määräaikaisena, eikä näin ollen ketjutusta voida enää jatkaa. Mikäli vakituista vakanssia ei saada, tarvitaan joka tapauksessa määräaikainen henkilö näihin tehtäviin. Kustannusvaikutus: 0, vakanssin määräraha (n. 35 000 ) on sisältynyt kuluvan vuoden talousarvioon/käyttösuunnitelmaan. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Uudet toimet 2014 Perustetaan lapsiperheiden kodinhoitajan toimi 1.3.2014 alkaen Mustijoen perusturvassa lapsiperheiden kotipalvelu sijoittuu hyvinvointineuvolan palveluihin. Kodinhoitajia on tällä hetkellä kaksi joiden toimialueena on Mäntsälä ja Pornainen. Lapsiperheiden kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ennaltaehkäisevänä työn muotona. Se on tavoitteellisista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten hoidossa ja kasvatuksessa, kodinhoidossa sekä vahvistamalla perheen arjen taitoja Perusturvassa on tällä hetkellä menossa kokeilu, joka on mahdollistanut terveydenhoitajan esityksestä alle vuoden ikäisten lasten perheille 1-5 maksutonta kotipalvelun tukikäyntiä. Kokeilu alkoi lokakuussa 2012, päättyen syyskuussa 2014. Palvelua oli käyttänyt 7.6.2013 mennessä 37 lapsiperhettä, joten palvelu on saanut myönteisen vastaanoton perheissä. Asiakkaiden antama palaute kotipalvelusta on muutoinkin ollut myönteistä. Perheiden palvelutarpeeseen ei ole kuitenkaan pystytty ajoittain vastaamaan ajallisesti oikein. Perheet ovat joutuneet välillä jonottamaan palvelua. Perheiden ongelmat ovat monimutkaistuneet, mikä edellyttää ajoittain pitkiäkin kotipalvelua sitovia asiakkuussuhteita sekä tiivistä yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa. Lapsiperheiden kodinhoitajapalvelu on yksi edullisimmista matalan kynnyksen palveluista, joilla on todettu olevan selvä myönteinen vaikutus perheiden arjen hallintaan. Tämän palvelun tavoitteena on omalta osaltaan välttää raskaampien palvelujen tarvetta. 1990-luvun lama-ajan karsinnat kunnissa kohdistuivat mm. lapsiperheiden kodinhoitopalveluun. Näiden ratkaisujen virheistä ja kustannuksista on tutkimustuloksia. Kustannusvaikutus: 29 700 v. 2014 (35 600 /vuosi) Nimikkeiden muutokset 2014 Muutetaan aikuisten psykososiaalisten palvelujen työaseman ryhmäohjaajan toimi koulupsykologin toimeksi 1.1.2014 lukien Koulupsykologipalvelujen saatavuutta säätelevät lait. Perusopetuksen lakiuudistus (642/210) velvoittaa oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa moniammatillista oppilashuollon yhteistyötä ja tukitoimien tehostamista. Lastensuojelulain (417/2007) 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Lastensuojelulain 11 :n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että
3 lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Koulupsykologipalvelut ovat peruspalveluja, jotka ennaltaehkäisevinä palveluina edistävät lapsen kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia ennen yksilöja perhekohtaista lastensuojelupalvelua. Mäntsälässä työskentelee tällä hetkellä kolme koulupsykologia. Koulupsykologit toimivat kaikilla vuosiluokilla esiopetuksesta lukioon saakka. Kolmen koulupsykologin yhteinen oppilasmäärä on tällä hetkellä 3 077 oppilasta. Laskennallisesti koulupsykologia kohden oppilasmäärä on hieman yli 1 000 oppilasta. Mäntsälän kouluverkko on laaja ja kunnassa on useita pieniä kouluja. Tämä asettaa haasteen koulupsykologitoiminnalle. Koulupsykologilla on vastuullaan useita kouluja, laskennallisesti kouluja on 6/koulupsykologi. Tällöin koulupsykologi työskentelee useissa oppilashuoltoryhmissä. Yksi koulupsykologi työskentelee siten kaikkien alueensa koulujen oppilashuoltoryhmissä. Nykyisellä mitoituksella kaikissa kouluissa ei ole riittävää psykologin asiantuntijuutta oppilashuollon kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, vaan työ joudutaan rajaamaan yksittäisten oppilaiden tutkimuksiin ja tukikäynteihin. Tämä lisää koulupsykologin työn kuormittavuutta. Samoin matkoihin eri koulujen välillä kuluu runsaasti aikaa, mikä on pois varsinaisesta oppilaisiin ja kouluyhteisön kehittämiseen varatusta työstä. Alemmilla vuosiluokilla psykologin työssä painottuvat vahvasti oppimisen vaikeudet ja koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät kysymykset. Oppimisvaikeustutkimusten rinnalle on tullut yhä suurempi tarve tunne-elämän vaikeuksien tukemiseksi. Ylemmillä vuosiluokilla painottuvat erilaiset tunne-elämän ongelmat, kuten masennus, ahdistuneisuus, pelot ja paniikkihäiriöt. Valtakunnallisen suuntauksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveystyö tulee toteuttaa ensisijaisesti kotona, päivähoidossa ja kouluissa. Palveluiden tulee painottua perus- ja lähipalveluihin ja avohoitoon erikoispalveluiden tukemana. Erikoissairaanhoidon linjauksen mukaisesti esimerkiksi lievät ja keskivaikeat masennukset tulee hoitaa kunnan peruspalveluissa Suosituksen mukaan koulupsykologia kohden saisi pääkaupunkiseudulla olla 600 800 oppilasta. Nuo luvut kuvaavat hyvää tilannetta kunnassa, jossa koulujen koko on melko suuri ja välimatkat kohtuullisia. Heikko koulupsykologitilanne kunnassa vaikeuttaa jo tällä hetkellä sijaisten rekrytointia. Koulupsykologien määrän nostaminen Mäntsälässä neljään johtaisi tilanteeseen, jossa koulupsykologia kohden olisi laskennallisesti 770 oppilasta. Lukuvuoden 2013 2014 oppilasennusteen mukaan tilanne olisi tuolloin 780 oppilasta/koulupsykologi. Tällöin mahdollisuudet tarjota riittävät oppilashuollon lainsäädännön mukaiset oppilashuollon palvelut kohenevat merkittävästi. Tämä myös mahdollistaa koulupsykologeille paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäisevään työhän ja koulun oppilashuoltotyöhön. Koulun oppilashuollon tehtävänä on tukea koko kouluyhteisöä. Tässä koulupsykologilla on psykologian asiantuntijana merkittävä rooli koko kouluyhteisön kehittäjänä. Erityisesti lainsäädännön muututtua psykologin asiantuntijuutta tarvitaan oppilaiden tukitoimien suunnittelussa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tällä hetkellä valmistellaan uutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, joka voimaantullessaan velvoittaa ulottamaan oppilashuollon palvelut myös toiselle asteelle. Lakiluonnoksessa määritetään myös tiukkoja lakisääteisiä aikarajoja koulupsykologipalveluiden saamiseen. Ilman uutta lakiakin kunnassa on selkeä tarve neljännelle koulupsykologin toimelle. Laki on tulossa voimaan elokuussa 2014. Kunnat saavat korotettua valtionosuutta lainsäädännön muutoksista johtuviin vakanssilisäyksiin. Aluehallintovirasto seuraa lain säätämien koulupsykologipalvelujen saatavuusaikoja ja kuntien saaman kohdennetun valtionosuuden kohdentumista. Kustannusvaikutus: 11 900 / v
4 Muutetaan sosiaalityön vahtimestari-turvamiehen toimi sosiaalityön sosiaaliohjaajan toimeksi 1.1.2014 lukien Toimi esitetään muutettavaksi nykyisen vahtimestari-turvamiehen jäädessä eläkkeelle. Vahtimestari-turvamies nimike ei ole vastannut työntekijän työtehtäviä turvamiehen osalta. Turvamiespalvelut on ostettu tarpeen niin vaatiessa yksityiseltä palveluntuottajalta. Vahtimestarin tehtäviin ovat sisältyneet mm puhelinpalvelutehtävät, toimistotyötyyppiset tehtävä, postitus, asiakkaiden ohjeistaminen toimeentulotuen hakemisessa. Esitettävällä muutoksella työpanosta siirretään toimistotyöstä asiakastyöhön. Toimen muuttamisesta on tehty IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) yhteistyössä aikuissosiaalityön ja lastensuojelun henkilöstön kanssa. Uusi toimi sijoitetaan aikuissosiaalityön perhetyön tiimiin. Toimenkuvaan sisältyy mm. palveluohjaus sekä aikuissosiaalityön asiakkuudessa olevien perheiden perhetyö. Aikuissosiaalityön palveluvalikoima vahvistuu vakanssimuutoksen myötä painottaen vahvemmin aikuissosiaalityön roolia ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä ja mahdollistaa nopean reagoinnin perheiden tilanteisiin. Kustannusvaikutus: 5 800 / v Uudet virat ja toimet 2015 Perustetaan ammatilliseen perhekotiin yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen kasvattajan toimi 1.1.2015 lukien. Perusturvalautakunta on päättänyt sisällyttää ammatillisen perhekodin perustamisen alkavalle taloussuunnitelmakaudelle. Kunnan ylläpitämä perhekoti on kustannuksiltaan noin puolet siitä, mitä perhekotihoito ostopalveluna. Tehdyn IVA-arvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) mukaan, mikäli perhekotiin on sijoitettu neljä lasta, tulee vuorokausihinnaksi n. 110 euroa/vrk. Vastaavasti laitoshoito maksaa n. 230 400 euroa/vrk. Vaikka perhekotiin ei olisi sijoitettu kuin kaksi lasta, se olisi silloinkin suhteessa edullisempaa kuin laitoshoito (n. 200 euroa/vrk). Perhekodissa työskentelee kaksi kasvatushenkilöä (perhekodin vanhemmat), jotka ovat toimeksiantosopimussuhteessa kuntaan. Vanhemmat eivät ole työaikalain piirissä. Toinen vanhemmista voi olla päivätöissä kodin ulkopuolella toimien toisena osa-aikaisena kasvattajana. Vanhemmat vastaavat lasten jokapäiväisestä hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta yhdessä lapsen perheen, sosiaalityöntekijän ja perhekodin vanhempien kanssa tehdyn asiakassuunnitelman mukaisesti. Lapselle annetaan normaalin perhe-elämän ja turvallisen kasvuympäristön lisäksi eri elämänvaiheisiin liittyvä tuki. Lapset voivat olla sijoitettuna joko avohuollon tukitoimena tai perusturvalautakunnan huostaan ottamina. Kelpoisuusvaatimuksena sosionomi-amk. Kustannusvaikutus: 74 000 (v. 2015). Perustetaan terveydenhoitajan toimi opiskelijaterveydenhuoltoon 1.1.2015 lukien. Opiskelijaterveydenhuollon terveydenhuollon palvelut on järjestetty siten, että Mäntsälän lukio ja Keuda Mäntsälä hoidetaan kunnan omana palveluna. Palveluvelvoitteen piirissä on yhteensä 600 opiskelijaa, joiden käytettävissä on palvelut neljänä päivänä viikossa. Keudan Saaren yksikössä on 500 opiskelijaa, joiden opiskelijaterveydenhuoltopalvelut on järjestetty ostopalveluna 14 tuntia viikossa.
5 Saaren yksikön terveydenhoitaja on jäämässä eläkkeelle vuonna 2015, johon mennessä myös Saaren yksikön palvelut on järkevintä järjestää kunnan omana toimintana. Opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevät laki ja asetus mm. palvelun saavutettavuus välittömästi. Nykyisellä resurssilla on vaikeuksia vastata lainsäädännön vaatimuksiin. Opiskelijaterveydenhuolto tulee olemaan Valviran tarkastusten erityiskohteena vuonna 2014. Kustannusvaikutus: 42 700 (v. 2015), josta voidaan vähentää nykyisen ostopalvelutoiminnan kustannukset. Perustetaan terveydenhoitajan toimi ehkäisy- ja perhesuunnitteluun 1.1.2015 lukien. Neuvolan tavoitteena on raskauksien ajoittaminen asiakkaan toivomalla tavalla, ei- toivottujen raskauksien ehkäisy sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyden kuin myös hyvinvoinnin vahvistaminen ja edistäminen. Neuvolassa annetaan ohjausta ehkäisyn valinnassa ja raskauden suunnittelussa sekä autetaan ja tuetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä perheitä. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloiden palveluihin kuuluu mm yleinen terveyskasvatus, päihteettömyyden ja terveyden elintapojen edistäminen, perustiedon antaminen seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä, seksuaaliterveyden edistäminen, raskauden ehkäisymenetelmien aloitus ja seurantakäynnit sekä perhesuunnittelu. Seksuaalineuvontapalveluja tarjotaan myös muille kuin perhesuunnitteluneuvolan asiakkaille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluville nuorille tarjotaan viiveetön pääsy ko. terveydenhoitajan luokse. Tällä hetkellä kouluterveydenhoitajilla ei ole ollut mahdollisuutta vastaanoton järjestämiseen koulutuntien aikana. Myös lääkärin ja terveydenhoitajan työnjako selkenee esim. asiakkaiden lääkärikäynnit vähenevät. Tällä hetkellä ehkäisy- ja perhesuunnittelu on Pornaisissa osana hyvinvointineuvolan terveydenhoitajan työtä ja Mäntsälässä neuvolan osastonhoitajan työtä. Tavoitteena on palvelun keskittäminen yhdelle terveydenhoitajalle. Näin turvataan palvelun sisällön samanvertaisuus ja saatavuus Mustijoen perusturvan alueella. Vakanssi edellyttää terveydenhoitajan tutkintoa täydennettynä seksuaalineuvojan koulutuksella. Kustannusvaikutus: 42 700 (v. 2015) Hoito- ja hoivapalvelut Uudet toimet 2014 Osa-aikaisen (50 %) laitoshuoltajan toimen muuttaminen kokoaikaiseksi (100 %) 1.1.2014 alkaen Laitoshuoltajan työpanosta tarvitaan erityisesti Isokodossa toimivaan muistisairaiden suljettuun asumisyksikkö Pikkukotoon. Pikkukodossa on 10 asukaspaikkaa. Isokodossa on tällä hetkellä neljä laitoshuoltajaa, joiden työ kohdistuu kaikille 30 asukkaalle. Laitoshuoltajien tehtäviin kuuluvat asukashuoneiden ja yleisten tilojen siivous, asukkaiden pyykkihuolto sekä ruuan jakamiseen ja ruokailun seurantaan liittyvät tehtävät. Laitoshuoltajat työskentelevät kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa Pikkukodossa ei ole tällä hetkellä laitoshuoltajaa työvuoroissa, joka vastaisi vuoron ajan ruokahuollosta ja siivouksesta. Muistisairaiden yksikössä on erityinen tarve siivoukselle. Hoitajia on Pikkukodossa 2/vuoro ja heidän työpanos menee täysin asukkaiden vaatimaan hoito- ja valvontatyöhön, jolla varmistetaan asukkaiden hoito ja turvallisuus yksikössä.
6 Pikkukodon lisääntynyt laitoshuoltajien työvoiman tarve johtuu asukkaiden muistisairauteen liittyvistä käytösoireista. Asukkaat ovat aktiivisia ja liikkuvat yksikössä paljon, mistä seuraa jatkuvaa ja tilannekohtaista siistimisen tarvetta. Ruokailutilanteissa tarvitaan valvontaa, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa määrän ravintoa. Asukkaiden omaisilta on tullut palautetta, että yksikön siisteys- ja hygieniataso ei kaikilta osin vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kustannusvaikutukset: Isokodosta jää eläkkeelle laitoshuoltaja, jonka työaika on ollut 50 % kokonaistyöajasta, joten perustettavan toimen lisäkustannukset ovat 50 % eli 17 000 / v Perustetaan terveydenhoitajan toimi 1.9.2014 alkaen Ikäihmisten neuvontaan ja ohjaukseen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 10.12.2012 Ikäpoliittisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä neuvontapisteen avaamisen, joka edellyttää 0,5 terveydenhoitajan työpanosta. Perusteena lisäykselle on yli 75-vuotiaiden määrän kasvu sekä lain tuomat vaatimukset. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) 12 edellyttää, että kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja hyvinvointia edistävinä palveluina. Neuvonnan ja ohjauksen sisällöstä on tarkemmat ohjeet Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11). Terveydenhoitaja toimii avattavan neuvontapisteen koordinoijana ja vastuuhenkilönä sekä neuvontapisteen työntekijänä. Toinen puoli vakanssista resursoidaan palveluasumisen ja ostopalvelujen palvelutarpeen arviointiin sekä näiden asiakkaiden hoidon seurantaan, jota ei ole resurssin puuttumisen takia tehty. Sosiaalityöntekijän viran siirryttyä vuonna 2010 vammaispalveluun on palvelualueella ollut puutetta sosiaalityöntekijän työpanoksesta. Terveydenhoitajan resurssi vapauttaa palveluohjaajan työpanosta palvelualueen sosiaalityöhön. Lisäksi terveydenhoitajanresurssia tullaan käyttämään ennalta ehkäiseviin kotikäynteihin, johon kotihoidossa ei ole ollut resurssia. Kustannusvaikutukset: 17 200 vuonna 2014 (42 700 /vuosi) Kotihoidon päihde- ja mielenterveystiimi Perustetaan sairaanhoitajan toimi (psykiatrinen sairaanhoitaja) 1.3.2014 alkaen Perustetaan lähihoitajan toimi (suuntautumisvaihtoehtona päihde- ja mielenterveystyö) 1.3.2014 alkaen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 10.12.2012 ikäpoliittisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä kotihoidon henkilöstön lisäykseksi 1 työntekijä / vuosi vuoteen 2020 asti. Kotona asuvien päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Kotihoidon henkilökunnan osaaminen on tällä hetkellä pääosin suuntautunut ikääntyvien hoitoon ja huolenpitoon sekä erityisesti muistisairauksista kärsivien hoitoon ja sen kehittämiseen. Päihde- ja mielenterveyden osaamisen omaavia työntekijöitä tarvitaan kotihoidossa, jotta näistä ongelmista kärsivät voisivat asua omissa kodeissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on siirtää asiakkaiden siirtymistä kalliisiin asumispalveluihin mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Päihde- ja mielenterveystiimin toiminnan tarkoituksena on lisätä myös koko kotihoidon henkilökunnan tietoutta ja osaamista päihde- ja mielenterveysasioissa yhteistyössä aikuisten psykososiaalisen yksikön päihde- ja mielenterveystyön kanssa. Kustannusvaikutus: Psykiatrinen sairaanhoitaja 33 500 / v. 2014 (39 400 / vuosi) Lähihoitaja 27 400 / v. 2014 (32 800 / vuosi)
7 Perustetaan vuodeosastolle sairaanhoitajan toimi 1.1.2014 alkaen Vuodeosastolla on erityisiä vaikeuksia saada sijaisia sairaanhoitajan vuosilomansijaisuuksiin. Tilanteen korjaamiseksi ja potilaiden hoidon turvaamiseksi esitetään, että sairaanhoitajan vuosilomasijaisen toimi vakinaistetaan. Sairaanhoitajien lomat on suunniteltu niin (ketjutettu), että vuosilomansijainen voi ne hoitaa ja näin työ voidaan katsoa pysyväksi. Kustannusvaikutukset: 0 Kustannukset katetaan poistamalla yhden sairaanhoitajan palkan verran vuosilomasijaisten määrärahasta. Varhaiskasvatus Uudet virat ja toimet 2014 Perustetaan 3 lastantarhanopettajan tointa 1.8.2014 alkaen Kaunismäen päiväkodin toiminnan laajentuminen 1.8.2014 alkaen. Päivähoitolaki ja - asetus määrittelevät kasvattajien määrän suhteessa lapsiin (ja perustettavien tointen määrään). Laajennuksen muut tarvittavat vakanssit siirtyvät lakkautettavasta Asemanraitin päiväkodista. Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtävään laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272 7 mukainen pätevyys. Kustannusvaikutus: 63 500 / v. 2014 (152 300 / vuosi) Perustetaan päiväkodin johtajan virka 1.8.2014 alkaen Varhaiskasvatuksen toimiala on laajentunut voimakkaasti viime vuosien aikana sekä määrällisesti että palvelutarjonnaltaan. Samaan aikaan lainsäädännössä valmisteilla olevat (mm. varhaiskasvatuslaki) ja laajempaa verkostoa koskevat jo tapahtuneet muutokset (mm. yksityisen sosiaalipalvelun valvonnassa) edellyttävät riittävää henkilöstöpanosta myös johtamiseen, kehittämiseen ja suunnitteluun, jotta muuntuvan toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata. Kustannusvaikutus: 23 900 / v. 2014 (57 400 / vuosi) Nimikkeiden muutokset 2014 Muutetaan 2 päivähoitajan tointa lastentarhanopettajan toimiksi 1.1.2014 alkaen Elokuusta 2011 käyttöönotettu perusopetuslainsäädännön uudistus, joka sisältää esiopetuksen osuuden, toi lisävaateita perustehtävään päiväkodeissa. Päivähoidon arki edellyttää riittävää koulutusta sekä lasten hoidossa, kasvatuksessa ja opetuksessa että vanhempien kohtaamisessa sekä laajenevassa ja monimuotoistuvassa verkostossa toimimisessa. Lastentarhanopettajien rekrytointi on samalla vuosi vuodelta vaikeutunut koko maassa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Riittävän vankka henkilöstörakenne houkuttelee työskentelemään osaltaan valmistuvia lastentarhanopettajia myös kehyskuntiin. Näistä peruslähtökohdista ei tule poiketa. Kaikissa päivähoitojärjestelyissä on huolehdittava lain ja asetuksen mukaisista laadukkaan hoidon edellytyksistä. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen palvelualueen palveluiden perusedellytys on tehtävien vaativuustasoa vastaava koulutus. Erityisesti niissä päiväkodeissa, joissa on paljon esiopetusikäisiä
8 lapsia, lastentarhanopettajia ei ole toiminnan järjestämisen (sekä päivähoito että esiopetus) kannalta riittävästi. Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin: laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.205/272 7 mukainen pätevyys. Kustannusvaikutus: 4 800 / v Muutetaan laitosapulaisen toimi päiväkotiapulaisen toimeksi 1.8.2014 alkaen Kyseiseen tehtävään kuuluu sekä siivous-vaatehuolto että avustavia tehtäviä ruokahuollossa ja lapsiryhmässä. Päiväkotiapulaisen tehtävänimike kuvaa paremmin tehtävänkuvaa. Päivähoidon kasvattajien määrä on yhteistoiminta-alueella lakien ja asetusten vaatimassa minimissä. Tästä johtuen kasvattajien työpanosta ei voida suunnata päiväkotiapulaiselle kuuluviin tehtäviin vaarantamatta lakisääteistä mitoitusta. Kustannusvaikutus: 0 Muutetaan 4 kotona työskentelevän perhepäivähoitajan tointa avustajan toimiksi 1.1.2014 alkaen Päivähoitoasetuksen mukaan kunnan on huomioitava erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten tuen tarve joko hoidettavien lasten määrässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Avustajien tarve on lasten määrän ja tuen tarpeen kasvaessa vakiintunut viime vuosina 21-23 avustajaan. Avustajien toimia kunnassa on 17. Tarvetta vastaava avustajien määrä on varmistettu määräaikaisilla työsuhteilla. Määräaikaisten työsuhteiden käyttö vuodesta toiseen ei ole perusteltua, koska tarve on selkeästi jatkuva. Kotona työskentelevien perhepäivähoitajien vakansseja on täyttämättä 32. Perhepäivähoidossa uusia hoitajia on aloittanut viimevuosina lähinnä yksityisinä perhepäivähoitajina. Perhepäivähoidon väheneminen on valtakunnallinen ilmiö. Kustannusvaikutus: 0 Perusterveydenhuolto Nimikkeiden muutokset 2014 Muutetaan vastaanoton osastonhoitajan viran nimike johtavaksi hoitajaksi 1.1.2014 alkaen Vastaanoton osastonhoitaja johtaa Mäntsälän ja Pornaisten terveysasemien vastaanottoa, päivystystä, kuntoutusta, laitoshuoltoa, välinehuoltoa ja tekstinkäsittelyä. Osastonhoitajan toimenkuva koostuu koko perusterveydenhuollon tulosalueen hoitotyön johtamisesta eikä rajaudu vastaanottotoimintaan. Vastaanoton osastonhoitaja vastaa lainsäädännön mukanaan tuomien perusterveydenhuoltoon kohdistuvien muutosten suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta (esim. pandemiasuunnitelma, potilasturvallisuussuunnitelma). Terveydenhuollon valinnanvapauteen liittyy mm. tuotteistus, jonka perusteella ulkopaikkakuntalaisten laskutus toteutuu. Osastonhoitaja toimii terveydenhuollon asiantuntijana jatkuvissa tietohallintoon liittyvissä perusturvan hankkeissa (ekanta/earkisto, sähköinen asiointi).
9 Kustannusvaikutus: 0 Muutetaan asiantuntijasairaanhoitajan viran nimike vastaavaksi hoitajaksi 1.1.2014 alkaen Asiantuntijasairaanhoitaja vastaa vastaanottotoiminnan päivittäisen työn organisoinnista lääkäreiden ja hoitajien osalta. Asiantuntijasairaanhoitaja nimike on harhaanjohtava, koska kyseessä ei ole asiantuntijatehtävä. Vastaava sairaanhoitaja -nimike kertoo paremmin työn sisällöstä ja on linjassa toimialan muiden nimikkeiden kanssa (esim. vastaava hammaslääkäri). Kustannusvaikutus: 0 Uudet virat 2014 Perustetaan terveyskeskuslääkärin virka 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten palveluihin on talousarviossa budjetoitu 2 lääkärinvirkaa, toinen akuuttiosastolle ja hoivaosastolle sekä Kotokartanon tehostettuun palveluasumiseen ja toinen kotihoitoon ja muistipoliklinikalle. Tarve ja todellinen käyttö on jo tällä hetkellä suurempi. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan pääasiassa akuuttipotilaita. Osastolla on 40 paikkaa, mutta osastolla hoidetaan usein 42 43 potilasta. Terveyskeskuksen osastolla on oltava koko ajan valmius ottaa hoidettavaksi potilaita sekä päivystyksestä että erikoissairaanhoidosta, jotta hoidon porrastus toimii ja potilaita ei hoideta kalliimmassa erikoissairaanhoidossa paikkapulan takia. Nopea kuntoutus ja kotiutus tukevat ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoa. Akuuttiosastolle on resursoitu 0,9 lääkäriä, joista 0,1 vanhuspalveluiden ylilääkärille SAS-kokouksia, ylikiertoa ja palliatiivista hoitoa varten. Tehostettuun palveluasumiseen ja hoivaosastolle menee 20 % akuuttiosaston lääkärin työpanoksesta. Jo nyt on akuuttiosastolle sijoitettu pääsääntöisesti 1,5 lääkäriä, joista 0,5 lääkäriä on otettu vastaanoton lääkäriresurssista. Akuuttiosaston lääkärityöpanoksen nostolla osasto on saatu toimimaan siten, että siirtoviivepäivistä johtuvia sakkomaksuja ei synny eikä potilaita lähetetä erikoissairaanhoitoon vuodeosaston paikkapulan takia. Mustijoen terveyskeskus on yliopiston hyväksymä koulutusterveyskeskus. Koulutusvaatimuksiin kuuluu tutorlääkäri. Tähän ei ole laskettu erillistä resurssia, mutta jo useamman vuoden ajan avovastaanoton lääkäriresurssista on irrotettu noin 0,5 lääkärin työpanos tutorlääkäritoimintaan, joka palvelee kaikkia Mustijoen perusturvan lääkäreitä. Hyvinvointineuvolan palveluissa on tällä hetkellä 3,8 lääkäriä, joista 0,8 toimii äitiysneuvolassa ja 0,4 opiskelijaterveydenhuollossa, 1,25 kouluterveydenhuollossa, 1,1 lastenneuvolassa, 0,1 nuorison tukipisteessä ja 0,15 perheneuvolassa. Suositusten mukaan lääkäriä kohti pitäisi olla 2 100-3 000 lasta (lastenneuvola 2 800, kouluterveydenhuolto 2 100 ja opiskelijaterveydenhuolto 3 000). Mäntsälän perusopetuksen oppilasmäärä on lukuvuosina 2013 2014 ennusteen mukaan yhteensä 2 746 oppilasta, josta erityisopetuksen piirissä on 195 oppilasta. Opiskelijaterveydenhuollon piiriin kuuluu Mäntsälän lukio (289 oppilasta) ja Keuda Mäntsälä (300 opiskelijaa) ja Keuda Saari (500 opiskelijaa). Pornaisissa perusopetuksen oppilasmäärä on lukuvuosina 2013 2014 ennusteen mukaan noin 900. Mustijoen perusturvassa näin laskettuna lääkäriresurssin puute on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa 0,65 lääkäriä ja lisäksi nuorison tukipiste tarvitsisi 0,1 lääkäriä lisäresurssia. Lisäksi on huomioitava erityisopetuksessa olevat oppilaat kolminkertaisena painoarvona. Osa erityisopetuksessa olevista oppilaista on erityisen suuressa syrjäytymisriskissä, jota voidaan pienentää jos oppilaan tilanteeseen perehdytään huolellisesti ja järjestetään tarvittavat tutkimukset ja riittävä tuki ja kuntoutus. Mäntsälässä erityisopetuksen piirissä on 195 oppilasta. Tehokas ja riittävä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärityövoima auttaa sekä rajoittamaan erikoissairaanhoidon kustannuksia että vähentämään päihde- ja elintapasairauksien sekä neurologisten ja psyykkisten sairauksien aiheuttamia välittömiä ja myöhempiä hoitokuluja ja haittoja. Kunta saa korotettua valti-
10 onosuutta, joka tulee kohdistaa riittäviin henkilöstöresursseihin. Tätä mitoitusta myös seurataan säännöllisin kyselyin. Todellinen lääkäriresurssin lisätarve on tällä hetkellä siis vähintään 1,75 lääkäriä. Kunnan haastavan taloustilanteen vuoksi esitetään vuodelle 2014 yhtä lääkärinvirkaa ja toista vuodelle 2015. Tavoitteena on saada lääkärit rekrytoitua suoraan sijaisiksi ja vakituisiin virkoihin ilman lääkäripalvelua myyviä yrityksiä. Kahden ostopalvelulääkärin hinnalla voidaan palkata kolme lääkäriä suoraan kunnan virkasuhteeseen. Mikäli ostopalvelua saadaan vähennettyä, kustannukset eivät juurikaan kasva vuoteen 2013 verrattuna. Esitetään perustettavaksi terveyskeskuslääkärin virka 1.1.2014 jonka työpanoksesta noin 50 % kohdistuu vanhuspalveluihin ja noin 50 % hyvinvointineuvolaan. Kustannusvaikutus: 97 200. Uudet toimet 2014 Perustetaan työterveyshoitajan toimi työterveyshuoltoon 1.1.2014 alkaen Mäntsälän työterveydessä on kolme työterveyshoitaja tointa. Vuonna 2012 työterveyshuollossa toimi määräaikainen ylimääräinen työterveyshoitaja. Vuodelle 2013 esitettyä lisävakanssia ei saatu. Työterveyshuollossa on noin 2 400 asiakasta, joista puolet on kunnan henkilöstöä. Kunnan henkilöstömäärä on koko ajan kasvanut ja uusia yrityksiä tulee työterveyshuollon asiakkaiksi. Suhteessa muihin terveyspalvelujärjestelmiin työterveyshuollon erityispiirteenä ja perustehtävänä on yksilöiden hoitamisen ja terveyden edistämisen lisäksi arvioida työtä ja työoloja, työyhteisön toimivuutta ja työntekijän hyvinvointia. Yritysten tekemät työterveyshuollon sopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia ja sovitut palvelut tulee tuottaa sopimuksen mukaisesti. Sairausvakuutuslain muutoksen myötä 1.6.2012 lähtien työterveyshuolto on velvoitettu arvioimaan pitkäaikaisesti työkyvyttömän asiakkaan työkyky viimeistään silloin kun 90 päivän sairauspäivärahakausi täyttyy. Mäntsälän kunnassa on otettu käyttöön varhaisen puuttumisen malli. Mäntsälän kunnan työntekijöiden poissaolot ovat kasvaneet samaan aikaan kun muiden kuntien poissaolot ovat laskeneet. Tähän kielteiseen kehitykseen pyritään vaikuttamaan lisäämällä terveydenhoitajapanosta ja suuntaamalla sitä kunnan henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti. Kustannusvaikutus: 0. Suorat palkkakustannukset ovat 42 700 vuodessa, mutta työterveyshoitaja tuottaa omat palkkakustannuksensa ja sen lisäksi muita työterveyshuollon kustannuksia (asiakaslaskutus yrityksiltä). Kustannusvaikutus on positiivinen. Työterveyshoitajan toimen tuoma tulonlisäys on huomioitu talousarvioesityksessä. Mikäli toimea ei perusteta, vähenevät työterveyshuollon tulot talousarvioesityksessä vastaavasti 45 000. Perustetaan sairaanhoitajan toimi vastaanottoon 1.3.2014 alkaen Mäntsälän terveysaseman vastaanotossa on käytössä osittainen lääkäri-hoitajatyöparimalli. Vastaanotossa on kaksi tiimiä, joissa molemmissa on kolme lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi lähihoitajaa. Koska sairaanhoitajia on vähemmän kuin lääkäreitä, työparityöskentely ei toteudu käytännössä. Mäntsälän terveysaseman vastaanottotoiminnassa on perinteisesti ollut huomattavan vähän sairaanhoitajia, mikä on rajoittanut oleellisesti toiminnan erityisesti lääkäri-sairaanhoitaja
11 työnjaon kehittämistä nykyaikaiseksi. Tämä on vaikuttanut epäedullisesti myös lääkäreiden rekrytointiin. Terveydenhuoltolaki vaatii kuntaa panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan, järjestämään terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Sairaanhoitajat pystyvät vastaanotoillaan hoitamaan kansansairauksiin liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä esimerkiksi valmistamaan potilaita hoitoprosessien mukaisesti vuosikontrollia varten lääkärille. Työnjaon uudistaminen on välttämätöntä myös taloudelliset resurssit sekä hoitoon pääsyn lakisääteiset velvoitteet huomioiden, koska lääkärin työpanosta saadaan vapautettua lisää sellaisiin töihin, jotka välttämättä vaativat lääkärin koulutusta. Aluehallintovirasto on pyytänyt useasti (25.8.2011, 23.1.2013, 13.7.2012, 3.6.2013) selvityksiä Mäntsälän vastaanotolta hoitoon pääsystä ja yhteydenotonsaannista terveydenhuoltolain toteutumiseksi. Lääkärin ja sairaanhoitajan välistä työjakoa on uudistettu hoitoon pääsyn parantamiseksi. Käytännössä uudistus on nopeuttanut lääkärille pääsyä, mutta aiheuttanut hoitoon pääsyn vaikeutumista sairaanhoitajan vastaanotolle. Mäntsälän terveysasema on Aluehallintoviraston ja Valviran kiireettömän hoitoon pääsyn valvontaohjelmassa 2012 2014 edellä mainittujen hoitoon pääsyn ja yhteydenottosaannin ongelmien vuoksi. Sairaanhoitajan työpanoksen lisääminen vastaanottotoimintaan parantaa potilaan yhteydenoton saantia, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä mahdollistaa työnjaon edelleen kehittämisen. Vuodelle 2015 tullaan esittämään toista sairaanhoitaja, jonka jälkeen vastaanotolla on 6 lääkäriä ja 6 sairaanhoitajaa työparimallin mukaisesti. Vastuuhoitajuuden kehittäminen on myös yksi painopiste sairaanhoitajan työpanoksen lisääntyessä. Tällä hetkellä vastaanotolla toimii mm. diabeteshoitajia, sydänhoitajia, päihde- ja mielenterveyshoitaja, astmahoitaja ja tartuntatautihoitaja. Tulevaisuudessa tavoitteena on myös saada esimerkiksi reumahoitaja ja matkailijoita neuvova hoitaja. Kun osa säännöllisistä kontrollikäynneistä saadaan ohjattua hoitoprosessien mukaisesti kokonaan sairaanhoitajalle, lääkäriajat vapautuvat lääkärivastaanottoa edellyttäville potilaille. Vastuuhoitajuus tukee myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Kustannusvaikutus: 35 000 / v Perustetaan fysioterapeutin 50 % toimi 1.1.2014 alkaen Mäntsälän kunnassa työskentelee tällä hetkellä 7 fysioterapeuttia. Fysioterapeuteista kuntoutusyksikössä toimii 3,5 fysioterapeuttia: 2,5 Mäntsälässä, 1 Pornaisissa. Hoito- ja hoivapalveluissa työskentelee 3 ja työterveyshuollossa 0,5 fysioterapeuttia. Lisäksi kuntoutusyksikössä toimii 1 kuntohoitaja ja 2 toimintaterapeuttia. Kuntoutusyksikkö hoitaa koko Mustijoen perusturvan alueella fysioterapiaa, toimintaterapiaa, lääkinnällistä kuntoutusta ja apuvälinepalvelua. Tällä hetkellä yksi fysioterapeutin toimi jakaantuu 50 % työterveyshuoltoon ja 50 % kuntoutukseen. Työterveyshuollossa 50 % työpanos ei riitä, vaan sitä tekee tällä hetkellä sijainen 64 % työpanoksella. Toista 50 % työpanosta tekee henkilö, joka lisäksi sijaistaa osa-aikaeläkkeellä olevaa fysioterapeuttia 50 % työpanoksella. Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö jää kokonaan eläkkeelle 30.8.2013. Lisättäessä perusterveydenhuoltoon 50 % fysioterapeutin työpanosta, saadaan työterveyden fysioterapeutin toimi erotettua omaksi toimekseen ja hänen työpanoksensa käyttöä voidaan joustavasti muuttaa kysynnän mukaan. Työterveyshuollon fysioterapeutti tuottaa myyntituloina omat kustannuksensa. Työterveyshuollon henkilöstön erottaminen muista terveyspalveluista ja suuntaaminen vain työterveyteen lisää työterveyshuollon tuloja ja tukee tulevaa mahdollista kuntayhteistyötä.
12 Fysioterapeutin esitetty lisätyöpanos kuntoutusyksikössä suuntautuisi selkä- ja niveloireisten potilaiden ensihoitoon, kuntoutukseen ja omahoidon tukemiseen. Selkävastaanotot fysioterapeutin toteuttamana ovat nykyaikaa ja käytössä myös lähikunnissa. 50 % lisäys fysioterapiaan mahdollistaisi toiminnan kehittämisen tähän suuntaan. Tutkimusten mukaan fysioterapia selkäoireiselle lääkäripalvelun sijaan vähentää sairasloman tarvetta ja nopeuttaa työhön paluuta. Selkävastaanottojen aikainen fysioterapeutin ohjaus vapauttaa edelleen lääkäriaikoja lääkäripalvelua tarvitseville sekä tukee potilaiden omaehtoista toimintakykyyn panostamista. Hyvinkään sairaalasta kotiutuvista esim. proteesileikatuille asiakkaille ei voida tällä hetkellä tarjota riittäviä palveluita toimintakyvyn optimaaliseksi palautumiseksi. Proteesileikattujen pitkittynyt jatkokuntoutus on kallista potilaiden työ- ja toimintakyvyn alenemisen takia. Kustannusvaikutus: 19 900 /v Perustetaan hammashoitajan toimi 1.1.2014 alkaen Aluehallintovirasto on valvontapäätöksessään PU902A 26.3.2013 kiinnittänyt Mustijoen perusturvan huomiota välittömän yhteydensaannin järjestämiseen siten, että se toteutuu asianmukaisesti ja säännösten edellyttämällä tasolla viimeistään lokakuussa 2013. Aluehallintoviraston edellyttämä taso on mahdollista toteuttaa vain takaisinsoittojärjestelmää käyttäen, johtuen puheluiden määrästä. Suun terveydenhuolto joutuu hankkimaan takaisinsoittojärjestelmän ennen lokakuuta 2013. Takaisinsoiton toteutus edellyttää hammashoitajatyövoiman lisäresurssia. Hoidontarpeenarvion voi tehdä vain suun terveydenhuollon ammattilainen. AVI valvoo myös takaisinsoiton vasteaikoja päivittäisellä tasolla. Suun terveydenhuollossa on keskitetyssä ajanvarauksessa henkilöstöresurssina yksi hammashoitaja. Keskitetty ajanvaraus vastaa koko puhelinliikenteestä suun terveydenhuoltoon sekä hoidontarpeen arviosta ajanvarauksen yhteydessä. Keskitetty ajanvaraus ottaa vastaan kaikki henkilökohtaiset ajanvaraukset myös paikan päällä, hoitoon ilmoittautumiset ja kaikki potilaiden selvitettävät asiat. Edellytetyn takaisinsoittojärjestelmän toteutukseen tarvitaan hammashoitajan toimi. Puheluita tulee viikoittain 280 340. Ruuhkaisin päivä on maanantai, jolloin tarjottuja soittoja tilaston mukaan on enimmillään ollut 154. Päivittäinen puhelumäärä on keskimäärin 70 80 puhelua. Puheluista 80 %:iin pitää pystyä vastaamaan viimeistään viiden minuutin sisällä. Näihin vaatimuksiin on mahdotonta vastata ilman toimen lisäystä. Ammattiryhmien välisen työnjaon tehostaminen suuhygienistin työn ja hammashoitajan suorittaman terveydenedistämistyön välillä tulee mahdolliseksi toimen lisäyksellä. Tätä mahdollisuutta on voitu käyttää vain erittäin rajallisesti nykyisellä henkilöstöresurssilla. Hyökännummen alakoulun hoitovelvollisuuden siirtyminen Mäntsälän järjestämisvastuulle Kellokoskisopimuksen loppumisen myötä lisää terveydenedistämistyön määrää ja velvoitetta ja siten uuden työnjaon ja lisävakanssin tarvetta. Hammashoitajien poissaolojen lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei saa sijaista muuten kuin vuokrafirmojen kautta. Vuokrasijaista on jouduttu käyttämään ja oman henkilöstön ylityötä on syntynyt. Hammaslääkärin yksintyöskentely ei ole mahdollista potilasaineiston rakenteen vuoksi eikä se ole järkevää tuottavuuden kannalta. Kustannusvaikutus: 0 (vuosikustannus 35 800 ). Kellokoskisopimuksen purkautumisen myötä asiakaspalveluiden ostoista kunnilta säästyy vastaava menoerä, mistä johtuen esitys on kustannusneutraali. Perustetaan suuhygienistin toimi 1.1.2014 alkaen
13 Suuhygienistin tointa esitettiin vuoden 2013 henkilöstösuunnitelmaan alla olevalla perustelulla. Perustelu on edelleen voimassaoleva, tarve lisääntynyt Kellokoskisopimuksen purkautumisen johdosta. Toimen perustaminen siirrettiin talousarvioprosessissa vuoden 2014 alkuun. Suun terveydenhuollossa erityisesti terveydenedistämisasetuksen velvoitteiden täyttäminen edellyttää lisäresurssia. Aluehallintovirasto kiinnittää erityishuomiota valvonnassaan neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toteutukseen ja valtionavun kohdennukseen. Valvova viranomainen ryhtyy valvontatoimenpiteisiin, jos määräaikaisten suun terveystarkastusten järjestämisessä on olennaisia puutteita. Valvonta tapahtuu automaattisena tiedonkeruuna. Lisäksi velvoitetaan tarkastuksesta poisjääneiden seurantaan ja poisjäännin syiden selvittämiseen. Keuda Ammattioppilaitosten opiskelijamäärä on noin 750 opiskelijaa. Näiden opiskelijoiden asetuksen mukainen terveystarkastusten toteutus puuttuu resurssipulan vuoksi. Oikeus tarkastukseen on kirjattu terveydenedistämissuunnitelmaan, mutta asetuksen mukainen aktiivitoiminta puuttuu. Lisäksi asetuksen piiriin kuuluu Keskuspuiston ammattiopisto, jonka opiskelijamäärä vaihtelee, mutta keskimäärin on noin 20. Ammattiryhmien välisen työnjaon tehostaminen hoitotakuun toteuttamiseksi edellyttää laskennallisesti noin 1 shg/5 000 asukasta (Pornainen, Tuusula), Mäntsälässä on noin 6 666 asukasta/shg. Krooninen hammaslääkäripula lisää paineita työnjaon keinojen enenevään käyttöön hoitotakuun minimivaatimustenkin toteuttamisen kannalta. Kellokoskisopimuksen loppuminen vuoden 2014 alusta lukien tuo ko. alueen väestöä Mäntsälän järjestämisvastuun piiriin. Hyökännummen alakoulun oppilaiden hoito ja ennaltaehkäisevä työ siirtyy Mäntsälän vastuulle (ei sisälly hoitopaikan valinnanvapauteen) ja edellyttää sekä ammatillisen työnjaon entistä laajempaa hyödyntämistä että erityisesti suuhygienistin työpanosta sekä hoitoettä terveydenedistämistyössä. Kellokoski-sopimukseen suunnatusta käyttösuunnitelmavarauksesta osaa voidaan käyttää toimen henkilöstökulujen kattamiseen. Väestönkasvu ja erityisesti hampaallisen iäkkäiden ihmisten väestönosan lisääntyminen ja laaja hakeutuminen terveyskeskushammashoitoon lisää suuhygienistiresurssin tarvetta. Lisäksi suun terveydenhuollossa ei ole hoitotyön esimiestä tai tiimivastaavaa. Osa suuhygienistin työpanoksesta voidaan suunnata tiimivastaavan tehtävään vapauttamaan vastaavan hammaslääkärin työpanosta asiakastyöhön. Toimi edellyttää yhden hoitohuoneen lisäyksen/remontoinnin hammashoitolaan. Remonttisuunnitelmalle on rakentamisen osalta teknisillä palveluilla käyttösuunnitelmavaraus v. 2013 ja kalustohankinnalle on saatu määräraha vuodelle 2013. Hoitohuoneen lisärakentaminen vuoden 2013 lopulla poistaa vasenkätisen hoitohuoneen muutostyön tarpeen, joka ilmeni irtisanoutumisen myötä vuoden 2013 alussa. Hammashoitolassa on yksi vasenkätiselle hammaslääkärille varustettu huone. Tämä hammaslääkäri irtisanoutui maaliskuussa 2013 ja huoneen käyttö oikeakätisen hammaslääkärin työhuoneena on toiminnallisesti mahdotonta. Sen sijaan suuhygienistin hoitohuoneena huone toimii ilman muutostöitä. Kustannusvaikutus: 0 (vuosikustannus 37 500 ). Kellokoski-sopimuksen purkautumisen myötä asiakaspalveluiden ostoista kunnilta säästyy vastaava menoerä. Perustetaan perusturvan arkistonhoitajan toimi 1.1.2014 alkaen (sisältynyt v. 2013 talousarviossa v. 2014 taloussunnitelmaan) Perusturvan arkistovastuu koskee sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita ja toimi haetaan vastaamaan näitä molempia. Arkistohoitajan vastuu ulottuu sekä nykyiseen paperiseen arkistoon että tulevaan terveydenhuollon (v. 2014) ja myöhemmin myös sosiaalihuollon (vv. 2015
14 2016) sähköiseen arkistopalveluun. THL edellyttää, että organisaatio nimittää terveydenhuollon sähköiseen kansalliseen KanTa palveluun arkistovastuuhenkilön (sekä hänelle varahenkilön). Kela tulee kouluttamaan nämä henkilöt tehtäväänsä. Tilanne on nyt se, ettei perusturvalla ole määrärahaa eikä nykyisestä henkilökunnasta ole osoittaa tehtävään alan osaavaa henkilöä. Lisäksi vakanssin resursseja tarvitaan korjaamaan nykyisen paperisen arkiston lainvastainen tilanne. Asiakirjojen säilyttäminen nykyisen mukaisena/nykyisissä tiloissa ei täytä arkistolain edellyttämiä lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Arkiston tilaa on selvitetty perusturvassa tämän kevään aikana ja tilanne on huolestuttava. Organisaatio on vastuussa asiakirjojen tietosuojavaatimukset täyttävästä arkistoinnista. Tilanne on tulosta siitä, ettei arkistohoidon päävastuuta ole perusturvan organisaatioissa saatu resursoitua, vaikka laki sitä edellyttää. Arkistohoidon päävastuu tulee olla alan ammattilaisella, joka ohjaa ja neuvoo muita toimimaan lain ja ohjeiden (sis. arkistonmuodostussuunnitelman) mukaisesti. THL:n viesti on ollut, että paperiset arkistot tulee saattaa ennen sähköiseen arkistoon siirtymistä lain hengen mukaiseen tilaan ja tämän jälkeen voidaan keskittyä sähköisen arkiston hoitamiseen. Terveydenhuolto siirtyy sähköiseen arkistoon asteittain vuoden 2014 aikana, jatkuen aina vuoteen 2016 saakka. Sosiaalihuollossa vastaava tilanne konkretisoituu vuoden 2015 2016 aikana. Paperisten arkistojen osuus säilyy kuitenkin perusturvassa vielä pitkään. Vaatimukset arkistoinnin lisääntyvät myös sen myötä, että earkisto tuo asiakkaille mahdollisuuden omien tietojen katseluun (dokumentointivaatimukset). Kustannusvaikutus: 33 200 Määräaikainen palvelusihteerin toimi 50 % vuodelle 2014 Terveyskeskuksen tukipalvelutehtävissä oleva resurssivajaus suhteessa vakansseihin on nyt 50 % (hoitotarvikevarastonhoitajan eläkkeelle jäädessä yksi vakanssi). Hallinto- ja palvelusihteeritehtävissä on akuutti uudelleen järjestämistarve olennaisesti lisääntyneissä, muuttuneissa sekä tarvittavaa osaamista edellyttävissä palvelutehtävissä. Näitä ovat mm. tiedottaminen terveydenhuollon lainsäädännön tuomista muutoksista, vapaan valinnan periaate, kotikuntalaki, sähköiset asiointipalvelut, earkisto/e-katselu, asiakkaan yhteydensaanti terveyskeskukseen (takaisinsoittojärjestelmän ylläpito/kehittäminen), henkilökunnan sähköiseen rekrytointiin liittyvät tehtävät sekä asiakkaiden informointi netin kautta. Nämä tehtävät ovat lisänneet osaamista vaativan resurssin tarvetta (huomioitu myös Pornaisten osuus). Erityisesti lakisääteiset tehtävät tuovat uusia vastuita ja uudenlaisen osaamisen vaatimuksia. Tämä resurssitarve tarkistetaan vuoden 2014 lopussa, kun tehtävät ovat jäsentyneet ja järjestelmiä on saatu tuotantokäyttöön, jolloin nähdään todellinen työmäärä. Tehtävään ei ole siirrettävissä vakinaisissa vakansseissa olevia henkilöitä. (Perusturvan toimistohenkilökunnan toimenkuvat tarkistettu keväällä 2013). Tehtävään esitettävällä / määräaikaista tehtävää hoitavalla henkilöllä (määräaikaisuus vuoden 2013 loppuun saakka) on käytännössä osoitettu osaaminen ja perehtyminen asiaan. Määräaikainen resurssi on tuonut osaamista ja lisännyt asioiden sujuvuutta terveyskeskuksen toiminnoissa. Esitämme edelleen tämän määräaikaisuuden jatkamista. Määräaikaisuuden peruste: Organisaation muutostilanne/toimistotehtävien järjestäminen uudelleen / lainsäädännön tuomat vaatimukset terveydenhuollossa. Tehtävään käytetään 50 % keskusvarastonhoitajan vakanssin avoimesta osuudesta. Kustannusvaikutus: 16 600 Lakkautettavat toimet 2014
15 Lakkautetaan 2 röntgenhoitajan tointa 1.1.2014 alkaen Kuvantamispalvelu tuotetaan ostopalveluna HUS kuvantamisen toimesta ja työntekijät ovat palvelutuotannon siirtyessä ostopalvelutoiminnaksi siirtyneet HUS kuvantamisen palvelukseen. Kustannusvaikutus: 0. Palkkamäärärahat on siirretty palvelujen ostamiseen. Lakkautetaan 6,5 laboratoriohoitajan (lähihoitaja) tointa 1.1.2014 alkaen Laboratoriopalvelut tuotetaan ostopalveluna HUS kuvantamisen toimesta ja työntekijät ovat palvelutuotannon siirtyessä ostopalvelutoiminnaksi siirtyneet HUS laboratorion palvelukseen. Kustannusvaikutus: 0. Palkkamäärärahat on siirretty palvelujen ostamiseen.