HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen 2-3 4. Klusterit 4-20 5. Klustereita tukeva kehittämistyö 21-29 6. Kansallinen teemaverkosto 30 7. Yhteistyö muiden alueiden kanssa 31 8. Seuranta 32-33 9. Toimenpiteet 33 10. Talous 34-36 _
1. Taustoittaminen Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi-Uusimaa keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Uuden Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Ako rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin. Kaupunkiseutu AKO Länsi-Uusimaa koostuu Hiiden alueen kuudesta kunnasta (Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) ja Raaseporin alueen viidestä kunnasta (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Alueen yhteenlaskettu väestömäärä on n. 104 000 asukasta. Seudut ja kunnat muodostavat toiminnallisen Länsi-Uudenmaan kokonaisuuden, jota yhdistävänä "selkärankana" voidaan pitää alueita yhdistävää harjualuetta. Harjualue muodostaa monipuolisten kaupunkimaisten keskusten nauhan, joita yhdistää keskenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun ulommainen kehätie, valtatie 25. Hiiden alueen kuntia yhdistää kekenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun valtatie 2 sekä E18 moottoritie ja Raaseporin alueen kuntia kantatie 51 sekä rantarata. Raaseporin alueen satamat, Hangon satama ja Inkoon syväsatama, palvelevat myös Hiiden alueen teollisuutta. Alueet täydentävät toisiaan myös kielellisesti. Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen merkiys osana metropolialuetta on merkittävä. Alueen omaa teollista osaamista sekä palvelutarjontaa vahvistetaan ja samalla luodaan pohjaa myös uusien työpaikkojen syntymiselle ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle avainklustereiden kautta. Länsi-Uudenmaan pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi 2000- luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi alueen kunnat ovat sitoutuneet kehittämään maankäyttöön, asumiseen ja liikenneväyliin liittyviä MAL-ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat koko pääkaupunkiseudun ja valtion yhteisiä ponnistuksia, jotta kehitys olisi kaikkien kannalta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasapainoista. Karjaa rautateineen, Lohja moottoriteineen sekä Hanko ja Inkoo satamineen kuuluvat selkeästi metropolialueeseen ja Läntisen Uudenmaan logistinen sijainti palvelee koko Uuttamaata suhteessa manner- Eurooppaan. 1
2. Strategiset tavoitteet Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä alueen yhteisistä vahvuuksista lähtien ja alueen omat erityispiirteet huomioiden osana metropolialuetta. Hiiden ja Raaseporin alueen kehittämisstrategia vastaa Uudenmaan maakuntaohjelman linjauksia, sillä kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisstrategiassa painottuvat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, palvelualojen kehittäminen, logistiikkatoimintojen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön luominen. Laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seutujen toimijoiden elinkeinokeskusten ja oppilaitosten että yritysten kesken varmentamalla seudun yritysten elinvoimaisuus. Avaintoimialojen tarkentuvat toimintasuunnitelmat alustavien klusteriselvitysten pohjalta luovat perustan tälle työlle. Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen sekä työllisyyden ja työpaikkojen monipuolistamisen tukeminen sisältyvät toimenpideohjelmiin. Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistetaan tekemällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin sekä tuomalla niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä seudulle. Vetovoimaista toimintaympäristöä rakennetaan vahvistamalla verkostojen toimivuutta sekä sosiaalista pääomaa elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä sekä vaikuttamalla seutukunnan toimintainfran parantamiseen. Palvelutuotantomarkkinoiden luomisessa tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta sekä mm. pyrkimyksellä laatia kuntien palveluvisiot. Alueen elinkeinopoliittisen strategian laadinta etenee klusterianalyysien ja toteutettavien yrityskäyntien perusteella arvioitavista yrityskentän tarpeista saatavan tiedon mukaisesti huomioiden kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja niissä määritellyt kehittämistarpeet. 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus toteutetaan seuraavasti: - Ako Länsi-Uusimaa on 11 kunnan yhteinen aluekeskusohjelmaa toteuttava kaupunkipoliittinen hanke, jonka rahoituksen hakijana toimii Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. - Kaupunkipoliittisen ohjelman toteutusta koordinoi yhteistoimintaryhmä, jossa tavoitteet ja toteutustapa sovitetaan yhteen ja ohjausryhmä hyväksyy linjatut toimenpiteet. Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, joissa luottamushenkilöiden panos toteutuu. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Sydväst jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. 2
- Kunnallisten palveluverkostojen kehittämistä koordinoi Ako. - Käytännön toteutuksen yhteistyötapa on seutujen yhteisen resurssin jakaminen. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja projektipäällikkönä toimii Erja Vaarala, toimistosihteerinä Minna-Mari Tiihonen ja hallintopäällikkönä Raija Rajantaus. - Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle voi ohjelmakauden aikana tai sen jälkeen syntyä koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö. 3.2. Elinkeinopoliittinen strategia Toimintavuoden aikana jatketaan elinkeinostrategiatyön loppuun saattamista valmistamalla siihen kiinteästi liittyvien seutukuntien osaamispääoman ja -resurssien, työllisyysstrategian, palveluvisioiden kartoitusten sekä kuntien yhteistyön osa-alueiden selvitysten kokonaisuutta. Yhteen sopivat visio, tavoitteet, päämäärät ja kriittiset menestystekijät tarkentuvat näiden osa-alueiden pohjalta. - Vuoden 2008 alussa sekä Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n että Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimesta järjestettävä päättäjäfoorumi linjaa käytännön yhteistyömuotoja ja tapoja. - Samalla käynnistetään selvitystyö, jossa kartoitetaan Ako Länsi-Uudenmaan kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yhteistyöstä yritysneuvonnan järjestämiseen seuduilla. Lisäksi kartoitetaan paikallisten yrittäjäjärjestöjen näkemykset kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjille suunnattujen neuvontapalvelujen kehittämisessä. - Tulevaisuuden talkoot hankkeen myötä syntyy seutukunnille yhteinen näkemys tulevaisuuteen tähtäävistä sisällöllisistä toimista sekä konkreettinen työkalu, jolla visiota ja kehittämistyötä toteutetaan. Tähän liitetään kiinteänä osana pääklustereiden jatkokehittäminen. Toteuttaminen Kustannukset Ako Rahoitus Hallinto ja strategia 80 000 Ako 80 000 Yhteensä 80 000 Yhteensä 80 000 3
4. Klusterit Länsi-Uudenmaan kilpailukykyä vahvistamaan käynnistettiin 2006 päättyneen ohjelmakauden lopulla Hiiden Pilotin toimesta Hiiden ja Raaseporin alueita kattava eri toimialoja käsittävä klusteriselvitys tarkoituksena saada nämä toimintaohjelmat osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. Seutujen avaintoimialoiksi on tunnistettu Teknologiateollisuus, Hyvinvointi, Matkailu, Logistiikka, Bioenergia sekä Kehittyviin / Uusiin klustereihin Kaupan ja palvelujen lisäksi sisältyvinä Rakentamisen uudet toteutukset, Metsäteollisuuden uudet prosessit, Puunjalostusteollisuus, Nanoteknologia, Luovat toimialat sekä Kibs eli osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Teknologiateollisuuden, Hyvinvoinnin, Matkailun ja osaksi Logistiikan sekä Bioenergiaklusterien osalta on edetty toimialakohtaisten kehittämisohjelmien sekä yrityksiin kohdistuvien kontaktisuunnitelmien laadintaan. Selvityksissä alan yrittäjistä ja sidosryhmistä muodostuvat työryhmät kartoittivat kehittämisohjelmien perustaksi kunkin toimialan verkostoja, listasivat kasvu- ja veturiyrityksiä, pyrkivät tunnistamaan klusteriin vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ja laativat alueellisen toimialan swot analyysejä. Näihin liittyvät tilastolliset perusselvitykset alueen yrityskannasta valmistuvat vuoden 2008 aikana ja niitä täydennetään vuosittain. Kaupan ja koko palvelutuotannon sektorin sekä luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittäminen saatetaan seuraavaksi käyntiin vastaavanlaisilla klusterianalyyseillä. Alueen vahvimmat ja kehityshakuisimmat klusterit nousevat esiin näiden selvitysten ja toimintojen myötä ja klusterikohtaisten asiantuntijaryhmien on tarkoitus laatia toimintaohjelmat tavoitteineen osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. 4.1. Teknologiateollisuus 4.1.1. Tavoitteet Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä alueen kärkiyritysten toimitusjohtajat määrittelivät teknologiateollisuuden vision vuoteen 2012 saakka. Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Klusterin yritykset ovat: o o saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaus toimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. Klusterin liiketoimintavolyymin arvioitiin kasvavan vuosittain 5 prosenttia siten, että työvoiman kokonaistarve ei kasva. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n Kone- ja metalliteollisuus 2020 hankkeessa alan kotimaisen työvoimatarpeen arvioidaan vähenevän noin 6 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, joten Länsi-Uudellamaalla arvio on myönteisempi. Tuottavuuden nostaminen koetaan molemmissa selvityksissä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Alueen teknologiayritysten asiakastoimialat ovat sirpaloituneet lukuisiin klustereihin eikä mikään yksittäinen yritys tai toimiala dominoi. 4
4.1.2. Toimenpiteet Yritysjohtajaryhmä ehdottaa toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on jatkettava toimenpiteitä, joilla nostetaan teknologiateollisuuden työpaikkojen ja Länsi-Uudenmaan elinympäristön imagoa. 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen Teknologiateollisuuden tarpeita tukevaa osaamista alueella on kehitettävä yhteistyössä alan yritysten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa Teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin tehtävä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää ja läpäisyaikaa nopeuttaa merkittävästi nykyisestä tasosta. 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen Alueen pk-yritykset tarvitsevat edelleen tukea yritysten kehittämiseen ja mahdolliseen kasvattamiseen. Yrittäjät tarvitsevat teknologiateollisuuden toimialaa hyvin tuntevaa asiantuntija-apua erityisesti o o o Liiketoiminnan suunnitteluun Uusien ideoiden ja ajatuksien saamiseksi yrityksen tuotekehitykseen Julkisten rahoitusmahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen. 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Yritysfoorumin tehtävänä on seurata tässä selvityksessä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista ja ideoida uusia teknologiateollisuuden tarpeista nousevia kehityskohteita. Foorumi kokoontuu puolivuosittain kuntien yrityspalvelutoiminnasta vastaavien henkilöiden toimesta. 4.1.3. Toteuttajat Kohdissa 1-2 toimenpidekokonaisuuksien päävastuussa ovat alueen yritykset, oppilaitokset ja vuoden 2008 alusta uudelleen organisoituva työvoimahallinto. Uudenmaan liitto ei ole alustavissa keskusteluissa hyväksynyt Rautaista osaamista ja viihtyisää asumista: Länsi-Uudenmaan metalli- ja hoiva-alan rekrytointikampanjaa siinä laajuudessa kuin esitimme. Pienimuotoisempana sitä pidettiin mahdollisena (30 000 /v). Kohdissa 3-5 korostuvat alueiden omien toimintayksiköiden roolit, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n rooli omalla toiminta-alueellaan ja koska Raaseporin alueella organisoituminen on kesken. 5
4.1.4. Aikataulu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä tänä vuonna aloitettu seudullisen yrityspalvelun kehittämishanke tukee vahvasti myös teknologiateollisuuden kehittämistä. Alueen vahvin metallikeskittymä sijaitsee Karkkilassa. Metallin toimitusketjut ovat koko alueen kannalta niin tärkeät, että vuonna 2008 on tarkoitus aloittaa kehitystyö rekrytoimalla yhtiön palvelukseen alan osaaja ja hakea toimintaympäristötukea Uudenmaan TE-keskuksesta. Työ aloitetaan muutamasta alueen solmuyrityksestä. 4.1.5. Budjetti Metalliklusterissa kehitystyötä tehdään sekä toimitusketjuissa että yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Metalli on painoalutta Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toiminnassa. Siksi merkittävä osa yhtiön työpanoksesta kohdistuu teknologiaklusteriin. Metallin osaamiskeskittymän kustannukset arvioidaan 70 000 euroksi (9 kk), mutta keskittymä suunnitellaan rahoitettavaksi ilman AKOa. Liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan AKO rahoitusta. Metalli Metallin osaamiskeskittymän kustannukset jakautuvat seuraavasti; henkilöstökuluihin (60 000 ), matkakuluihin (5 000 ) ja muihin erilliskuluihin (5 000 ), yhteensä 70 000 euroa. Teknologiateollisuus Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut 20 000 Ako 20 000 Matkakulut 2 000 Muut erilliskulut 18 000 Yhteensä 40 000 Yhteensä 20 000 Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen 044-374 4302, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström 040-703 4974, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.2. Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Alalla on paljon pieniä toimijoita ja yhteistyön ja kehittämisen tarve on erittäin suuri. Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat ja näihin haasteisiin alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Toimintatapaa tulisi kehittää yhteistyöfoorumin kautta. Tehdyn alustavan klusteriselvityksen perusteella keskitytään ensisijaisesti seuraaviin toimenpiteisiin: 1. perusselvitys yrittäjistä - vuoden 2007 lopulla aloitettavan yrityskyselyn perusteella yhteistyössä Culminatum Oy:n ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. - seudulla toimii 600 hyvinvointialan yrittäjää, joiden joukosta kyselyn perusteella seulotaan kasvu- ja yhteistyöhaluiset yritykset mukaan jatko 6
kehittämiseen - kehitystarpeet kartoitetaan yrityskohtaisissa haastatteluissa 2. yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun kehittäminen yritysneuvonnan, TE -keskuksen tuotteiden ja ostettavien palvelujen avulla 3. palveluntarjonnasta muodostetaan tuoteryhmäkokonaisuuksia klusterihahmotuksen ns. miniklusterirakenteen mukaisesti 4. palvelukokonaisuudet viedään verkkoalustalle palveluportaaliin 5. hyvinvointialan hautomotoiminnan terävöittäminen yhteistyössä Laurean sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityshautomon, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. 6. hoiva-alan kysynnän selvittämisen käynnistäminen kuntien toimintoja täydentävien palvelujen tarpeesta 7. yritysten, yhteisöjen ja yksityisten asiakkaiden tarvekartoitus hoivayritysten asiakaspalautteen ja tehtävien kyselyjen perusteella 8. hyvinvointi- ja hoiva-alan yritysten palvelukeskuksen perustamisen edellytysten luominen. 9. Tuotteistaminen Hankkeita ja toimenpiteitä osana klusterikehittämistä 1. Osallistutaan yhteistyössä 2007 käynnistettyyn ESR hankkeeseen Culminatumin ja Uudenmaan muiden Ako alueiden sekä amk kanssa, jossa kartoitetaan koko Länsi- Uudenmaan alueen hyvinvointiyrittäjät. Tämän puitteissa otetaan puhelinkontakti noin 600 yritykseen, missä yhteydessä selvitetään myös heidän kiinnostuksensa osallistumisesta alueen toimialakohtaisiin ja/tai yrityskohtaisiin kehittämisohjelmiin. 2. Hyvinvointipalveluyritysten ja yrittäjien toimintakyvyn ylläpito ja verkostoitumishanke (Hyyri) Kehittämis- ja koulutusyhteistyössä yrittäjien kanssa on noussut esille tarve koulutus- ja verkottumisyhteistyöhön. Hankkeessa kehitetään yrittäjän liiketoimintaosaamista koulutuksen ja valmennuksen avulla sekä konsultoinnilla. Lisäksi hankkeeseen kuuluu pitkään toimineille hyvinvointipalveluyrittäjille osio, joka sisältää työhyvinvointia tukevia tiedollisia ja toiminnallisia sisältökokonaisuuksia. Osiolla pyritään varmistamaan yrittäjien toimintakyky tukemalla heidän jaksamistaan ja työhyvinvointia. Yhteistyökumppaneina Innofocus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. 3. Utvecklingsprojekt för personalens motivation och välmående i organisationer Raseborgs näringslivscentral Ab har under tiden 1.1.2006 31.10.2007 framgångsrikt bedrivit ett projekt där man byggt upp ramarna för ett koncept för åldersrelaterat ledarskap, överförande av tyst kunskap mellan generationer inom organisationer samt hälsa & motion på arbetsplatsen. Konceptet har arbetsnamnet Know How to Grow. 7
Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Sydväst är villigt att föra konceptets planering vidare i samarbete med bl.a. Lärkkulla folkakademi och Kisakeskus. Siktet är ställt på att anhålla om Tykes-finansiering av Arbetsministeriet för förverkligandet av konceptet under 2008-2009. Fyra organisationer har anmält intresse att delta i projektet som arbetsplatser, där man förverkligar utvecklingen av personalens välmående. v. 2008: 10 750 e 4. Weklu Läntisen Uudenmaan hyvinvointiyhteistyöverkosto (L-U Hyve). Hyvinvointialan yhteistyöverkosto muodostuu jo olemassa olevista pienemmistä ja suppeammista verkostoista sekä uusista yhteistyötoimijoista. Hyvinvointiklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut 17 000 Ako 45 000 Matkakulut 3 000 Ostopalvelut 25 000 Yhteensä 45 000 Yhteensä 45 000 Tavoitteet Hankkeiden puitteissa Hiiden alueella toteutetaan 30 yrityskäyntiä määriteltäviin kohdeyrityksiin ja selvitetään niiden kytkeytyminen kehittämisohjelmiin sekä yrityskohtaisten kehittämistarpeiden toteutusmahdollisuudet toimintaan verkottuvien julkishallinnon palveluiden kautta (Tekes, KTM/TEM). Tavoitteena on olla mukana kehitysohjelmien välittämisessä 20 %:lle edellä mainituista yrityksistä. Vastuuhenkilöt: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman 044 374 4334 / Erja Vaarala 044 374 0079 2. Marcus Forsström 040-703 4974, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.3. Matkailu Matkailualalla on lukuisia pieniä, toistensa tarjoamista mahdollisuuksista tietämättömiä palveluntuottajia, joiden toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Raaseporin alueella toimineen Eteläkärjen Matkailun kariutumisen jäljiltä alueella on paljon aktiivisia toimijoita. Hiiden Pilotin alueella toimii myös löyhiä verkostoja, joilla on omia alihankkijoita. Teemoina kysyntää on perheeseen, hyvinvointiin ja ekologiaan, kulttuuriin, jouluun, lumeen ja jäähän, pimeyteen, vuodenaikoihin ja niiden ajankohtaisiin aiheisiin. Matkailu on kehittyvä klusteri niin kansainvälisesti kuin uusien liikenneväylien seurauksena toteutuvan metropolialueen paremman saavutettavuuden ansiosta. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyden tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti, kestävän kehityksen mukaisesti (lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu). Länsi-Uudenmaan alueen vahva kakkosasuntoasutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata koordinoidusti oikeilla palvelutuot- 8
teilla. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat eri jakelukanavat. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan eri segmenteille tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia huomioiden myös alueen maaseudun ja taajamien majoitus-, ostos-, kahvila-, ruokailu- ja muut liitännäispalvelut kuten kuljetus, käsityöläis- ja suoramyyntikohteet, konsertit, teatterit, museot, tapahtumat, historialliset käyntikohteet, luontonähtävyydet, uudet kulttuurituoteideat jne. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Toimenpiteet vuonna 2008: 1. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten teetetään matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys kattaen alueen matkailuja matkailua palvelevat yritykset. Selvitys antaa peruspohjan matkailun kehittämistyölle. Samassa yhteydessä tehdään myös Länsi-Uudenmaan Matkailu Oy:n perustamisselvitys yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset alueellisen DMC-toimiston aikaansaamiselle. Tämä toimisto keskittyisi jatkossa alueen matkailutarjonnan viestintään ja markkinointiin sekä jakelukanavana toimimiseen. Toimintamallin luomisessa tulisi erityisesti ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: - alueen matkailukapasiteetin yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kuntien matkailuneuvontojen ja DMC toimiston yhteistyön tiivistäminen - riittävän myyntikapasiteetin varmistaminen 2. Verkostojen ja niiden alaverkostojen luominen - haetaan n. 30 uutta toimijaa alaverkostoihin tarvittaville alueille - tuetaan systemaattista verkostoitumista ulkopuolisen asiantuntijan luotsaamana - järjestetään koulutusseminaari syksyllä 2008 3. Matkailun veturiyritysten (mm. Siuntion Hyvinvointikeskus, Kisakallion Urheiluopisto, Hopeaniemi Oy ja Kylpylähotelli Päiväkumpu) omien liiketoimintojen kehittämisen jatkaminen. - TE-keskuksen kehittämispalveluiden - verkostoitumiskonsultoinnin - alueellisen yritysneuvontapalvelun ja sen yhteistyökumppanien avulla 3.1 Esimerkki seudullisesta verkostoitumis- ja kehittämishankkeesta on Hiiden seudun ja Lohjan alueen luontoliikuntamatkailun hanke (Liikkeelle - Hiisi Vieköön) Alueella toimivien neljän veturiyrityksen rypäs, jota Kisakallion Urheiluopisto koordinoi, alaverkostoina 15-20 Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajaa ja ammatinharjoittajaa. Luodaan matkailukoalitio- ja yhteistyöhanke, jossa on toimijoita julkiselta sektorilta, luontoliikuntamatkailun ja sen sisällöntuotannon (Hiiden Tarinat, Melontapooli, Hiljaisuuden metsä, Älykäs luontoliikunta) sekä kulttuuripalveluntarjonnan alueilta. Hankkeen taustatyönä on tehty v. 2006 klusteriselvitys ja se pohjautuu Uudenmaan Liiton strategiatyöhön matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusmaalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. 9
4. Matkailupalvelutoimijoiden toimijarekisterit Rekisterit päivitetään ja täydennetään yhteistyössä Raaseporin alueen toimijoiden kanssa. Päivityksen yhteydessä valitaan muut yritykset jatkokehittämistoimiin ja alaverkostoihin. Toimenpiteet vuosina 2009 2013 5. Tuotteistaminen - toimijoiden ja tapahtumien kartoitus Hiiden Pilotin ja Raaseporin selvitysten ja strategisten painopisteiden pohjalta - yhteistyön edistäminen ja verkostoitumisen tukeminen - olemassa olevan palvelutarjonnan kokoaminen tuoteryhmiin - laadun varmistaminen ja kehittäminen verkostokriteerien mukaisesti - kysynnän mukainen uusien tuotteiden innovointi, toimijoiden etsiminen, kouluttaminen (Innofocus, Lönnrot-opisto, Palmenia) ja uuden yritystoiminnan tukeminen (Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy) o o o elämysmatkailupalvelut hyvinvointimatkailu valittaville uusille segmenteille (kuten kolme sukupolvea, nuori sukupolvi 20 30 vuotiaat, kansainväliset päivämatkailijat, yritys ryhmät, terveys- ja ekomatkailijat jne.) kehitettävät matkailu /kulttuuri/palvelukokonaisuudet. 6. Markkinointi ja viestintä Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksia viedään yhteiselle verkkoalustalle ja markkinoidaan yhteistyössä Raaseporin ja Hiiden alueiden seudullisena palveluna. Viestintä ja markkinointiyhteistyö tapahtuu DMC toimiston, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. 7. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: - yhteisen matkailupalveluportaalin luominen - markkinointiyhteistyö: Call Center DMC toimiston kautta - liikennöintipaikkojen tietopisteet: - E18 ja Kehä V varrella olevan palvelutarjonnan kartoittaminen, kehittäminen ja vieminen verkkoalustalle yhteistyössä E18 - työryhmän (Turun ja Salon seutujen kehittämisyhtiöiden ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n) sekä Lönnrot-opiston Voittaja projektin sekä muiden toimijoiden kanssa liikennöintikeskuksiin. - Selvitetään kantatie 51 varrella olevien pisteiden palvelutarjonta ja niiden kehittämistoimenpiteiden laatiminen. Matkailuklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut 25 000 Ako 45 000 Matkakulut 5 000 Ostopalvelut 15 000 Yhteensä 45 000 Yhteensä 45 000 10
Vastuuhenkilö: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman 044 374 4334 / Erja Vaarala 044 374 0079 2. Marika Pulliainen, Oy Hansea DC Ab 4.4. Logistiikka 4.4.1. Tavoitteet Vuoden 2003 lopussa tehdyn konsulttiselvityksen mukaan kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei koeta ongelmalliseksi Länsi-Uudenmaan yrityksissä. Logistiikan infrastruktuurissa tärkeimmiksi arvioidaan Valtatie 25:n ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti ja E18 moottoritien avaaminen välillä Muurla Lohjanharju. Neljännes yrityksistä pitää alueen liikenneverkon laatua toimintaa rajoittavana tekijänä. Valtatie 25:n kehittämiseksi on perustettu ja aloitettu Uudenmaan liiton tukema kaksivuotinen Kehä V projekti, jonka budjetti on 150 000. Nimensä mukaisesti hankkeessa on tarkoitus profiloida Hanko Hyvinkää Mäntsälä - Porvoo tie väyläksi, jota on parannettava logistisena kokonaisuutena. Hankkeessa ovat mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kunnat. E18-moottoritien valmistui pääkaupunkiseudulta Lohjanharjulle joulukuussa 2005. Lohjanharju Muurla väli valmistuu marraskuussa 2008. Kantatie 51:n parannushanke siirtyi suunnitellusta aikataulusta. Valtatie 2:n parantaminen on meneillään välillä Palojärvi Nummela. Länsi-Uudellamaalla on kaksi satamaa, Hanko ja Inkoo, joissa on mahdollista laajentaa terminaalitoimintoja. Hanko on Uudenmaan liiton tukeman Hanlog-selvityksen pohjalta päättänyt investoida satamansa laajennukseen. Konsulttiarvioiden mukaan Lohjan seutua ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisimpana sijoituspaikkana vaikka myös Turun satama vaikuttaa alueen logistisiin tavaravirtoihin. Vuolog-selvityksen mukaan Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu joka puolelle Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko- Hyvinkää rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen myös Lohjan seudulle. Länsi-Uudellamaalla on tärkeää yksissä tuumin kiirehtiä valtion logistiikan infrastruktuuriinvestointeja alueella sekä markkinoida alueen ajallista läheisyyttä ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle. 4.4.2. Toimenpiteet Seutukunnalle on valmistunut yhteisesti vuonna 2007 toteutetusta MAL - toimintasuunnitelmasta työohjelma, jossa vaikuttaminen valtion investointimäärärahojen turvaamiseen, infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja joukkoliikenteen tukemiseen nähdään tärkeänä seudullisena edunvalvontatehtävänä. Osana Länsi-Uudenmaan rakennemallia arvioidaan uusien ja suunnitteilla olevien liikenteen kehityskäytävien vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja yritysten sijoittumiseen. Seudullinen maankäyttöstrategia ja maapoliittinen ohjelma toimii pohjana rakennemallille. Kantatie 51 ja rantaradan kehityskäytäväsuunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämälle tarvittavat työpaikka-alueet sekä valtatie 2 kehittämiskäytävässä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamistarpeet. 11
E-18 moottoritien markkinoinnissa Turku, Salo, Nummi-Pusula, Sammatti ja Lohja ovat löytäneet toisensa. Yhteistyössä on toteutettu mm. www.e18.fi sivusto. Salon Seudun Kehittämiskeskus hakee Varsinais-Suomen liitolta Turun ja Salon seudun puolesta tukea E18-moottoritien markkinoinnin kolmanteen vaiheeseen vuodelle 2008, budjetti 40 000. Lohjan seudulla tukea ei ole aiemmin haettu Uudenmaan liitolta, vaan markkinoinnin ovat rahoittaneet Lohja ja Nummi-Pusula. E18 markkinointi on nyt myös Lohjan seudulla esitetty alustavasti maakunnan kehittämisrahoitukseen vuosille 2008 2010, budjetti 30 000. Kaupunkirata Espoo Nummela Lohja kehityskäytävälle tulee huomioida tarve maankäytön ja työpaikkaomavaraisuuden kehittämiseen. Vastuu E18 moottoritien mahdollisuuksien viestittämisestä jää moottoritien varressa sijaitseville kunnille ja toimijoille. Tiehallinto ja moottoritietä rakentava Ykköstie Oy ovat ilmaisseet haluttomuutensa osallistua E18 markkinointiin. E18 moottoritien uusista liittymistä ja liittymien läheisyydessä sijaitsevista matkailu- ja liikennepalveluista on vireillä GT-karttahanke, jonka tukirahoitus suunnitellaan haettavaksi TE-keskuksen maaseuturahoituksesta. Hanke koskee koko Ykkösakseli ry:n toiminta-aluetta. Koska Hanlog selvitys kohdistui lähes yksinomaan Hangon satamatoimintojen kehittämiseen, ei Läntiseltä Uudellamaalla ole tehty selvitystä alueen vahvuuksista, mahdollisuuksista ja kohderyhmistä logististen toimintojen sijoituspaikkana. Karjaan kaupungilla on pyrkimyksiä osaksi logististen toimintojen aluetta ja myös Nummenkylän aluetta on pidetty logistiselta sijainniltaan edullisena. Koska logistiikka on kasvava toimiala, on perusteltua tällainen selvitys tehdä. Selvitys toimii jatkossa yrityssuunnittelun perustana. Inkoon syväsatama tulee liittää kehittämistyöhön ja huomioida sen tarjoamat mahdollisuudet esim. Länsi-Uudenmaan tarvitsemalle bulkkitavaran toimituksille. Henkilöliikenne seutulogistikon toiminta keskittyy Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa, joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla. 4.4.3. Toteuttajat Kehä V projektissa hankekoordinaattorina on EKES Yrityspalvelut. E18 - markkinoinnissa päätoimijoina ovat Salon Seudun Kehittämiskeskus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Nämä hankkeet eivät nykytiedon mukaan vaadi AKO-rahoitusta. Logististen toimintojen sijoituspaikkaselvitys hankitaan konsulttitoimeksiantona. 4.4.4. Aikataulu Sijoituspaikkaselvitys toteutetaan 30.6.2008 mennessä. 12
4.4.5. Budjetti Logistiikassa on tarpeen budjetoida konsulttiselvitys ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toteuttama yrityskohtainen liiketoiminnan kehitystyö. Logistiikkaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys 30 000 Ako ja Raasepori 12 000 Liiketoiminnan kehitys 7 000 Ako, Siuntio ja Karjalohja 2 100 Ako jayhtiö 22 900 Yhteensä 37 000 Yhteensä 37 000 4.4.6. Tulokset Konsulttiselvityksestä saadaan tieto siitä, millaisia logistiikkayrityksiä Länsi-Uudenmaan kannattaa tavoitella markkinointiponnistuksissaan. Kehittämistyön piirissä on vähintään 5 yritystä. Vastuuhenkilö: 1. Jorma Korhonen 044-374 4302, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Paavo O. Lyytikäinen 019 2203 801, Hangon satama 4.5. Bioenergia Klusterin toiminta on tässä vaiheessa painottuneena Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman tarkennetut toimenpiteet muotoutuvat asiantuntijaryhmän ehdotusten jälkeen. 4.5.1. Tavoitteet Tehdyn alustavan selvityksen perusteella voidaan Bioenergiaklusteri määritellä arvoketjun mukaisesti 1. Raaka-aineet: metsä- ja peltoviljely, jäte ja biojäte, 2. Palveluketjun toimijat: kuljetus ja logistiikka, laitevalmistajat, laitetoimittajat ja asentajat, konsultointi ja koulutus sekä huolto ja ylläpito, 3. Energian tuottajat, 4. Loppukäyttäjät sekä lisäksi julkinen sektori toimii toimintaedellytysten luojana ja tukijana. Länsi-Uudenmaan alueella toimi vuoden 2006 lopulla 188 alan yritystä. Klusterin visio vuoteen 2012 on: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi. 4.5.2. Toimenpiteet Seuraavat kehittämistoimenpiteet nähdään tarpeelliseksi vision saavuttamiseksi: 1. Koulutuksen lisääminen 13
o o yhteistyössä esim. AMK Sydvästin kanssa liiketoimintamallien- ja laskelmien sekä kirjanpidon osaaminen 2. Kannustus bioenergiayrittäjyyteen o teemapaketit, paketit yrittäjille ja esimerkit o työllistämiskurssit 3. Bioenergiaklusterin eteenpäinvieminen o koulutuksen laajentaminen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen o sektorin ymmärtämyksen ja osaamisen laajentaminen 4. Mangsin voimalahankkeen mahdollisen toteutumisen kerrannaisvaikutusten selvitys 4.5.3. Toteuttajat Bioenergiaklusterin toteutuksessa on alan yrittäjyyden koulutuksen toteuttaminen ensisijainen toimenpide Tutkimus- ja koulutusinstituutti Aronia / Sydvästiin keskittyneen osaamisen johdolla. 4.5.4. Aikataulu Kehittämistyö on käynnistetty vuonna 2007 ja sitä jatketaan vuonna 2008 tavoitteiden mukaisesti. 4.5.5. Budjetti Kehittämistyöhön on arvioitu 50.000 euroa, josta 20.000 tarvitaan jatkosuunnitelmien tarkentamiseen ja käynnistämiseen jo vuoden 2007 puolella. Budjetti ja toimenpiteet tarkentuvat jatkosuunnitelman ja toimivien yrittäjien yhteistyön myötä. 4.5.6. Tulokset Alan yrittäjien määrän kolminkertaistaminen ja tietotaidon lisääntyminen yrittämisen pohjaksi. Bioenergiaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys 20 000 Ako 40 000 Liiketoiminnan kehitys 20 000 Yhteensä 40 000 Yhteensä 40 000 Vastuuhenkilö: 1. Tri Rainer Backman 044 7827267, Yrkeshögskolan Sydväst 2. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Erja Vaarala 044 374 0079 / Jorma Korhonen 044-374 4302. 14
4.6. Palvelut Palvelusektorin alue elinkeinorakenteen kehittymisessä on kasvanut viimeisten vuosien aikana - Palvelut muodostavat 70 % teollisuusmaiden bruttotuotannosta ja työllisyydestä - Kansantalouden tuottavuus ja kilpailukyky edellyttävät laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ja ennakoinnin tehostamista elinkeinoelämän lisäksi myös julkisissa palveluissa - Globalisaation seurauksena teollisuuden suhteellinen merkitys laskee ja palveluiden osuus nousee - Elintason noustessa ihmiset käyttävät suuremman osan tuloistaan koulutus-, terveys ja muihin palveluihin - Pääosa uusista yrityksistä ja työpaikoista syntyy palvelusektorille - Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten palvelujen osuus oli 43 prosenttia vuonna 2003 - Julkiset palvelut vastasivat työllisyydestä neljäsosalla (hyvinvointipalvelut) ja - Teollisuus ja rakentaminen yhteensä neljäsosalla - Yksityisen palvelusektorin osuus BKT:sta oli 49 prosenttia vuonna 2003 - Euroopassa yksityisten palveluiden osuus on Suomea huomattavasti suurempi, erityisesti hyvinvointipalveluissa 15
Palvelualat on ryhmitelty oheisessa kaaviossa OECD:n mukaisesti: Yhteisinä toimenpide-ehdotuksina kaikille palvelusektorin osa-alueille voidaan nähdä: 4.6.1. Kauppa 1. Palvelualan yritysten sekä niiden palvelukonseptien kehittäminen 2. Koulutetun ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen 3. Julkisten palvelujen tuottamismallien määrittely 4.6.1.1. Statistiikka Hankimme tilastokeskuksesta statistiikkaa keskeistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan alan kehityksestä viimeiseltä viideltä vuodelta. Tämä luo perustan tilastotiedon jatkokäsittelylle vuodelle 2008 ennusteita laadittaessa. Tilastot ovat koko Läntisen Uudenmaan seutukuntien hyödynnettävissä. 1. Aikataulu Perushankinta vuoden 2007 loppuun mennessä. 2. Budjetti Hankkeen budjetti on 3.500 euroa 3. Toteuttaja Tilastojen analysoinnista ja alueellisten tietojen koordinoinnista vastaa Länsi- Uudenmaan yrityskeskus Oy. 16
4.6.1.2. Kartoitus kaupan alan tulevaisuuden näkymistä Teemme selvityksen kaupan alan työnantajien ja työntekijöiden käsityksestä kaupan kehitysnäkymien suhteen. Samalla kartoitetaan niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpideehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. 1. Aikataulu Hankkeen toteutus keväällä 2008. 2. Budjetti Hankkeen budjetti on 7.000 euroa. 3. Toteuttaja Selvitys toteutetaan osaksi ulkopuolisena ostopalveluna sekä yhteistyössä Lohcase:n kanssa. 4.6.1.3. Työvoimakartoitus Tehdään kartoitus kaupan alan työvoiman saatavuudesta paikkakunnalla. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä 2008. 2. Budjetti Hankkeen budjetti 5.000 euroa. 3. Toteuttaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy / Työvoimahallinto. 4.6.1.4. Toimitilakartoitus Toteutetaan selvitys kaupan alan toimitilainvestoinneista seudulla erityisesti toimitilarakentamiseen liittyen sekä vapautuvien toimitilojen tilanne. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä 2008. 2. Budjetti Hankkeen budjetti 4.500 euroa. 3. Toteuttajat Hanke toteutetaan ulkopuolisena ostopalveluna. 17
Palveluklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Kartoitus kaupan ja alan tulevaisuuden näkymistä 8 000 Ako 30 000 Työvoimakartoitus 5 000 Toimitulakartoitus 5 000 Statistiikka 2 000 henkilöstökulut 10 000 Yhteensä 30 000 Yhteensä 30 000 Vastuuhenkilö: 1. Pertti Vaarala 050 376 7471 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström 040-703 4974, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.6.2. KIBS klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut 4.6.2.1. Tavoitteet Kohderyhmänä ovat osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut, taloudellinen ja lainopillinen konsultointi, markkinointiviestintäpalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi ja IT palvelut. KIBS tyyppisiä toimintoja kehitetään kasvavassa määrin myös muidenkin yritysten sisälle. Lyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Uusia markkinoita KIBS-yrityksille avautuu palveluinnovaatioista, julkisista hankinnoista, julkisen tiedon hyödyntämisestä ja palvelujen kansainvälistymisestä. Teknillisen korkeakoulun Innovaatiojohtamisen Instituutti on tutkinut innovaatioita ja innovaatioprosesseja palveluissa. Tutkimuksessa on analysoitu yritysten innovaatiotoimintaa kolmella tasolla: innovaatioita, johtamista ja verkostoja. Culminatum Ltd Oy aloittaa marraskuussa 2007 KIBS forum toiminnan, jossa sisältönä ovat mm. palvelujen tuotteistaminen, uudet liiketoimintamallit, digitaaliset myynti- ja jakelukanavat, palvelubrändin johtaminen sekä verkostomaiset liiketoimintamallit. Toimintaa rahoitetaan Teknologian kehittämiskeskuksen SERVE-ohjelmasta. KIBS-toimialat ovat vahvasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Länsi-Uudellamaalla ongelmana on KIBS-toimialojen kehittymättömyys. Lähin KIBS keskittymä on Espoossa Otaniemi - Leppävaara alueella. Tavoitteemme on päästä mukaan KIBS forum toimintaan joko alueellisena yritysryhmänä tai yksittäisinä yrityksinä. 4.6.2.2. Toimenpiteet Kilpailukykyä ja tehokkuutta palveluiden tuotteistamisesta (PATU) on Culminatumin pääkaupunkiseudulla toteuttama kehittämisohjelma, joka tarjoaa mukaan valittaville yrityksille palveluiden tuotteistamisen asiantuntijapalvelun. Tuotteistamisen lisäksi yrityksissä on mahdollista - verkottaa osaajia ja osaamista yhteisessä projektissa - verkostoitua yli oman toimialueen - levittää osaamista yhdeltä osaamisalueelta toiselle - verrata kokemuksia esim. ohjelmistoista ja muista aputyövälineistä - verrata kokemuksia ulkoistamisesta - analysoida, mitkä osaamisintensiivisistä prosesseista voidaan ulkoistaa - tutkia laadun mittausta KIBS-palveluprosesseissa 18
4.6.2.3. Toteuttajat Alueellisesti PATU palveluiden tuotteistaminen - on mahdollista toteuttaa ja vastuuttaa seuraavasti: Palveluiden tuotteistaminen - toteutus - Koulutuksen konsepti (sisältö ja menetelmät) Toteutuksen kilpailutus ja asiantuntijan valinta Yrityshaku ja valinta Käytännön organisointi (tilat ym.) Loppuseminaari Palaute ja johtopäätökset Tulosten viestintä Vastuutus Culminatum Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy/ Culminatum Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja Culminatum Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja Culminatum 4.6.2.4. Aikataulu KIBS - työskentely alkaa vuonna 2008. 4.6.2.5. Budjetti Toteutuksessa tarvitaan Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kontaktiverkkoa ja koordinoivaa työpanosta. KIBS Kustannukset Ako Rahoitus Konsultointi 16 000 Ako, yhtiö 20 000 Kokous ja seminaarikulut 2 000 Kibs fooruri 5 000 Palkat ja palkkiot 15 000 Yritykset 8 000 Yhteensä 33 000 Yhteensä 33 000 4.6.2.6. Tulokset Ensi vaiheessa kehittämistyössä on mukana vähintään 6 yritystä. Yrityskohtaisia tuloksia ovat esimerkiksi kunkin yrityksen - osaamistavoitteiden määrittely - palvelujen tuotteistaminen - markkinointi- ja myyntisuunnitelman laatiminen - myynninedistämismateriaalin suunnittelu - kilpailukyvyn parantaminen Yleisesti tarkoituksena on - löytää sovelluksia, joita voidaan levittää toimialalta toiselle - hyödyntää ristiin yritysten omia asiantuntijaverkostoja - kirjata klusterin yhteisiä kehittämistarpeita jatkotyötä varten 19
Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen 044-374 4302 / Klaus Aremaa 044 374 0059 Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström 040-703 4974, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.7. Kehittyvät klusterit /uudet avaukset Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiä. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoihin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voiva olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. Metsäteollisuuden tehdaspalvelu on valtakunnallisesti muutostilanteessa. Tehdaspalvelussa haetaan uusia ratkaisuja, joissa mm. kunnossapitoa, vartiointia ja kiinteistöhuoltoa hankitaan myös ulkoa alan yrityksiltä. Nanoteknologiassa Länsi-Uudenmaan Piiharju on ollut alan edelläkävijöitä. Nanoteknologia sovellukset ovat voimakkaassa kasvu muilla toimialoilla. Jatkossa on tärkeintä myötävaikuttaa siihen, että Länsi-Uudellemaalle kehittyy nanoteknologian vetovoimainen yrityskeskittymä. Hiiden ja Raaseporin alueella on historiallisesti oma rakentamiseen kiinteistöliiketoimintaan suuntautunut yrityskanta, joka on kehittynyt osittain pääkaupunkiseudun markkinoiden ulkopuolella. Rakentamisessa Länsi-Uudellamaallakin dominoivat valtakunnalliset suuryritykset, jotka ovat havainneet seudun kasvualueeksi. Mahdollinen pk rakennusklusterin ydin saattaisi muodostua puurakentamiseen, jonka kehittymiselle on luontaisia edellytyksiä läntisellä Uudellamaalla. Kehittyvien klustereiden budjetointi joudutaan tekemään toistaiseksi varauksena ilman täsmällisiä suunnitelmia. Suunnitelmat täsmentyvät vasta yritysten kehitysliikkeiden perusteella. Luovat toimialat Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen tunnistaminen alueella on vähäistä. Näiden kehittämistä varten ohjelma käynnistää myöhemmässä vaiheessa perusanalyysin laadinnan. Raaseporin alueella on tehty Pomoväst ry:n toimesta seudullinen kulttuuriohjelma, jossa luodaan suuntaviivoja ja toimenpiteitä. Perustoimintona osallistutaan kansalliseen Kulttuuri teemaverkoston työskentelyyn ja sovelletaan alueelle sen kehittämistoimenpiteitä soveltuvin osin. Luovat toimialat / kehittyvät klusterit Kustannukset Ako Rahoitus Selvitykset ja ulkop. Palvelut 15 000 Ako 30 000 Henkilöstökulut 15 000 Yhteensä 30 000 Yhteensä 30 000 Vastuuhenkilöt: 1.Jorma Korhonen 044 374 4302 / Erja Vaarala 044 374 0079 Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström 040-703 4974, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 20
5. Klustereita tukeva kehittämistyö 5.1. Seudullisten yrityspalvelujen rakentaminen 5.1.1. Tavoite Hiiden alueen yrityksistä kahdeksan kymmenestä on pieniä, alle viiden henkilön työllistäviä. Monissa näistä yrityksistä on kehityspotentiaalia laajentaa toimintaa, mutta kuten muuallakin Suomessa, myös Hiiden alueella yritysten neuvontapalveluja antavia toimijoita on lukuisia ja yrittäjän näkökulmasta hajallaan ja vaikeasti tavoitettavissa. Jotta yrittäjän neuvontatarpeeseen voidaan vastata mahdollisimman kattavasti, Hiiden alueelle rakennetaan yrityspalvelujen kokonaisuus, joka on yrittäjälle nykyistä helpompi tavoittaa. Vuonna 2005 Hiiden alueella 14 organisaatioita allekirjoitti sopimuksen Seudullisten yrityspalvelujen järjestämisestä. Vuonna 2007 käynnistettiin käytännön toimenpiteet ja organisaatioita edustavien vastuuhenkilöiden yhteistyönä on laadittu toimintasuunnitelma vuodelle 2008. Tavoitteena on, että vuoden 2008 syksyllä Hiiden alueella on toiminnassa Seudulliset yrityspalvelut. Kevään 2008 aikana vuonna 2005 solmittu sopimus päivitetään. Samoin kevään 2008 aikana selvitetään myös Raaseporin alueen organisaatioiden osallistuminen seudullisiin yrityspalveluihin. 5.1.2. Toimenpiteet Toiminta käsittää kolmen kokonaisuuden rakentamisen: 1. kevään 2008 aikana rakennetaan valtakunnallisen YritysSuomi.fi - portaalin alle seudun yrityspalveluista kertovan alueportaali. 2. kevään 2008 aikana koulutetaan yritysneuvontaan mukana olevista organisaatioista henkilöitä, jotka eivät tee varsinaista yritysneuvontaa, mutta jotka omaan työhönsä liittyen käyvät seudun yrityksissä. Tavoitteena on, että nämä henkilöt koulutuksen jälkeen osaavat kerätä yrityksistä tietoa, joka voidaan edelleen välittää varsinaista yritysneuvontaa tekeville organisaatioille. 3. kevään 2008 aikana edellä kuvatun ja yrityksistä kerätyn tiedon välittämiseen rakennetaan sähköinen työpöytä. Tavoitteena on, että yritysten neuvontatarve siirretään työpöydälle ja jokin mukana olevista organisaatioista ottaa yrittäjään yhteyttä käynnistäen neuvontaprosessin. 5.1.3. Toteuttajat Vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Jukka Ollila Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä ja mukana toimivista organisaatioista nimetyt vastuuhenkilöt. 5.1.4. Aikataulu Hanke toteutetaan kevään 2008 aikana ja seudullisten yrityspalvelujen on tarkoitus olla käynnissä vuoden 2008 syksyllä. 21
5.1.5. Budjetti Seudulliset Yrityspalvelut Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut (7kk-50 % palkkakuluista) 25 000 Ako 31 000 Matkakustannukset 4 000 Muut erilliskulut 2 000 Yhteensä 31 000 Yhteensä 31 000 5.2. Työllisyys ja osaaminen 5.2.1. Tavoite Keväällä 2007 valmistui Hiiden alueen työllisyysstrategia vuosille 2007 2010. Työllisyysstrategiassa päädyttiin kolmeen painopistealueeseen: - seudullisuus työllisyyden strategiseksi perustaksi, - yritysten ja julkisen sektorin tarvitseman osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja aloittavien yritysten tukeminen ja - työttömyyden alentaminen ja sen seurausten minimoiminen seudullisten toimijoiden yhteistyönä Työllisyysstrategia hyväksyttiin toukokuussa 2007 Hiiden pilotin ohjausryhmässä, jossa myös sovittiin jatkotoimenpiteistä. 5.2.2. Toimenpiteet 2.1. Perustetaan kuntien yhteinen työllisyyden neuvottelukunta Esitystä perustellaan sillä, että työllisyyteen liittyvien kysymysten osalta tapahtuu vuoden 2008 alussa kuntien kannalta olennainen muutos. Ministeriö ja piiritasolla elinkeino- ja työllisyysasioiden hoito lähentyy organisaatiouudistuksen myötä entisestään. Lisäksi Hiiden seudun kuuden kunnan alueelle muodostetaan yksi työvoimatoimisto nykyisin kolmen sijasta. Sama tapahtuu myös Raaseporin alueella. Jotta seudulle kohdennettavat elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon osoitettavat taloudelliset resurssit voidaan kuntien kannalta optimoida, valtion seudullisen toimijan neuvottelukumppanina tulee olla myös kuntienosalta olla seudullinen toimija. 2.1.1. Toteuttaja Neuvottelukunnan organisointi yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:llä. 2.1.2. Aikataulu Hanke toteutetaan kevään 2008 aikana. 2.2. Käynnistetään Ako Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman toimesta vuoropuhelu seudun yritysten, ammatillisen ja muun toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja yritysneuvontaa suorittavien organisaatioiden kesken. 22
Alueen elinkeinoelämän suotuisan kehittymisen kannalta ja huomioiden työelämästä ikääntymisen myötä poistuvien työntekijöiden määrä, on ensiarvoisen tärkeää, että seudun ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat vastaavat niin määrällisesti kuin laadullisesti niitä toiveita, joita seudun yritykset esittävät. Tämä edellyttää kehittävän ja toisiaan kunnioittavan vuoropuhelun käynnistämistä ja jatkamista. Näin muodostuva yhteinen näkemys tukee myös seudun positiivista imagoa. Toimenpiteenä selvitetään ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumista seudun yrityksiin ja kerätään palautetta koulutuksen vastaavuudesta yritysten tarpeisiin. Jotta ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan mahdollisimman hyvin elinkeinoelämän toiveisiin ja muutoksiin, tulee tietoa opiskelijoiden koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta alueen yrityksiin kerätä systemaattisesti koulutussuunnittelun pohjaksi. Määrällisen tiedon lisäksi olennaista on kerätä myös laadullista tietoa, jonka arvioinnissa ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet ja jonkin aikaa työssä olleet ovat hyödyntämätön voimavara. Lisäksi järjestetään tilaisuudet yrittäjien ja ammatillisten oppilaitosten vuoropuhelulle. 2.2.1. Toteuttaja Sekä selvitys että tilaisuuksien järjestäminen ostetaan ulkopuolisen ostopalveluna 2.2.2. Aikataulu Hanke toteutetaan kevään 2008 aikana. 2.3. Tehdään tutkimus seudulta pendelöivistä toimialoittain Vaikka seudulle tapahtuva muuttoliike on muuttovoittoista, seudun yrittäjät viestivät kasvavasta työvoimapulasta. Samaan aikaan alueelta pendelöi päivittäin yli 10 000 seudulla asuvaa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla pääkaupunkiseudulla työskentelevää. Voiko pendelöivien joukko olla vastaus alueen työnantajien työvoimapulaan, on selvittämättä. Tämä edellyttää perusselvitystä pendelöinnistä missä käydään työssä, millä toimialoilla ja millä edellytyksillä seudulta pääkaupunkialueella työssäkäyvät ovat valmiit ottamaan vastaan työtä asuinpaikkakunnalla. 2.3.1. Toteuttaja Selvitys ostetaan ulkopuolisen ostopalveluna 2.3.2. Aikataulu Hanke toteutetaan kevään 2008 aikana. 23