Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvio 2015 1 (kv. 15.12.2014)

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakun nta 29.1.2015

Sisällysluettelo Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvio 2015 1 (kv. 15.12.2014) Avainprosessien toimintaympäristöjen kuvaus, toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 8 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen 12 oppimisen palvelut Taidepalvelut 19 Tapahtumapalvelut 22 Yhteenveto tuottavuus ja tasapainotustoimenpiteistä 2014 2018 24 Tuloslaskelmat palveluprosesseittain 25 Mittarit ja suoritteet 37 Henkilöstösuunnitelma 39 Investoinnit Investointiluettelo 42 Yhdyskuntarakentamisen kohdeluettelo 44

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue TOIMINTAAJATUS Palvelualue kehittää asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimintaympäristöjä sekä edistää kaupungin vetovoimaisuutta. Kulttuuri ja liikuntapalveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Palveluiden järjestäminen jakaantuu omatoimiseen ja ohjattuun hyvinvointia edistävään toimintaan sekä taidepalveluihin ja tapahtumapalveluihin. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden ja yhteistyötahojen monipuoliset toimintaympäristöt sekä yhteistyö ja toimintamallit tarjoavat mahdollisuudet ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle, tiedonhaulle ja harrastamiselle. Kaupungin omia palveluita tuottavat kirjastolaitos, museokeskus, liikuntapaikat sekä ulkoilu ja virkistysyksikkö. Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut aktivoivat yhteistyössä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa kaupunkilaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Kaupungin omia palveluita tuottavat kansalaistoiminnan yksikkö sekä kansalaisopisto. Taidepalvelut edistävät Kuopion ja ympäristökuntien asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia järjestämällä teatteri, musiikki ja muita kulttuurielämyksiä ja tapahtumia. Kaupungin omia palveluita tuottavat kaupunginteatteri ja musiikkikeskus. Tapahtumapalvelut kehittää Kuopiota vetovoimaisena ja tunnettuna tapahtumakaupunkina sekä kannustaa tapahtumajärjestäjiä hakemaan ja kehittämään tapahtumia. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Asukasmäärän kasvu ja kuntaliitoksen myötä laajentunut alue sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen luovat haasteen palveluiden järjestämiselle. Nuorten tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi vaatii yhteistyötä eri toimijoilta ja palvelualueiden välillä. Kumppanuuteen perustuvien yhteistyöverkostojen rakentaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kiristyessä. Ennaltaehkäisy, varhainen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä keinoja. Tilojen yhteiskäytön edistämiseksi ja tilakustannusten hillitsemiseksi selvitetään mahdollisuutta mm. kirjastojen sijoittumisesta koulujen yhteyteen. Liikuntapaikka sekä ulkoilu ja virkistysverkostoa joudutaan supistamaan ja palvelutasoa laskemaan. Lippujen hintoja ja palvelujen käyttömaksuja korotetaan. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistyspalveluiden yhteistyötä Kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa tiivistetään palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Kansalaisopisto tarjoaa kurssitoimintaa lähipalveluperiaatteella myös maaseutualueilla. Asukastoiminnalla pyritään saamaan eri alueiden asukkaat toimimaan hyvinvointinsa edistämiseksi. Vapaaehtois ja vertaisohjaajatoiminta ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. Taidepalveluissa otetaan huomioon väestön ikärakenteen muutokset, yleinen taloudellinen tilanne sekä asiakkaiden vaatimustason ja odotusten muutokset. Taidepalveluihin tarvitaan lisää uusia asiakkaita. Asiakaspalvelua sekä kokous ja kongressipalvelua parannetaan. Tapahtumapalveluissa pääpaino on tapahtumien hankkimisessa, kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamisessa tapahtumakaupunkina ja toistuvien tapahtumien kehittämisessä. Maaningan kuntaliitos toteutetaan 1.1.2015 lukien. TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Organisaatiota tiivistetään hyödyntäen henkilöstön eläköityminen. Käynnistetään mm. selvitys teatterin ja musiikkikeskuksen toiminnallisesta ja taloudellisesta yhdistämisestä, selvitetään myös kirjaston ja museoiden hallinnollinen yhteistyömalli. Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. 1

Käynnistetään selvitys toimitilojen tiivistämisestä sekä avataan nykyinen vuokrajärjestelmä. Jynkän kirjasto siirretään valmistuvaan Jynkän koulun yhteyteen. Neulamäen kirjastolle selvitetään nykyistä kustannustehokkaampi toteutusmalli tarkastelemalla sijoittumista Neulamäen koulun yhteyteen tai palvelun toteuttamista muulla tilaratkaisulla. Avustusten kohdentaminen kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Maksupolitiikkaa tarkistetaan palveluittain ja asiakasryhmittäin. Talousarvioon sisältyy 0,43 milj.euron lisäsopeutus, jonka osalta puuttuvat vielä toimenpiteet. Uusia sopeutustoimenpiteitä valmistellaan käyttösuunnitelmaan, lisäsopeutukset luovat lisäpaineita myös maksujen korotuksiin ja verkostojen karsintaan. TOIMINNAN PAINOPISTEET Kirjastopalveluissa painopisteenä on uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto. Tutkitaan myös mahdollisuus lisätä itsepalvelua. Museokeskuksen toiminnassa painotetaan yleisötyön kehittämistä sekä museoiden ja museoaineistojen saavutettavuuden parantamista. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kulttuurin ja liikunnan aktivoinnissa tarvelähtöinen toiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kohderyhmänä ikäihmiset, lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kohdennetaan toimintamalleja esim. sosiaali ja terveyspalveluiden, etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa. Kansalaisopiston painopisteenä ovat opetuksen pedagogisen laadun kehittäminen, tarjonnan tarvelähtöinen suunnittelu sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin musikaaliyhteistyö jatkuu keväällä 2015. Taidelaitosten lipunmyyntiä kehitetään edelleen. Tuodaan päätettäväksi malli teatterin ja musiikkikeskuksen toiminnallisesta ja taloudellisesta yhdistämisestä. Tapahtumapalveluiden painopisteitä ovat mm. Kuopio Tahko tapahtumakaupungin kilpailukyvyn vahvistaminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, tapahtumajärjestäjien valmiuksien parantaminen, tapahtumien markkinoinnin edistäminen ja kaupungin markkinointi tapahtumien avulla ja tapahtumien tietovarannon luominen. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Palvelualueen henkilöstösuunnitelmassa selvitetään tarkemmin toimintojen uudelleenjärjestelyt ja osaamistarpeen muutokset sekä henkilöstövähennykset yksikkökohtaisesti. Osa valtionosuudesta on sidottu henkilöstömäärään (museokeskus, orkesteri, teatteri). Automaation lisäämisellä kirjastopalveluissa pyritään vapauttamaan henkilökuntaa uusiin tehtäviin, kuten yksilölliseen asiakaspalveluun. Selvitetään voisiko asukastupien vastuuhenkilöiksi saada esimerkiksi kaupungin työkyvyttömyyssyistä eläköitymisuhan alla olevia henkilöitä. Tällöin kaupunkitasolla voitaisiin saada säästöä varhemaksusta. Oman henkilöstön sisäistä liikkuvuutta parannetaan ja osaaikaisten mahdollisuutta sijaistuksissa tehostetaan tarjoamalla ensisijaisesti osaaikaiselle henkilöstölle täyttä työaikaa. 2

HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Luovan ja ammattitaitoisen taiteellisen henkilökunnan saaminen riippuu olennaisesti Kuopion kaupungin ja sen taidepalvelujen vetovoimaisuuden kehityksestä. Mikäli sijaisuuksiin tarvitaan työntekijöitä, pyritään lyhyiden sijaisuuksien sijasta tarjoamaan pitempiaikaisia sijaisuuksia yhdistelemällä lyhyitä sijaisuuksia pidemmäksi kokonaisuuksiksi. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Kaikissa palveluissa tutkitaan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän mahdollisuudet tuottaa palvelu tai osallistua palvelukumppanuuteen palvelu ja hankintaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Palvelukumppanuutta on mm. liikunta, ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa sekä asukastupatoiminnassa. Taidepalveluiden omaa tuotantoa täydennetään vuokraamalla tiloja ja tekemällä yhteistyötä tuottajien kanssa. Tiloja vuokraamalla taidepalvelut tukee luovaa taloutta ja liikeelämää ja päinvastoin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2015 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Kuopiokuva Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa. Kasvuohjelma Jatketaan markkinointiyhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointimarkkinoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kaikissa toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia. Asukkaat ja palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Yhteisten toimintatapojen kehittäminen palvelualueiden kesken. Tuottavuusohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa kehitetään yhteistyössä eri palvelualueiden kesken. Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kehitetään asukastupaverkostoa Asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman (2014) mukaisesti. Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallisuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernitasolla. Järjestetään osallisuuskoulutusta kaupungin henkilöstölle ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Tuottavuusohjelma 3

Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Tuottavuuden kehittyminen Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Henkilöstötyön tuottavuus Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen kuntoutus. Palvelut järjestetään ja tuotetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Eri palveluiden seuranta ja palautejärjestelmiä kehitetään. Järjestetään taloushallinnon koulutusta eri työntekijä ja esimiesryhmille. Henkilöstösuunnitelmat tarkistetaan palvelutuotannon mukaisesti. Hyödynnetään sisäistä liikkuvuutta ja osaaikaisen henkilöstön työaikaa tarjoamalla kokoaikaista työtä tilanteissa joissa tarvitaan tilapäisesti korvaavaa työpanosta tai tilanteissa, joissa poislähteneiden työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen. Tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukastupaverkostoa kehitetään kumppanuusmallilla. Työhyvinvointisuunnitelmat laaditaan työyksiköittäin. Järjestetään säännölliset työpaikkakokoukset ja työhyvinvointiparitoimintaa vahvistetaan. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma Tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma Tasapainoinen talous Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Hankintojen hallinta Ostopalvelua tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Henkilöstösuunnittelu toteutuu kokonaisjohtamisen osana. Ostopalveluilla täydennetään omaa palvelutuotantoa, mikäli se on taloudellisesti perusteltua. Tuottavuusohjelma Päivitetään palvelualueen henkilöstö ja koulutussuunnitelma kokonaisjohtamisen näkökulmasta: esimiesten johtamisvalmiudet, henkilöstösuunnittelu ja työhyvinvointikoulutukset sekä ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjäkoulutukset. Tuottavuusohjelma 4

HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE (Bruttositovat määrärahat) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TA Muutos% 2013 2014 2015 Ta14Ta15 Myyntitulot 1 110 118 1 306 226 1 214 099 7,1 % Maksutulot 290 598 300 650 339 650 13,0 % Tuet ja avustukset 1 251 614 869 456 556 707 36,0 % Vuokratulot 76 614 92 689 92 689 0,0 % Muut toimintatulot 235 142 300 537 342 537 14,0 % TOIMINTATULOT 2 964 086 2 869 558 2 545 682 11,3 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 5 014 127 5 206 537 5 154 946 1,0 % Henkilösivukulut Eläkemenot yhteensä 1 225 229 1 272 619 1 272 950 0,0 % Muut henkilösivumenot 285 126 300 770 296 347 1,5 % Henkilöstömenot yhteensä 6 524 482 6 779 926 6 724 243 0,8 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 3 438 0 9 000 Muut palvelujen ostot 2 970 476 2 876 926 2 801 576 2,6 % Palvelujen ostot yhteensä 2 973 914 2 876 926 2 810 576 2,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 001 595 1 028 788 1 069 738 4,0 % Avustukset 3 147 919 2 991 950 3 094 050 3,4 % Vuokramenot 3 364 744 3 498 831 3 605 451 3,0 % Toiminnan muut menot 15 835 31 910 25 137 21,2 % TOIMINTAMENOT 17 028 489 17 208 331 17 329 195 0,7 % TOIMINTAKATE 14 064 403 14 338 773 14 783 513 3,1 % Bruttositovien avainprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %osuus Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen bruttositovat avainprosessit TA 2015 Tulot 1.000 TA 2015 Menot 1.000 TA 2015 Toimintakate Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus 1.000 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 1 994 11 320 9 326 78,3 % 65,3 % Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 545 5 565 5 019 21,4 % 32,1 % Taidepalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Johdon tukipalvelut 2 325 323 0,1 % 1,9 % Tapahtumapalvelut 4 120 116 0,2 % 0,7 % Yhteensä 2 546 17 329 14 784 100 % 100 % 5

Nettositovien osaprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen %osuus Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen nettositovat osaprosessit TA 2015 Tulot 1.000 TA 2015 Menot 1.000 TA 2015 Toimintakate 1.000 Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Liikuntapaikat 3 232 12 178 8 946 40,8 % 43,8 % Kansalaisopisto 2 063 5 069 3 006 26,1 % 18,2 % Kaupunginteatteri 1 426 6 219 4 793 18,0 % 22,3 % Musiikkitoimi 1 192 4 365 3 173 15,1 % 15,7 % Yhteensä 7 914 27 831 19 917 100 % 100 % HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE YHTEENSÄ (Informatiivinen) TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TPE/09 TA Muutos% 2013 2014 2014 2015 Tpe14Ta15 Myyntitulot 2 138 057 2 291 675 2 259 786 2 181 648 3,5 % Maksutulot 3 613 897 4 360 994 4 476 869 5 085 994 13,6 % Tuet ja avustukset 1 372 472 907 754 1 019 022 605 505 40,6 % Vuokratulot 2 036 014 1 898 222 2 068 491 2 048 222 1,0 % Muut toimintatulot 458 475 493 252 433 859 535 252 23,4 % TOIMINTATULOT 9 618 914 9 951 897 10 258 027 10 456 621 1,9 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 13 968 291 14 499 463 14 405 468 14 502 865 0,7 % Henkilösivukulut Eläkemenot yhteensä 3 316 002 3 456 777 3 563 850 3 605 074 1,2 % Muut henkilösivumenot 788 092 835 698 795 215 840 954 5,8 % Henkilöstömenot yhteensä 18 072 384 18 791 938 18 764 533 18 948 893 1,0 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 3 438 200 200 83 300 41550,0 % Muut palvelujen ostot 6 228 492 6 633 541 6 540 676 6 271 788 4,1 % Palvelujen ostot yhteensä 6 231 930 6 633 741 6 540 876 6 355 088 2,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 578 306 1 579 888 1 646 799 1 559 717 5,3 % Avustukset 3 417 743 3 322 531 3 475 052 3 574 631 2,9 % Vuokramenot 12 516 001 13 278 008 13 596 318 14 581 770 7,2 % Muut toimintamenot 118 515 147 005 138 937 140 230 0,9 % TOIMINTAMENOT 41 934 879 43 753 111 44 162 515 45 160 329 2,3 % TOIMINTAKATE 32 315 965 33 801 214 33 904 488 34 703 708 2,4 % 6

7

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut TOIMINTAAJATUS Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden keskeisenä toimintaajatuksena on tarjota monipuolinen toimintaympäristö, mahdollisuus ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle, tiedonhaulle ja harrastamiselle. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut käsittävät kirjastopalvelut, liikuntapaikkapalvelut, museopalvelut ja ulkoilu ja virkistyspalvelut. Kirjastotoiminta tukee osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Kuopion kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen tietoa, taitoa ja tarinoita. Toiminta edistää luku, kirjallisuus ja musiikkiharrastusta, elinikäistä oppimista sekä tietoverkkojen käyttöä asuinpaikasta riippumatta. Kirjastotilat toimivat asukkaiden kulttuurisena ja sosiaalisena tilana edistäen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat laadukkaita sisä ja ulkoliikuntapaikkapalveluja sekä näyttely, messu ja kokouspaikkapalveluita kaikille kuopiolaisille ja koko maakunnan asukkaille sekä yrityksille ja muille yhteisöille. Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen, ottaen huomioon kunkin museoalan vaatiman erityisasiantuntemuksen ja alueellisia tehtäviä koskevat sopimukset. Ulkoilu ja virkistyspalveluiden yksikön toimintaajatuksena on monipuolisten ja laadukkaiden ulkoilu ja virkistyspalveluiden tuottaminen sekä Kuopion että koko maakunnan asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kirjastopalvelu on lakisääteinen peruspalvelu ja eniten käytetty kunnallinen palvelu. Kirjastojen tärkeimpiä toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia ovat verkkopalvelujen kehitys, koulutustason nousu, väestön ikääntyminen, maahanmuuton ja kieliryhmien lisääntyminen, aineiston erilaiset formaattimuodot, uudet mediatyypit sekä kuntakentän ja aluehallinnon uusiutuminen. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet ovat vaikuttaneet kirjaston toimintaan supistamalla kirjastoverkkoa. Eteläisen Kuopion alueella Pyörön ja Jynkän kirjastot säilyvät erillisinä kirjastoina. Jynkän kirjasto siirtyy 2017 valmistuvan Jynkän koulun yhteyteen. Neulamäen kirjaston sijoittamista Neulamäen koulun yhteyteen selvitellään edelleen. Kirjastoautot Aulis ja Elina ajavat kahta vuoroa ja kirjaston kotipalvelu on siirtynyt autokirjaston yhteyteen ja sitä kehitetään edelleen. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat liikuntapaikkapalveluita sisä ja ulkoliikuntapaikoilla. Sisäliikuntapaikkakohteita ovat Kuopiohalli, Kuopion uimahalli, Lippumäen uima ja jäähalli, Niiralan jäähalli, Studentia (kaupungin osittainen omistus), Nilsiän liikuntatalo ja väestönsuojien liikuntatilat. Lisäksi kuntosalit sijaisevat Karttulassa, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Ulkoliikuntapaikat käsittävät kattavan jääkiekko, luistinrata, nurmikenttä, sorakenttä, ulkokoripallokenttä ja tenniskenttäverkoston sekä lähiöiden mäkihyppypaikat. Lisäksi liikuntapaikkapalvelut hallinnoi Heinjoen ampuma ja moottoriratakeskusta, Lippumäen liikuntakeskusta, Keskuskentän jalkapallostadionin kenttiä, Kuplahallia, Minna Canthin kaarihallia, Neulamäen FK rataa, Puijon pesäpallostadionia, Puijon talviurheilukeskusta ja Sorsasalon ratsastuskeskusta. Lisäksi liikuntapaikkapalvelut hallinnoi Puijon laskettelurinteitä. Antikkalan laskettelukeskuksen toiminta on järjestetty yksityisen yrityksen toimesta. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat maksullisten liikuntapaikkojen käyttömaksoihin maksuja korottavasti. Museokeskuksen muodostavat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion luonnontieteellinen museo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta huolehtiva henkilökunta. Museoiden toimintaan tuovat haasteita museoalan toimintalinjaukset ja valtakunnallinen ja alueellinen museoyhteistyö sekä kasvava vastuu koko maakunnan museopalveluista. Kustannustason nousu ja toimintaan jäävän määrärahan vähäisyys uhkaavat erityisesti näyttelytoimintaa sekä pidemmän aikavälin suunnittelua ja kehittämistyötä. Tulevaisuudenuhkana on palvelujen supistuminen säästötoimien seurauksena. Asiakaspalvelua ja aukioloaikoja on jo sopeutettu vakinaisen henkilöstömäärän mukaan. 8

Ulkoilu ja virkistysyksikkö järjestää omatoimisen hyvinvointipalvelujen palvelualueella ulkoilu ja virkistyspalveluita vesistöpalveluina: pienvenesatamat, puistovenepaikat, rantautumispaikat, retkisatamat, kalamajat, melontareitit, uimarannat ja paikat sekä matonpesupaikat, puistopalveluina: leikkipaikat, lähiliikuntapaikat, koirapuistot, pieneläinhautausmaa ja viljelypalstat sekä maastopalveluina: ulkoilu ja latureitit, luontopolut, ympärivuotiset kävelypolut, vaellusreitit, laavut, nuotiopaikat, näkö ja lintutornit sekä maastopyöräily, moottorikelkka, ratsastus ja pyöräilyreitit. Yksikkö kuuluu toiminnallisesti sen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen omatoimisen hyvinvointipalvelujen liikuntapaikkayksikön sekä kaupunkiympäristön palvelualueen rakentamisen ja kunnossapitopalveluiden muodostamaan tilaajatiimiin, joka tilaa kaupungin tarvitsemat yhdyskuntatekniset rakentamis ja kunnossapitopalvelut joko sisäisesti Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitokselta tai ulkoisesti alan yrityksiltä tai muilta yhteisöiltä. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat maksullisten ulkoilu ja virkistyspaikkojen sekä palveluiden käyttömaksoihin maksuja korottavasti. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut täydentyvät vuoden 2015 alusta alkaen Maaningan vastaavilla palveluilla. TOIMINNAN PAINOPISTEET Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kirjastopalveluissa painopisteenä on uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto. Tutkitaan myös mahdollisuus lisätä itsepalvelua. Asiakkaiden asioinnin, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan ja palveluita pyritään uudistamaan asiakkaiden toivomaan suuntaan. Museokeskuksen toiminnassa painotetaan kaupungin strategian mukaisesti asiakaslähtöisiä, osallistavia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Museopalvelujen toteutuksessa painotetaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Museoiden ja museoaineistojen saavutettavuutta parannetaan. Museopalveluja kohdennetaan erilaisille asiakasryhmille. Museot tarjoavat monipuolista asiantuntemusta rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä julkiseen taiteeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa tehtävissä sekä kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävissä palveluissa. Valmistaudutaan Kuopion museon peruskorjaukseen yhteistyössä tilakeskuksen kanssa vuonna 2015 valmistuvan hankesuunnitelman pohjalta. Museotilojen kehittäminen edellyttää lisäksi kokoelmakeskusta koskevan selvityksen teettämistä vuonna 2014 laaditun tilatarveselvityksen perusteella. Monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Erityisenä kehittämisalueena on Tahkon alueen ympärivuotisten lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen. Uuden yhteistoimintamallin kehittäminen. Liikuntapaikkapalveluissa sekä ulkoilu ja virkistyspalveluissa toimintamallin, työnjaon eri toimijoiden välillä, toimintatapojen yhtenäistämisen ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen jatkuu vuoden 2015 aikana. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Uusi kirjastojärjestelmä tukee kirjastoautomaation käyttämistä ja lisää asiakkaiden omatoimisuutta myös verkkokirjastossa. Lainojen uusimisen ja varausten teon lisäksi järjestelmän rajapinnat mahdollistavat myös esim. yhteystietojen päivittämisen ja verkkomaksamisen. Uusi järjestelmä tehostaa aineiston sähköistä hankintaa ja edesauttaa kirjastoa järjestämään palveluja erityisryhmille. Modernit tilastointi ja raportointityökalut lisäävät kirjaston kustannustehokkuutta. Mahdollista on myös toteuttaa varausten itsepalvelunouto. Järjestelmän uusiminen ja automaation lisääminen vapauttaa henkilökuntaa henkilökohtaiseen ja yksilölliseen sekä ryhmien opastus ja neuvontatyöhön, verkkokirjaston sisällöntuotantoon, kirjallisuuden sisältöjen avaamiseen asiakkaille esim. kirjavinkkausten ja lukupiirien avulla sekä palveluja parantavaan ja hyvinvointia lisäävään yhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa. Museoihin kohdistuvat palveluodotukset edellyttävät henkilöstön työnkuvien kehittämistä ja henkilöstön kouluttamista. Rekrytoinneissa ja koulutuksessa huolehditaan museoiden henkilöstön ammattitaidon turvaamisesta ja ylläpitämisestä palvelutarpeiden ja kunkin erityisalan vaatimusten mukaisesti. 9

HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Kirjaston henkilöstöä kehitetään kirjastoasetuksen suuntaisesti, jossa edellytetään, että kirjaston henkilökunnasta korkeakoulututkinnon suorittaneita on 45 %. Tätä edellyttää myös kirjastorutiinien väheneminen ja siirtyminen yksilölliseen asiakaspalveluun. Kirjastoammatillisen henkilöstön ydinosaaminen tukee nyt enemmän kuin koskaan kaikkea oppimista. Kirjaston merkitys kokoontumispaikkana, aineiston ja tiedon välittäjänä sekä tietoon ohjaajana kasvaa. Henkilöstön osaamisen lisääminen on tärkeää uuden toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Museoammatillisen henkilöstön osaamista tarvitaan lähivuosina erityisesti käynnissä olevan valtakunnallisen museoiden kokoelma ja tietopalveluiden ja tiedonvälityksen kehitystyössä. Museohenkilöstö on avainasemassa koko toimintaalueella eräiden alueellisten tehtävien ainoana asiantuntijana. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Ulkoisia palveluita käytetään ulkoliikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Uusi kirjastojärjestelmä Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto 2015 Itsepalvelun lisääminen Tutkitaan mahdollisuutta varausten itsepalvelunoutoon Palvelujen muotoilu arvioinnin avulla Asiakkaiden asioinnin, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen vaikuttavuuden arviointi ja palvelujen muotoilu arvioinnin avulla Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa Palveluverkosto mitoitetaan siten, että palvelut voidaan tuottaa laadukkaasti. Kehitetään palveluiden markkinointia Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Osallistutaan Jynkän koulukeskuksen, johon myös sijoitetaan kirjasto, suunnitteluun. Kehitetään hyvinvointimarkkinoinnin uusi kokonaiskonsepti Palvelujen asiakaslähtöisyys Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia) Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Tuottavuuden kehittyminen Palvelujen laatutasoa tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Palveluverkosto ja palvelu ja hoitotaso sopeutetaan käytettävissä olevien resurssien tasolle. Palvelurakenteita ja prosesseja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 10

Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstötyön tuottavuus Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tilojen vuokrausaste Hankintojen hallinta Kokonaisjohtaminen Elämyksiä ja tietoa museoiden näyttelyillä Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Perusnäyttelyiden lisäksi museot tuottavat vaihtuvia näyttelyjä. Henkilöstösuunnitelmat tarkastetaan palvelutuotannon mukaisesti Työhyvinvointisuunnitelmat laaditaan työyksiköittäin Tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Palvelujen tuottaminen toteutetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmilla toimintamalleilla Toiminnan ja talouden seurantaa kehitetään Museoiden omat näyttelytuotannot ja monipuolinen yhteistyö (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen). Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen Laadukas tietopalvelu tukeutuu kokoelmiin ja tutkimukseen. Asiantuntijapalvelut sekä kulttuuri, ympäristö ja taidekasvatustyö lisäävät museoiden saavutettavuutta, edistävät kestävää kehitystä ja tuovat taiteen osaksi arkiympäristöä. Kulttuuri ja luonnonperinnön sekä kuvataiteen dokumentointi ja tutkimus sekä museoaineistojen digitointi etenee tavoitteiden mukaisesti. Museot tuottavat kohderyhmäpalveluita erilaisille asiakasryhmille (lapset, nuoret, ikääntyneet). Museot ovat asiantuntijoina aktiivisesti mukana kulttuuri ja luonnonympäristön sekä julkisen taiteen yhteistyöhankkeissa paikallisesti ja alueellisesti. Dokumentointia, tutkimusta ja digitointia tehdään suunnitelmallisesti alan valtakunnalliset linjaukset, velvoitteet ja mahdollisuudet huomioiden, museoalan yhteistyötä hyödyntäen. Kokoelmatoiminnan kehittäminen Museot huolehtivat kokoelmistaan kokoelmapoliittisten suunnitelmien mukaisesti ja museoalan yhteisiä linjauksia noudattaen sekä osallistuvat valtakunnalliseen kokoelmatyön ja dokumentoinnin kehittämiseen. Kokoelmatyötä tehdään suunnitelmallisesti ja osallistutaan alan yhteistyöhön. Maakunnallinen ja valtakunnallinen yhteistyö Museot osallistuvat valtakunnalliseen maakuntamuseo ja aluetaidemuseotyön kehittämiseen. Esimerkkinä osallistuminen Museo 2015 hankkeeseen. 11

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut TOIMINTAAJATUS Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tehtävänä on kaupungin strategian mukaisesti aktivoida kaupunkilaiset toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupungin asukasmäärän kasvu ja alueen laajeneminen kuntaliitoksien myötä sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen ovat yhteinen haasteemme. Nuorten tukeminen eheään elämään vaatii yhteistä paneutumista eri palvelualueilta. Ennaltaehkäisy, varhainen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä asioita. Niitä edellyttää myös kaupungin talouden kiristyminen. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Koska maaseutualueilta on poistunut monia palveluita, on jatkossa tärkeää mm. asukastupatoiminnan kautta saada alueen asukkaille yhteistä kokoontumistilaa ja aktivoivaa toimintaa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminta ja järjestöjen kanssa yhteistyö on avainasemassa. Juankosken liittymistä Kuopioon valmistellaan hyvinvoinnin edistämisen palveluiden osalta. Siilinjärven ja Suonenjoen kanssa tehdään kuntaliitosselvitystä yhteistyössä. Kehittämisen kannalta olennaista on olemassa olevien ja uusien hankkeiden hyödyntäminen. Mm. KAS TE kehittämistoimintaan kuuluvan Terveempi ItäSuomi 2020 eli Tervishankkeeseen pyritään saamaan mukaan aiheeseen liittyviä osakokonaisuuksia mm. PAKKA paikallista alkoholipolitiikkaa, TAKUUL LA! taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia lapsille ja nuorille, asukastupatoiminnan sisällön kehittäminen. KKI kunnossa kaiken ikää kautta on mahdollisuutta saada osarahoitusta terveysneuvontatoiminnan (MENOX) jatkamiseen. ArkeenVoimaa itsehoitoryhmiä ja tarvittavat ohjaajakoulutukset toteutetaan myös vuonna 2015. Valtakunnallinen vastuu kokonaisuudesta on 1.1.2015 alkaen siirtymässä Kuntaliitolta FCG:lle. Kansalaistoiminnan aktivoinnin vastuulla on Kuopion vanhusneuvoston toiminnan pyörittäminen ja kehittäminen (asiakkuusjohtaja esittelijänä, hyvinvointikoordinaattori sihteerinä). Vanhusneuvoston toiminnan lakisääteisyys tuli voimaan 1.7.2013 alkaen. Samoin ennaltaehkäisevä päihdetyö ja mm. mielenterveys ja päihdesuunnitelman vuosittainen arviointi on vastuutettu kansalaistoiminnan yksikköön. Haasteena em. toimintojen osalta on toimintamäärärahojen saaminen. Nilsiän kuntaliitoksen myötä järjestettäväksi tuli Nilsiän musiikki ja tanssileiri, mikä on toiminut kesäisin yli 50 vuoden ajan. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät että kaupungeissa tehdään toiminnasta hyvinvointikertomus. Kuopiossa sähköisen hyvinvointikertomuksen kokoamisesta vastaa kansalaistoiminnan yksikkö. Samoin kaupungin Hyvinvointiryhmän ja valmistelevan ryhmän sekä Terve Kuopio (mm. WHO Healthy Cities ja Terve Kunta verkostot) toiminnasta vastaa Kansalaistoiminnan yksikkö. Kansalaisopistossa vuoden 2015 aikana organisaatio tarkastellaan huomioiden Maaningan kuntaliitos. Uudessa organisaatiossa toteutetaan henkilöstön tehtävien uudelleenjärjestelyjä Maaningan resurssit huomioiden. Toimintatapojen yhtenäistämisestä erityisesti maaseutualueilla on huolehdittava KoillisSavon alueopiston siirtymäkauden loppuessa. Uusien pakolaisryhmien saapuminen Kuopioon on otettava huomioon toiminnan järjestämisessä. TOIMINNAN PAINOPISTEET Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää koskeva kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kulttuuriin ja liikunnan aktivoinnissa tarvelähtöinen toiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin niille asiakasryhmille, joissa toimenpiteiden vaikuttavuus on suurin sekä talouden, että hyvinvoinnin kannalta arvioituna. mm. ikäihmiset lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Liikuntapalveluissa toimitaan uuden liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti: Aktivoidaan uusia käyttäjiä ja ohjataan heidät intervention jälkeen muiden palveluntarjoajien toiminnan piiriin tai omaehtoisiin palveluihin asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Liikuntapalveluketjun toimintaa vahvistetaan. 12

Liikuntapalveluiden monipuolinen tarjoaminen myös maaseutualueilla. Kulttuuripalveluissa tutkitaan mahdollisuutta soveltaa olemassa olevia palveluita laajemmalle joukolle ja alueelle. Aktivoidaan paikallisia toimijoita yksittäisistä ihmisistä järjestöihin toimimaan palveluiden tuottajina. Kohdennettuja toimintamalleja esim. sosiaali ja terveyspalveluiden, etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi/ yhteistyöpalaverit, kehityskeskustelut. Kumppanuudet järjestöjen ja kaupungin kesken. Sähköisen hakuprosessin saaminen käyttöön. Terve Kunta verkosto ja Healthy Cities toimintojen kehittäminen verkostosuunnitelmien mukaisesti, Toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen WHO tapahtumissa ja verkostossa. WHOn Healthy Cities Euroopan konferenssin järjestetään Kuopiossa kesäkuussa 2015. Terve Kuopio nimitystä käytetään jatkossa kuvaamaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen palveluiden kokonaisuutta. Vertaistuki/ vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja koulutus Kuopiossa (myös ArkeenVoimaa ryhmät) yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminnan julkaisualusta toimii ja laajenee. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, PAKKAtoimintamallin toteuttaminen, Savuton Kunta, Ehkäiseväntyön viikko, Huomaa lapsi. Vanhusneuvoston ja Hyvinvointiryhmän toiminnan kehittäminen Asukastupa, lähiö ja kylätoiminnan kehittäminen 2014 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Asukastuvilla vastuuhenkilöstön vakiinnuttaminen/ kaupungin uudelleen sijoitettavat. Toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen yhteistyössä eri palvelualueiden, seurakuntien ja 3. sektorin kanssa. Asukastupaverkoston määrällinen kehittäminen määrärahojen puitteissa. Kuntalaisten paikallisvaikuttamisen ja osallisuuden vahvistaminen hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Osallisuuden osaamisen vahvistaminen kaupunkiorganisaatiossa > henkilöstökoulutus, osallisuusvastaavat. Kansalaisopistossa toiminnan painopisteenä ovat kansalaisopistotoiminnan laadun kehittäminen (pedagogiikassa erityisesti tvttaitojen päivittäminen), yhteistoimintakuntien ja Kuopion kansalaisopistotarjonnan tarvelähtöinen suunnittelu sekä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kansalaisopiston CAFarviointijärjestelmän vakiinnuttaminen on toiminnan yleisen vaikuttavuuden kannalta tärkeä painopistealue. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Vuonna 2015 Kuopiossa järjestettävän WHO konferenssin vuoksi henkilöstön englanninkielen osaamista vahvistetaan. Asukastuville tarvitaan vastuuohjaajiksi henkilöitä (5), mielellään kaupungin sisältä (uudelleensijoitettavat) Henkilöstöä on edelleen perehdytettävä CAFlaatuajatteluun. Maaningan kansalaisopistopalveluiden suunnittelu vaatii lisää henkilöstöresurssia hallintoon ja opetuksen suunnitteluun jo alkuvuodesta 2015. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Kansalaisopistossa on n. 350 tuntiopettajaa, joita on ollut helppo saada Kuopion ja Nilsiän keskustaalueille. Haasteena on saada myös maaseutualueille päteviä opettajia tulevaisuudessa. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Setlementti Puijola ry hoitaa asukastupien henkilöstön rekrytoinnin sekä toiminnan järjestämisen. Kuopio Festivals ry hoitaa Kuopio juhlii tuotannon. 13

Toiminnalliset tavoitteet: Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa. Hyvinvointimarkkinoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kaikissa toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia. Tulokselliset yhteistyöverkostot WHO Healthy City verkostojäsenyys Hyvien käytäntöjen levittäminen ja verkostoissa muiden hyvistä käytännöistä oppiminen ja kehittyminen WHO Healthy City verkostossa aktiivinen toiminta, toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen meiltä muualle ja muualta meille Aktiivinen toiminta ja yhteistyö WHO verkostossa Kuntaliiton (sähköinen hyvinvointikertomus ym.) Eri kuntien kanssa (Arkeen Voimaa) Terve Kunta verkoston Ministeriöiden Paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten Vertailukaupunkien kanssa Uuden kauden haku Hyvinvointiryhmä toimii ohjausryhmänä Yhteys kansalliseen Healthy City verkostoon (Terve Kunta verkosto) ja Turkuun, toiseen WHO Healthy City kaupunkiin Suomessa Aktiivinen jäsenyys Osallistuminen konferensseihin esityksin Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen omiin käytäntöihin WHO konferenssin menestyksekäs toteuttaminen kesällä 2015 Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Pihkassa Männistöön asuinaluehankkeessa kehitetään asukkaita osallistavia kaupunginosien kehittämistoimia. Asukastuvat ovat osa kaupunginosien palvelujen vetovoimaisuutta. Vastaavaa kehittämis / osallisuusmallia sovelletaan myös muille alueille. Männistöön perustettavalle asukastuvalle keskitetään 201516 käynnistyvän kaupunkisuunnittelun infopiste. Ennakoivat, ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Kehitetään asukastupaverkostoa Asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman (2014) mukaisesti. Pyritään avaamaan Männistöön ja Maaningan keskustaan asukastuvat. Päivärannan asukastuvan tarveselvitys valmistuu ja jatkotoimista päätetään. Palvelujen asiakaslähtöisyys Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia) Osallisuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernitasolla. Järjestetään osallisuuskoulutusta kaupungin henkilöstölle ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Palvelujen asiakaslähtöisyys Lapset, nuoret ja ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat opastetaan oppimaan, kokemaan, Kulttuurisuunnittelijat ja tuottaja koordinoivat ja kehittävät yhdessä sidosryhmien (mm. päivähoito, nuorisotyö, vanhuspalvelut, 3. sektorin 14

näkemään ja ilmaisemaan itseään moniaistillisesti sekä tutustumaan taiteen ja kulttuurin eri aloihin. toimijat) kulttuurikasvatuksen ja kulttuuriin aktivoinnin toimintamalleja mm. Kulttuuripolku, yhteisötaiteilijatoiminnat, Nilsiän musiikki ja tanssileiri, soveltavan taiteen työpajat sekä Kuopion kaupungin kulttuuritapahtumat (Supersyysloma, Hyperhiihtoloma, Lasten ja nuorten pakkaspäivät) ja viralliset juhlat (Itsenäisyyspäivä ja Veteraanipäivä). Lisäksi uusia toimintoja kehitetään resurssien mukaan ja erilaisia toimitahoja tuetaan ja opastetaan toimimaan kulttuuri ja taidepalvelujen tuottajina. Tuottavuuden kehittyminen Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Eri palveluiden seuranta ja palautejärjestelmien kehittäminen. Tarvittavat toimenpiteet palveluprosessien parantamiseksi. Tuottavuuden kehittyminen Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Takuukausiseurannat ja johdon raportit käydään läpi työpaikkakokouksissa. Jokaisella mahdollisuus seurata toiminnon kohteensa ta toteutumista. Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Laaditaan henkilöstösuunnitelma TA2015 osana. Vapautuvien toimien täyttö arvioidaan tapauskohtaisesti Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tilojen vuokrausaste Henkilöstötyön tuottavuus Hankintojen hallinta Kokonaisjohtaminen Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Ostopalvelua tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Kansalaisopiston tilaselvitys valmistuu > toimenpiteet sen perusteella Asukastupaverkostoa kehitetään Asukastupaverkoston kehittämissuunnitelmassa esitetyllä kumppanuusmallilla. Tilojen käyttöä myös kaupungin palvelujen tuotantoon tehostetaan. Säännölliset työpaikkakokoukset, palvelujen yhteensovittaminen, työhyvinvointiparitoiminnan vahvistaminen, TYHYpäivät 2 x vuodessa, liikuntaryhmä ja englanninkielen ryhmä (WHO konferenssi 6/2015) tarjolla maksutta henkilöstölle Setlementti Puijola asukastupatoiminnan käytännön toiminnan järjestäminen, isompien tuotantojen hankkiminen ostopalveluna Säännölliset työpaikkakokoukset, laajat suunnitelmat lähtökohtana: Asukastupatoiminnan kehittämissuunnitelma, Osallisuussuunnitelma, Liikuntapalvelusuunnitelma, Henkilöstösuunnitelma. 15

Liikuntaan aktivointipalveluiden kehittäminen Lapset ja nuoret: Liikuntapolun ja Liikkuva koulu toimintamallien eteenpäin vieminen. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa. Aktivoida perheet liikkumaan yhdessä. Työikäiset: Riskiryhmiin (mm. työttömät ja elämäntapasairaat) kuuluvien henkilöiden aktivointi säännöllisen liikunnan harrastamiseen, oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Menox hankkeen toiminnan jatkaminen. Erityisryhmät: Erityislasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja inkluusion edistäminen. Pitkäaikaissairaiden Tavoite: Omaehtoisen aktiivisuuden lisääminen. aktivointi säännöllisen liikunnan pariin. Ennalta ehkäisevää ryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ikääntyneet: Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ikääntyneille suunnatun liikunnan kehittämiseksi. Vertaisohjaajatoiminnan turvaaminen ja laajentaminen. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin kurssin jatkaminen. Lapset ja nuoret: Saada uusia kouluja mukaan Liikkuva kouluohjelmaan. Aktivoida uusia seuroja mukaan Liikuntapolku / Liikkuva Koulu toimintaan. Liikunnallisen leiritoiminnan vakiinnuttaminen koulujen lomaviikoille. Perheliikunta päivien toteutuksen jatkaminen. Matalan kynnyksen lajikokeiluja yläkoulu / lukio ikäisille yhteistyössä seurojen kanssa. Työikäiset: Liikuntaneuvonnan säännöllinen toteuttaminen työttömille ja elämäntapariskissä oleville. Erityisryhmät: Sporttiskerho toimintamallin kehittäminen edelleen. Seurojen aktivointi erityisryhmäläisten mukaan ottamiseksi. Omaehtoisen liikunnan lisääminen apuvälineiden avulla. Starttikurssit pitkäaikaissairaille. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ennalta ehkäisevien liikuntaryhmien toteutus pilottina päiväkodin ja koulun puolella. Ikääntyneet: Verkostotapaamiset järjestöjen ja seurojen kanssa. Uusien vertaisohjaajien koulutukset, idea ja työnhuoltopäivät, ohjaajaparin löytäminen kaikille. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin kurssin toteuttaminen 45 krt / vuosi. Liikuntavälineiden lainausta kirjastoista laajennetaan yhteenkahteen kirjastoon. Maaseutualueet: Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa kaiken ikäisten liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Vahva yhteistyö Liikuntapaikkapalveluiden kanssa huomioiden liikuntapaikkapalvelut eri puolella. Seniorikuntosalitoiminnan laajentaminen maaseutualueille. Verkostotapaamiset järjestöjen ja seurojen kanssa. Liikuntaneuvonnan toteutus. Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen. Maaseutualueen liikunnanohjaaja toteuttaa senioreille kuntosalistarttikursseja maaseudulla. Kaupungin kansalaisjärjestöille myöntämien avustusten vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvointiin Audiovisuaalisen kulttuurin ylläpito ja kehittäminen Kansalaisjärjestöjen monipuoliset palvelut edistävät eriikäisten kuntalaisten hyvinvointia koko kaupungin alueella. Kino Kuvakukossa esitetään laadukkaita ensiiltaelokuvia ja eikaupallista ohjelmistoa. Ohjelmistossa otetaan huomioon kaikki ikäryhmät. Kasvatuksellista ja korkeatasoista audiovisuaalista tarjontaa. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi. Järjestetään järjestöjen kanssa yhteistyötapaamisia vuosittain. Mahdollistetaan avustusten sähköinen hakeminen. Mediapolku, Koulukino, Kirjakuja, Vilimit koululaisesityksiä peruskoululaisille ja lukioikäisille. Päiväkotiikäisille Pakkaskino ja Lasten Vilimit festivaalit. Dokkino dokumenttielokuvasarja peruskouluille. Kuvakukko tarjoaa tilat ja tekniikan Hopeatähti ja Hyvät Kuvat elokuvakerhoille. Myös Kansallisen 16

Tehokas ja vaikuttava ehkäisevä (mielenterveys) ja päihdetyö Vapaaehtois ja vertaistoimintamallien kehittäminen Hyvinvointikertomus osana talous ja toimintasuunnitelmaa Terve Kunta verkostoon osallistuminen Tehokas ja vaikuttava ja näkyvä ehkäisevä työ Kuntalaisten aktivoiminen vapaaehtois ja vertaistoimintaan Vertaisohjaaja/ vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja koulutus Kuopiossa (Arkeen Voimaa) Laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa Vuosittainen tarkistettu hyvinvointikertomus osaksi talous ja toimintasuunnitelmaa Hyvinvointikertomusta tehty laajasti eri hallintoalojen ja järjestöjen kanssa yhteistyössä Aktiivinen Terve Kunta verkoston jäsenyys audiovisuaalisen arkiston klassikkoleffoista sarja/ kausi. Baletti ja oopperaesitykset Royal Opera Housesta, Lontoosta. Elokuvafestivaaleja. Vuonna 2015 Kuvakukko keskittyy tuomaan esille eurooppalaista elokuvaa sekä kotimaista dokumenttia ja sopivia eikaupallisia tuotantoja. Finnkinon Kuopion uuden laajentuneen elokuvakeskuksen myötä Kuvakukko voi siirtyä vähemmän kaupalliseen tarjontaan ja keskittyä korkeatasoisen elokuvakulttuurin ylläpitämiseen. Kuvakukon kävijämäärät ja lipputulot tulevat pienenemään 1020 prosenttia. Antennien asentaminen suorien digilähetysten vastaanottamiseksi Lontoon Royal Opera Housesta. Kino Mantun digitalisoiminen. Ehkäisevä päihdetyö (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet) kaikille ikäryhmille PAKKA toimintamallin mukaisesti eri teemoin läpi vuoden. Ehkäisevän päihdetyön viikko vk 45 koordinointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Vanhusten viikolla ehkäisevän päihdetyön teeman näkyvästi esille tuominen. Savuton Kunta toiminnan aktivointi ja koordinointi. Huomaa Lapsi toimintaryhmien koordinointi ja toteuttaminen ja konkreettinen ohjaustyö. Vanhempainillat Örebro metodin mukaisesti. Nuorille ja nuorten vanhemmille ennaltaehkäisevä päihdekeskustelu matalankynnyksen paikoissa ehkäisevän päihdetyön koulutusten/seminaarien suunnittelu ja toteutus esim. huumeaiheinen koulutus helmikuussa 2015Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät syksy 2015 yhteistyössä kuntien, THL:n ja kolmannen sektorin kanssa. Vapaaehtois ja vertaistoiminnan järjestäminen (Arkeen Voimaa, kulttuuri, liikunta jne). Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Valikko työryhmän ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Arkeen Voimaa ryhmien markkinointi, rekrytointi, koordinointi, toteutus ja arviointi. Vapaaehtoistoimijoiden tukeminen ja kannustus. Vertaistukisivuston päivitys ja markkinointi Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman koordinointi Laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain Vuosittaiset hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden tarkennukset ja kuntalaisten hyvinvoinnin tilan kuvaus ja suunnitelma seuraavalle vuodelle osaksi talous ja toimintakertomusta Kunnan omien indikaattorien kokoaminen Osallistuminen kokouksiin, raportointi, arviointi, hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyvinvointiryhmä ohjausryhmänä. 17

Toimivat työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Kansalaisopiston palvelut ovat laadukkaita Kansalaisopiston toimintaalue laajenee Kansalaisopiston henkilöstö voi hyvin ja kykenee suoriutumaan töistään hyvin. Tulokselliset yhteistyöverkostot Houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana Toimivat verkostot ja työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Opiston laatujärjestelmää hyödynnetään erityisesti pedagogisen laadun kehittämisessä Toteutetaan Kuopion ja Maaningan kuntaliitos laadukkaasti. Kansalaisopistossa on riittävä ja osaava henkilöstö. Kuopiolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjen levittäminen, verkostoissa oppiminen ja kehittyminen. Opiskelijoiden kotoutuminen. Kansalaisopisto tarjoaa myös opiskelijoille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Turvallisuustyöryhmän koordinointi, työryhmien kokoontuminen, turvallisuusteko palkinto, turvallisuussuunnitelman päivitys ja arviointi yhteistyössä Seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän koordinointi (puheenjohtajuus ja sihteeri) Vanhusneuvostossa esittelijänä toimiminen ja sihteeriys sekä työvaliokunnassa valmistellaan vanhusneuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja huolehditaan vanhusneuvoston antamista tehtävistä ja edistetään vanhusneuvoston yhteyksiä kaupungin eri hallinnonaloihin CAFlaatujärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Otetaan käyttöön uusi organisaatiomalli, jonka avulla tarjotaan laadukasta palvelua / opetusta/toimintaa koko toimintaalueella. Kuntaliitosten yhteydessä henkilöstömuutokset toteutetaan kansalaisopiston kokonaisuudelle parhaalla mahdollisella tavalla. Tehdään yhteistyötä opistojen Osaava verkostossa sekä ItäSuomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumissa. Järjestetään opiskelijoille kohdennettuja aktivoivia tapahtumia. 18