1. Tilan menneisyyttä ja nykypäivää Eerolan tila perustettiin 208 vuotta sitten vuonna 1800, jolloin ajat olivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaiset. Silloin ei ollut vielä tietoakaan autoista, radioista, televisioista saati puhelimista. Tänä päivänä Eerolan tilalla on kaikenlaisia koneita, joita ei ihan joka tilalta löydykään. Yksi harvinaisimmista tekniikoista hyödyntää kaukana avaruudessa liitäviä satelliitteja peltojen viljelyssä! Nykyään Eerolan tilan pääelinkeinona on ohran ja rypsin viljely. Viljelyalan suuruus on 370 hehtaaria. Ennen vanhaan Eerolan tila on toiminut niin kutsuttuna puolimatkan krouvina. Matkaajat ovat voineet pysähtyä Eerolassa vaihtamassa hevosta ollessaan matkalla Jokelan juna-asemalle noin 8 kilometrin päähän, eli jos matkaaja on tullut jo kaukaa ja oma hevonen on väsynyt, matkaajat ovat voineet jättää hevosensa tänne lepäämään ja lainata täältä toista hevosta loppumatkalle. Aikoinaan lähes jokaisella maatilalla eli ainakin muutama lehmä, kana ja possu, joista saatiin ruokaa, kuten maitoa ja lihaa perheen omiin tarpeisiin. Nykyisin maatiloilla ei enää välttämättä ole eläimiä muuta kuin lähinnä lemmikkeinä. Eerolan tilalla on Kingi-koiran ja kissojen lisäksi kanoja. Kesällä joukkoon liittyvät luultavasti myös muutama lammas ja muutama kani. 1. Mitä vanhoista ajoista kertovia esineitä näet Eerolan pihapiirissä? Nimeä ne ja kerro mihin tarkoitukseen niitä on käytetty? 2. Mitä nykypäivän teknologiaa näet piha piirissä? Katso tarkoin.
2. Toukotyöt Toukotöillä tarkoitetaan töitä, joilla pelto saatetaan kasvamaan haluttua kasvia, ja sato kerätään syksyllä syystöissä. Perinteisissä kevättöissä pellon pintaa yleensä muokataan, jotta siemenillä olisi hyvät kasvuolot. Työvaiheet ovat seuraavanlaiset: 1. Pellon pinta käännetään auran avulla ympäri. 2. Maata muokataan kultivaattorilla ja/tai lautasmuokkaajalla. 3. Maata tasoitetaan äes nimisellä laitteella. 4. Siemenet ja lannoitteet kylvetään samaan aikaan kylvökoneella. 5. Pellon pinta vielä tiivistetään kovemmaksi jyrällä. Maanviljelijät käyttävät näitä edellä mainittuja laitteita joskus eri tavalla omien tarpeidensa ja tottumustensa mukaisesti. Kaikilla ei ole välttämättä näitä kaikkia koneita. Osalla pelloista käytetään kevättöissä myös uutta tapaa eli suorakylvöä. Se tarkoittaa, ettei pellon pintaa avata ennen kylvöä millään koneella, vaan pellolle kylvetään jyvät ja lannoitteet suoraan syyssängen päälle. Suorakylvömenetelmän perustelut: 1. Kasvu pääsee hyvään alkuun näinkin. 2. Säästetään suuria määriä polttoainetta. 3. Koneiden ostamiseen ja käyttämiseen kuluu vähemmän rahaa. 4. Maan pieneliöt kuten madot ja muut hyötyeliöt säästyvät pellolla. 5. Sadevesi ei pääse huuhtomaa pelloilta arvokkaita ravinteita mukaansa ojiin yhtä helposti, kun maan pintaa ei ole käsitelty. 6. Näin ravinteet eivät myöskään kulkeudu vesistöihin rehevöittämään niitä. Rehevöityminen tarkoittaa vesikasvien runsasta ja voimakasta kasvua, ja järvet kasvavat pikkuhiljaa umpeen. Se haittaa useiden eläinten ja muiden kasvilajien elämää ja talvella elintärkeä happi voi loppua rehevästä vesistöstä kesken. Kevättyöt ovat kiireistä aikaa, jolloin peltotöitä tehdään niin monta tuntia päivässä kuin vain suinkin jaksetaan. Taukoja ei paljoa ehdi pitää, joten työmiehille tuodaan välillä pellolle syötävää. Peltotöiden lisäksi keväällä täytyy tehdä myös paljon paperitöitä, eli hoitaa viralliset lupa- ja tukiasiat kuntoon. 1. Nimeä maanmuokkaus koneet jotka näet pellolla töissä tai pihapiirissä. 2. Mihin näitä koneita tarvitaan? 3. Mitä nykyaikaisia laitteita tilalla käytetään?
3. Viljat Vehnä Vehnää on viljelty ainakin 6000 vuoden ajan Kiinassa ja Egyptissä. Sitä viljellään kaikissa maanosissa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa vehnää viljellään Jyväskylän korkeudelle asti. Yleisimmin viljellään ns. tavallista eli leipävehnää, jota on kahta muotoa, kevät- ja syysvehnä. Makaronin valmistukseen käytettävää durum-vehnää ei viljellä Suomessa. Ohra Ohra on maailman vanhimpia viljelykasveja. Se tunnettiin jo kivikaudella Aasiassa ja Euroopassa. Ohra oli tärkein ruokaviljamme, kunnes ruis syrjäytti sen 1800-luvulla. Ruis Ihminen on aloittanut viljan viljelyn rukiilla eikä vehnällä, siis toisin kuin tähän asti on luultu. Eurfat-joen alueelta, Syyrian Abu Hureirasta on löytynyt rukiinjyviä, joiden iäksi on radioaktiivisilla menetelmillä voitu osoittaa jopa yli 11 000 vuotta. Jyvät ovat pyöreämpiä ja suurempia kuin villikasveissa, mikä tarkoittaa, että ihmiset osasivat jo jalostaa viljaa. Rukiin ruosteenharmaat jyvät ovat kuorettomia. Rukiista ei voida erottaa sitkoainetta. Kypsentämättömiä rukiin jyviä ei pidä syödä. Ne sisältävät terveydelle epäedullisia aineita, jotka kuitenkin tuhoutuvat lämmitettäessä. Ruista viljellään pääosin Euroopan itäosissa, tärkeimpiä tuottajamaita ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Kaura Kaura on todennäköisesti Vähä-Aasiasta. Itämeren suomalaiset kansat tutustuivat siihen germaanien välityksellä ja toivat sen Suomeen. Viljely alkoi maassamme 1800-luvun lopulla karjatalouden yleistyessä. Jyvät ovat akanoiden peittämät. Ravitsemuksellisesti kaura on paras viljalajimme.
1. 2. 3. 4. 1. Nimeä yllä olevat viljalajit. 2. Mitä tuotteita näistä viljoista tehdään (kerro ainakin kaksi tuotetta jokaisesta)?
2. Lannoitteet Tilan pelloilla käytetään sekä keinolannoitteita että kompostoitua hevosen lantaa. Keinolannoitteet ovat tehtaalta tulevia lannoite seoksia, jotka on tarkoitettu kasveille niiden kasvua edistämään. Lannoitteet ovat pieniä rakeita, ja ne kylvetään peltoon samanaikaisesti jyvien kanssa, jotta kasvit saavat heti tarvitsemansa ravinteet. Satelliitti täsmäviljely Satelliitti on ihmisen tekemä laite, joka on lähetetty avaruuteen kiertämään maapalloa. Niitä on useita ja monia eri käyttötarkoituksia varten. Monet arkielämäämme kuuluvat toiminnot, kuten radio, televisio, matkapuhelin ja Internet, perustuvat osin satelliittien toimintaan. Satelliiteissa on suuria peilejä, joilla voidaan heijastaa säteitä eri puolilla maapalloa olevien antennien ja vastaanottimien, eli itse laitteiden (kuten tietokoneiden) välillä. Satelliiteilla voidaan myös ottaa kuvia maapallon pinnasta ja tutkia niiden avulla kaikenlaista. Miten satelliitit sitten liittyvät Eerolan tilan viljelyyn? He hyödyntävät satelliittitekniikkaa peltojen täsmäviljelyssä. Täsmäviljely tarkoittaa sitä, että tiettyyn kohtaan peltoa laitetaan juuri oikea määrä lannoitetta ja siemeniä. Näin niitä ei mene hukkaan ja pellolta saadaan syksyllä suurin mahdollinen sato. Täsmäviljelyä toteutetaan pienien tietokoneiden avulla, joita kutsutaan GPSpaikantimiksi. Eerolan tilalla käytettävissä koneissa, kuten traktoreissa, on tällaiset laitteet, joilla on yhteys satelliittiin. 1) Satelliitti antaa tietokoneelle tarkan tiedon paikasta, jossa traktori sillä hetkellä on. 2) Tietokone kertoo kylvökoneelle, kuinka paljon lannoitetta ja jyviä juuri tähän paikkaan peltoa tulisi kylvää. Hevosen lantaa tuodaan tilalle läheiseltä hevostallilta, jossa on noin 200 hevosta. Talleilla hevosenlannan varastointi tuottaa ongelmia, viljelytilalla se ensin kompostoidaan ja levitetään sitten pelloille parantamaan maan kasvuvoimaa. Eerolan tilalla on kokeilussa uusi lannan kompostointimenetelmä. Lanta työnnetään koneellisesti suuriin mustiin muovipötköihin, joita on pellon laidassa satoja metrejä. Niiden sisälle on varastoitu naapurin talleilta saatua hevosenlantaa, joka sitten kompostoituu ilmastoiduissa tuubeissa. 1. Etsi tilalta lannoitesäkkejä. Kuinka paljon yksi säkki painaa? 2. Kuinka monta lannoitesäkkiä näet? 3. Mitä lannoitesäkin tuoteselosteessa kerrotaan? Mitä aineita säkki sisältää?
3. Maatalouskoneet Maatiloilla tarvitaan monenlaisia koneita, jotka kiinnitetään traktorin perään. Nämä koneet ovat keväisin käytössä toukotöiden yhteydessä. Koneet on huollettu talven aikana, jolloin maanviljelystöitä ei ole. 1. Nimeä maatalouskoneet. 2. Mitkä koneet näit työssä? Valitse laatikosta oikeat nimet kuville: kultivaattori kylvökone lautasmuokkain aura jyrä äes 1. KUVA = 2. KUVA =
3. KUVA = 4. KUVA = 5. KUVA =
6. KUVA = Eerolan tila, Palopuro KEVÄT
4. Eläimet Aikoinaan lähes jokaisella maatilalla eli ainakin muutama lehmä, kana ja possu, joista saatiin ruokaa, kuten maitoa ja lihaa perheen omiin tarpeisiin. Nykyisin maatiloilla ei enää välttämättä ole eläimiä. Koira ja kissa ovat kuitenkin pitäneet paikkansa maatiloilla. Nyt Eerolan tilalla on Kingi-koiran ja kissojen lisäksi kanoja. Kesällä joukkoon liittyvät luultavasti myös muutama lammas ja muutama kani. 1. Mitä eläimiä näit maatilalla? Ja kuinka monta? 2. Kerro myös mitä tehtäviä näillä eläimillä on maatilalla?