Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskummanuus Hyvinvointioppiminen ja osaaminen 18.2.2013 Matti Rimpelä 2
Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä eivät asiakkaita 18.2.2013 Matti Rimpelä 3
Bronfenbrenner: Ekologinen tulkinta 18.2.2013 Matti Rimpelä 4
18.2.2013 Matti Rimpelä 5
Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu kehitysyhteisöistä: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi on yhteisöjen jäsen, ei asiakas Olennaista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus: Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? Miten kokonaisuus rakentuu? 18.2.2013 Matti Rimpelä 6
18.2.2013 Kehitysyhteisö Matti Rimpelä 7
Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 18.2.2013 Matti Rimpelä 8
Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Arjen rytmit/ajankäyttö 3. Uni, lepo, rentoutuminen 4. Liikkuminen 5. Ruokailu 6. Itsehoito 7. Oppimaan oppiminen 8. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 9. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 18.2.2013 Matti Rimpelä 9
Lapsesta aikuiseksi Biologinen kypsyminen varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt noin vuotta varhemmin kuin 1970-luvulla Suuret yksilöllinen vaihtelu Hitaasti kypsyminen vs. ongelmadiagnostiikka Sukupuolten väliset erot 18.2.2013 Tytöt lähes vuoden edellä poikia
Entä psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen? Muutoksesta ajassa ei tutkimustietoa Aikuistumisen vaatimukset kasvaneet: Yhteiskunta monimutkaistunut Hitaasti kehittyvät joutuvat kohtaamaan aikuistumisen vaatimukset liian varhain! 18.2.2013 Matti Rimpelä 11
Lapsen kehityksen kriittisiä vaiheita -9 kk 2 v. 5-7 v. 10-14 v. 16-19 v. 18.2.2013 Matti Rimpelä 12
Lapsesta aikuiseksi mikä tärkeintä? Jatkuvuus aikuiset paikat moraali Jatkuvuus palveluissa erityisen tärkeää kriittisissä ikävaiheissa ja kun siinä on puutteita kotona 18.2.2013 Matti Rimpelä 13
Mitä syrjäytyminen on? Lapsi Hyvä ja hyödyllinen aikuinen Perhe Aikuisuuden vaatimukset --------------------AIKA--------------------- Yhteiskunnan muutos 18.2.2013 Matti Rimpelä 14
Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongemat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta 18.2.2013 Matti Rimpelä 15
Masentuneisuuden muutos 2000 -> 2010: Pojat 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2,2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 18.2.2013 Matti Rimpelä 16
Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea 18 16 14 12 10 13,5 12,2 13 13,4 13,4 13,4 8 6 4 2 0 4 3,5 4,2 4,1 4,3 4,7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 18.2.2013 Matti Rimpelä 17
Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 8.-9. luokat 2000-2011 High education, employment Medium education, employment 14 12 10 Low education employment High education, unemployment 8 6 4 Medium education, unemployment Low education, unemployment 2 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely
Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-18.2.2013 Matti Rimpelä 19
Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta 18.2.2013 Matti Rimpelä 20
Syrjäytyminen on osattomaksi jäämistä oppimisesta ja osaamisesta 18.2.2013 Matti Rimpelä 21
Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 18.2.2013
Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin 2013 yhteensä noin 10 miljardia! Varhaiskasvatus + koulutus 70-75 % varhaiskasvatus 2013 yhteensä 2,4 ME Sosiaali- ja terveyspalvelut 15-20 % Muut noin 5% 18.2.2013 Matti Rimpelä 23
Mitä olemme saaneet aikaan? 18.2.2013 Matti Rimpelä 24
Tampere/ LANU -palvelut 2013 (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 18.2.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 25 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Palvelujen säätyrakenne Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi -> papisto Sosiaalitoimi -> talonpojat Nuorisotoimi -> loisia Samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä 18.2.2013 Matti Rimpelä 26
Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään? Uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä! 18.2.2013 Matti Rimpelä 27
Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! Kokonaissuunnitelma johtamiseen ja kohtaamiseen 18.2.2013 Matti Rimpelä 28
On aika pysähtyä pohtimaan: Ongelmiin keskittymällä ei voi ongelmia vähentää Kun sillan alapuolella havaitaan lapsia joessa, kaikki ei voi keskittyä heidän pelastamiseensa. On myös kiirehdittävä rakentamaan sillalle kaiteita! Mitä tämä tarkoittaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjessa? 18.2.2013 Matti Rimpelä 29
Kaksi tärkeintä kysymystä: 1. Millaiseen käsitykseen lapsen kehityksestä aikuiseksi toiminta perustuu? 2. Miten ymmärretään lapsen hyvinvoinnin kehitys ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen? 18.2.2013 Matti Rimpelä 30
Syrjäytymisen vähentämiseen eivät riitä hallintokuntarajojen ylittäminen, verkostoituminen, moniammatillisuus,. yhteiskuntatakuu. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelurakenne on uudistettava kokonaan 18.2.2013 Matti Rimpelä 31
Uusi toimintamalli 1. Lähtökohdaksi lasten kehitys aikuiseksi Lapsiperheen, lapsen ja nuoren tukeminen 2. Yhdistetään neuvolat, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja sen oppilashuolto toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Kohtaamisessa ei rajoja Ongelmista selviäminen ilman asiakkuutta ( hoitaminen ) 3. Yksi ja yhteinen lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiarviointien runko-ohjelma Raskauden alusta 20. ikävuoteen Ei erikseen terveystarkastuksia, pedagogista arviointia Vain yksi suunnitelma 4. Yhteinen tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta 18.2.2013
Uudet ikärajat lapsen kehityksen ja yhteiskunnan muutoksen mukaan Aikuisuus alkamaan 21 vuotiaana Lastensuojelu -> 20 v. Oppivelvollisuus 5-20 18.2.2013 Matti Rimpelä 33
Yhdistetään erityistä osaamisen palvelut yhteen Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto, lastenpsykiatria, eriytynyt erityisopetus yms. yhdeksi kokonaisuudeksi 18.2.2013
Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret Keskittynyt auringonlaskuun (vanhuksiin) Kuntien käyttömenoista yli 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi 18.2.2013
Valtakunnallinen kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan tutkimus- ja kehittämishanke Kokeilulaki mahdollistamaan hallintokuntarajattoman toiminnan ja tiedon hallinnan Keskitytään muutamaan kuntaan Sosiaalisen investoinnin rahasto Vahva tutkimustuki Arviointia alusta alkaen 18.2.2013
Esteenä rakenteellinen välinpitämättömyys valtionhallinnossa ja kunnissa Paljon pyhäpuhetta, mutta ei lapsi- ja nuorisopolitiikan suunnitelmallista johtamista ei vastuunkantoa ei laadun hallintaa ei kustannus-vaikuttavuuden seurantaa 18.2.2013