UNIVERSITY OF TURKU MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri
ONGELMAT 1. Tunnistamisen ja syiden etsimisen puute 2. Hoidon puute 3. Hoidon lääl ääkekeskeisyys 4. Lääkkeettömien hoitojen kehittämisen puute 5. Omaisten tuen puute 6. Eriarvoisuus hoidossa
MASENNUSTILOJEN JAOTTELU vakavat keskivaikeat lievät
SEURAUKSET 1. Yksilötasoiset ravitsemushäiri iriöt alkoholin liikakäytt yttö fyysisten sairauksien huono hoitotasapaino lääkehoitojen ongelmat liikunnan vähäisyysv sosiaalisen kanssakäymisen vähäisyysv fyysisen kunnon heikkeneminen kuntoutumisen estyminen palveluiden tarve itsemurhat 2. Yhteisötasoiset tasoiset perheen ja omaisten elämänlaadun heikkeneminen korkeat kustannukset yhteiskunnalle
MASENNUSTILAT JA FYYSISET SAIRAUDET KULKEVAT "KÄSI KÄDESSK DESSÄ" fyysiset sairaudet laukaisevat depressiiviset oireet fyysisten sairauksien oireita kilpirauhasen toimintahäiri iriöt lisäkilpirauhasen toimintahäiri iriöt diabetes maksan toimintahäiri iriöt munuaisten toimintahäiri iriöt B 12 -vitamiinin puute foolihapon puute anemia sydämen vajaatoiminta uniapnea depressiiviset oireet lääl ääkkeiden haittavaikutuksia bentsodiatsepiinit kortisoni beetasalpaajat
MASENNUSTILOJEN OIREISTON MONIMUOTOISUUS näennäisdementia kipudepressio fyysinen väsymysv tahtoelämän n lamaantuminen TUNNISTAMINEN TÄRKET RKEÄ!
MASENNUSLÄÄ ÄÄKKEET - NÄYTTÖ tutkimukset kohdistuneet 60-79 -vuotiaat vakava masennustila geropsykiatrinen hoito tehokkaita vakavissa masennustiloissa masennuslää ääke: 50-60 % placebo: : 30 % eri tyyppisten välillv lillä tehossa ei juurikaan eroja trisyklisten haittavaikutukset ongelmallisia serotoniiniselektiivisiä ja muita uudempia suositellaan
MASENNUSLÄÄ ÄÄKKEET - NÄYTTÖ lievien depressioiden hoidossa näyttn yttö kyseenalainen surutilojen hoidossa ei näyttn yttöä
MASENNUSLÄÄ ÄÄKKEET - NÄYTTÖ dementiaa sairastavien lievien masennustilojen hoidossa ei näyttn yttöä dementiaa sairastavien pitkähk hköön n kestäneiden vakavien depressioiden hoidossa jonkin verran näyttöä myönteisist nteisistä vaikutuksista
MASENNUSLÄÄ ÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ seitsenkertaistunut v. 1990-2004 yleistyy iän i n myötä 90 ikävuoteen 75v. täyttt yttäneet, etenkin naiset, huippukuluttajia yli 75v. naiset: 14 % käyttk yttää yli 75v. miehet: 9,5 % käyttk yttää päällekkäislääkityksiä (Klaukka ym., 2005)
MASENNUSTILOJEN YLEISYYS vakava masennustila miehet 2,0 % (75v. -) naiset 2,2 % keskivaikea masennustila n. 5-75 7 % lievä masennustila n. 11-12 12 %
PSYKOLOGISET JA PSYKOSOSIAALISET HOIDOT 1. Käyttäytymistieteelliset ytymistieteelliset ja kognitiiviskäyttäytymistieteelliset ytymistieteelliset hoidot kognitiivinen terapia ongelmanratkaisuterapia 2. Interpersoonallinen psykoterapia 3. Lyhyt dynaaminen psykoterapia 4. Supportiivinen psykoterapia 5. Ryhmäpsykoterapia 6. Perheterapia 7. Muistelu ja muisteluterapia
KOGNITIIVINEN TERAPIA vaikutuksia tutkittu melko paljon RCT-asetelmin myönteiset vaikutukset osoitettu vakavissa keskivaikeissa lievissä masennustiloissa näyttö riittävä suosituksiin
SUPPORTIIVINEN PSYKOTERAPIA ei kontrolloituja tutkimuksia suositellaan perusterveydenhuoltoon teoriaperuste sama kuin dynaamisessa psykoterapiassa vanhuuden kehitystehtävänä persoonallisuuden kokonaisuuden ja eheyden saavuttaminen depressiossa ongelmana elämäntarkoituksen puuttuminen käytännön n toiminnassa autetaan elämää ään n ongelmallisessa tilanteessa vahvistetaan itsetuntoa lievitetää ään n ahdistusta autetaan arvostamaan itseä menneen elämän n ja nykyisyyden kautta
PERHETERAPIA ei kontrolloituja tutkimuksia suositellaan perheen ongelmien ratkaisu perheen tuki perheen asenteet masentuneeseen
MUISTELU JA MUISTELUTERAPIA teoriaperusta auttaa menneiden ristiriitojen ja vaikeuksien ratkaisemisessa vahvistaa itsetuntoa auttaa elämän n tarkoituksellisuuden löytl ytämisessä edistää psyykkistä tasapainoa ryhmämuisteluun muisteluun kuuluu myös s sosiaalinen kanssakäyminen sairaan leimaa ei korosteta RCT-tutkimukset osoittavat myönteiset vaikutukset vakavien, keskivaikeiden ja lievien depressioiden paranemiseen depressiivisten oireiden vähenemisen v kautta arvioituna yhtä vaikuttava kuin masennuslää ääkehoidot tai kognitiivinen terapia
LIIKUNTA RCT-tutkimukset osoittavat liikunnan ja fyysisen harjoittelun vähentv hentävän n masennusoireita vakavaa, keskivaikeaa tai lievää depressiota sairastavien keskuudessa vaikutukset myönteiset kohtalaisen hyväkuntoisten ja huonokuntoisten sekä vanhojen keskuudessa kolme kertaa viikossa 16 viikon ajan toteutetun aerobisen harjoitusohjelman vaikutus yhtä hyvä kuin masennuslää ääkkeiden myönteiset vaikutukset kestävät t pitkää ään, jos jatkaa liikuntaa ryhmätoiminnan jälkeenj uusiutumisvaara väheneev
KIRKASVALOHOITO 2 RCT-tutkimusta pitkäaikaislaitoshoidossa myönteiset vaikutukset toiminta 5000 10 000 luksia 30 50 minuuttia viitenä päivänä viikossa klo 9-12 välillv lillä vaikutusmekanismit tuntemattomat
SOSIAALISET TOIMINNAT pitkäaikaislaitos, RCT-tutkimus keskusteluryhmät, t, ulkoilu- ja liikuntaretket depressiota sairastaneiden masennusoireet lievittyivät kotona asuvat, RCT-tutkimus neuvonta, ohjaus, ryhmäliikunta keskivaikeaa tai lievää depressiota sairastavien miesten masennusoireet lievittyivät näyttö viittaa myönteisiin vaikutuksiin voidaan suositella
SUOSITUKSET 1. Vakavat masennustilat tulisi hoitaa vanhuspsykiatrian piirissä,, muut perusterveydenhuollossa 2. Pyritää ään n täydelliseen t paranemiseen hoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan 3. Ei-lää ääkkeelliset hoidot ensisijaisia yksilöllinen llinen supportiivinen psykoterapia ongelmanratkaisuterapia kognitiivinen terapia muistelu liikunta sosiaaliset interventiot kirkasvalohoito 4. Masennuslää ääkkeet keskivaikeaa tai vakavaa depressiota sairastaville
5. Seurausten ehkäisy SUOSITUKSET ravinto, nesteet fyysisten sairauksien hoito alkoholin käytk ytön n välttv lttäminen perheen ohjaus, neuvonta, tuki 6. Yhteistyö terveydenhuolto, sosiaalitoimi, järjestj rjestöt, t, seurakunnat, omaiset, iäkki kkäät 7. Oma lääl ääkäri, oma hoitaja yksilöllinen llinen hoito hoidon koordinaatio
MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? 1. Vanhuspsykiatrian kehittäminen erikoisala, osastot, avopalvelut 2. Kognitiivisen terapian kehittäminen yksilö- ja ryhmäterapia 3. Muut terapiat perustasolle (avo- ja laitoshoitoon) kehitettävä ryhmäterapiat terveydenhuollon toimintaa
MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? 4. Muistelu, liikunta, muut toiminnat - perustasolle (avo- ja laitoshoitoon) ryhmätoiminnat sosiaalitoimen, järjestj rjestöjen, jen, seurakuntien, liikuntatoimen ym. toimintaa 5. Hyvä yhteistyö 6. Omaisten tukiryhmät järjestöjen, jen, seurakuntien ym. toimintaa 7. Neuvonta, ohjaus häpeän vähentäminen