RS 15 Kuntoarvio ALEKSIS KIVENTIE 6 Aleksis Kiventie 6 04220 Kerava
RS 15 Kuntoarvio 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. YHTEENVETO... 5 2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA... 5 2.2. LVI-TEKNIIKKA... 7 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 7 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET... 8 2.5. LISÄTUTKIMUKSET... 8 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS... 9 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS... 10 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS... 11 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS... 12 3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA... 13 3.1. KOHTEEN TIEDOT... 13 3.2. ASIAKIRJATILANNE... 13 3.3. KORJAUSHISTORIA... 13 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE... 13 3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI... 13 3.6. ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS... 13 3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 14 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT... 15 3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 15 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO... 16 4.1. ULKOALUEET... 16 4.1.1. RAKENNUSTEN VIERUSTAT, PINTAVESIEN POISTO JA SALAOJITUS...16 4.1.2. KASVILLISUUS JA VIHERALUEET...17 4.1.3. LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET...17 4.1.4. RAKENNELMAT, VARUSTEET JA JÄTEHUOLTO...18 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA... 19 4.2.1. PERUSTUKSET JA SOKKELIT...19 4.2.2. ALAPOHJA...19 4.2.3. RAKENNUSRUNKO...19 4.2.4. ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT...20 4.2.5. IKKUNAT...20 4.2.6. ULKO-OVET...21 4.2.7. PARVEKKEET...22 4.2.8. KATTORAKENTEET...22 4.3. SISÄTILAT... 23 4.3.1. YLEISTILAT, TEKNISET TILAT...23 5. LVI- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 25 5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ... 25 5.1.1. LÄMMÖNTUOTANTO...25 5.1.2. LÄMMÖNJAKELU...25 5.1.3. SÄÄTÖLAITTEET...26 5.1.4. LÄMMÖNLUOVUTUS...26 5.1.5. ERISTYKSET...27 5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 27 5.2.1. VEDENKÄSITTELY...27 5.2.2. VESIJOHDOT...27 5.2.3. VIEMÄRIT...28 5.2.4. VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET...28
RS 15 Kuntoarvio 3 5.2.5. VESI- JA VIEMÄRIERISTYKSET...28 5.3. ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 28 5.3.1. ILMANVAIHTOKONEET...28 5.3.2. KANAVISTOT...29 5.3.3. PÄÄTELAITTEET...29 5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT... 30 5.4.1. PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT...30 6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 31 6.1. ALUESÄHKÖISTYS... 31 6.1.1. ALUEVALAISTUS...31 6.1.2. ULKOPISTORASIAT...31 6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET... 32 6.2.1. JAKOKESKUKSET ALLE 1000V...32 6.2.2. JOHTOTIET...33 6.2.3. KAAPELILÄPIVIENNIT...34 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET... 34 6.3.1. NOUSUJOHDOT...34 6.3.2. VOIMARYHMÄJOHDOT...34 6.3.3. VALAISTUSRYHMÄJOHDOT...35 6.3.4. VARUSTEET...35 6.3.5. LIITTYMISJOHDOT...36 6.3.6. MAADOITUKSET JA POTENTIAALIN TASAUKSET...36 6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET... 37 6.4.1. VALAISIMET...37 6.4.2. TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ...38 6.4.3. LÄMMITTIMET...38 6.4.4. KOJEET JA LAITTEET...38 6.4.5. SAUNAT...38 6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT... 38 6.5.1. PUHELIN- JA ATK-JÄRJESTELMÄ...38 6.5.2. ANTENNIJÄRJESTELMÄ...39 6.5.3. PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ...39 6.5.4. MUUT TURVAJÄRJESTELMÄT...39 7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT... 40
RS 15 Kuntoarvio 4 1. JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta (KH 90 00535) noudattaen. Toimeksiantaja on KERAVAN KAUPUNKI C/o Matti- Pekka Jalonen Kauppakaari 11 04220 Kerava Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori RI Esko Koskela Raksystems Anticimex Rakennustekniikka RI Esko Koskela Raksystems Anticimex LVI-järjestelmät LVIA Jan Lönnqvist Raksystems Anticimex Sähköjärjestelmät Sähköins. Simo Metsä Raksystems Anticimex Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH 90 00534) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetty PTSehdotus 10 vuoden tarkastelujaksolle ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. Kuntoarvio ja PTS:n ajan tasalle saattaminen on suositeltavaa tehdä noin viiden vuoden välein. Lisäksi vuosittaisella katselmuksella voidaan arvioida kunnossapidon ja korjausten onnistumista ja esittää mahdolliset parannusehdotukset, jotka edesauttavat kiinteistön arvon säilyttämisessä ja nostamisessa sekä auttavat riskien hallinnassa ja ennakoinnissa. PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka. Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat: 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa
RS 15 Kuntoarvio 5 2. YHTEENVETO Kuntoarvioinnin kohteena oli 1948 valmistunut rivitaloyhtiö ja kahden auton talli. Kiinteistö sijaitsee Keravan keskustassa. Kohde on kokonaisuutena välttävässä kunnossa. KL 2 2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA Rakennus on perustettu todennäköisesti puisten paalujen varaan. Perusmuurit ja sokkelit ovat teräsbetoni- ja tiilirakenteita. Sokkelien korkeus on sisäpihan puolella ja kadun puolella hyvä. Rakenteissa ei näkynyt murtumia. Sokkeli oli peitetty ohuella kivipintaisella laastikerroksella, laastipinnassa oli hyvin vähän halkeamia ja itse betonissa olevia hiushalkeamia. Asuntoihin liittyvä kahden auton kellarissa oleva autotalli on perustettu samoin puupaalutuksen varaan ja lattiana on teräsbetonilaatta. Tila on nyt varastokäytössä. Salaojista rakennuksen ympärillä ei ole tietoa, eikä tarkastuksista eikä puhdistamisista. Perusvesikaivoa ei havaittu! Suositellaan salaojien etsimistä, tarkastusta ja huuhtelua heti tarkastelujakson alkupuolella, jos löytyvät ja jos eivät löydy, niiden rakentamista, jos rakennus saneerataan. Tarkastuksessa mahdollisesti löytyy myös perusvesikaivo. Alapohjat kellarin lattioiden alla ovat maanvaraisia kantavia teräsbetonilaattoja ja lämmöneristeestä ei ole tietoa. Eristeen päällä on pintalaatta ja lattioiden pintarakenteet. Rakennuksen runko on seinien osalta pääosin tiili-/ vähäisin osin paikalla valettu teräsbetonirakenteinen, välipohjat ovat teräsbetonia, ylä- ja alalaattarakenteisia, vesikaton rakenteet ovat puuta, asuntojen väliseinät ovat puu- ja pääosin tiilirakenteisia, samoin huoneiden väliseinät. Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja pintoja. Rappauspinnoissa havaittiin melkoisia halkeamia, rappauksen irtoamista ja suuria kertaalleen korjattuja kohtia. Suositellaan julkisivututkimusta, jossa rappauspintojen kunto tutkitaan ja valitaan edullisin korjausmuoto. Em. tutkimuksessa selviää ainakin osittain myös rungon kunto ja tarvitseeko runkokin jonkinlaista kunnostusta. PTS: ssa vain tutkimuksen kustannus karkea arvio julkisivun korjauksesta / uusinnasta. Ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan uusittaviksi. Vesipeltien kaltevuus ei ole kunnossa. Pellit ovat kapeita ja niiden kaadot ovat vähäisiä ja päistään peltien kittaus on puutteellista. Huoneistojen ulko- ovet ovat yksinkertaisia lakattuja puuovia ikkunoilla, viereinen ovi on ikkunaton. Paikoin ovien tiiviys on puutteellinen. Ovet ovat kuitenkin pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta siitä huolimatta niille suositellaan huoltoa, mikä takaa niille elinikää lisää. Portaiden ovet takapihalla ovat ikkunallisia ja niiden kunto on huono. Suositellaan kaikkien ovien perusteellista huoltoa ja käyntien tarkastusta. Vesikatot ovat jyrkkiä harjakattoja, joiden katteena on saumapeltikate. Tikapuiden kiinnitys tiiliseen seinään on tyydyttävä. Tikapuiden yläpään kiinnitys on puutteellinen.
RS 15 Kuntoarvio 6 Räystäskourujen puhdistus ja syöksytorvien kunto vaativat toimia. Pääosin sadevedet valuvat suoraan maassa oleviin loiskealtaisiin pihan puolella ja siitä eteenpäin sadevesijärjestelmään, mutta kadun puolella löytyy sadevedenohjaustakin syöksytorvilta sadevesikaivoihin. Sisäänkäyntien päällä on sadekatokset pääovilla. Ne on kannatettu sekä julkisivusta että pilareilla maasta. Rakenteet ovat kunnossa. Sauna on tyydyttävässä kunnossa. Hammashoitolan tilat ovat kunnossa. Kunnan tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Yleiset tilat sijaitsevat rakennuksen kellarissa, lämmönjakolaitteet ja sähköpääkeskus. Tilat ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Autotallien ovissa on lievää käynnin häiriötä ja ne suositellaan kunnostettavan. Samoin luiskan pinnoitus suositellaan puhdistettavan sammaleesta. Luiskan sivuissa olevat kivetykset suositellaan korjattavaiksi. Piha ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta paikoin niissä on runsaasti kasvustoa eli muutama suuri puu juurineen melkein rakennuksessa kiinni, jotka suositellaan poistettavaksi. Suositellaan aitojen pinnoittamista. Märkätilat ovat osin Pukkilan laattapintaisia ja osin muovimattopintaisia. Osa on uusittu laattapintaisiksi. Jos kyseessä olisi huonossa kunnossa olevat märkätilat, suositeltaisiin loppujenkin huoneistojen yhdenmukaistamista laattapinnoiksi heti tarkastelujakson alussa ja samalla asennettaisiin nykymääräysten mukaiset vedeneristeet, mutta koska kyseessä ovat käyttökuntoiset tilat, voidaan odottaa, kunnes tilat on pakko uusia tai kaikki tilat saneerataan. Tietysti edellyttäen, että tiloissa ei ole mitään oleskelua haittaavaa. Merkittävimmät rakennetekniset toimenpiteet kuluvalla kymmenvuotisjaksolla tulevat olemaan. Suositellaan salaojien tarkastusta ja huuhtelua heti tarkastelujakson alussa. Jos alaojat löytyvät, jos eivät, niin niiden rakentamista. Jos rakennus saneerataan, tilanne muuttuu! Julkisivujen kuntotutkimus. Ja edelleen julkisivujen uusimista tutkimuksen suositusten mukaan. Suositellaan ikkunoiden uusimista. Suositellaan kaikkien ovien huoltoa ja käyntien tarkastusta. Syöksytorvien ja vesikourujen kunnostus ja vedenohjauksen parantaminen. Parvekkeiden kuntotutkimus. Peltikaton huoltomaalaus tarkastelujakson alussa. Uusimattomien märkätilojen ja osin vanhojenkin kunnostus. Harkittava isojen puiden poistamista/roskaavat kattoa ja kaatumisvaara. Muut toimenpiteet ovat lähinnä normaalien huolto- ja kunnossapitotoimien puitteissa tehtäviä yksittäisiä uusimisia. Kiinteistö on rakennetekniikan osalta kuntoluokassa tyydyttävävälttävä. KL3-2, ikkunat ja julkisivut heikko KL1.
RS 15 Kuntoarvio 7 2.2. LVI-TEKNIIKKA Yhtiö on liitetty kaukolämmitykseen. Rakennuksissa on perinteinen kaksiputkinen vesikiertoinen patterilämmitys varustettuna termostaattisilla patteriventtiileillä. Kaukolämmön alajakokeskus on vuodelta1987. Putkisto ja patterit ovat alkuperäiset, samoin säätöventtiilit. Patteriventtiilit ovat tarpeen mukaan uusitut. Alajakokeskus, kiertovesipumput, paisuntajärjestelmä ja säätölaitteet tulee uusia. Samoin suositellaan tehtäväksi myös putkistolle ja pattereille sekä patteriventtiileille. Kiinteistö on liitetty Keravan kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdot ja viemärit ovat pääosin alkuperäiset, joten ne suositellaan uusimaan kuluvalla jaksolla. Samalla tulee myös uusia vesikalusteet. Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmapuhaltimet ovat vesikatolla olevia huippuimureita, joita ohjataan kellokytkimin. Kanavien edellisestä puhdistuksesta on aikaa ja kanavat ovat likaiset. Kanavanuohous ja ilmamäärien mittaus ja säätö suositellaan teettämään kymmenen vuoden välein tai useammin. Merkittävimmät LVI-tekniset toimenpiteet kuluvalla kymmenvuotisjaksolla tulevat olemaan. Lämmönvaihtimien uusiminen Kiertovesipumppujen uusiminen Paisuntajärjestelmän uusiminen Lämmitysjärjestelmän saneeraus (putket, linjaventtiilit, patterit) Patteriventtiilien uusiminen ja verkoston perussäätö Eristeet uusitaan saneerauksen yhteydessä Käyttövesiputkiston saneeraus (putket, linjasulut, vesikalusteet) Viemärisaneeraus Yksittäiset huippuimurien korjaukset tarvittaessa Kanavanuohous, ilmamäärien mittaus ja säätö jakson alussa Muut toimenpiteet ovat lähinnä normaalien huolto- ja kunnossapitotoimien puitteissa tehtäviä yksittäisiä uusimisia. Kiinteistö on LVI-tekniikan osalta kuntoluokassa välttävä. KL 2 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähköjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Samalla tasolla ovat järjestelmien sähköturvallisuus. Kiinteistössä on tyypilliset sähkö- ja telejärjestelmät. Suurempia kokonaisuuksia uusimisen suhteen ei ole tehty sähköjen osalta. Sähköpääkeskus ja jakokeskukset on uusittu oletuksen mukaan 1990-luvulla. Muita pienempimuotoisia uusimisia on tehty tarpeiden mukaan. Sähköteknisiä piirustuksia ei ollut, joten sähköjärjestelmistä perille pääseminen on hankalaa. Kohteeseen on eri aikakausina asennettu sähköjärjestelmiä ja ne ovat sekalaisesti
RS 15 Kuntoarvio 8 tehty. Mitään sähkösuunnitelmia ei löytynyt kohteesta. Kohteen sähköjärjestelmien uusimista kokonaisuudessaan suositellaan harkittavan. Sähköjakelu muodostuu osista pääkeskus -nousujohdot -jakokeskus sekä ryhmäjohdot kulutus- ja liityntälaittein. Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat 4 ja 5-johdinjärjestelmän (TN- C-S) mukaisia. Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee omassa tilassa. Tilojen ryhmäkeskukset ovat kolmivaiheisia. Ryhmäjohdot sähkökalusteineen ovat eri aikakausilta. Valaisimina on yleisesti käytetty loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Kiinteistön puhelinsisäverkko on alkuperäinen, eikä näin täytä tulevia järjestelmätarpeita. Atk-verkko on asennettu jossain vaiheessa ja se on oletuksen mukaan cat5-tasoinen. Oletuksen mukaan sähkö- ja telejärjestelmiin seuraavan kymmenen vuoden aikana kohdistuvat merkittävimmät toimenpiteet tulevat olemaan: Vanhojen sähköasennusten uusiminen Rakennuksen sähköjärjestelmät ovat kuntoluokassa välttävä. KL 2 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET Puuttuvien kupujen asentaminen valaisimiin, joista se puuttuu 2.5. LISÄTUTKIMUKSET Julkisivututkimus ja parvekkeiden kuntotutkimus ja salaojien etsiminen.
RS 15 Kuntoarvio 9 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS 600 500 Vuosittaiset kustannukset [x 1000 e] 400 300 200 100 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Kustannustaso 2013. Hintoihin sisältyy alv 24% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Rakennetekniikka 30 452 65 125 25 25 30 74 10 5 841 LVIA-tekniikka 0 36 92 150 0 0 0 2 0 0 280 Sähkötekniikka 1 3 57 0 0 0 0 2 30 0 93 Yhteensä 31 491 214 275 25 25 30 78 40 5 1214 Yht. Keskimäärin vuodessa 112,10 / m² / vuosi Huoneistoala 1 083 m²
RS 15 Kuntoarvio 10 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS 4.1.1. Kustannustaso 2013. Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Pihakorjaukset 2 erä 30 5 35 Salaojajärjestelmän ja sadevesijärjestelmän uusiminen+suunnittelu 1 erä 40 40 4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet 2 Suurien puiden poisto + viherhuoltoa 1 15 5 20 4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet 2 Parkki- ja piha-alueen kunnostus, portaat, painuneet laata 1 erä 50 50 4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto 2 Alueiden puu- ja metallirakenteiden huoltomaalaus 2 erä 10 5 15 4.2.1. Perustukset ja sokkeli 3 Korjauksia sokkelissa-perusmuurissa 1 5 5 4.2.2. Alapohja 3 Liittyy putkiremonttiin 1 15 15 4.2.3. Rakennusrunko 3 Pieniä halkeamia-paikkausta- korjausta 1 10 10 4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut 1 Julkisivututkimus 2 erä 6 6 + julkisivukunnostus, karkea arvio 2 erä 250 5 255 4.2.5 Ikkunat 1 ikkunoiden uusiminen 2 60 5 65 4.2.6. Ulko-ovet 2 Kaikkien ovien kunnostus 2 erä 12 5 17 4.2.7. Parvekkeet 2 Parvekkeiden kuntotutkimus 1 erä 4 4 Parvekkeiden kunnossapitokorjaus 2 erä 60 4 64 4.2.8. Kattorakenteet 3 Kuntoluokka Toimenpide-ehdotukset Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus 2 Määräarvio Hintoihin sisältyy alv 24% Kattojen huoltomaalaus + kunnostuksia rakenteissa 1 erä 25 25 Syöksytorvet, vesikourut, 1 erä 5 5 4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat 3 Yleisten saunatilojen saneeraus 1 erä 25 25 Yleistilojen betonipintojen huoltomaalauksia 1 erä 25 25 Sisätilojen maalausta 1 erä 60 60 4.3.2. Asuintilat 3 Pesuhuoneiden saneeraus 1 erä 100 100 Rakennustekniikka yhteensä 30 452 65 125 25 25 30 74 10 5 841 Yht. Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa
RS 15 Kuntoarvio 11 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Kuntoluokka Toimenpide-ehdotukset 5.1.1. Lämmitysjärjestelmä 2 Määräarvio Kustannustaso 2013. Hintoihin sisältyy alv 24% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Yht. 5.1.2. Lämmöntuotanto 2 Lämmönvaihtimien uusiminen 1 erä 15 15 5.1.3. Lämmönjakelu 2 Kiertovesipumppujen uusiminen vaihtimien mukana 1 erä 4 4 Paisunta-astian uusiminen 1 erä 3 3 Sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen ja järjestelmän tasapainotus 1 erä 10 10 Lämmitysputkiston uusiminen 1 erä 30 30 5.1.4. Säätölaitteet 2 Säätölaitteet uusitaan vaihtimien mukana 1 erä 8 8 5.1.5. Lämmönluovutus 2 Lämmitysputkiston uusimisen yhteydessä uusitaan myös patterit 1 erä 20 20 Lämmitys verkoston perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen ja esisäätö 1 erä 20 20 5.1.6. Eristykset 2 Eristeet uusitaan putkiston mukana 1 erä 10 10 5.2.1. Vedenkäsittely 2 5.2.2. Vesijohdot 2 Putkistosaneeraus 1 erä 50 50 Käyttövesiputkistojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen ja lämpimän käyttövesiputkiston virtaaminen säätäminen 1 erä 10 10 5.2.3. Viemärit 2 Viemärisaneeraus käyttövesisaneerauksen yhteydessä 1 50 50 5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet 2 Vesikalusteet uusitaan saneerauksen yhteydessä 4 erä 25 25 5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset 2 Eristeet uusitaan putkiston mukana 15 15 5.3.1. Ilmanvaihtokoneet 2 Poistoilmapuhaltimien ja sähkömoottorien kunnostuksia 2 erä 2 2 4 5.3.2. Kanavistot 2 Ilmanvaihtokanavien puhdistus 1 erä 4 4 5.3.3. Päätelaitteet 2 Ilmamäärien säätötyö 1 erä 2 2 5.3.4. IV-eristykset 2 5.4.1. Palontorjuntajärjestelmät 2 LVI-tekniikka yhteensä 36 92 150 2 280 Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa
RS 15 Kuntoarvio 12 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Toimenpide-ehdotukset 6.1.1. Aluevalaistus 2 Kustannustaso 2013. Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Alkuperäisten valaisimien uusiminen 1 erä 3 3 6.1.2. Ulkopistorasiat 3 Kuntoluokka Määräarvio Hintoihin sisältyy alv 24% Yht. 6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V 3 6.2.2. Johtotiet 3 6.2.3. Kaapeliläpiviennit 3 Läpivientien tarkastukset 1 erä 1 1 6.3.1. Nousujohdot 3 6.3.2. Voimaryhmäjohdot 2 Vanhojen johtojen uusiminen 1 erä 10 10 6.3.3. Valaistusryhmäjohdot 2 Vanhojen johtojen uusiminen 1 erä 15 15 6.3.4. Varusteet 2 Vanhojen varusteiden uusiminen 1 erä 2 2 6.3.5. Liittymisjohdot 3 6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset 3 6.4.1. Valaisimet 2 Vanhojen valaisimien uusiminen 1 erä 30 30 60 6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä - 6.4.3. Lämmittimet - 6.4.4. Kojeet ja laitteet - 6.4.5. Saunat 3 Kiukaan uusiminen 1 erä 2 2 6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä 3 6.5.2. Antennijärjestelmä 3 6.5.3. Paloturvallisuusjärjestelmä - Sähkötekniikka yhteensä 1 3 57 2 30 93 x = sis kohtaan 6.4.1. Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa
RS 15 Kuntoarvio 13 3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 3.1. KOHTEEN TIEDOT Kohde Aleksis Kiventie 6 Lähiosoite Aleksis Kiventie 6 Postinumero- ja toimipaikka 04220 Kerava Rakennustyyppi Rivitalo Huoneistoala 1083 bm2 Tilavuus 3700 bm3 Rakennusvuosi 1948 3.2. ASIAKIRJATILANNE Teknistä aineistoa ei ollut käytettävissä. 3.3. KORJAUSHISTORIA Saatavilla olevien dokumenttien perusteella kiinteistöön on tehty korjauksia tai huoltotöitä vain hyvin pienessä määrin. 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE Käyttäjäkysely tehtiin ja tarkastuksen aikana haastateltiin käyttäjiä. 3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI Kiinteistön rakenteista ei tehty havaintoja, mitkä viittaisivat normaalien huoltotoimenpiteiden laiminlyöntiin. LVI-teknisiä laitteita on huollettu asianmukaisesti. Huoltotoimessa sähkön osalta ei ollut huomautettavaa. Muutamista valaisimista puuttui suojakupu, mikä tulee asentaa paikoilleen. 3.6. ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS Kohteessa ei ole valmistumisen jälkeen tehty merkittäviä energiataloutta parantavia toimenpiteitä kuten esim. patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö ja ikkunoiden uusiminen. Tässä kuntoarviossa energiatalouteen vaikuttavat toimenpiteet ovat lämmitysjärjestelmän uusiminen, patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö. Lämpöenergian kulutus Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Mitattu kulutus, MWh/vuosi 142,8 157,0 138,0 Ominaiskulutus, kwh/rm 3, vuosi 45,3 49,6 45,1
RS 15 Kuntoarvio 14 Lämpöenergian keskimääräinen kulutus on ollut noin 47 kwh/rm 3, vuosi. Energiataloudellinen tarkastelu, lämpöenergia Tässä kuntoarviossa energiatalouteen vaikuttavat toimenpiteet ovat lämmitysjärjestelmän uusiminen, patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö. Näillä toimenpiteillä voidaan säästää energiankulutuksessa 10 15 %. Vedenkulutus Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Mitattu kulutus, m 3 /a 710 Ominaiskulutus, litraa/rm 3, a 192 Veden kulutus on ollut noin 192 litraa/rm 3 vuodessa. Energiataloudellinen tarkastelu, vedenkulutus Mitään erityisiä vedensäästötoimenpiteitä ei ole tällä hetkellä ehdotettavissa. Kustannustehokkainta vedensäästöä on huolehtia, ettei kiinteistössä ole kalustevuotoja ja että vuotavat kalusteet korjataan aina välittömästi. Sähkön kulutus Kiinteistönsähkön kulutus on ollut alla olevan taulukon mukainen. Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Sähkön kulutus, kwh/a 87 243 90 654 92 944 Ominaiskulutus, kwh/m 3 /a 23,6 24,5 25,1 Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus tarkastelujakson aikana on ollut 24,4 kwh/m³, a. Kiinteistössä suurimmat yksittäiset sähkönkulutusjärjestelmät oletuksen mukaan ovat valaistus ja hammashoitolan laitteet. 3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Lämpötila Lämpötilat kiinteistössä olivat sopivia. Sopiva huonelämpötila on noin 21 C. Ilman laatu ja vaihtuvuus Ilmanlaatu kiinteistössä oli aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävä.
RS 15 Kuntoarvio 15 Tuhoeläimet ja linnut Ei ole ollut ongelmia. Valaistus Yleisten tilojen valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla. Valaistus on tyydyttävällä tasolla yleisesti, mutta varastotiloissa heikolla. Melu Putkistoista tai ilmanvaihdosta ei havaittu aiheutuvan häiritsevää melua. 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT Ei havaittu. 3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Kosteusvaurioita on havaittavissa kellarinkadun puoleisella seinällä!
RS 15 Kuntoarvio 16 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1. ULKOALUEET 4.1.1. Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus Pintavesien ohjaus toimii enintään tyydyttävästi pihojen sadevesikaivoihin. Vain osassa syöksytorvien alapäitä vesi ohjautuu asianmukaisesti sadekaivoihin. Salaojituksen olemassaolosta ei saatu tietoa. Maanpäällisissä tiloissa ei havaittu salaojituksen toimimattomuudesta johtuvia jälkiä, mutta kellarissa kadun puoleisella osalla on kosteushavaintoja eli seinän pinnoitus hilseilee. Sadeveden ohjausta ei ole.. Sadevedenohjaus on esimerkillistä. Sadeveden ohjausta ei ole. Onneksi kaivo on lähellä. Loiskeallas on, mutta siitä eteenpäin ei ole ohjausta. Salaojitus suositellaan painehuuhdeltavan noin vuonna 2014-15. Sadevesien poiston parantaminen on suositeltavaa.
RS 15 Kuntoarvio 17 4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet Rakennuksen ulkoalueilla kasvaa isoja puita ja pensaita. Istutuspenkeissä viherkasveja ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Pihoilla kasvaa puita ja pensaita, mutta osin puut ovat liian lähellä rakennusta. Pihan nurmikko on oletettavasti kunnossa. Puu on liian lähellä rakennusta. Isojen puiden poistoa. Puun poisto on suositeltavaa. Puun kohdalla kellarissa on seinässä kosteutta. Pensaiden leikkausta. Isojen puidentarkkailu ja liian lähellä olevat likvidoidaan. Pensaiden leikkaus ja pensaiden harvennus suoritetaan jakson aikana ja jatkossa muutaman vuoden välein. 4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet Liikennöidyt kulkutiet ja parkkipaikat ovat asfalttipintaisia ja osin betonilaattapintaisia. Päällysrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Pintojen kulutusrasitus on melko vähäistä pienen ja hiljaisen liikennemäärän vuoksi alueella.
RS 15 Kuntoarvio 18 Pihan asfalttipinta kulunutta. Laattapinta jalkakäytävällä on painunut. Pinnoille suoritetaan paikallisia korjauksia tarpeen mukaan 1 2 kertaa jakson aikana ja lopulla suurempi kunnostus. 4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto Vähäiset aluevarusteet olivat tyydyttävässä kunnossa.. Jätehuolto on kunnossa. Luiska autotalliin on lievästi kulunut. Portaat tiloihin takapihalla ovat kunnossa. Etupihanportaissa on painumista. Kaiteiden huoltomaalaus tarkastelujakson aikana on suositeltavaa. Roskalaatikot ovat pihan laidalla. Portaat ovat lievästi painuneet. Pinnoille suoritetaan paikallisia korjauksia tarpeen mukaan 1 2 kertaa jakson Aluevarusteiden puu- ja teräsosien huoltomaalaus kertaalleen jakson aikana.
RS 15 Kuntoarvio 19 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.2.1. Perustukset ja sokkelit Rakennus on perustettu todennäköisesti puisten paalujen varaan. Perusmuurit ja sokkelit ovat teräsbetoni- ja tiilirakenteita. Sokkelien korkeus on sisäpihan puolella ja kadun puolella hyvä. Rakenteissa ei näkynyt murtumia. Sokkeli oli peitetty ohuella kivipintaisella laastikerroksella, laastipinnassa oli hyvin vähän halkeamia. Sokkelit ovat kunnossa.. Sokkeli ja invalidiluiska ovat kunnossa. Sokkelin korjauksia tarpeen mukaan. 4.2.2. Alapohja Alapohjat kellarin lattioiden alla ovat maanvaraisia kantavia teräsbetonilaattoja ja lämmöneristeestä ei ole tietoa. Eristeen päällä on pintalaatta ja lattioiden pintarakenteet. Jos rakennus saneerataan, silloin tulee myös alapohjien kunnostus eteen. Ei muita toimenpiteitä. 4.2.3. Rakennusrunko Rakennuksen runko on seinien osalta pääosin tiili-/ vähäisin osin paikalla valettu teräsbetonirakenteinen, välipohjat ovat teräsbetonia, ylä- ja alalaattarakenteisia, vesikaton rakenteet ovat puuta, asuntojen väliseinät ovat puu- ja pääosin tiilirakenteisia, samoin huoneiden väliseinät. Runko ei todennäköisesti ole halkeillut. Ei toimenpidetarvetta.
RS 15 Kuntoarvio 20 4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja pintoja. Rappauspinnoissa havaittiin melkoisia halkeamia, rappauksen irtoamista ja suuria kertaalleen korjattuja kohtia. Suositellaan julkisivututkimusta, jossa rappauspintojen kunto tutkitaan ja valitaan edullisin korjausmuoto. Em. tutkimuksessa selviää ainakin osittain myös rungon kunto ja tarvitseeko runkokin jonkinlaista kunnostusta. PTS: ssa vain tutkimuksen kustannus karkea arvio julkisivun korjauksesta /uusinnasta. Rapatut julkisivut ovat värjäytyneet paikoin. Rapatut pinnat ovat paikoin rikki ja korjausjäljet näkyvät! 4.2.5. Ikkunat Rapatut julkisivut ovat värjäytyneet paikoin. Suositellaan julkisivujen kuntotutkimusta. Rapatut pinnat ovat paikoin rikki ja korjausjäljet näkyvät! Ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan uusittaviksi. Vesipeltien kaltevuus ei ole kunnossa. Pellit ovat kapeita ja niiden kaadot ovat vähäisiä ja päistään peltien kittaus on puutteellista.
RS 15 Kuntoarvio 21 Ikkunat olivat pääasiassa sekä teknisesti että toiminnallisesti huonossa kunnossa. Ikkunoina oli käytetty myös avattavia ikkunoita. Ikkunat olivat pääasiassa huonossa kunnossa. Ikkunoina oli käytetty myös avattavia pieniä ikkunoita kellarin osalta. Suositellaan kaikkien ikkunoiden uusimista. 4.2.6. Ulko-ovet Huoneistojen ulko- ovet ovat yksinkertaisia lakattuja puuovia ikkunoilla, viereinen ovi on ikkunaton. Paikoin ovien tiiviys on puutteellinen. Ovet ovat kuitenkin pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta siitä huolimatta niille suositellaan huoltoa, mikä takaa niille elinikää lisää. Portaiden ovet takapihalla ovat ikkunallisia ja niiden kunto on huono. Suositellaan kaikkien ovien perusteellista huoltoa ja käyntien tarkastusta.
RS 15 Kuntoarvio 22 Puurakenteiset, alkuperäiset pääovet olivat Pihalle vievät ovet ovat kunnostettavassa kunnossa. pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sisäänkäyntien päällä on sadekatokset pääovilla. Ne on kannatettu sekä julkisivusta että pilareilla. Rakenteet ovat kunnossa. Ovet saneerataan / huolletaan 1-2 kertaa tarkastelujakson aikana. 4.2.7. Parvekkeet Rakennuksessa on neljä ulokeparveketta. Parvekkeiden kunto on heikko. Suositellaan parvekkeiden kuntotutkimusta, jolla selvitetään parvekkeiden edullisin korjausmenetelmä Kuntotutkimus. 4.2.8. Kattorakenteet Vesikatot ovat jyrkkiä harjakattoja, joiden katteena on saumapeltikate. Tikapuiden kiinnitys tiiliseen seinään on tyydyttävä. Tikapuiden yläpään kiinnitys on puutteellinen. Räystäskourujen puhdistus ja syöksytorvien kunto vaativat toimia. Pääosin sadevedet valuvat suoraan maassa oleviin loiskealtaisiin pihan puolella ja siitä eteenpäin sadevesijärjestelmään, mutta kadun puolella löytyy sadevedenohjaustakin syöksytorvilta sadevesikaivoihin.
RS 15 Kuntoarvio 23 Saumapeltikate on tyydyttävässä kunnossa pääosin, mutta huoltomaalauksen tarvetta on! Kaikki kattorakenteet olivat lähes samanlaisessa kunnossa. Tikapuiden yläpään kiinnitys puuttuu! Katteen varusteiden huolto on tärkeää. Katolla on huollettavana mm. tikkaat ja lapetikkaat. Vedenpoistolaitteiden eli vesikourujen ja syöksytorvien huolto on tärkeää. Alapäiden poistojen kunnostus toimivaksi! Nyt vesi paikoin loiskuu ohi keräilysuppilon! Pellityksien saumojen kunnostus. Katon huoltomaalaus. Kaikki em. toimet edellyttävät, että rakennus saneerataan eikä pureta! 4.3. SISÄTILAT 4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat Yleiset tilat sijaitsevat rakennuksen kellarissa, lämmönjakolaitteet ja sähköpääkeskus. Tilat ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Autotallien ovissa on lievää käynnin häiriötä ja ne suositellaan kunnostettavan. Samoin luiskan pinnoitus suositellaan puhdistettavan sammaleesta. Luiskan sivuissa olevat kivetykset suositellaan korjattaviksi. Piha ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta paikoin niissä on runsaasti kasvustoa eli muutama suuri puu juurineen melkein rakennuksessa kiinni, jotka suositellaan poistettavaksi. Suositellaan aitojen pinnoittamista. Märkätilat ovat osin Pukkilan laattapintaisia ja osin muovimattopintaisia. Osa on uusittu laattapintaisiksi. Jos kyseessä olisi huonossa kunnossa olevat märkätilat, suositeltaisiin loppujenkin huoneistojen yhdenmukaistamista laattapinnoiksi heti tarkastelujakson alussa ja samalla asennettaisiin nykymääräysten mukaiset vedeneristeet, mutta koska kyseessä ovat käyttökuntoiset tilat, voidaan odottaa, kunnes tilat on pakko uusia tai kaikki tilat saneerataan. Tietysti edellyttäen, että tiloissa ei ole mitään oleskelua haittaavaa. Jos rakennus saneerataan täydellisesti, kaikki märkätilat ja Wc:t uusitaan putkiremontin yhteydessä
RS 15 Kuntoarvio 24 Sauna on tyydyttävässä kunnossa. Kunnossa oleva suihkutila. Kunnossa oleva WC- tila.! Autotallit toimivat varastotilana. Toimenpide-ehdotus: Teknisiä ja yleistiloja kunnostetaan vaiheittain jakson edetessä tarpeen mukaan. WC- ja märkätilojen kunnostusta tehdään tarpeen mukaan. Kaikki em. toimet edellyttävät, että rakennus saneerataan eikä pureta!
RS 15 Kuntoarvio 25 5. LVI- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Yhtiössä on liitetty kaukolämmitykseen. Rakennuksessa on perinteinen kaksiputkinen vesikiertoinen patterilämmitys varustettuna termostaattisilla patteriventtiileillä. 5.1.1. Lämmöntuotanto Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ovat vuosimallia 1987. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) perusteella alajakokeskusten tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta. Alajakokeskusten uusiminen on ajankohtaista tarkastelujakson alussa. Kaukolämmön alajakokeskus vuodelta 1987. Samoin on myös paisunta-astia. Alajakokeskus uusitaan tarkastelujakson alussa. 5.1.2. Lämmönjakelu Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuja on uusittu tarvittaessa niiden vikaantuessa. Pumput olivat tällä hetkellä kunnossa. Kiertovesipumppujen tavoitteellinen käyttöikä on 20 25 vuotta. Lämmitysverkoston kalvopaisunta-astia (v. 1987) on varustettu huoltosululla ja tyhjennysventtiilillä. Paisuntajärjestelmien käyttöikä on noin 20 vuotta. Paisunta-astia varoventtiileineen uusitaan yleensä yhtä aikaa muiden lämmönjakolaitteiden kanssa.
RS 15 Kuntoarvio 26 Lämmitysverkosto, pattereiden kytkentäjohdot on tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierreliitoksin. Teräsputkesta tehtyjen lämpöjohtojen kestoikä on vähintään 50 vuotta, mikäli putkisto ei joudu kosketuksiin ulkopuolisen kosteuden kanssa eikä verkostoveteen sekoitu toistuvasti hapekasta vettä. Verkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vanhoja istukka- ja palloventtiilejä. Niiden käyttöikä on yleensä noin 30 vuotta. Kiertovesipumput uusitaan alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Paisunta-astia uusitaan alajalokeskuksen uusimisen yhteydessä. Linjaventtiilit tulee uusia ja lämmitysjärjestelmä tasapainottaa. Lämmitysputkiston uusiminen jakson lopulla 5.1.3. Säätölaitteet Lämmönjakokeskuksen säätölaitteet ovat pääosin paketin alkuperäisiä (v. 1987). Säätölaitteet olivat toimivat. Toimimattomat säätölaitteet lisäävät tarpeettomasti energiankulutusta ja aiheuttavat olosuhdehaittoja. Säätölaitteiden taloudellinen käyttöikä on 10-15 vuotta. Säätölaitteet uusitaan alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä. 5.1.4. Lämmönluovutus Patterit ovat valurauta- ja teräslevypattereita. Pattereissa olevia termostaattiventtiileitä on uusittu tarpeen mukaan. Patteriventtiilien käyttöikä on noin 20-25 vuotta ja termostaattiosien noin 10-15 vuotta. Patteriventtiilien uusimisen ja siihen liittyvän patteriverkoston perussäädön arvioidaan ajoittuvan vielä tälle kymmenvuotisjaksolle. Patteriventtiilit ovat eri-ikäisiä ja -mallisia. Patterista puuttui termostaatti. Patteriverkoston perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen. Patterit uusitaan lämmitysputkiston uusimisen yhteydessä.
RS 15 Kuntoarvio 27 5.1.5. Eristykset Lämpöjohtoeristeet olivat pääosin ehjiä PVC muovipäällysteisiä mineraalivillakouruja (1990-luvulta). Putkiston uusimisen yhteydessä myös eristeet uusitaan. 5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liitetty Keravan kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoihin. 5.2.1. Vedenkäsittely Kiinteistön päävesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa. Vesimittarin yhteydessä ei ole vakiopaineventtiiliä, jolla vesijohtopaine saa säädettyä kohteeseen sopivaksi. Hammaslääkärien tarvitsemat vedenpuhdistusjärjestelmät on lisätty kellaritiloihin. Ei toimenpiteitä. 5.2.2. Vesijohdot Vesijohdot ovat pääosin alkuperäisasennuksia, mutta joitakin osia on uusittu tilajärjestelyjen yhteydessä. Kylmävesijohdot ovat kuumasinkittyä teräsputkea ja lämpimän käyttöveden johdot ovat kupariputkea. Linjasulut ja lämpimän käyttöveden säätöventtiilit ovat pääosin alkuperäisiä istukka- ja palloventtiilejä. Vesijohtojen tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesijohtojen uusiminen tulee teettää kuluvalla kymmenvuotisjaksolla. Verkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien käyttöikä noin 30 vuotta. Venttiilit uusitaan vesijohtojen mukana. Vesijohtoasennuksia. Käyttövesiventtiileitä. Käyttövesijohdot ja linjaventtiilit uusitaan jakson aikana.
RS 15 Kuntoarvio 28 5.2.3. Viemärit Viemärit ovat osin alkuperäisasennuksia vuodelta 1948 ja osin uusittuja tilajärjestelyjen yhteydessä. Viemärit ovat alkuperäisesti valurautaa ja uusituin osin muoviputkea. Valurautaviemärit on sukitettu joitakin vuosia sitten. Viemäreiden tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Viemäreiden uusimista suositellaan käyttövesijärjestelmän uusimisen yhteydessä, varsinkin jos kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön. Viemärisaneeraus käyttövesisaneerauksen yhteydessä. 5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat suurimmaksi osin rakennuksen alkuperäisiä. Hammaslääkärien vastaanotoilla kalusteet on uusittu. Hana- ja suihkusekoittajien käyttöikä on noin 15-25 vuotta ja wc-istuimien noin 35-50 vuotta. Saneerauksen yhteydessä uusitaan myös viemärikalusteet. 5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset Vesijohtojen eristeet olivat pääosin ehjiä PVC muovipäällysteisiä mineraalivillakouruja. Eristeet uusitaan saneerauksen yhteydessä. 5.3. ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Korvausilmaventtiileitä on lähinnä saunassa ja pesutilassa. 5.3.1. Ilmanvaihtokoneet Kiinteistön poistoilmapuhaltimet ovat vesikatolle sijoitettuja huippuimureita, joita ohjataan kellokytkimellä.
RS 15 Kuntoarvio 29 Toinen huippuimuri on uusittu. Huippuimureita uusitaan tarpeen mukaan niiden vikaantuessa. Kiinteistön mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojärjestelmä (ei ptstaulukossa). 5.3.2. Kanavistot Koneellisen ilmanvaihdon kanavat tulisi asuinkäytössä puhdistaa noin kymmenen vuoden välein. Kanavanuohouksen yhteydessä ilmamäärät tulee mitata ja säätää. Kanavia ei ole puhdistettu pitkään aikaan ja ne olivat tarkistetuin osin jo likaisia. Poistoilmaventtiilit olivat paikoin likaisia. Kanavanuohous ja ilmamäärien säätö suositellaan teettämään jakson alussa. Kiinteistön mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojärjestelmä (ei pts-taulukossa). 5.3.3. Päätelaitteet Poistoilmaventtiilit ovat koneellisen poiston kartioventtiilejä. Liesikuvun rasvasuodatin tulisi pestä vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin.
RS 15 Kuntoarvio 30 Raitisilmaventtiili saunatilassa. Poistoilmaventtiili. Poistoilmaventtiilit tulee säätää kanavanuohouksen yhteydessä. Kiinteistön mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojärjestelmä (ei pts-taulukossa). 5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT Kiinteistön alkusammutuslaitteina toimivat yleensä käsisammuttimet. 5.4.1. Palontorjuntajärjestelmät Käsisammuttimet tulee tarkastuttaa määräysten mukaisesti ajallaan. Määräysten mukaiset tarkastukset
RS 15 Kuntoarvio 31 6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1. ALUESÄHKÖISTYS 6.1.1. Aluevalaistus Kiinteistön aluevalaistuksena toimii rakennuksen seiniin ja sisäänkäyntiin asennetut valaisimet. Lisäksi valaistuksena toimii ympäröivistä rakennuksista ja kaupungin katuvalaistuksesta lankeava hajavalo. Valaisimina on käytetty hehkulampuilla toimivia valaisimia. Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkimen avulla. Valaisinten kupuja kannattaa puhdistaa säännöllisesti paremman valotehon saamiseksi. Valaisimet ovat havaintojen mukaan alkuperäisiä. Valaisimien uusimisen yhteydessä suositellaan lisäämään valaistuksen määrää. Seinävalaisin. Katoksessa oleva valaisin. Varaudutaan alkuperäisten valaisimien uusimiseen. 6.1.2. Ulkopistorasiat Kiinteistössä on takapihalla parkkialue, joka on varustettu autolämmityspistorasiakoteloilla. Pistorasiakoteloissa on kaksi maadoitettua pistorasiaa, ja molemmille omat johdonsuoja-katkaisijat. Pistorasioita ohjataan vuorokausikellolla, jossa on kahden tunnin kytkentäaika. Rasiat ovat tyyppikilven mukaan uusittu vuonna 1999.
RS 15 Kuntoarvio 32 Autolämmitysrasia. Ei toimenpiteitä. 6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET 6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V Yhdistetty pää/kiinteistökeskus sijaitsee pohjakerroksessa omassa tilassaan. Pääkeskuksessa on koko rakennuksen sähköenergian mittaus. Pääkeskukselta sähkö jaetaan kiinteistön jakokeskuksille 5-johdinjärjestelmän TN-S mukaisin kaapeloinnein. Keskuksessa on kuitenkin yhdistetty nolla- ja maadoituskisko, koska kaikkia kaapeleita ei ole uusittu. Vanhat asennukset ovat TN-C nelijohdinjärjestelmän mukaisia. Pääkeskus on havaintojen mukaan 1990-luvulta. Pääkeskuksen tiedot: valmistaja Hienoteräs nimellisvirta 250 A pääsulakkeet 3x100 A Keskusten sulakkeet on merkitty, joskaan merkintöjen paikkansapitävyyttä ei tarkemmin todennettu tarkastuksen yhteydessä. Keskuksissa ei ollut niihin liittyviä piirustuksia. Jakokeskukset ovat 3-vaiheisia johdonsuoja-automaatein varustettuja keskuksia. Keskukset ovat havaintojen mukaan 1990-luvulta. Keskuksissa on havaintojen mukaan vapaita sulakkeita mahdollisten lisäysten varalle. Sähköpääkeskushuoneessa ei ole sähköpiirustussarjaa. Keskustiloja ei saa käyttää varastotiloina ja ne on määräysten mukaan pidettävä puhtaina ja niiden edessä oltava määräysten mukaan 800mm vapaa turvaetäisyys. Keskusten ovet pitää saada kaikissa tilanteissa nopeasti auki ja päästä helposti käsiksi keskusten pääkytkimiin, jotta mahdollisen vahingon sattuessa saadaan nopeasti pääkytkin pois päältä. Keskuksissa sulakekannet pitää olla ehjät ja sulakekannet on oltava paikoillaan vaikka sulakkeita ei olisikaan.
RS 15 Kuntoarvio 33 Pää- ja kiinteistökeskus. Kerroksen jakokeskus. Kiinteistökeskuksen ohjauslaitteita. Ei toimenpide-ehdotuksia. 6.2.2. Johtotiet Kaapeloinnit on tehty pinta-asennuksena ja myös uppoasennuksina putkeen seinärakenteisiin ML tyyppisillä johtimilla sekä MMJ kaapeleilla. Kattopisteet on putkitettu yläpohjarakenteisiin normaalisti. Saneerauksen/sähköjohtojen lisäyksen yhteydessä pinta-asennukset on tehty seiniin kiinnitettynä MMJ-tyyppisillä kaapeleilla. Mahdollisten peruskorjausten yhteydessä reittejä on suunniteltava lisää. Nykyiset reitit ovat sinällään käyttökelpoisia, mutta lisäyksiä niihin ei voi tehdä.
RS 15 Kuntoarvio 34 Jakokeskukselta asennettuja johtoja. Kellarin kaapelihyllylle kaikki johdot eivät ole mahtuneet. Ei toimenpiteitä. 6.2.3. Kaapeliläpiviennit Suositellaan, että kaapeliläpiviennit tarkastetaan ja tiivistetään tarvittaessa asianmukaisesti. Etenkin muutostöiden jälkeen eri paloalueiden väliset kaapeliläpiviennit on hyvä tarkastaa ja velvoittaa sähköurakoitsijan tiivistämään ne määräysten mukaisesti. Paloalueiden välisten läpivientien tiivistämisessä on käytettävä ko. tarkoitukseen hyväksyttyjä tiivistysmateriaaleja. Peruskorjausten yhteydessä läpivientejä pitää lisätä ja suurentaa tarpeen mukaan. Paloläpivientien tarkastukset. 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET 6.3.1. Nousujohdot Pääkeskuksesta sähkö jaetaan 5-johdinjärjestelmän TN-S mukaisilla muovivaippakaapeleilla rakennuksen jakokeskuksille. Jakokeskukset ovat 3-vaiheisia keskuksia. Ylikuormituksia ja normaalia suurempia lämpenemisiä ei havaittu tarkastuksen yhteydessä. Ei toimenpiteitä. 6.3.2. Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohdot ovat yleisesti 5-johdinjärjestelmän mukaisia muovivaippaisia johtoja.
RS 15 Kuntoarvio 35 Varsinaisia voimaryhmäjohtoja ovat esimerkiksi kiukaiden ja iv-koneiden syötöt. Syöttökaapelit ovat pääasiassa MMJ- tyyppisiä muovivaippakaapeleita tai ML tyyppisiä muovivaippaisia asennusjohtimia. Laitteiden uusimisen yhteydessä tulee tarkastaa myös niitä syöttävien ryhmäjohtojen kunto. Ei toimenpiteitä. 6.3.3. Valaistusryhmäjohdot Vanhimmat valaistusryhmäjohdot ovat alkuperäisiä. Uusitut johdot ovat TN-S viisijohtojärjestelmän mukaisia. Valaistusryhmäjohtoja on asennettu lähinnä pintakaapeloinnein. Valaisimien uusimisien yhteydessä alkuperäisiä kaapeleita on saattanut jäädä käyttöön. Alkuperäisten johtojen uusiminen on jo ajankohtaista. Viimeistään valaisimien uusimisen yhteydessä suositellaan tarkastamaan kaapeloinnit. Alkuperäiset kaapelit voivat vaurioitua laitteiden uusimisen yhteydessä. Alkuperäisten kaapeleiden uusiminen. 6.3.4. Varusteet Kiinteistön yleisissä tiloissa ja huoneistoissa pistorasiat ovat maadoitettuja. Yleisten tilojen valaistuksen kytkimet suositellaan uusimaan tarpeen mukaan. Pistorasiat ja kytkimet ovat vanhimmilta osin alkuperäisiä. Mikäli alkuperäisiä kalusteita uusitaan, saattaa se aiheuttaa järjestelmän muidenkin osien uusimisia, mikäli niissä on alkuperäisiä kaapeleita. Alkuperäiset kaapelit voivat vaurioitua laitteiden uusimisen yhteydessä. Maadoitettu pistorasia. Vanha valaistuksen kytkin (alkuperäinen).
RS 15 Kuntoarvio 36 Alkuperäinen valaistuksen kytkin. Alkuperäisten kalusteiden uusiminen. 6.3.5. Liittymisjohdot Kiinteistön pääkeskus on liitetty paikallisen energiayhtiön pienjänniteverkkoon. Kiinteistön energiamittaus sijaitsee pääkeskuksen yhteydessä. Liittymisjohto on uusittu oletuksen mukaan pääkeskuksen uusimisen yhteydessä. Sähköpääkeskuksessa tehtyjen havaintojen mukaan kiinteistö on liitetty kahdella kaapelilla sähkölaitoksen verkkoon. Pääsulakkeet ovat oletuksen mukaan 3x100 A. Liittymiskaapeleiden keskimääräinen tekninen elinkaari on noin 50 vuotta. Ei toimenpiteitä. 6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tarkoitus on estää vaarallisten kosketusjännitteiden muodostuminen sähkölaitteiden vikatapauksissa. Maadoitukset takaavat sähköverkon vikavirralle luotettavan reitin ja varmistavat suojalaitteiden luotettavan ja nopean toiminnan. Pääpotentiaalintasausta on päivitetty hammashoitolan käytön takia. Pääkeskuksen vieressä on pääpotentiaalintasauskisko, jossa olevia johtimia ei ole merkitty. Ei toimenpiteitä.
RS 15 Kuntoarvio 37 6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET 6.4.1. Valaisimet Kiinteistön vanhimmat valaisimet ovat alkuperäisiä. Kiinteistössä on käytetty pääsääntöisesti loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Hehkulamppuvalaisimia on käytetty lähinnä toisarvoisissa tiloissa ja kellarikerroksessa. Hammashoitolan ensimmäisen kerroksen tiloissa valaisimet on uusittu ja siellä on käytetty T5-loisteputkivalaisimia. Toisessa kerroksessa ja D-portaassa on vanhempia, oletuksen mukaan 1980-luvun loisteputkivalaisimia. Osassa valaisimista havaittiin kuvun puuttuvan. Kuvut tulee asentaa valaisimiin, joissa se alun perinkin on ollut. Hammashoitolan valaistusta. Toimistotilan valaistusta. Kellarikerroksen valaisimesta puuttuu kupu.
RS 15 Kuntoarvio 38 Varautuminen vanhempien valaisimien uusimiseen. 6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä Kiinteistöön ei kuulu turvavalaistusjärjestelmää. 6.4.3. Lämmittimet Kiinteistöön ei kuulu kiinteitä sähkötoimisia lämmittimiä. 6.4.4. Kojeet ja laitteet 6.4.5. Saunat Kiinteistöön kuuluu lähinnä IV-kojeita, joita käsitellään LVI-osiossa. Kiinteistössä on kellaritilassa sauna. Sauna on varustettu 9 kw sähkökiukaalla, joka oli tyydyttävässä kunnossa. Kiuasta ohjataan erillisellä ohjauskeskuksella. Kiukaan kytkentäkaapelit sekä kiinnitykset kannattaa tarkastaa säännöllisesti, jotta mahdolliset eristevauriot sekä mahdolliset kiukaiden kiinnitysten heikentyminen havaitaan ajoissa. Ei toimenpiteitä. 6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT 6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä Rakennuksen puhelinjärjestelmä on havaintojen mukaan pääosin alkuperäinen. Puhelinpisteet on päätetty perinteisiin kolmeaukkoisiin rasioihin. Järjestelmä on edelleen puhelinkäytössä toimiva. Yleiskaapelointijärjestelmän (valokuitu) rakentamista suositellaan tarpeiden mukaan. Atk-järjestelmän rasioita on asennettu jälkikäteen. Oletuksen mukaan atk-järjestelmä on cat5 tasoa.
RS 15 Kuntoarvio 39 Atk-rasia. Yleiskaapelointiverkon rakentaminen tarpeiden mukaan. 6.5.2. Antennijärjestelmä Ei ole. 6.5.3. Paloturvallisuusjärjestelmä Ei ole. 6.5.4. Muut turvajärjestelmät Hammashoitolan tiloissa on rikosilmoitusjärjestelmä. Lisäksi rakennuksessa on työaikavalvontajärjestelmä. Järjestelmän uusimistarpeet riippuvat käyttäjien tarpeista.
RS 15 Kuntoarvio 40 7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT Kuntoarvioon liittyvissä asioissa ja yleensä kohteenne rakenne-, LVI- ja sähköteknisissä kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä tämän kuntoarvion koordinaattoriin. Vantaalla 18.3.2014 RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Esko Koskela Rakennusinsinööri Raksystems Anticimex Vetotie 3 A, Fi-01610 Vantaa, Finland puh. 0207 495 506 fax 0207 495 600 esko.koskela@racx.fi www.raksystems-anticimex.fi