AS OY OSMANKÄÄMINTIE 46

Transkriptio

1 AS OY OSMANKÄÄMINTIE 46 OSMANKÄÄMINTIE VANTAA KIINTEISTÖN KUNTOARVIO Tarkastuspäiväys

2 01300 Vantaa 2/42 SISÄLLYSLUETTELO 0 JOHDANTO YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähköjärjestelmät Energiatalous Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimukset Kiinteistön tekninen PTS Rakennustekniikan tekninen PTS LVI-järjestelmien tekninen PTS Sähköjärjestelmien tekninen PTS KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kohteen tiedot Asiakirjatilanne Käyttäjäkyselypalaute Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Energiatalous Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuus ja ympäristöriskit Kosteusvauriot RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO Aluerakenteiden kuntoarvio D5 Putkirakenteet D6 Viherrakenteet D7 Päällysrakenteet...14 D8 Aluevarusteet D9 Ulkopuoliset rakenteet Pohjarakenteiden kuntoarvio E3 Täytöt E43 Salaojat Rakennustekniikan kuntoarvio F1 Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivut F31 Ulkoseinät F32 Ikkunat F33 Ulko-ovet F34 Julkisivun täydennysosat F4 Yläpohjarakenteet Tilojen rakennustekninen kuntoarvio F5 Yleistilat, tekniset tilat, varastotilat F5 Asuintilat, asuntojen märkätilat Rakennustekniikan kuntoarvion valokuvat LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Lämmitysjärjestelmä...26 G1 Lämmitysjärjestelmä...26 G11 Lämmöntuotanto...26 G12 Lämmönjakelu...26

3 01300 Vantaa 3/42 G13 Lämmönluovutus...26 G14 Eristykset Vesi- ja viemärijärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G22 Vesijohtoverkosto...27 G24 Viemäriverkosto...27 G25 Vesi- ja viemärikalusteet G26 Vesi- ja viemärieristykset Ilmastointijärjestelmät...28 G3 Ilmastointijärjestelmät...28 G31 Ilmanvaihtokoneet...28 G33 Kanavistot G34 Päätelaitteet G37 Eristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J62 Säätö- ja alakeskukset LVI-teknisen kuntoarvioinnin valokuvat: SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Aluesähköistys H11 Aluevalaistus H12 Autolämmityspistorasiat Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22 Jakokeskukset alle 1000V H3 Johtotiet H33 Kaapeliläpiviennit...36 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset...37 H43 Kytkinlaitosten väliset johdot H44 Voimaryhmäjohdot...37 H45 Valaistusryhmäjohdot Valaisimet, lämmittimet, kojeet ja laitteet...38 H5 Valaisimet H62.2 Saunat Teletekniset järjestelmät...38 J1 Puhelinjärjestelmät...38 J2 Antennijärjestelmät...38 J21 Yhteisantenni- ja satelliittivastaanottojärjestelmät Sähköteknisen kuntoarvion valokuvat: LISÄTUTKIMUKSET Välittömästi tehtävät tutkimukset Ennen kunnossapitosuunnittelua tehtävät tutkimukset Ennen korjaussuunnittelua tehtävät tutkimukset... 42

4 01300 Vantaa 4/42 0 JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta (KH ) noudattaen. Toimeksiantaja on As Oy Osmankäämintie 46 c/o Tapio Valojää Osmankäämintie Vantaa Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori RI Marko Tähtinen Raksystems Oy Rakennustekniikka RI Marko Tähtinen Raksystems Oy LVI-järjestelmät LVI-ins. Juhani Jääskeläinen Ventac Oy Sähköjärjestelmät Sähköinsinööri Kimmo Kauko Raksystems Oy Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH ) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon PTS on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetyn PTS-ehdotus ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tässä raportissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = Hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = Tyydyttävässä kunnossa, ei välittömiä uusimis- tai korjaustarpeita kokonaisuutena 3 = Välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina 4 = Heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi.

5 01300 Vantaa 5/42 1 YHTEENVETO Kuntoarvioinnin kohteena on Vantaan Viertolan kaupunginosassa sijaitseva rivitalokiinteistö, joka muodostuu kahdesta rivitalosta. Asuntoja yhtiössä on yhteensä 8, joista kaikki asunnot on rakennettu kahteen tasoon. Pääasiallisina rakennusaineina on käytetty julkisivuissa tiiltä. Kattotyyppi on harjakatto, jonka katemateriaalina on käytetty tiilikatetta. Kiinteistön rakennusvuosi on Rakennustekniikka Rakennus on perustettu teräsbetonisille paaluille tehtyjen betonisten antura- ja perustusrakenteiden varaan. Perustuksissa ei havaittu tarkastuskierroksella epätasaisesta painumisesta johtuvia rakenteellisia vaurioita tai korjaustoimenpiteitä vaativia kohtia. Rakennuksessa on kantavina runkorakenteina käytetty vaihtelevasti betonia, puuta ja tiiltä. Pääty- ja huoneistojen väliset seinät ovat tiilirunkoisia, välipohjat ovat betonisia ontelolaattoja. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puuristikoita. Kantavissa rakenteissa ei tarkastuskierroksen aikana havaittu rakenteellisia vaurioita, vikoja tai puutteita, jotka vaatisivat tarkastelujakson aikana korjauksia. Rakennuksen ulkoseinien verhouksena on käytetty pääasiassa punaista poltettua puhtaaksimuurattua tiilipintaa. Käytetty ulkoseinärakenne on paikoin käytettävissä olleiden kuvien perusteella riskirakenne. Ulkopuolinen sokkelirakenne ulottuu sisälattiapinnan kanssa samaan tasoon, puurunkoisen ulkoseinän alasidepuu on kuvan perusteella noin 300 mm tätä tasoa alapuolella. Ulkoseinät olivat kokonaisuutena tyydyttävässä - välttävässä kunnossa. Tiilet olivat pääsääntöisesti ehjiä, joitakin rapautuneita tiiliä havaittiin erityisesti päätyseinien yläosissa. Paikoin tiilet olivat vähäisesti sammaloituneet, joka ei ole kuitenkaan kuin korkeintaan esteettinen haitta. Sammaleet voidaan pestä pois tiilipinnoilta. Osa seinistä oli myös voimakkaasti köynnösten peitossa. Köynnökset lisäävät pintojen kosteusteknistä rasitusta, ja lyhentävät siten rakenteen teknistä käyttöikää. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä punaiseksi / ruskeaksi maalattuja puurakenteita. Huollosta / huoltomaalauksesta on suullisesti saadun tiedon mukaan vastannut kukin osakas omalta osaltaan. Ikkunat ja ovet ovat välttävässä kunnossa, ja ne kaipaavat toimenpiteitä jakson aikana. Kokonaisuutena rakennuksien ikkunat ja ovet ovat tyydyttävässä välttävässä kunnossa. Rakennuksien kattotyyppinä on harjakatto, jonka katemateriaalina on käytetty betonitiilikatetta. Katto on alkuperäistä asennusta. Tiilet olivat paikoin jonkin verran sammaloituneet. Katon kantavat rakenteet ovat puisia ristikkorakenteita, jotka olivat kunnossa. Myös ullakon tuuletus vaikutti toimivalta. Mitään katon laajempaan korjaukseen tai uusimistarpeeseen viittaavia akuutteja tekijöitä ei havaittu. Oletuksen ja käyttöikäennusteen perusteella katto vaatii tarkastelujakson aikana vain normaaleita huolto- ja kunnostustoimenpiteitä. Tarvittaessa esim. rikkoontuneet tiilet vaihdetaan uusiin viipymättä. Kuntoarvioinnin yhteydessä käytiin sovitusti jokaisessa asuinhuoneistossa. Märkätilojen kunto tarkastettiin jokaisesta asunnosta rakenteita rikkomattomin menetelmin ja pintakosteudentunnistimella. Märkätilojen kunto oli vaihteleva. Osa tiloista on edelleen alkuperäisiä, viimeisin tiloista on uusittu tammikuussa Ainakin osa tehdyistä remonteista on tehty tapahtuneista kosteusvaurioista johtuen. Erityisesti alkuperäiset märkätilat ovat käyttöikänsä päässä. Erityisen riskin aiheuttavat pesutilojen lattiakaivot, joista on mahdollista tapahtua vuotoa alakerran tiloihin. Yhden asukaspalautteen mukaan näin on ainakin yhdessä asunnossa myös tapahtunut. Kuva mahdollisesta vuotokohdasta on liitetty raportin valokuvaosioon.

6 01300 Vantaa 6/42 Merkittävimmät rakennustekniset toimenpiteet tarkasteluajanjaksolla tulevat olemaan: - Märkätilakorjaukset / kunnostukset, - Rapautuneiden tiilien uusiminen, - Ikkunoiden ja ovien kunnostus / huolto, - Köynnösten poistaminen rakennuspinnoilta. - Ulkopuolisten puu- ja teräsosien huolto- kunnostus- ja uusimistyöt Rakennus kuuluu kuntoluokkiin tyydyttävä - välttävä. KL LVI-tekniikka Kiinteistö on liitetty kaukolämpöön. Lämmönjakokeskus on vuodelta Rakennuksessa on perinteinen radiaattorilämmitys. Lämmitysverkosto on tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkostossa on pääosin alkuperäiset sulku- ja linjasäätöventtiilit. Putkisto kulkee asunnoissa lattiassa, josta kytkentäjohdot on vedetty pinnassa pattereille 1. ja 2. kerrokseen. Lämmitysverkostoa kunnostetaan uusimalla alkuperäiset sulku- ja säätöventtiilit. Käyttövesiputkisto on tehty kupariputkesta. Alkuperäisiä vesi- ja viemärikalusteita ei ole enää paljoa jäljellä, lähinnä WC-istuimia. Vesikalusteiden kunto on välttävä. Viemärit ovat pvc - muovia kumirengasliitoksin. Kylmän ja lämpimän käyttöveden sulku- ja säätöventtiilit ovat alkuperäisiä. Sadevedet on johdettu vesikatolta ulkopuolisilla kouruilla ja syöksytorvilla rakennuksen ulkopuolelle piha-alueelle. Käyttövesiverkostoa kunnostetaan uusimalla sulku ja säätöventtiilit. Sadevesiviemäröintiä parannetaan asentamalla rännikaivot ja sadevesiviemärit koko kiinteistön alueelle. Rakennuksissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmapuhaltimia on kaksi. Korvausilmaventtiileitä ei ole asennettu huoneistoihin. Poistoilmaventtiileinä on koneelliseen ilmanvaihtoon soveltuvat kartioventtiilit. Keittiöissä on liesikuvut. Ilmanvaihtoa parannetaan asentamalla korvausilmaventtiilit olo- ja makuuhuoneisiin. Merkittävimmät lvi-järjestelmiin vaikuttavat työt seuraavan 10 vuoden aikana ovat: KL2/3 uusitaan lämmönjakokeskus jakson lopussa uusitaan lämmitysverkoston alkuperäiset sulku- ja linjasäätöventtiilit ja tarkastetaan virtaamat uusitaan käyttövesiverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit, asennetaan korvausilmaventtiilit olo- ja makuuhuoneisiin parannetaan sadevesijärjestelmää

7 01300 Vantaa 7/ Sähköjärjestelmät Kuntoarvion kohteena on 1982 rakennettu rivitalokiinteistö, johon kuuluu 8 huoneistoa. Jakelujärjestelmä on pääosin 4-johdinjärjestelmän (TN-C) mukainen. Keskukset on varustettu pääosin tulppasulakkeilla ja kahvavarokkeilla (pääkeskus). Huoneistojen ryhmäkeskuksissa ei ole vapaita sulakepaikkoja mahdollisia laajennuksia varten. Märkätilojen, keittiöiden ja yhteisten tilojen pistorasiat ovat suojausluokan 1 maadoitettuja rasioita. Muilta osin huoneistojen pistorasiat ovat yleisesti maadoittamattomia suojausluokan 0 pistorasioita. Kiinteistön aluevalaisimina on käytetty pylväsvalaisimia sekä rakennusten seiniin asennettuja valaisimia. Aluevalaisimet ovat saatujen tietojen mukaan uusittu vuonna Kiinteistöön kuuluu myös autolämmityspistorasiatolppia, jotka ovat tehtyjen havaintojen mukaan keskenään erilaisia. Kiinteistö on varustettu myös perinteisillä antenni- ja puhelinjärjestelmillä. Antennijärjestelmä on koko kiinteistön osalta liitetty A rakennuksen katolla sijaitsevaan harava-antenniin. B rakennuksen katolla havaittiin myös jälkikäteen asennettu satelliittiantenni, johon on saatujen tietojen mukaan liitetty vain osa huoneistoista. Kiinteistön sähköpääkeskus ja muut keskukset sekä kalusteet, kuten pistorasiat ja kytkimet ovat pääosin kiinteistön rakennusajankohdalta vuodelta Kiinteistön sähköjärjestelmät huoneistojen osalta tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella ovat pääosin kunnossa eivätkä vaadi välittömiä huomattavia toimenpiteitä. Kiinteistön sähköjärjestelmiin seuraavan kymmenen vuoden aikana kohdistuvat kustannukset tulevat oletuksen mukaan olemaan lähinnä erilaisia huolto ja kunnossapito toimenpiteitä. KL Energiatalous Lämpöenergian kulutus Lämmitysenergian sääkorjattu ominaiskulutus on vuosina ollut keskimäärin 47,3 kwh/rm 3 /vuosi. Kulutus on lähellä normaalitasoa. Vertailuryhmän kulutus on tilastojen mukaan n. 50 kwh/rm 3 /vuosi. Sisälämpötilat pidetään tarpeen mukaisina, ohjeellisesti C. Vedenkulutus Kiinteistön veden ominaiskulutus on vuoden tarkastelujakson aikana ollut keskimäärin 142 litraa/asukas/vrk (17-18 asukasta). Kulutus on normaalitasolla. Keskimääräinen ominaiskulutus asuinkerrostaloissa on 150 litraa/asukas/vrk (Lähde: KH ), rivitaloissa hieman alhaisempi. Kiinteistösähkön kulutus Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus kolmen vuoden tarkastelujakson aikana on ollut 2,6 kwh/m³/vuosi. Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus on ollut normaalilla tasolla vastaavanlaisiin rivitalokiinteistöihin verrattuna.

8 01300 Vantaa 8/ Välittömästi korjattavat puutteet - Sähköpääkeskustilasta tulee poistaa sinne kuulumaton tavara - Räystäskourut puhdistetaan ennen talven tuloa - Lattiakaivojen kyljen läpivientikohdat tarkastetaan ja tiivistetään tarpeen mukaan 1.6 Lisätutkimukset Lämpövuotoepäilyt voidaan helpoiten kartoittaa lämmityskaudella tehtävällä lämpökamerakuvauksella.

9 01300 Vantaa 9/ Kiinteistön tekninen PTS Vuosittaiset kustannukset [x 1000 e] Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Yht. Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Vuosikustannukset tuhatta euroa Keskimäärin vuodessa Tilavuus 2,00 / m3 / vuosi Rm3

10 01300 Vantaa 10/ Rakennustekniikan tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji D6 Viherrakenteet 2 erää 3,0 2,0 D7 Päällysrakenteet 1 erä 1,0 D8 Aluevarusteet 2 erää 4,0 2,0 D9 Ulkopuoliset rakenteet 1 erä 1,0 E43 Salaojat 2 erää 1,0 1,0 F31 Rapautuneiden tiilien vaihto 2 erää 3,0 2,0 F32 Ikkunoiden huolto ja kunnostus 1 erä 10,0 F33 Ulko-ovien huolto / maalaus 24 kpl 5,0 5,0 F33 Ulko-oven kunnostus 1 kpl 1,0 F34 Julkisivun täydennysosat 1 erä 4,0 F4 Vesikaton huollot + kattoturvavarusteet 2 erää 2,0 5,0 2,0 F5 Märkätilojen uusiminen 4 kpl 10,0 10,0 10,0 10,0 F99 Muut korjaukset 1,0 1,0 1,0 Rakennustekniikka yhteensä LVI-järjestelmien tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji G LVI-suunnitelmien laatiminen 1 erä 1,0 3,0 G11 Lämmönsiirtimen uusiminen 1 erä 18,0 G12 Linjasulkujen uusiminen 1 erä 1,0 G12 Linjasäätöventtiilien säätö 1 erä 0,5 G12 Linjasäätöventtiilien uusiminen 1 erä 1,0 G22 Sulkuventtiilien uusiminen 1 erä 2,0 G22 Linjasäätöventtiilien uusiminen 1 erä 2,0 G22 Vesivirtojen säätö 1 erä 1,0 G24 Jätevesiviemärien tuuletukset 2kpl 1 erä 4,0 G24 Sadevesijärjestelmän rakentaminen 1 erä 60,0 G25 Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen 1 erä 2,0 2,0 1,0 1,0 G31 Poistoilmakojeen kunnostus 1 erä 2,0 G33 Kanaviston puhdistus 1 erä 3,0 G33 Ilmamäärien säätö 1 erä 1,0 G34 Korvausilmaventtiilin asentaminen 1 erä 5,0 LVI-tekniikka yhteensä Sähköjärjestelmien tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji H Sähkö- ja telejärj. huolto ja ylläpito 3 erä H41 Liittymisjohdon tarkastus 1 erä 1 Sähkötekniikka yhteensä

11 01300 Vantaa 11/42 2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kohteen tiedot Kohde As Oy Osmankäämintie 46 Lähiosoite Osmankäämintie 66 Postinumero- ja toimipaikka Vantaa Rakennustyyppi Rivitalo Huoneistoja 8 kpl Tilavuus 2500 m³ Kerrosala, noin 750 m² Rakennusvuosi Asiakirjatilanne Kiinteistöstä oli käytettävissä riittävä määrä rakenne- ja LVI - teknisiä piirustuksia kuntoarvion laadintaa varten. Kiinteistön sähköteknisiä piirustuksia oli tarkastushetkellä käytettävissä jonkin verran. Sähköpääkeskustilassa havaittiin puhelinjohtojen asennuspiirustus ja antennikaavio. Sähköpääkeskustilaan tulee lisäksi toimittaa laminoituna vähintään pääkeskus- ja nousujohtokaavio. Piirustukset on päivätty kiinteistön valmistumisajankohdan ajalta. 2.3 Käyttäjäkyselypalaute Asukaskyselyt oli jätetty kiinteistöön hyvissä ajoin ennen tarkastusta. Kyselyyn saatiin vastaukset kaikista 8 asunnosta. Palautusprosentti oli siis kiitettävä 100 %. Tarkastuksen yhteydessä haastateltiin lisäksi asunnoissa ja kohteessa paikalla olleita asukkaita, mm. Tapio Valojäätä ja Raija Koivusaloa. Useassa kirjallisessa asukaspalautteessa oli maininta kylmistä lattiapinnoista. Mahdolliset lämpövuodot voidaan kartoittaa lämmityskauden aikana suoritettavalla lämpökamerakuvauksella. Rakennustekniikan osalta muita merkittäviä, usein toistuvia palautteita ei asukkaiden antamissa vastauksissa ollut. Sähköjärjestelmien osalta käyttäjäkyselypalautetta oli vain vähän. 2.4 Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Huoltotoimet on yhtiössä hoidettu tyydyttävästi. Huoltoon liittyviä laiminlyöntejä ei kohteessa tarkastuskierroksella havaittu. Kiinteistön lvi-laitteita on huollettu tyydyttävästi. Huoltotoimi on sähköjärjestelmien osalta ollut tyydyttävällä tasolla. Ikääntyvässä kiinteistössä huoltotoimet ja niiden tarve tulee lisääntymään koko ajan.

12 01300 Vantaa 12/ Energiatalous Lämpöenergian kulutus Kiinteistön lämpöenergian kulutus on ollut vuosina seuraavan taulukon mukainen Mitattu kulutus, MWh/vuosi Sääkorjattu kulutus, MWh/a 127,9 132,7 129,9 130,5 Ominaiskulutus, kwh/r-m 3 /a 47,0 48,0 47,0 47,3 Lämmitysenergian sääkorjattu ominaiskulutus on vuosina ollut keskimäärin 47,3 kwh/r-m 3 /vuosi. Kulutus on lähellä normaalitasoa, joten säästöpotentiaalia ei ole tässä tapauksessa. Vertailuryhmän kulutus on tilastojen mukaan n. 50 kwh/r-m 3 /vuosi. Sisälämpötilat pidetään tarpeen mukaisina, ohjeellisesti C. Sisälämpötilat tulee tarkistaa mittauksin tulevana talvena. Sopiva ulkolämpötila mittauksia tehdessä on -5 C -20 C. Lämmitysverkoston sulkuja linjasäätöventtiilit uusitaan ja tarkastetaan virtaamat. Vedenkulutus Kiinteistön veden kulutus on vuosina ollut alla olevan taulukon mukainen Mitattu kulutus, m Ominaiskulutus, l/as/vrk Kiinteistön veden ominaiskulutus on vuoden tarkastelujakson aikana ollut keskimäärin 142 litraa/asukas/vrk (17 18 asukasta). Kulutus on normaalitasolla. Keskimääräinen ominaiskulutus asuinkerrostaloissa on 150 litraa/asukas, vrk (Lähde: KH ), rivitaloissa hieman alhaisempi. Ominaiskulutuksen perusteella kiinteistön veden kulutustaso ei edellytä erityisiä toimenpiteitä. Huolehditaan siitä, ettei kiinteistössä ole vuotavia vesikalusteita. Erityisesti vuotavat wc-istuimet tulee korjata välittömästi. Suurin tekijä vedensäästössä on kuitenkin käyttötottumusten muuttaminen. Kiinteistösähkö Kiinteistösähkön kulutus on vuosina ollut alla olevan taulukon mukainen. Sähkön kulutus vuonna: Mitattu, kwh/a Mitattu, kwh/m3/a 2,6 2,7 2,6 Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus kolmen vuoden tarkastelujakson aikana on ollut 2,6 kwh/m³/vuosi. Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus on ollut normaalilla tasolla vastaavanlaisiin rivitalokiinteistöihin verrattuna.

13 01300 Vantaa 13/ Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Lämpötila Sopiva huonelämpötila lämmityskaudella on noin C. Huonelämpötilat on hyvä tarkastaa lämmityskaudella pistokokein. Asukaspalautteessa ilmoitettiin vedosta. Ilman laatu ja vaihtuvuus Havaintojen perusteella sisäilman laatu oli tyydyttävä/välttävä. Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilmassa ei havaittu epäpuhtauksia. Asukaspalautteessa ilmoitettiin homeen hajusta. Asia saattaa johtua puutteellisesta sadevesien ohjauksesta. Asiaa kannattaa lähteä purkamaan parantamalla ensin sadevesien ohjausta rakennuksien vierustoilla. Melu LVI-laitteista ei havaittu merkittävää melua. Valaistus Yhteisten tilojen valaisimina on käytetty loisteputkivalaisimia. 2.7 Turvallisuus ja ympäristöriskit Kattoturvatuotteita (kulkusillat, lapetikkaat, lumiesteet) suositellaan asennettavaksi. Muita turvallisuus- tai ympäristöriskejä ei tarkastuskierroksella havaittu. 2.8 Kosteusvauriot Aiemmin yhtiössä on tapahtunut kosteusvaurioita märkätiloihin liittyen, jonka johdosta asuntoihin on tehty märkätilaremontteja. Märkätiloissa havaittiin pintakosteudentunnistimella tarkasteltuna kohonneita kosteusarvoja sekä alustasta irronneita laattoja. Kosteudet saattavat selittyä vaurioiden sijaan myös sillä, että tiloja oli paikoin käytetty ennen kuntoarviota. Vedenpoiston toimivuutta tulee parantaa syöksytorvista eteenpäin. Nyt vedet imeytyvät rakennuksen vierustalla maahan pitäen perustukset kosteana. Kts. myös kohta 2.6.

14 01300 Vantaa 14/42 3 RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 3.1 Aluerakenteiden kuntoarvio D5 Putkirakenteet Sade- ja pintavesien poisjohtaminen rakennuksen vierustoilta on hoidettu betonikourujen ja maanpintojen kallistusten avulla. Järjestelmän havaittiin toimivan korkeintaan välttävästi. Monessa paikassa sadevedet jäävät rakennuksen vierustalle tai imeytyvät vierustalla maahan. Vedet tulisi johtaa pois rakennusten vierustoilta esim. betonikourujen avulla. Vedenohjauskourujärjestelmän rakentamista suositellaan. KL3 D6 Viherrakenteet Rakennuksen vierustoilla ja lähialueilla on viherrakenteita, mm. puita, pensaita ja köynnöksiä. Piha-alueet ovat nurmipintaisia. Puut ja pensaat ovat hoidettuja ja tyydyttävässä kunnossa. Paikoin puiden oksat ja erityisesti köynnökset kasvavat kiinni rakennuksien pinnoissa, mikä ei ole suositeltavaa. Kiinni pinnoissa kasvavat köynnökset lisäävät seinien kosteusteknistä rasitusta, ja saattavat myös tukkia räystäskourut estäen näin vedenpoiston toimivuutta. Köynnökset suositellaan poistettavan rakennuksen seinä- ja kattopinnoilta heti jakson alussa. Muuten viherrakenteista pidetään myös jatkossa huolta entiseen malliin. Puiden oksia leikataan tarvittaessa lyhyemmiksi. Normaali viherrakenteiden huolto- ja kunnossapito riittää pitämään rakenteet kunnossa. KL2 D7 Päällysrakenteet Kiinteistöön liittyvät liikennöidyt piha-alueet ovat asfalttipintaisia. Asfalttipinnoissa havaittiin halkeamia ja pieniä painumia. Muina päällysrakenteina on käytetty betonilaatta- ja nurmipintaa. Päällysrakenteiden kunto oli tyydyttävä. Jakson aikana tehdään normaaleita huoltoja sekä kunnostuksia, esim. painumien korjauksia. Asfalttipintoja paikataan tarvittaessa jakson aikana. Ei muita toimenpiteitä. KL2 D8 Aluevarusteet Piha-alueella sijaitsee normaaleita aluevarusteita, mm. keinu, hiekkalaatikko, tomutusteline sekä jätehuoltovarusteita. Kiinteistön jätehuoltovarusteet sijaitsevat autopaikoitusalueen yhteydessä rakennuksen päädyssä sijaitsevassa lukittavassa katoksessa. Lisäksi asuntojen takapiha-alueita on rajattu puurakenteisilla aidoilla.

15 01300 Vantaa 15/42 Aluevarusteiden teräsosissa havaittiin alkavaa ruostevauriota, jonka johdosta teräsosat suositellaan huoltomaalattavan. Puuosien uusimiseen / kunnostukseen jakson aikana tulee myös varautua. Ulkopuolisten puu- ja teräsosien maalauskäsittelyt tehdään jakson alussa, jatkossa noin 4 6 vuoden välein. Aidat oikaistaan ja kunnostetaan samoin jakson alussa. Osa aitojen puuosista kaipaa uusimista. Lasten leikkivarusteiden huolto ja ylläpito kuuluu kiinteistön normaaliin vuosittaiseen toimeen. KL2 D9 Ulkopuoliset rakenteet Jätesuojat ja asuntojen varastorakennukset ovat lautaverhottuja. Puuosat ovat pääosin tyydyttävässä välttävässä kunnossa, mutta ne kaipaavat heti jakson alussa huoltomaalausta ainakin osittain. Jätehuoltokatos ja varastokatokset huoltomaalataan jakson alussa. Tarvittaessa suoritetaan osittaista puuosien vaihtoa. Jatkossa huoltomaalaus tehdään tarpeen mukaan, noin 6 vuoden välein. KL Pohjarakenteiden kuntoarvio E3 Täytöt Maanpintojen kallistukset rakennuksesta poispäin olivat välttäviä paikoin pinnat olivat tasaisia tai rakennukseen päin johtavia. Merkittäviä painumia tms. ei rakennuksen vierustoilla havaittu. Piha-alueen maanpinnan profiloinnit tulisi rakentaa sellaiseksi, etteivät valuma/sadevedet pääse rasittamaan rakennusten perustuksia. Nykyisten ohjeiden mukaan pintaprofiloinnit pitäisi toteuttaa siten, että kaadot ovat rakennuksesta poispäin 3 metrin matkalla kaltevuussuhteessa 1:20. KL2 E43 Salaojat Käytettävissä olleiden rakennepiirustusten perusteella rakennukset on varustettu salaojituksella. Mitään salaojien toimimattomuuteen viittaavia havaintoja ei tehty. Myöskään mitään viitteitä salaojista johtuvista kosteusongelmista ei havaittu. Salaojaputkiston huuhtelu ja toimivuuden tarkastus olisi hyvä tehdä tarkastelujakson alkupuolella. Salaojien kunto ja toimivuus tarkastetaan säännöllisesti, ensimmäisen kerran tarkastelujakson alkupuolella. Salaojien toimintaedellytyksiä voi kokeilla esimerkiksi laskemalla vettä puutarhaletkulla ylimpään tarkastuskaivoon, ja seuraamalla alemmista kaivoista virtaako vesi putkessa kuten sen pitäisi. Varmuudella salaojien toimivuuden saa selville vain salaojakuvauksella. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. KL2

16 01300 Vantaa 16/ Rakennustekniikan kuntoarvio F1 Perustukset Rakennus on perustettu teräsbetonisille paaluille betonisten antura- ja perustusrakenteiden varaan. Alapohjat ovat maanvaraisia betonilaattoja. Perustuksissa ei havaittu tarkastuskierroksella epätasaisesta painumisesta johtuvia rakenteellisia vaurioita tai korjaustoimenpiteitä vaativia kohtia. Esimerkiksi merkittäviä halkeamia ei ollut. Sokkelipinnat olivat käsittelemättömiä betonipintoja, jotka olivat tyydyttävässä kunnossa. Niin haluttaessa sokkelipinnat voidaan myös maalata tarkoitukseen soveltuvalla maalilla. Sokkelit voidaan huoltomaalata, mikäli siihen nähdään tarvetta. Toimenpidettä ei kirjattu PTS ehdotukseen. KL2 F2 Rakennusrunko Rakennuksessa on kantavina runkorakenteina käytetty vaihtelevasti betonia, puuta ja tiiltä. Päätyja huoneistojen väliset seinät ovat tiilirunkoisia, välipohjat ovat käytettävissä olleiden kuvien mukaan betonisia ontelolaattoja. Saadun tiedon mukaan välipohjina on osittain mahdollisesti myös puuvälipohjarakenteita. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puuristikoita. Kantavissa rakenteissa ei tarkastuskierroksen aikana havaittu rakenteellisia vaurioita, vikoja tai puutteita, jotka vaatisivat tarkastelujakson aikana korjauksia. Ei toimenpide-ehdotuksia. KL2 F3 Julkisivut Rakennuksen ulkoseinien verhouksena on käytetty pääasiassa punaista poltettua puhtaaksimuurattua tiilipintaa. Sokkelit ovat käsittelemättömiä vaaleanharmaita betonipintoja. Kaikki asunnot on lisäksi varustettu parvekkeella sekä pääsisäänkäynnin yläpuolisella katoksella. Katosten ja parvekkeiden rungot ovat teräsrakenteisia. Julkisivun tiilipinnat olivat tyydyttävässä - välttävässä kunnossa, muutamia pakkasrapautuneita tiiliä havaittiin seinien yläosissa. Kattotyypiltään rakennus on harjakattoinen, jonka katteena on käytetty mustaa tiilikatetta. Kate on ilmeisesti alkuperäinen, ja sen kunto on tyydyttävä. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä punaiseksi / ruskeaksi maalattuja puurakenteita. Huollosta / huoltomaalauksesta on suullisesti saadun tiedon mukaan vastannut kukin osakas omalta osaltaan. Ikkunat ja ovet ovat välttävässä kunnossa, ja ne kaipaavat toimenpiteitä jakson aikana. Kokonaisuutena rakennuksien julkisivut ovat tyydyttävässä välttävässä kunnossa. KL2-3

17 01300 Vantaa 17/42 F31 Ulkoseinät Ulkoseinien verhouksena on käytetty paikalla muurattua tiilipintaa. Ulkoseinien pääasiallinen rakenne oli käytettävissä olleiden rakennepiirustusten mukaan ulkoapäin lukien seuraavanlainen: tiili 85 mm, ilmarako 24 mm, kovalevy 3 mm, puurunko + mineraalivilla mm, muovikelmu, Gyproc levy. Päätyseinien rakenne on erilainen, mm. sisäverhouksena on tiilimuuraus. Käytetty ulkoseinärakenne on paikoin käytettävissä olleiden kuvien perusteella riskirakenne. Ulkopuolinen sokkelirakenne ulottuu sisälattiapinnan kanssa samaan tasoon, puurunkoisen ulkoseinän alasidepuu on kuvan perusteella noin 300 mm tätä tasoa alapuolella. Esimerkiksi sokkelin läpi maasta kulkeutuva kosteus saattaa vaurioittaa seinärakennetta. Maanpintojen oikeanlainen profilointi ja sadevesien edelleen ohjaus rakennusten vierustoilla on tätä taustaa vasten erityisen tärkeää. Ulkoseinät olivat kokonaisuutena tyydyttävässä - välttävässä kunnossa. Tiilet olivat pääsääntöisesti ehjiä, joitakin rapautuneita tiiliä havaittiin erityisesti päätyseinien yläosissa. Paikoin tiilet olivat vähäisesti sammaloituneet, joka ei ole kuitenkaan kuin korkeintaan esteettinen haitta. Sammaleet voidaan pestä pois tiilipinnoilta. Osa seinistä oli myös voimakkaasti köynnösten peitossa, joten näiltä osin arvioiminen jäi tekemättä. Köynnökset lisäävät pintojen kosteusteknistä rasitusta, ja lyhentävät siten rakenteen teknistä käyttöikää. Kokonaisuutena seinäpinnat ovat tyydyttävässä välttävässä kunnossa. Seinäpinnoilta poistetaan köynnökset heti jakson alussa. Rapautuneet tiilet korvataan uusilla jakson alussa. Varaudutaan tiilien uusimisen seuraavaan vaiheeseen jakson lopulla. KL2-3 F32 Ikkunat Ikkunarakenteet ovat alkuperäisiä puukarmisia rakenteita. Sisempi puite on pääasiassa avautuva eristyslasielementti, ulompi puite on yksinkertainen puuikkuna. Osin ikkunat ovat kiinteitä lämpölasielementtejä. Ikkunoille on tehty huoltoja ja huoltomaalauksia saadun tiedon ja havaintojen mukaan vaihtelevasti. Toimenpiteiden suorittaminen on ollut kunkin osakkaan omalla vastuulla. Osa ulkopuitteen ulkopuolisista lasituslistoista on kunnossa, osa taas irvistelee voimakkaasti. Puuosat olivat vaihtelevasti keskimäärin tyydyttävässä kunnossa. Asukaspalautteissa ei ollut merkittäviä ikkunoihin liittyviä epäkohtia. Vesipeltien kallistukset olivat pääasiassa kunnossa, muutama parvekekatoksen alla oleva pikkuikkuna tulisi kallistuksen osalta saattaa myös kuntoon. Ikkunat vaativat tarkastelujakson aikana kasvavasti huoltotoimenpiteitä niiden riittävän käyttökunnon takaamiseksi. Ikkunoiden huollot ja kunnostukset tulee tehdä kokonaisuutena kunkin asunnon kohdalla. Ikkunoiden vaiheittaiseen uusimistarpeeseen tulee jakson lopulla / seuraavan alussa varautua teknisen käyttöiän perusteella. KL2-3 F33 Ulko-ovet Ulko-ovet ovat puurunkoisia puuverhottuja ovia. Ovien kunto on rakenteellisesti tyydyttävä, erityisesti koska ovet ovat melko hyvässä sääsuojassa katoksien alla. Sen sijaan päädyssä olevan teknisen tilan ovi on huonokuntoinen puuosien osalta. Ovien ulkopuolisten osien huoltomaalaus suositellaan kaikkien ovien osalta tehtäväksi ennen jakson puolivälissä. Teknisen tilan ovi kunnostetaan heti jakson alussa. Ovien käyntien ja lukitusten toiminta tulee tarkastaa ja huoltaa samoin säännöllisesti.

18 01300 Vantaa 18/42 Kaikkien ulko-ovien huoltokäsittelyt tulee tehdä jatkuvana toimenpiteenä noin 4-6 vuoden välein, ensimmäisen kerran ennen jakson puoliväliä. Teknisen tilan ovi kunnostetaan heti jakson alussa. Ovien käyntien ja lukitusten toiminta tulee tarkastaa ja huoltaa samoin säännöllisesti. KL2 F34 Julkisivun täydennysosat Kaikki kiinteistön asunnot on varustettu parvekkeella. Parvekkeet ovat teräsrunkoisia, ja niiden kaiteet ovat puuta. Parvekkeita ei ole lasitettu. Parvekkeiden teräs- ja puuosien pinnoissa havaittiin säärasituksen aikaansaamaa kulumista, mm. pieniä ruostevaurioita ja puupintojen kuluneisuutta. Parvekepinnat huolletaan ennen jakson puoliväliä. Asuntojen sisäänkäynnit oli myös katettu katoksen avulla. Kunto noudatteli muiden vastaavien osien kuntoa, vrt. parvekkeet. Päätyseiniin kiinnitettyjen tikkaiden kunto oli tyydyttävä, niiden kiinnitykset tulee tarkastaa vuosittain. Suositellaan parvekerakenteiden huoltoa ennen jakson puoliväliä. Samalla kertaa huolletaan pääsisäänkäyntien yläpuoliset katokset. Tikkaiden kiinnitykset tarkastetaan vuosittain. KL2-3 F4 Yläpohjarakenteet Rakennuksien kattotyyppinä on harjakatto, jonka katemateriaalina on käytetty betonitiilikatetta. Käynti katolle tapahtuu rakennuksen päätyyn kiinnitettyjä tikkaita pitkin. Vesikatolla oli yläpohjan tuuletustilaan johtavia tarkastusluukkuja. Katto on alkuperäistä asennusta. Tiilet olivat paikoin jonkin verran sammaloituneet. Katon kantavat rakenteet ovat puisia ristikkorakenteita, jotka olivat kunnossa. Myös ullakon tuuletus vaikutti toimivalta. Tuuletustilassa havaittiin aluskate, joka oli kuvien vastaisesti muovia (kuvissa merkitty kovalevy). Aluskate oli paikoin poimuilla, mutta muuten asiallisesti paikoillaan. Vuotojälkiä ei havaittu. Yläpohjan tuuletus vaikutti toimivalta. Kattoa ei ole varustettu nykyasetusten mukaisilla kattoturvatuotteilla. Huollon ja turvallisuuden kannalta katoille suositellaan asennettavan kulkusillat, lapetikkaat ja lumiesteet toimivuuden parantamiseksi. Vedenpoisto katoilta tapahtuu räystäskourujen kautta syöksytorviin, mistä eteenpäin vedet on johdettu / imeytetty rakennuksen vierustoille tai betonikouruihin. Räystäskourut tulee puhdistaa ja tarvittaessa kunnostaa toimiviksi riittävän usein jakson aikana puustosta / köynnöksistä johtuen. Mitään katon laajempaan korjaukseen tai uusimistarpeeseen viittaavia tekijöitä ei havaittu. Oletuksen ja käyttöikäennusteen perusteella katto vaatii tarkastelujakson aikana vain normaaleita huoltoja kunnostustoimenpiteitä. Tarvittaessa esim. rikkoontuneet tiilet vaihdetaan uusiin viipymättä. Jakson alkupuolella suoritetaan katon ja vedenpoistojärjestelmän huoltokunnostus. Räystäskourut tyhjennetään lehdistä ja roskista riittävän usein. Huolehditaan vedenpoiston toimivuudesta kokonaisuutena myös syöksytorvista eteenpäin. Halkeavat tiilet vaihdetaan uusiin tarvittaessa. Lisäksi suositellaan kattoturvatuotteiden asentamista. Seuraavan suuremman kattohuollon / uusimisen yhteydessä aluskatteen asiallisuus tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan. KL2

19 01300 Vantaa 19/ Tilojen rakennustekninen kuntoarvio F5 Yleistilat, tekniset tilat, varastotilat Tarkastusajankohtana käytiin läpi kiinteistön yhteisissä tiloissa, tekniset tilat ja kaikki asuinhuoneistot. Yleisiä / yhteisiä tiloja on yhtiössä vain minimaalisesti, eikä niiden kunnossa havaittu merkittäviä, suuria kunnostuksia vaativia kohtia. Tiloissa ja pinnoissa esiintyy normaaleja merkkejä rakenteiden ikääntymisestä sekä käytöstä johtuvaa kulumista. Tekniset tilat sijaitsevat toisen rakennuksen päädyssä. Tiloissa on jonkun verran irtainta tavaraa varastoituna joka tulee poistaa sieltä. Varsinaiset varastotilat ovat kunkin asunnon omia, ja sijaitsevat kunkin asunnon sisäänkäynnin yhteydessä. Lisäksi asuntojen takapihoilla oli erillinen varastorakennus. Toimenpide-ehdotus: Teknisten tilojen siisteyttä tulee parantaa. Varastorakennusten ulkopuolinen kunto on kerrottu muualla kuntoarvioraportissa. KL2 F5 Asuintilat, asuntojen märkätilat Kuntoarvioinnin yhteydessä käytiin sovitusti jokaisessa asuinhuoneistossa. Tarkastettavia kohtia olivat Taloyhtiön korjausvastuuseen kuuluvat asiat. Märkätilojen kunto tarkastettiin jokaisesta asunnosta rakenteita rikkomattomin menetelmin ja pintakosteudentunnistimella. Huoneistojen tilat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Asunnoissa on tehty vaihtelevan sisältöisiä pintaremontteja pitkällä aikavälillä tehtyjen havaintojen ja asukaspalautteiden mukaan. Myös märkätilojen kunto oli vaihteleva. Osa tiloista on edelleen alkuperäisiä, viimeisin tiloista on uusittu tammikuussa Ainakin osa tehdyistä remonteista on tehty tapahtuneista kosteusvaurioista johtuen. Erityisesti alkuperäiset märkätilat ovat käyttöikänsä päässä. Asuntojen märkätilojen kunto selvitettiin silmämääräisen tarkastelun ja pintakosteudentunnistimen avulla. Pintakosteudentunnistimella ei saada tietoa siitä, missä kohtaa rakennetta mahdollinen kosteus on. Mikäli esim. laatoituksen taustalla on vedeneristys, voi rakenne olla täysin kunnossa kohonneista kosteuslukemista huolimatta. Kohonneet kosteusarvot saattavat selittyä myös sillä, että tiloja oli käytetty tarkastusajankohdan läheisyydessä. Osassa märkätiloja havaittiin normaalista poikkeavaa kosteutta suihkun vaikutusalueella seinän alaosassa sekä lattiakaivon ympärillä. Samoin alustastaan irronneita kopolaattoja havaittiin seinäettä lattialaatoissa. Muutama laatta oli myös haljennut. Lisäksi tiloissa havaittiin tiivistämättömiä porareikiä. Erityisen riskin aiheuttavat pesutilojen lattiakaivot, joista on mahdollista tapahtua vuotoa alakerran tiloihin. Yhden asukaspalautteen mukaan näin on ainakin yhdessä asunnossa myös tapahtunut. Kuva mahdollisesta vuotokohdasta on liitetty raportin valokuvaosioon. Toimenpide-ehdotus: Taloyhtiön on varauduttava kylpyhuoneiden vaiheittaisiin peruskorjauksiin tarkastelujakson aikana. PTS-ehdotukseen kirjattiin neljän asunnon märkätilojen uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Vähimmäistyönä kaikissa tiloissa tulee tarkastaa lattiakaivon toiminnallisuus ja eliminoida sen mahdollisuus aiheuttaa kosteusvaurioita. KL2-3

20 01300 Vantaa 20/ Rakennustekniikan kuntoarvion valokuvat Yleiskuva vesikatolta, joka tarkastuksen perusteella oli tyydyttävässä kunnossa. Vesikaton kantavat puurakenteet olivat samoin hyväkuntoisia.