Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen

LOPPURAPORTTI 1(16) Pohjoismaisen JMI-hankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Loppuraportti, joulukuu 2006

LOPPURAPORTTI 2(16) Loppuraportti, joulukuu 2006...1 1 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana...3 1.1 Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin...3 1.2 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella...4 1.3 Asiakaskysynnän ennustaminen...4 1.4 Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen...5 1.5 Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen...6 2 Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta...7 2.1 Kattava joukko koko ketjun toimijoita...7 2.2 Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta...7 3 Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä...9 3.1 Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä..9 3.1.1 Simuloinnin lähtökohdat...9 3.1.2 Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin9 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen...12 3.3 Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri...12 3.4 Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi...14 4 Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä...15 4.1 Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen...15 4.2 Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa...15 4.3 Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa...15 5 Lopussa kiitos seisoo...16

LOPPURAPORTTI 3(16) 1 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli ja kehittyvät asiakasvaatimukset projektin lähtökohtana 1.1 Projektin laajuus ja sen liitynnät aikaisempiin kehityshankkeisiin Finnforest nykyisin Metsäliiton puutuoteteollisuus on yksi kolmesta suuresta Suomessa mekaanista puunjalostusta harjoittavasta metsäteollisuuskonsernista. Finnforestin liiketoimintalinjat ovat: Saha- ja sahajalosteliiketoiminta, Vaneriliiketoiminta, Rakentamisen ratkaisut sekä vientimarkkinoille sijoittunut Jalostus ja jakelu. Sahaamisliiketoiminta on yksi vanhimpia suomalaisia teollisia aktiviteetteja, jonka asema alkuaikojen merkittävästä ja itsenäisestä liiketoiminnasta on näiden metsäteollisuuskonsernien kyseessä ollen integroitunut tiukasti kemiallisen metsäteollisuuden kuituhuoltoon. Tästä huolimatta tätä liiketoiminta-aluetta halutaan kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan, mikä on erityisen haasteellista edellä mainitun sidoksen sekä hajautuvan tuoterakenteen takia. Hajautuvalla tuoterakenteella tarkoitetaan sitä, että yhdestä raaka-ainekappaleesta (tukista) syntyy aina väistämättä useita eri tuotteita (lautoja lankkuja). Nämä ulkomitoiltaan erilaiset tuotteet lajitellaan lisäksi materiaaliominaisuuksiensa (mm. puun syyt, oksaisuus) sekä mahdollisten erikoiskäsittelyn (kuivausaste, määräpituudet) perusteella useiksi tuotteiksi. Toiminnan volyymin takia logistiikassa on päädytty varsin raskaisiin kuljetusratkaisuihin, joiden ohjaamisen onnistumisella on merkittävä vaikutus toiminnan taloudelliseen tulokseen. 1990-luvun aikana Finnforest (silloin Metsä Timber) teki päätöksen kehittää myyntiverkostaan siten, että sen ammattitaitoa asiakasrajapinnassa kehitettiin merkittävästi. Lisäksi mahdollistettiin asiakasohjautuvuutta sillä, että myyntihenkilöstön tuotetuntemusta kehitettiin merkittävästi. Tämän ammattitaitoisen henkilökunnan asiakasosaamista voidaan nyt hyödyntää ohjaamalla toimintaa muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti. Johtuen hallittavan kokonaisuuden suuruudesta ja siihen liittyvistä monimutkaisista riippuvuuksista, on erilaisten tietojärjestelmien merkitys keskeinen asiakaskeskeisen tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä Finnforestissa on aikaisempina vuosina toteutettu yhtenäinen liiketoiminnan ohjaamisen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan toimintaa johtaa keskitetysti. Tämä on suurelle sahayritykselle välttämätöntä, koska toiminnan laajuus asettaa rajoituksen sille, miten nopeasti toimintaa voidaan uudelleensuunnata markkinoiden muutostilanteissa. Suuruuden aiheuttama hitaus syntyy erityisesti siitä, että suuren raaka-ainetarpeen takia ostotoimintaa ei voida ohjata kovin valikoivasti. Toisaalta sitoutuminen asiakasrajapinnassa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin pakottaa suunnitteluorganisaation löytämään uusia optimitilanteita annetuilla rajoituksilla nopeasti. Tietojärjestelmän perusinvestointi oli aikaisempina vuosina merkittävä, mutta toimiva järjestelmä antaa nyt mahdollisuuden kehittää toimintaa pienillä lisäinvestoinneilla. Tämä hanke aloitettiin tammikuussa 2004 yhteistyöyritysten yhteisellä nykytilakartoituksella. Samassa yhteydessä laadittiin visio siitä, miten eri toimijoiden kannalta toimitusketjun tulisi toimia vuonna 2010. Tämä osa työstä tehtiin ennen Liikenneministeriön rahoittaman EGLO-projektin

LOPPURAPORTTI 4(16) alkua (2005), joten sitä osuutta ei ole tässä dokumentissa raportoitu vaikkakin kyseisen taustaselvityksen merkitys tämän projektin tavoiteasetannassa oli merkittävä. 1.2 Puutuoteteollisuuden perinteinen toimintamalli perustuu kysynnän arvioimiseen myynnin aikaisemman kehityksen perusteella Puuraaka-aineen luonteesta johtuen sahattaessa syntyy tuotteita, jonka asiakaskysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin ns. päätuotteilla. Päätuotteiksi voidaan sanoa niitä tuotteita, joiden kysyntä ohjaa sahojen tuotannonsuunnittelua. Tukkien geometriasta johtuen päätuotteiden tuottamisen yhteydessä syntyy noin 30% tuotannon kokonaisvolyymistä tuotteita, joiden sijoittaminen markkinoille tapahtuu markkinahintaan, hinnan joustaessa niin, että varastotasot säilyvät hyväksyttävinä. Sahojen tuotantotekniikka ja tuotannon suunnittelu on kehittynyt niin, että tuotannossa voidaan ottaa huomioon aikaisemmin toteutunut hintakehitys eri tuotteilla. Näiden historiallisten markkinahintojen avulla sahat ovat ohjanneet sahan asetteita sekä pyrkineet optimoimaan kulloisestakin raaka-ainevarastostaan saatavan sahausarvon. Tässä toiminnassa sahat ovat kehittyneet hyvälle tasolle. Ongelmana edellä kuvatussa toimintamallissa on se, että se perustuu yksinomaan historiainformaatioon. Yhdistettynä agenttien välityksellä tapahtuvaan vientitoimintaan, tuotannosta on tullut volyymeihin keskittynyttä toimintaa, jossa kysynnän muuttumisesta aiheutuvat ohjaustoimenpiteet on voitu tehdä vasta markkinahintojen muuttumisen kautta. 1.3 Asiakaskysynnän ennustaminen Suurena muutoksena aikaisempaan ja erona kilpailijoihinsa, Finnforest on jo muutamia vuosia sitten siirtänyt omaa myyntitoiminnan rajapintaansa lähemmäksi asiakasta. Eräissä tärkeissä vientimaissa Finnforest on ottanut myyntiverkoston omaan omistukseensa. Tämä kehitys on antanut mahdollisuuksia kehittää myynti- ja markkinointitoimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Finnforest Solid Wood on päättänyt eräänä tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan kehittää asiakaskysynnän ennustamisen työvälineitä sekä informaation hyödyntämistä koko kysyntäketjun optimoimiseksi. Tähän Finnforestilla onkin kilpailijoihinsa nähden paremmat mahdollisuudet, koska Finnforest kattaa useissa tapauksissa koko kysyntäketjun hallinnan asiakkaan (jopa asiakkaan asiakkaan) ostotoiminnasta kannolle. Vuosina 2004 ja 2005 toteutettiin ensimmäistä asiakaskysynnän ennustamisen työkalua, joka oli vielä varsin yksinkertainen ja luottaa yksittäisen myyntimiehen kykyyn ennustaa asiakkaansa ostokäyttäytymistä. Vuosien 2005 ja 2006 tämän estimaattityökalun antaman tiedon avulla alettiin ohjata sahojen kapasiteettisuunnittelua siten, että asiakastarpeessa tapahtuvat muutokset kyettiin huomioimaan tulevissa tuotantosuunnitelmissa. Samalla, kun myyntiestimaattien käyttö mahdollistaa markkinoiden muutosten ennustamisen ja avainasiakkaiden tarpeiden paremman tyydyttämisen, niiden käyttö mahdollistaa pidempijänteisen

LOPPURAPORTTI 5(16) ei-toivottujen tuotteiden valmistuksen suunnittelun. Tämä antaa mahdollisuuksia ei-toivottujen tuotteiden määrän pienentämiselle. Suomalaisen raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen sekä ulkomaisten markkinoiden jatkuva kehittäminen vaativat raaka-aineen entistäkin optimaalisempaa hyödyntämistä. Finnoforestin sahatavaran myynnistä yli puolet tulee viennistä. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on siis erityisen merkittävää, että markkinainformaation hyödyntämisessä tällä hetkellä olevia viiveitä voidaan pienentää. 1.4 Toimitus- ja kysyntäketjun mallintaminen Finnforest Solid Wood on rakentanut uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuosina 1999-2002. Tämä runkojärjestelmä mahdollistaa logistiikkaa tukevien tietovirtojen kokonaishallinnan sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomien elektronisten tiedonhallintasovellusten ja -laitteiden hyödyntämisen. Samalla kun teknologiset mahdollisuudet tuotannon ja tuotevirtojen hallintaan ovat lisääntyneet, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että koko ketjun mallintamisen tarkkuustasoa voidaan parantaa. Useissa tapauksissa tarvittavat ohjaustoimenpiteet ovat tiedossa, mutta niiden ajoittaminen niin, että niistä saatava systeemin (eli ketjun eri osien) vaste on toivottu. Ohjausten ajoittaminen on vaikeaa, koska toimitusketjussa on varsin pitkiä (viikkojen ja kuukausien mittaisia) vasteaikoja ohjauksesta vaikutukseen. Tässä projektissa käytettyä simulointi- ja ohjaustekniikkaa ei ole aikaisemmin puutuoteteollisuudessa käytetty. Tästä syystä hankkeessa jouduttiin tekemään varsin syvällisiä teoreettisia tarkasteluja, jotta käytettyjen tekniikoiden toimivuus kyseisissä sovelluksissa voitiin todistaa yritysten organisaatioille. Finnforestin kannalta kysymyksessä oli kokonaan uudenlaisen ajattelun käyttöönotto logistiikan kehittämisessä. Simuloinnin avulla voitiin tehokkaasti tutkia elektronisen liiketoiminnan antamia mahdollisuuksia viiveiden minimoinnissa. Erityisen voimakkaasti kyseiset viiveet vaikuttavat varastotasojen optimointiin ja sitä kautta sitoutuneen pääoman hallintaan. Mallinnettavaan kokonaisuuteen liittyy pk-yrityksiä, joiden rooli kokonaisuudessa on merkittävä. Nämä yritykset toimivat ketjun eri osissa alihankkijoina, joiden tuottama lisäarvo on lopputuotteen kannalta sekä laadullisesti että arvolla mitattuna ratkaiseva. Huomioonotettava erityispiirre on myös se, että nämä alihankkijat ovat keskellä logistiikkaketjua (eivät alussa eikä lopussa).

LOPPURAPORTTI 6(16) 1.5 Kysyntäketjun mallintamisen liittyminen muuhun informaatioteknologian kehitykseen Samaan aikaan, kun kehitetään logistiikan läpinäkyvyyttä, ollaan rakentamassa uusiin teknologioihin perustuvia tiedonsiirtovälineitä. Asiakasrajapinnassa toimivan myyntimiehen työkalut perustuvat jatkossa entistäkin enemmän mobiililaitteiden käyttöön. Varastotilanteiden seuranta sekä asiakastiedon hallinta esimerkiksi asiakaskäynnin aikana mahdollistuu langattomien sovellusten avulla. Samalla voidaan kysynnän kehittymisestä saatavia tietoja hyödyntää välittömästi sahan tuotannonsuunnittelussa, jossa voidaan valita sahan asete halutun tuotteen mukaan. Tämä nopeuttaa asiakkaiden haluamien erikoistuotteiden toimittamista merkittävästi. Samaa tietoa voidaan hyödyntää jo puun korjuussa valittaessa metsätyökoneen pituuskatkontaohjetta sekä suunniteltaessa leimikkojen korjuujärjestystä. Finnforestilla on käytössään muutamien kuukausien korjuiden mittainen leimikkomäärä, joten reaaliaikainen korjuun ohjaaminen on näiltä osin mahdollista. Projektin tavoitteisiin liitettiin pyrkimys määritellä niiden laitteiden ja ohjelmistojen määrittely, joiden avulla Finnforest ja kuljetusyritykset voivat kommunikoida kuljetustarpeitaan. Hanke jaettiin kahteen osaan: 1 Puutavaralogistiikan läpinäkyvyyden parantaminen, 2 Kuljetusliike osana tilaus-toimitusketjua Päähankkeen tavoitteina oli: Analysoida ketjun nykytila ja tarpeet Määritellä ketjun strategia Parantaa puutavaralogistiikan läpinäkyvyyttä mallintamalla Finnforestin tilaus-toimitusketju alkaen sahoilta, puun käsittelyn, tukkukaupan ja kuljetuksien kautta asiakkaalle. Kartoittaa rajapinnat ja rajapintojen aiheuttamat riskit aikariippuvuuksineen Käyttää kysyntäennusteita ketjun ohjauksen lähtötietoina Rakentaa toimialaa kuvaavat kysynnän ennustemallit ja testata niitä Ohjata koko tilaus-toimitusketjua kysyntäennusteiden pohjalta

LOPPURAPORTTI 7(16) 2 Toimittaja-alihankkija-asiakasketjun kaikki osapuolet mukana projektissa täydennystä teoreettisesta osaamisesta 2.1 Kattava joukko koko ketjun toimijoita Tässä hankkeessa pyrittiin parantamaan puutuotealan läpinäkyvyyttä mallintamalla koko Finnforestin tilaus-toimitusketju. Osapuolina hankkeessa olivat: Finnforest Danske Traelast Starkki Honkarakenne Kuljetusliike Kalevi Huhtala Hankkeessa tarkasteltava tilaus-toimitusketju koostuu seuraavista osista: Kyröskosken saha, Kaskisen jatkojalostusyksikkö, Suomen myyntiorganisaatio ja asiakkaana on Starkki Lahden toimipiste. Lisäksi tarkastellaan osien välisiä kuljetuksia, jotka hoitaa kokonaisuudessaan Kuljetusliike Kalevi Huhtala. Myöhemmässä vaiheessa mukaan liitettiin tavoite laatia yhteinen kysyntäennuste Honkarakenteen kanssa. Tutkimusosaamista hankkeeseen saatiin Tampereen Teknillisestä yliopistosta (TTY) sekä Jalasjärven Ammatillisen Kurssikeskuksen logistiikkatutkimuksen yksiköstä (JAKK). 2.2 Projektin henkilöstöllä käytännön ja teorian tuntemusta Hanketta valvomaan ja seuraamaan on perustettiin johtoryhmä johon aluksi kuuluivat: Finnforest: Kalevi Huhtala: TTY: JAKK: Matti Ketonen Kati Huhtala Hannu Koivisto Heli Laurikkala Juha Tuokko Kalevi Huhtala Pentti Huttunen Esa Pajala Pekka Räsänen Ville Sihvo Juha Tyynismaa Henkilöstön vaihtuessa ja projektin edetessä johtoryhmän kokoonpanoa kehitettiin niin, että loppuvaiheessa JAKKin ja TTY:n edustusta ei ollut ja Honkarakennetta edusti Jukka Valtonen. Koko projektin ajan rahoittajaa (Liikenneministeriö) edusti Ismo Mäkinen. Edellä mainittujen lisäksi kokouksissa oli läsnä Finnforestin asiantuntijoita tarpeen mukaan. Hankkeen vastuullinen johtaja oli Matti Ketonen. Tutkimusalihankinnan hoiti JAKK/Logistiikka: Logistiikan kehittämispäällikkö Heli Laurikkala. Tutkijoina olivat JAKK-logistiikan henkilöt: Ville Sihvo Sami Suominen

LOPPURAPORTTI 8(16) Esa Pajala Jere Ala-Ruka Tero Kankkunen Pentti Huttunen Finnforestin organisaatiosta osallistui projektiin noin 10 henkeä eri organisaation osista ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lisäksi suunnittelutyökalujen toteutuksessa käytettiin ulkopuolisen ohjelmistotalon konsultteja.

LOPPURAPORTTI 9(16) 3 Projektin tulokset sekä teoreettisesti päteviä että käytännössä hyödynnettäviä 3.1 Toimitusketjun simulaattori antoi varmuuden siitä, että kehittämispotentiaali on merkittävä 3.1.1 Simuloinnin lähtökohdat Tilaus-toimitusketjun mallintaminen aloitettiin ketjuun kuuluvien toimijoiden rakenteiden ja tuotannon rajoitteiden selvittämisellä. Rajoitteiden ja rakenteiden selvittäminen toteutettiin vierailuina ja kyselyinä. Hankkeen alussa määriteltiin tuotteet, joita mallinnuksessa erityisesti tarkastellaan. Tuotteet valittiin siten, että ne kattavat koko toimitusketjun ja päätyvät Starkki Lahden toimipisteeseen. Tarkastelun kohteiksi valittiin tuotteita, jotka sahataan Kyröskosken sahalla ja jatkojalostetaan Kaskisissa. Toimijoiden rakenteen ja tuotannonrajoitteiden selvittämisen jälkeen aloitettiin simulointimallien rakentaminen Matlab Simulink ympäristössä, jossa ensimmäiseksi mallinnettiin nykytila. Luotujen simulointimallien avulla tutkittiin eri ohjaus- ja toimintatapojen vaikutuksia tilaustoimitusketjussa. Vaikutuksia tarkasteltiin mm. varastotasojen, sitoutuneen pääoman ja toteutuneiden asiakastoimitusten (toimitukset Starkkiin) perusteella. Hankkeessa mallinnetaan ja simuloidaan seuraavat toiminta- ja ohjaustavat: nykytila läpinäkyvyyden vaikutus nykytilaan kysyntäennusteet tilaus-toimitusketjun ohjauksen osana hajautettu ohjaus keskitetty ohjaus tilausinformaation hyödyntäminen ketjun ohjauksessa tuotteen valmistus kerran viikossa 3.1.2 Tunnuslukujen vertailu simulointien perusteella osoittaa merkittävän kehityspotentiaalin Toimintatapojen vertailussa käytettiin apuna määriteltyjä tunnussuureita, varastoarvoja sekä asiakkaan (Starkin) tilauksia ja asiakkaalle (Starkkiin) tehtyjä toimituksia. Määritetyt tunnussuureet ovat seuraavat: keskimääräinen jalostemäärä ketjun varastoissa vuoden aikana [m3] vuoden aikana tuotteiden valmistukseen sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä [ / m3]

LOPPURAPORTTI 10(16) vuoden aikana syntyneet ei-ole myyntipäivät Starkissa [vrk ] vuoden aikana Starkkiin toimitettu tavaramäärä [m3] vuoden aikana Starkkiin toimittamaton tavaramäärä [m3] Ei-ole myynnin katsotaan syntyneen kun Starkin varastossa ei ole tuotteita Simulointituloksia tarkasteltaessa ei pelkkiä yksittäisiä tunnuslukuja voi suoraan lukuina katsoa. Toimintatapoja vertailtaessa kannattaa tuloksia verrata kokonaisuutena - tunnussuureita yhdessä varastotasoja ja toimituksia kuvaavan kuvaajan kanssa, tarkastellen etenkin suuntaa ovatko luvut kasvaneet vai pienentyneet. Näin saatuja tuloksia tarkasteltaessa voidaan eri toiminta- ja ohjaustapoja vertailla ja saatavia hyötyjä tarkastella. Rakennetut simulointimallit ovat perusrakenteeltaan identtiset. Mallit eroavat toisistaan ainoastaan tuotannonohjauksen rakenteista, perustuen kulloinkin tuotantopäätösten tueksi käytössä olleeseen informaatioon. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteen tunnusluvut edellä esitetyistä toimintatavoista kaksi käytäntöön parhaiten sovellettavissa olevaa ketjuntoimintatapaa nykytilaan verraten. Toimintatavat ovat läpinäkyvyyden lisääminen ja myynnin ennusteet ketjun ohjauksessa. Nykytila Läpinäkyvyys Myynnin ennuste Vuodessa Starkkiin toimitettu määrä 33 100 m 3 35 300 m 3 36 300 m 3 Ketjun varastoissa tuotteita keskimäärin vuodessa Vuodessa tuotteisiin sitoutunut pääoma per Starkkiin toimitettu määrä Starkkiin syntyneet ei-ole myyntipäivät vuodessa 1 840 m 3 760 m 3 1 200 m 3 224 / m 3 207 / m 3 207 / m 3 6 vrk 2 vrk 0 vrk Toimittamaton tavaramäärä vuodessa 3 040 m 3 1 900 m 3 80 m 3 Taulukko 1. Tunnussuureet ohjaustavoille nykytila, läpinäkyvyys ja myynnin ennusteet. Tunnussuureita tarkasteltaessa on Starkin tekemien tilausten määrä sama kullekin toimintatavalle vuoden aikana. Täten vuoden aikana Starkkiin toimitettujen ja toimittamattomien tuotteiden summa on yhtenevä kullekin toimintatavalle. Eroavaisuutta aiheuttaa kuitenkin kohina, joka lisätään Starkin tekemään tilaustietoon ja generoidaan aina simulointien yhteydessä.

LOPPURAPORTTI 11(16) Läpinäkyvyyden lisäys nykytilaan aiheutti vuoden aikana toimittamattomien tuotteiden määrän vähentymisen 3 100 m3:sta 1 900 m3:on. Tämä ero syntyi pääasiassa ei-ole myyntipäivien vähentymisenä kuudesta päivästä kahteen. Kuitenkin läpinäkyvyyden lisääminen pelkkää höyläysohjetietoa jakamalla ei juuri auttanut sesonkiin valmistautumista, jolloin käytössä oleva Kaskisen tuotantokapasiteetti ei riitä suoraan tuottamaan tarpeeksi jalosteita kysynnän tyydyttämiseksi. Sesongin aikana tuotantokapasiteetin ylittävä määrä on tuotettava varastoon hiljaisempien kuukausien aikana, johon pelkällä höyläysohjetietoa jakamalla ei päästä. Koko vuotta tarkastellen paras toimitusvarmuus saavutettiin toimintatavalla, jossa käytettiin apuna myynnin ennusteita. Tällöin Starkkiin toimittamattomien tuotteiden määrä tippui lähes olemattomiin ja ei-ole myyntipäiviä ei esiintynyt. Nykytilaa ja läpinäkyvyyden lisäämistä vertailtaessa keskimääräinen varastotaso ketjussa pienenee, vaikka Starkkiin toimitettujen jalosteiden määrä kasvaa. Tämä varastotason pieneneminen johtuu Kaskisen alkutuotevarastotason huomattavasta alenemisesta ja varastomäärän vaihtelevuuden vähentymisestä. Alkutuotevarastotason pieneneminen on suuruudeltaan voimakkaampi kuin läpimenevän materiaalivirran kasvun aiheuttama varaston kasvaminen ja näin aiheuttaa keskimääräisen varastotason pienenemisen. Ennustemenetelmässä näkyvä varaston kasvu johtuu siitä, että ennusteen mahdollistamaa varasto-ohjauksen ajoituksen muutosta ei ole huomioitu. Tuotteen valmistukseen sitoutunutta pääomaa tarkasteltaessa toimituksien suhteen huomattiin läpinäkyvyyden vähentävän toimitettuja kuutiota kohden laskettua kustannusta nykytilaan verrattuna. Tämä vähentyminen selittyy keskimääräisien varastointi- ja tuotantokustannusten alenemisena. Varastointikustannukset pienenevät, koska varastotasot ovat pienemmät. Myös vuotuiset tuotantomäärät alenevat, koska valmistettavien tuotteiden tuotantomäärää voidaan alentaa ennakoitavuuden parannuttua. Mallinnuksessa tarkastelluista toimintatavoista ennusteiden käyttäminen ketjun ohjauksessa voidaan ajatella olevan edistyneempi versio läpinäkyvyydestä. Ennusteiden käyttämisellä on mahdollista parantaa toimitusketjun toimitusvarmuutta, parantaa ennakoitavuutta, lisätä tuotannon joustavuutta ja laskea tuotteeseen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseen sitoutunutta pääomaa. Nämä asiat parantavat varastonhallintaa, lisäävät tehokkuutta ja joustoa, vapauttaen kapasiteettiä muihin toimintoihin. Hankkeessa mallinnettuja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia ketjussa tarkasteltiin simulointien avulla. Luodut simulointimallit ovat teoreettisia, mutta niiden rakenteet ja ohjaustavat on pyritty pitämään mahdollisimman konkreettisella tasolla. Kuitenkin simulointiympäristössä tapahtuvat asiat tapahtuvat aina tiettyjen kaavojen ja määrittelyjen (sopimusten) mukaan. Täten jokaisen toimijan rooli ja toimintaympäristö on ketjussa määritetty. Näin määrittelemällä pääsemme tilanteeseen, jossa kukin osapuoli tietää minkälaista informaatiota, milloin ja missä muodossa ne sitä tarvitsevat, sekä koska tiettyjen toimintojen tulee tapahtua. Nämä asiat ovat, reaalimaailmassakin, toiminnan kehityksen perustana. Simulointien avulla eri toimintatapoja tarkasteltaessa huomattiin jokaisen toimintatavan kohdalla informaation siirron ja sisällön muodostavan kriittisen tekijän ketjun toiminnan kannalta.

LOPPURAPORTTI 12(16) 3.2 Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaation vastuiden tarkemman kohdentamisen Maalis-huhtikuussa 2007 aikana tehtiin Finnforestissa tehtiin merkittävä organisaatiouudistus. Ylimmällä tasolla Finnforest fuusioitiin emoyhtiöönsä Metsäliitto Osuuskuntaan (virallisesti 1.4.2006). Samalla saharyhmän raportointirakennetta muutettiin siten, että tulos konsolidoidaan puulajeittain. Molemmat muutokset vaikuttavat kysyntä- ja toimitusketjun ohjaukseen siten, että kokonaisuuden optimointi edellyttää vähemmän organisaatiorajojen yli käyviä raportointimalleja. Uuteen organisaatiomalliin vaikutti huomattavasti tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot organisaation suorituskyvyn mittaamiseen liittyvistä vaikeuksista silloin, kun fyysinen materiaaliketju ulottuu useiden liiketoiminnan tulosyksiköiden alueille. Tutkimuksessa tehdyt suositukset suorituskykymittariston laadinnasta otettiin huomioon, kun uudelle organisaatiolle kehitettiin tuloskortti, jonka avulla toimintaa seurataan kuukausittain. Kyseinen tuloskortti on tällä hetkellä keskeinen työkalu määriteltäessä tavoitteita organisaation eri osille. Myös tavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen perustuu samaan mittaristoon. 3.3 Toiminnan suunnittelun työkalut ovat välttämättömiä tilanteissa, jossa datan määrä on suuri Jalosteketjussa on asiakkaille myytäviä tuotteita yli 1000. Näiden valmistamiseen voidaan käyttää useita tuhansia erilaisia raaka-aineita. Tällaisen suunnitteluavaruuden hallitseminen eri toiminnoissa sekä tiedonsiirron järjestäminen eri toimintojen välillä vaatii hyviä informaatioteknisiä työkaluja sekä tiedonsiirron järjestelyjen tarkkaa mallintamista. Projektissa kehitettiin toimintamalli ja työkalut kolmelle toisistaan riippuvalle toiminnolle: 1. Jalostekysynnän ennustaminen Laadittiin muihin tietojärjestelmiin yhteensopiva ennustamisen työkalu, jonka avulla myynnistä vastaavat henkilöt voivat tehdä ennusteet tulevista toimituksista. Tässä lähtökohtana käytettiin sahatavaran toimitusennusteiden tekoon aiemmin rakennettua työkalua, jonka toiminnallisuutta täydennettiin jalostekysynnän ennustamista palvelevilla asiakasrakenteilla. Ennuste laaditaan siten, että kuukausitasoinen toimitustieto on aina käytettävissä yksittäisen tuotteen ja asiakkaan tasolla. Ennustamisaktiviteetti voidaan työkalun avulla hajauttaa maantieteellisesti ja asiakassuhteen syvyyden kehittyessä voidaan siirtyä yhteistoimintaa ennusteiden laadinnassa ja tiedon välittämisessä organisaatioiden välillä. Tässä tapauksessa ennustemallia rakennettaessa voitiin käyttää hyödyksi asiakkaan kassapäätetietoja vaikka lopullisessa työkalussa niitä ei olekaan mukana.

LOPPURAPORTTI 13(16) Ennustetarkkuuksia tarkkailemalla ja yritysten välisten sopimusten kehittyessä määriteltiin erilaisia tuoteryhmiä, joiden toimitusvarmuudesta ja kauppatavoista tehtiin toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä. Eräillä tuotteilla Finnforestilla on yksinmyyntioikeus ja Finnforest vastaa tuotteiden jatkuvasta saatavuudesta. Muiden tuotteiden kohdalla asiakas voi tarpeen mukaan suunnata ostoja muillekin toimittajille ja Finnforest toimittaa mikäli siihen kilpailukykyisesti pystyy. Tämä toimintamalli antaa molemmille osapuolille hyötyjä tarjonnan varmistamisen kannalta. 2. Jalostetuotannon karkea suunnittelu ja raaka-ainesuunnittelu Toimitusennusteen perusteella jalostetuotanto suunnittelee sekä kuukausittaisen tuotantonsa että kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet. Suunnitteluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen, koska eräät tuotteet ovat kysynnältään voimakkaasti syklisiä ja vaativat raaka-aineiden varmistamisessa ennakointia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusennusteessa näkyviä kysyntäpiikkejä joudutaan tasaamaan pidemmälle aikavälille raaka-aineen saatavuuden takia. Lisäksi eräisiin tuotteisiin voidaan käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita, jolloin varastotasojen, tuotteiden saannon ja toimitusvarmuuden suunnittelemiseksi on käsiteltävä moniulotteista päätösavaruutta, jota ei voida hallita ilman informatiivisia työkaluja. Toimitusennustetta käytetään tässä kaksivaiheisesti siten, että ensin suunnitellaan tuotanto kuukausitasolla ja lasketaan sitten tuotantoennustetta hyväksikäyttäen kuukausittainen raaka-ainetarve. Mikäli raaka-aineen saatavuus ei anna mahdollisuutta suunniteltuun tuotantoon voidaan joko käyttää vaihtoehtoisia raaka-aineita tai jaksottaa tuotantoa uudestaan. Työtapa on siis iteratiivinen ja kuukausittain toistuva. Jalostetuotannon kannattavuuden kannalta kuukausitason suunnittelu on avainasemassa, koska tämän vaiheen perusteella valmistellaan toimitusvarmuuteen ja kapasiteetin hallintaan liittyvät päätökset. Lisäksi tällä on raaka-ainetoimittajien eli sahojen kannalta suuri merkitys, koska raakaainetarvetietoa voidaan vuorostaan käyttää sahojen tuotannonsuunnittelun eräänä lähtökohtana. 3. Jalostetuotannon ajosuunnittelu tarkoittaa seuraavien 1-3 viikon tuotannon suunnittelua. Kun tuotantoerä on suunniteltu, kotiutetaan myös kyseiseen tuotantoon tarvittavat raaka-aineet suunnitelmallisesti ja siten, että niitä ei tarvitse varastoida pitkään. Tämä parantaa varaston kiertonopeutta sekä materiaalin laatua käytössä. Tässä projektissa kehitettiin merkittävä parannus perinteiseen tuotteen minimivarastomäärään perustuvaan ajosuunnittelumalliin. Uudessa laskentamallissa ennustetaan aikaisemman toimitushistorian perusteella kullekin tuotteelle ominainen päivittäisten eräkokojen vaihteluväli. Tätä tilastollista tietoa hyväksikäyttäen ohjataan dynaamisesti minimivarastorajaa siten, että varmistetaan haluttu toimitusvarmuus kulloinkin vallitsevan kysyntäkäyttäytymisen vaihtelujen ja odotusarvon perusteella. Perinteinen malli perustuu pelkästään kysynnän odotusarvoon.

LOPPURAPORTTI 14(16) 3.4 Kommunikointistandardien määrittäminen Finnforestin ja kuljetusyrityksen välillä osoittautui projektin aikataulussa vaikeaksi Projektia aloitettaessa vuonna 2004 (ennen LVM:n rahoituspäätöstä) kuljetusliikkeen ja Finnforestin väliseksi tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirtostandardin luominen yritysten välille. Tavoitteena oli, että Finnforest voisi reaaliaikaisesti siirtää kuljetustarvetietoa autojen mukana liikkuviin päätteisiin. Tiedonsiirtostandardin luomisessa projektin aikataulussa epäonnistuttiin vaikka alueella tehtiin mittavasti kansainvälistäkin yhteistyötä. Yhdessä muiden alan yritysten kanssa Finnforest on luonut sahatavaran kaupankäyntiä palvelevan XML-pohjaisen tiedonsiirtostandardin, jonka avulla voidaan sujuvasti siirtää tietoa tuottajien ja asiakkaiden välillä. Määritellyt viestit käsittelevät tilauksia, toimitussopimuksia, pakettierittelyjä, laskutusta ym. Standardia on laajennettu levytuotteisiin ja seuraavana on vuorossa logistiikkaviestien määrittely. Projektin aikana pidettiin tärkeänä että alueelle mahdollisesti syntyvät tiedonsiirtomenetelmän perustuisivat yleisesti hyväksyttyihin standardeihin, jotta investointikustannukset esimerkiksi autopäätteisiin ja niiden ohjelmistoihin saadaan minimoitua. Tästä syystä päätettiin siirtää tiedonsiirtoon liittyvien standardien käyttöönotto siihen, kunnes yleisempi standardi toivottavasti valmistuu.

LOPPURAPORTTI 15(16) 4 Projekti dokumentoitiin opinnäytetöinä, kongressijulkaisuna ja erillisselvityksinä 4.1 Opinnäytetyöt toimivat työn jäsentäjinä sekä toivat tavoitehakuisuutta projektin etenemiseen Alaruka Jere, 2005, Suorituskyvyn mittaaminen puutuoteteollisuudessa toimivan yrityksen ohjauksen tukena, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 97 s. Kankkunen Tero 2005, Puutuotetoimitusketjun mallinnus ja ohjaus, Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 67 s. Sihvo Ville, 2004, Puutuoteteollisuusyrityksen tilaus-toimitusketjun liiketoimintamallin kehittäminen, Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 79 s. 4.2 Simulointitulokset esiteltiin IFAC World Congressissa Laurikkala, H., Ketonen, M., Suominen, S., Huttunen, P., Alaruka, J., 2005 Demand estimation and dynamic modelling as rimber products industry SCM tools, 16 th IFAC World Congress, Prague, July 4-8, IFAC, 6 p. 4.3 Kirjalliset selvitykset palvelivat työkalujen arvioinnissa ja tuottamisessa Pajala Esa, 2004, Puutuotetollisuusketjun mallinnus lähtökohdat ja perusrakenteet, raportti, 69 s. Suominen Sami, 2006, SAP APO: Mallit myynnin ennustamiseen, soveltuvuusselvitys, 71 s., 19 liitettä.

LOPPURAPORTTI 16(16) 5 Lopussa kiitos seisoo Projektissa saavutettiin valtaosa sille asetetuista tavoitteista. Keskeisimmät parannukset saatiin toimitusketjun ohjaamisen organisoinnin, suorituskyvyn mittaamisen ja ohjaamisen työvälineiden alueilla. Tavoitteista jäätiin alueella, jossa piti kehittää työkaluja Metsäliiton puutuoteteollisuuden ja Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n väliseen tiedonsiirtoon. Projektissa on kuitenkin määritelty saavutettu tuloksia, joita tullaan jatkossa projektin päätyttyä hyödyntämään kyseisen yhteistyön tiivistämiseksi. Jatkossa nyt käyttöönotettujen mallien kehittäminen kokemuksien perusteella on tarpeen. Näin voidaan hyödyntää saatu kokemus sekä huomioida liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Finnforest on ilmoittanut strategiseksi tavoitteeksi jalostusarvon kasvattamisen. Tämä voi tapahtua kehittämällä asiakaskohtaisia tuotteita, jolloin ennustetarkkuuden merkitys kasvaa sekä logistista palvelukykyä kehittämällä. Molempien tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaltaan tässä projektissa opittuihin asioihin ja käyttöönotettuihin menetelmiin. Metsäliiton puutuoteteollisuus kiittää omasta puolestaan projektin yhteistyökumppaneita sekä rahoittajaa, Liikenne- ja viestintäministeriötä taloudellisesta tuesta, jota ilman projektia ei olisi voitu samassa laajuudessa toteuttaa. Espoossa, tammikuussa 2007 Matti Ketonen Johtaja, liiketoimintaprosessien kehitys Metsäliiton puutuoteteollisuus