Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0
Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset ja johtopäätökset 1
Yhteiskunnalliset ohjauskeinot Hallinnolliset ohjauskeinot lainsäädäntö, lupamenettelyt, kiellot, rajoitukset, suunnittelujärjestelmät Taloudelliset ohjauskeinot maksut, verot, vakuutukset, taloudelliset tuet, päästökauppa Tieto-ohjaus valistus, tiedotus, vapaaehtoinen koulutus, vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät, palkinnot 2
Meriturvallisuus - ohjauskeinot Hallinnolliset: alusten rakenteet ja varusteet alusten kunnon valvonta merimiehiin ja työhön liittyvät navigointiin liittyvät, esim. liikenteenohjaus, väylät, merikartat Tieto-ohjaus: esim. IMO suositukset vapaaehtoinen koulutus talvimerenkulusta baltice.org Internet-sivusto Taloudelliset: väylä- ja satamamaksut merivakuutukset taloudelliset tuet taloudelliset vastuukysymykset
Meriturvallisuustoimijat Operatiivinen taso - varustamot, merenkulkijat, luotsit, VTS, jne. Lainsäädäntö ja sen toimeenpano - YK, IMO, ILO, EU, HELCOM, kansalliset toimijat Muita toimijoita - luokituslaitokset, merivakuutuksenantajat, rahdinantajat, etujärjestöt, ympäristöjärjestöt, tutkimuslaitokset jne.
Tutkimuskysely meriturvallisuudesta Minkälaiset ohjauskeinot ovat asiantuntijoiden mielestä tehokkaita ja missä on eniten kehityspotentiaalia? Mitkä olisivat tehokkaimmat keinot estää öljyonnettomuus Suomenlahdella? Mitkä ovat suurimmat riskitekijät Suomenlahden/lähialueiden meriturvallisuudelle?
Meriturvallisuuskyselyn vastaajat Varustamoiden maahenkilökunta 11% Merenkulkualan koulutus 13% Merenkulkijat 23% Merenkulkuviran omaiset 14% Muut 20% Luotsit 19%
Mitkä ohjauskeinot (top 10) ovat tähän mennessä parantaneet meriturvallisuutta merkittävästi? Merikartat Väylien ylläpito Yritysten oma toiminta Olosuhdetietojen tarjonta merenkulkijoille Alusten rakenteet ja varusteet Väylien käytön ohjaaminen Julkinen alusturvallisuuden valvonta Tiedotus turvallisesta merenkulusta Taloudelliset kannustimet VTS 2.5 2.7 2.9 3.1 3.3 3.5 3.7 vastausten keskiarvo
Mitkä ohjauskeinot (top 10) voisivat tulevaisuudessa parantaa meriturvallisuutta merkittävästi? Yritysten oma toiminta Väylien ylläpito Olosuhdetietojen tarjonta merenkulkijoille Merikartat Luotsaus Väylien käytön ohjaaminen Pätevyys ja alusten miehitys Julkinen alusturvallisuuden valvonta Alusten rakenteet ja varusteet Merenkulkijoiden työehdot ja työskentelyolosuhteet 2.5 2.7 2.9 3.1 3.3 3.5 3.7 vastausten keskiarvo
Voitaisiin parantaa meriturvallisuuden tasoa tulevaisuudessa Merenkulkijoiden pätevyys ja alusten miehitys Merenkulkijoiden työehdot ja työskentelyolosuhteet Luotsaus Väylä- ja satamamaksut Alusten ilmoittautumisjärjestelmät Merivakuutukset P&I klubit Vetting tarkastukset Saatto/hätähinaus Taloudellinen vastuu öljypäästöistä Syyllisyys ja rangaistukset öljypäästöissä Julkinen alusturvallisuuden valvonta ISM koodi VTS Väylien käytön ohjaaminen (kaistajaot, syväväylät yms.) Taloudelliset tuet Tiedotus turvallisesta merenkulusta Varustamoiden oma aktiivisuus ja toiminta Alusten rakenteet ja varusteet Väylien ylläpito Merikartat Olosuhdetietojen tarjonta merenkulkijoille On parannettu meriturvallisuuden tasoa merkittävästi
Miten öljyonnettomuus Suomenlahdella voitaisiin estää? Eniten mainintoja sai VTS-toiminnan kehittäminen (19 vastausta) Toiseksi eniten luotsaus (17 vastausta) Kolmanneksi eniten erilaiset inhimilliseen tekijään liittyvät toimenpiteet, esim. pätevyysvaatimukset, turvallisuusjohtaminen Muita ehdotettuja toimenpiteitä mm. hinaus/hätähinaustoimintojen kehittäminen, alusten teknisten vaatimusten kehittäminen, tiukemmat rangaistukset, syväväylät tankkereille
Suomenlahden meriliikenteen riskitekijät Merimiesten väsymys Meriteiden sääntöjen noudattamatta jättäminen Huono turvallisuuskulttuuri varustamoissa Merimiesten pätevyysongelmat Huono turvallisuuskulttuuri aluksilla Alusten huono kunto 2.5 2.7 2.9 3.1 3.3 3.5 3.7 vastausten keskiarvo
Kyselytutkimuksen tulokset: johtopäätöksiä Erilaisia ohjauskeinoja tarvitaan turvallisen merenkulun edistämiseksi Yleisesti ottaen pääpaino tulisi olla ohjauskeinojen kehittämisessä, ei niiden lisäämisessä Inhimillinen tekijä voimakkaasti esillä kaikissa kyselyn osioissa Tekniikka on tärkeää, mutta ei voi korvata ihmisen vaikutusta turvallisuuteen
Kyselytutkimuksen tulokset: johtopäätöksiä Alan viranomaistyöskentelyä voitaisiin kehittää ohjaavampaan ja kannustavampaan suuntaan minimivaatimusten valvonnan sijaan Vastuu meriturvallisuudesta kuuluu osaltaan myös muille toimijoille: rahdinantajille, luokituslaitoksille, merivakuuttajille etc.
Kyselytutkimuksen tulokset: johtopäätöksiä Useat meriturvallisuusriskit aiheutuvat alan taloudellisista paineista ja kansainvälisen meriturvallisuuslainsäädännön toimeenpanon ongelmista Jos meriturvallisuutta halutaan todella parantaa, pitäisi puuttua ongelmien perimmäisiin syihin Monet nykyiset toimenpiteet ovat luonteeltaan laastaria haavoihin ratkaisuja
Lopuksi Vastaavaa tutkimusta eri ohjauskeinojen tehokkuudesta ja kehityspotentiaalista ei ole aiemmin tehty Tietoa tuloksista levitetään eteenpäin Tuloksia hyödynnetään SAFGOF metamallissa Tuloksia tullaan hyödyntämään tulevissa projekteissa
Lisätietoja Tutkimusraportti Kuronen & Tapaninen 2010: Views of Finnish maritime experts on the effectiveness of the maritime safety policy instruments Saatavissa tässä tilaisuudessa Ladattavissa Internetistä: http://www.merikotka.fi/safgof, tai http://mkk.utu.fi/julkaisut/julkaisusarjat.html
KIITOS! jenni.kuronen@utu.fi