Merenkulun turvallisuuden tilakuva
|
|
- Kirsi Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merenkulun turvallisuuden tilakuva Valtteri Laine, erityisasiantuntija, merenkulun turvallisuusanalyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
2 Merenkulun turvallisuus ja turva Worse things happen at sea Erittäin vakavia merionnettomuuksia 126 (IHS 2011) Raportoituja kuolonuhreja 3197 (IHS 2011) Mereen päässen öljyn määrä 1000 tonnia (ITOPF 2011) Kustannukset $/päivä ( P&I 2010) Merirosvojen hyökkäysten lukumäärä 439 (ICC 2011) Kuolleita 8 ja loukkaantuneita 42(ICC 2011) Panttivankeja 802 (ICC 2011) Kaapattuja aluksia 45 Kustannukset 7 12 miljardia $ (UNCTAD 2011) Liikenteen turvallisuusvirasto 2
3 Merenkulun turvallisuus ja turva, esimerkkejä Euroopasta Costa Concordia ( ) Aluksen päällikkö ajoi aluksen liian lähelle Giglion saarta ilman erityistä syytä sillä seurauksella, että alus ajoi karille. Laivan kylki vaurioitui, josta seurauksena alus lopulta upposi. Hätäilmoitus annettiin vasta 50 minuuttia karilleajon jälkeen. Kuolleita 32 ja aineelliset vahingot huomattavia. Prestige ( ) Alus sai kovassa merenkäynnissä vuodon Finisterran aluella Portugalin ja Espanjan viranomaiset eivät päästäneet vaurioitunutta ja hinattavaa alusta satamaan. Alus hinattiin ulos merelle, jossa se katkesi ja lopulta upposi. Uponneesta aluksesta mereen vuoti tonnia öljyä. Mittavat ympäristötuhot. Merirosvous Edelleen vakava ongelma Keskeinen tämän hetken puheenaihe on aseistettujen vartijoiden käyttö aluksilla Liikenteen turvallisuusvirasto 3
4 Merenkulun toimintaympäristö Alusten elinkaareen liittyvät toiminnot 1. Uudisrakentaminen Teollisuustuotanto 2. Omistus 3. Operointi 4. Romuttaminen 5. Rahoitus 6. Luokitus Muut alusten operointiin liittyvät toiminnot 7. Lippuvaltio 8. Vakuutus 9. Miehitys 10. Satamat Liikenteen turvallisuusvirasto 4
5 Merenkulun toimintaympäristö Merenkulku on globaalia liiketoimintaa, ja sen osuus maailman ulkomaankaupan kuljetuksista on noin 90 %. Merenkulun kehitys seuraa ennen kaikkea teollisuustuotannon kehitystä. Tavaran määrällä mitattuna merkittävimpiä ovat säiliöaluskuljetukset ja tavaran arvolla mitattuna konttialuskuljetukset. Aluksen elinkaaren ja operointiin liittyvien toimintojen tarkastelu ilmentää merenkulun globaalia luonnetta Liikenteen turvallisuusvirasto 5
6 Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin (dwt) Alukset ja miehitys Suurimmat alusten omistaja -ja lippuvaltiot , , dwt , , ,0 Malesia Venäjä Turkki Indonesia Kiina Kreikka Japani Saksa Kiina Konttialukset 13% Rahtialukset 8% Irtolastialukset 38% Öljysäiliöalukset 34% Ukraina 27172,0 Turkki Kaasusäiliöalukset 3% Kemikaalisäiliöalukset 1% 36734,0 Intia 46497,0 Offshore -alukset 2% Matkustajalautat ja -alukset 1% Kiina 51511,0 Muut 1% Philippiinit Lähde: UNCTAD 2011 Liikenteen 57688,0 turvallisuusvirasto ,0 Etelä Korea Panama 15947, ,0 3370, , ,0 5178,0 Liberia 30417,0 7889, ,0 735,0 513,0 2728,0 Marshallinsaaret 25198,0 4180, ,0 1425,0 1682, ,0 Bahama 12887,0 6587,0 2777, ,0 4532,0 Malta 27702, , Kansallinen/muu 90237, , , , , ,0 Suurimmat työvoiman tuottajat 28687,0 Miehistö 40000,0 Päällystö 51009, ,0 USA 90296,0
7 Alukset ja miehitys Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin Suurimmat omistaja ja lippuvaltiot Verotus -ja sopimusperusteisista syistä aluksen lippuvaltio on usein eri kuin varustamon kotimaa. Suomalaiset varustamot käyttävät kotimaisen lipun ohella mm. Ruotsin, Hollannin ja Bahaman lippua. Uudistettu tonnistovero ja sekamiehityksen salliminen on tehnyt Suomesta aiempaa houkuttelevamman lippuvaltion. Aluksen päällystö ja miehistö tulee tänä päivänä yhä useammin Aasian maista Liikenteen turvallisuusvirasto 7
8 Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Liikenteellisesti vilkkaimmat solmukohdat Merikuljetusten kehitys Matkustajamäärien kehitys miljoonaa tonnia purettu 7878,3 8140,2 8286, ,8 lastattu 7700,3 8034, ,3 miljoonaa matkustajaa 2000,0 1500,0 1000,0 500,0, BIMCO/ISF milj. tn 7000 milj. tn 6000 milj. tn 5000 milj. tn 4000 milj. tn 3000 milj. tn 2000 milj. tn 1000 milj. tn Lähde: UNCTAD Liikenteen turvallisuusvirasto 8
9 Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Merikuljetusten volyymit ovat vuoden 2009 taloustaantuman jälkeen lähteneet uudelleen kasvuun. Alueellisesti tarkasteltuna kasvua on tapahtunut etenkin kehittyvissä maissa. Alustyypeittäin tarkasteltuna kasvu on painottunut bulkki ja konttialusliikenteeseen. Taloustaantuman vaikutukset matkustaja-alusliikenteeseen ovat jääneet melko vähäisiksi. Alueellisesti tarkasteltuna merikuljetusten painopiste on siirtynyt yhä enemmin Aasiaan. Mannerten välisestä liikenteestä vilkkainta on Euroopan ja Aasian välinen liikenne Liikenteen turvallisuusvirasto 9
10 Koillisväylä Liikenteen turvallisuusvirasto 10
11 Koillisväylä Pohjoisnavan jääpeitteen laajuus ja paksuus sekä monivuotisen jään osuus jääpeitteestä hupenee nopeasti. Pohjois -ja Keski-Euroopasta Kiinaan ja Japaniin suuntautuvat kuljetukset lyhenevät, jos koillisväylää voidaan käyttää. Kuljetuskustannukset saattavat kuitenkin nousta. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen mukaan luokitellut jäävahvistetut laivat ovat purjehtineet turvallisesti Arktisilla alueilla. IMO:n Polaarikoodin tulisi sallia suomalais-ruotsalaisten ja venäläisten jääluokkasääntöjen mukaan vahvistettujen alusten liikennöinti Polaarialueilla myös tulevaisuudessa. Suomi on aktiivisesti mukana koodin kehitystyössä Liikenteen turvallisuusvirasto 11
12 Itämeren meriliikenteen kehitys Itämeren kokonaisliikenne Itämeren valtioiden liikenne Lähde: Baltic Port List Liikenteen turvallisuusvirasto 12
13 Itämeren meriliikenteen kehitys Itämerenalueen kokonaisliikenne on kasvanut vuoden 2009 taantuman jälkeen. Viime vuoden kasvu oli kuitenkin edellisvuotta maltillisempaa. Alueen rannikkovaltioista Venäjä, Baltian maat, Tanska ja Suomi ovat kasvattaneet kuljetusvolyymeitaan, kun taas Saksan ja Ruotsin kehitys on ollut negatiivista Liikenteen turvallisuusvirasto 13
14 Itämeren meriliikenteen kehitys Liikenteen turvallisuusvirasto 14
15 Itämeren vesiliikenteen kehitys Tutkimuksen mukaan merikuljetusten kokonaisvolyymi kasvaa Itämeren alueella noin 30 % vuoteen 2030 mennessä, ja kasvun painopiste on konttialusliikenteessä. Alueellisesti kasvu keskittyy Pietarin alueelle. Aiemmista selvityksistä poiketen nestemäisten irtolastien kuljetukset, mukaan luettuna öljykuljetukset, tulevat vähenemään noin 7 % vuoden 2010 tasosta. Tutkijat perustavat arvionsa korvaavien polttoaineiden käytön yleistymiseen. Jos tutkijoiden arviot toteutuvat, sillä on vaikutusta myös suunnitelmiin, jotka koskevat merenkulun turvallisuuden kehittämistä. Toistaiseksi lähtökohtana on kuitenkin öljykuljetusten kasvu Suomenlahdella Liikenteen turvallisuusvirasto 15
16 Suomen vesiliikenteen kehitys Milj. tonnia Tavaramäärä Ulkomaa Kotimaa Milj. matkustajaa Matkustajamäärä Ulkomaa Kotimaa Lähde: Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto 16
17 Suomen vesiliikenteen kehitys Suomi on globaalisti tarkasteltuna pieni merenkulkuvaltio. Merenkululla on kuitenkin huomattava kansallinen merkitys. Suomen merenkulku painottuu Euroopan alueelle. Suomalaisten alusten osuus maamme ulkomaankaupan merikuljetuksista on vuosien saatossa laskenut merkittävästi. Suomen merikuljetukset ovat elpyneet vähitellen vuoden 2009 pudotuksesta. Vuonna 2011 maamme merikuljetusten kokonaismäärä oli 98,5 miljoonaa tonnia. Suomen ulkomaan matkustajaliikenteen kokonaismäärä on luvulla ollut miljoonaa matkustajaa vuosittain. Suurin osa liikenteestä on Ruotsin liikennettä. Kotimaanliikenteen tavarakuljetusten kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 9 13 miljoonan tonnin välillä vuosittain. Kotimaan matkustaja-alusliikenne on keskittynyt Etelä-Suomen rannikolle. Vuonna 2011 palveluita käytti yhteensä 4,3 miljoonaa matkustajaa Liikenteen turvallisuusvirasto 17
18 Merionnettomuudet 3500 Kuolleet lkm IHS IMO Öljypäästöt tonnia ITOPF Liikenteen turvallisuusvirasto 18
19 Merionnettomuudet Merenkulku on globaalia toimintaa, ja tästä johtuen ensisijainen vastuu turvallisuudesta on varustamoilla ja aluksen lippuvaltiolla. Merenkulun globaalista luonteesta johtuen, alalla tarvitaan kansainvälisiä yleissopimuksia ja sääntelyä. Meriturvallisuus on kokonaisuus, jonka parantaminen edellyttää kansainvälistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnettomuuksien luokittelu (IMO MSC-MEPC.3): erittäin vakava, vakava ja vähemmän vakava onnettomuus Viime vuosina merionnettomuudet ovat maailmalla vähentyneet vaikka liikenne on kasvanut. Eräs merkittävimmistä syistä lienee alusten romutushinnan kasvu ja satamavaltiotarkastukset. Kuolonuhrien määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri (3197). Tansaniassa tapahtunut Spice Islander I:n onnettomuus Mereen päässen öljyn määrä oli viime vuonna historiallisen pieni (1000 tonnia) Liikenteen turvallisuusvirasto 19
20 Merionnettomuudet 45 Erittäin vakavat onnettomuudet 2011 Vakavat onnettomuudet Onnettomuuksien lkm Muu Matkustaja-alus Offshore -alus Kalastusalus Rahtialus Irtolastialus Säiliöalus Lähde: IHS World Casualty Statistics Konevaurio 28% Karilleajo 16% Yhteentörmäys 14% Merirosvous 9% Törmäys 8% Muu 26% Lähde: Lloyd`s List Liikenteen turvallisuusvirasto 20
21 Merionnettomuudet Erittäin vakavat onnettomuudet Suurin osa uppoamisia, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Uppoamiset tapahtuivat useimmiten vaikeissa sääolosuhteissa ja tämä suuntaus on kasvamaan päin. Tyypillisiä syitä olivat merimiestaidon puute ja aluksen merikelvottomuus. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia sattui rahtialuksille, kalastusaluksille ja bulkkereille. Vakavat onnettomuudet Suurin osa konevaurioita, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Konevaurioiden suuri määrä johtunee osittain ylemmän ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta. Merkittävä onnettomuuksille altistava tekijä on myös aluksen ikä Liikenteen turvallisuusvirasto 21
22 Merionnettomuudet ja aluksen ikä Suomen tonniston keski-ikä Maailman tonniston keski-ikä Liikenteen turvallisuusvirasto 22
23 Merionnettomuudet ja aluksen ikä Maailman tonniston keski-ikä on 22 vuotta. Uusimpia aluksia ovat konttialukset ja vanhimpia kuivarahtialukset. Uusissa aluksissa (0 4 v.) on toisinaan lapsenvikoja. Vanhat alukset ( > 25 v.) ovat normaalia useammin osallisena erittäin vakavissa onnettomuuksissa. Tyypillisiä onnettomuustyyppejä ovat konevauriot, karilleajot ja uppoamiset. Suomen kauppalaivaston keski-ikä on 16 vuotta. Uusimpia ovat säiliöalukset ja vanhimpia matkustajaalukset Liikenteen turvallisuusvirasto 23
24 Merionnettomuudet alueittain 1. Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Hyökkäykset Hyökkäyk set Hyökkäyk set Hyökkäykset Hyökkäykset 72 Lähde: IHS World Casualty Statistics 2011, Lloyd s List, ICC Liikenteen turvallisuusvirasto 24
25 Merionnettomuudet alueittain Erittäin vakavat onnettomuudet Eniten Etelä-Kiinan merellä, Kaakkois-Aasian saaristossa, Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä. Kuolleita eniten Itä-Afrikassa, Kaakkois-Aasian saaristossa ja Arabian merellä. Vakavat onnettomuudet Keskittyvät vahvasti Eurooppaa ympäröiville merialueille, joilla myös suomalaiset alukset pääsääntöisesti liikennöivät. Merirosvous keskittyy vahvasti Somaliaa ympäröiville merialueille ja Kaakkois-Aasiaan. Myös Quinean lahdella toiminta on viimeaikoina vilkastunut. Alueilla liikennöi suomalaisia aluksia ja etenkin merimiehiä Liikenteen turvallisuusvirasto 25
26 Merionnettomuudet Itämerellä Onnettomuudet Itämerellä lkm HELCOM Liikenteen turvallisuusvirasto 26
27 Merionnettomuudet Itämerellä Helcom tilastoi onnettomuudet, joissa tankkerit ovat yli 150 GT ja muut alukset yli 400 GT. Itämeren alueella merionnettomuudet vähenivät muutamalla tapauksella viimevuodesta, vaikka liikenne hieman kasvoikin. Merkittävää parannusta ei alueella ole kuitenkaan havaittavissa. Onnettomuuksista kaksi luokiteltiin erittäin vakaviksi. Eniten onnettomuuksia tapahtui edellisten vuosien tapaan Tanskan salmissa. Tähän vaikuttavat merkittävästi maantieteelliset tekijät. Seuraavaksi eniten onnettomuuksia oli Venäjän sekä Suomen ja Puolan merialueilla Liikenteen turvallisuusvirasto 27
28 Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Onnettomuuksien aiheuttajat 2011 Onnettomuudet alustyypeittäin 2011 Tekninen vika 22% Ulkoinen tekijä 17% Inhimillinen tekijä 50% Muu 5% Ei tietoa 6% Rahtialukset 52% Matkustaja-alukset 20% Öljysäiliöalukset 13% Muut 15% Onnettomuudet tapausluokittain Karilleajo 39% Konevaurio 5% Tulipalo 7% Yhteentörmäys 34% Tekninen vika 2% Ympäristövaurio 4% Muu 10% Lähde: Helcom 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 28
29 Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui rahtilaivoille ja matkustaja-aluksille. Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna yleisimpiä olivat yhteentörmäykset, joiden määrä on kasvussa. Pidemmällä aikavälillä yleisimpiä ovat karilleajot, joiden määrä on vastaavasti viimevuosina vähentynyt. Onnettomuuksien taustalla oli pääsääntöisesti jokin inhimillinen tekijä, eli vika oli harvoin aluksessa tai sen varusteissa. Inhimillisten syytekijöiden taustalla voi ns. juurisyynä olla puutteet organisaation turvallisuuskulttuurissa tai toiminnassa Liikenteen turvallisuusvirasto 29
30 Merionnettomuudet Itämerellä alueittain Liikenteen turvallisuusvirasto 30
31 Merionnettomuudet Itämerellä alueittain Yhteentörmäykset keskittyvät Tanskan salmiin, Suomenlahdelle (5) ja Perämerelle (4). Ajanjaksona Suomenlahdella tapahtuneet yhteentörmäykset ovat vähentyneet (13 ->5). Karilleajot painottuvat Tanskan salmiin. Muista alueista nostettakoon esiin Saaristomeri ja Suomenlahti. Ajanjaksona Suomenlahdella tapahtuneet karilleajot ovat vähentyneet (13 -> 4). Eräs keskeisimmistä tekijöistä, joka on johtanut onnettomuuksien vähentymiseen Suomenlahdella, lienee valvonnan lisääntyminen (VTS ja Gofrep) ja uudet reittijakojärjestelmät Liikenteen turvallisuusvirasto 31
32 Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuudet alustyypeittäin Onnettomuudet HELCOM/OTKES 2011 Öljysäiliöalus Konttialus Kuivarahtialus Roro/Ro-pax -alus Matkustaja-alus Muu Erittäin vakava Muu Onnettomuudet tapausluokittain Yhteentörmäys Tulipalo Karilleajo Konevaurio Törmäys Muu Lähde: EMCIP Liikenteen turvallisuusvirasto 32
33 Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuustutkintakeskus tutkii kaikki erittäin vakavat onnettomuudet. Tällaisia onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina melko vähän. Ne ovat painottuneet kalastusaluksille, pienille rahtilaivoille ja satamassa tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Vakavien ja vähemmän vakavien onnettomuuksien määrässä ei ole havaittavissa suuntausta parempaan. Suurin osa onnettomuuksista on saaristossa tapahtuneita karilleajoja ja jääolosuhteissa tapahtuneita yhteentörmäyksiä. Myös esimerkiksi satamamanöveeraukset sekä luotsin otto ja jättötilanteet ovat onnettomuusalttiita tapahtumia. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtuu rahtilaivoille ja kotimaan liikenteen matkustaja-aluksille Liikenteen turvallisuusvirasto 33
34 Johtopäätökset Suomenlahdella tapahtuneista onnettomuuksista suurin osa on yhteentörmäyksiä. Meriliikenteen kasvu ja risteävä liikenne lisäävät erittäin vakavan onnettomuuden uhkaa alueella. Saaristossa tapahtuvista onnettomuuksista suurin osa on karilleajoja. Saaristonavigointi vaihtelevissa sää ja jääolosuhteissa on haastavaa, ja virhemarginaalit ovat pienet. Karilleajot ovat maailmalla yksi yleisimmistä erittäin vakavaan onnettomuuteen johtaneista syistä. Suurin osa lähialueidemme onnettomuuksista juontaa juurensa inhimillisistä tekijöistä. Turvallisuuskulttuurissa on paljon kehitettävää erityisesti pienissä rahtialusliikennettä harjoittavissa varustamoissa, kotimaan matkustajaalusliikenteessä ja kalastustoiminnassa. Muun muassa puutteet poikkeamaraportoinnissa hankaloittavat turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Merkittävä osa lähialueidemme onnettomuuksista tapahtuu vaikeissa säätai jääolosuhteissa Liikenteen turvallisuusvirasto 34
35 Toimenpiteet Tutkitaan onnettomuuksia ja analysoidaan vaaratilanteiden syitä tulokset turvallisuutta parantaviksi toimenpiteiksi Panostetaan ja vaikutetaan aktiivisesti asioiden valmisteluun ja käsittelyyn Euroopan unionissa ja IMO:ssa Kehitetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta Kehitetään merenkulkijoiden osaamista ja inhimillisen tekijän huomioon ottamista Kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyvää Itämeren maiden monenvälistä ja kahden välistä yhteistyötä Edistetään merenkulun turvallisuuskulttuuria ja poikkeamaraportointia Kehitetään merenkulun koulutusta vastaamaan elinkeinon tarpeita Liikenteen turvallisuusvirasto 35
36 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit Merenkulun 1-tason turvallisuusindikaattorit 5 4 3 2 1 212 Vakavuus/seuraus (1.taso) Ihmishengen menetys Vakava loukkaantuminen
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 711993 Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna 1993 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten
LisätiedotHavaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain 2017, rannikko Suomenlahti 2 959 672 josta
LisätiedotÖljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Tanja Pirinen / WWF Öljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Porvoo Mauri Rautkari/WWF-Finland Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljykuljetukset Itämerellä liikkuu jatkuvasti noin
LisätiedotMeriturvallisuus ei parane syyllistämällä
Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet
LisätiedotSuomen merenkulun turvallisuuden vuosikatsaus 2013
Suomen merenkulun turvallisuuden vuosikatsaus 2013 Kannen kuva: Vastavalo, Raimo Rosholm Sisältö Merenkulkujohtajan katsaus 4 Kansainvälinen merenkulkuviranomaisyhteistyö ja vaikuttaminen 7 Tulevaisuuden
LisätiedotMeripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1
Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotUlkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt
LisätiedotKuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke
Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri
LisätiedotTrafin ajankohtaiskatsaus
Trafin ajankohtaiskatsaus 31.3.2017 Ove Hagerlund Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ajankohtaista: Esiselvitys liikennehallinnon virastouudistuksesta (LIIVI) julkaistiin 17.2.2017 (ml. liikenteenohjaus)
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2012
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 22 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotMeriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus
Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 5 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2017
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 017 Yhteystiedot: Jukka Tuominen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 000 Tilastokeskus Puhelin 09 1 1 jukka.tuominen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT 1. Vesiliikenneonnettomuudet
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2016
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu Tilastokeskus Puhelin 9 33 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2016
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 1 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio 1. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2015
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 29 33 Faksi 29 276 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2010
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ossi Nurmi Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 74 294 Faksi (9) 74 27 ossi.nurmi@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2011
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 7 Faksi (9) 7 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos
Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 22 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 734 33 Faksi (9) 734 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 22 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 734 33 Faksi (9) 734 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2014
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 295 5 33 Faksi 295 5 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2015
Vesiliikenneonnettomuustilasto TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2013
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 23 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 9 73 33, 9..2 alk. 29 33 Faksi 9 73 278, 9..2 alk. 29 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2014
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.
LisätiedotKatsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella
Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella SAFGOF-projektin väliseminaari 2.12.2008 DI Maria Hänninen Teknillinen korkeakoulu, Sovelletun mekaniikan laitos maria.hanninen@tkk.fi Sisältö
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2018
Vesiliikenneonnettomuustilasto TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet
LisätiedotVesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2018
Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 08 Yhteystiedot: Jukka Tuominen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 000 Tilastokeskus Puhelin 09 jukka.tuominen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2016
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 1 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio 1. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.
LisätiedotVesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2017
Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 7 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa
LisätiedotLaivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin
Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 - IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin Liikenne- ja viestintäministeriö Lolan Eriksson 1 Meriympäristön suojelua koskeva sääntely
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotPaapuuri Oy / Markku Saiha
Paapuuri Oy / Markku Saiha Asiakkaan kuljettaminen vesillä Lähtökohta on, että miehitettynä vuokrattu vene on katsastettava vuokraveneeksi ja kuljettajalla on oltava vuokraveneen kuljettajankirja. Vuokravene
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö
Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotHE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä
HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 22.2.2017 Lakimies Reetta Timonen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ateenan yleissopimus Matkustajien ja matkatavaroiden
LisätiedotVaikutusarvio - matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin muutos
Vaikutusarvio - matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin muutos Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Lolan Eriksson Hallitusneuvos 040 744 8118 1 Laivojen painolastivesien riskit Painolastivettä käytetään laivoissa niiden kulun vakavoittamiseksi. Lisääntynyt
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
LisätiedotSuomen merenkulun tila. turvallisuus ja ympäristövaikutukset
Suomen merenkulun tila 2014 turvallisuus ja ympäristövaikutukset Sisältö Merenkulkujohtajan katsaus 3 Kansainvälinen merenkulkuviranomaisyhteistyö ja vaikuttaminen 5 Merenkulun turvallisuuden tila kansainvälisesti
LisätiedotAjankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien
Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen
LisätiedotHE 23/2017 vp merilain ja eräiden muiden lakien muuttaminen ja IMO:n yleissopimusten voimaansaattaminen
HE 23/2017 vp merilain ja eräiden muiden lakien muuttaminen ja IMO:n yleissopimusten voimaansaattaminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 7.4.2017 Reetta Timonen Esa Pasanen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotMerenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus
Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija, FT Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Turvallisuuskulttuurin tutkimus Väitöskirjatutkimus
LisätiedotNon-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus
1 (6) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.8.2014 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1 momentti
LisätiedotHE 23/2017 vp: Liikenne- ja viestintävaliokunta Jenni Rantio
HE 23/2017 vp: Merilain, alusturvallisuuslain ja merityösopimuslain muuttaminen; Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) arviointeja ja tarkastuksia koskevat yleissopimusten muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993 Rekisteröidyt pienalukset vuosina 1986-1992 - nettovetoisuus alle 19 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Rekisteröidyt pienalukset vuosina
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotPuhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi
Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän
LisätiedotHE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä. Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallitusneuvos Tiina Ranne
HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 15.2.2017 Hallitusneuvos Tiina Ranne 1 Ateenan yleissopimus Matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse tehty
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotSuomen merenkulun tila 2015 sivu 2 /24
Suomen merenkulun tila 2015 sivu 2 /24 Merionnettomuudet 2016 Suomalaisille aluksille Suomen aluevesillä vuonna 2016 tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ja alusluokittain Suomen aluevesillä
LisätiedotSuomen merenkulun tila 2015 sivu 2 / 49
Suomen merenkulun tila 2015 sivu 2 / 49 Merenkulun asioita kehitettävä kansainvälisellä tasolla Merionnettomuudet ja niiden kehitystrendit 4 Merionnettomuudet alus- ja onnettomuusluokittain Merionnettomuuksien
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
LisätiedotREKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA
OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille
LisätiedotMERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT. Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.
MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.2018 MERENKULKU MUUTTUU, MUTTA MITEN JA MILLÄ AIKATAULULLA? Kehittyvä tekniikka
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
LisätiedotYöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Rautatieliikenteen 1-tason turvallisuusindikaattorit 3 2 2 1 1 21 Merkittävien onnettomuuksien määrä 27-211 27 26 Merk.
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotRo-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy
Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Valtteri Laine TRAFI/Erityisasiantuntija Merikapteeni/FM Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Laivapalon uhka Euroopassa muihin merionnettomuuksiin
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotLaki. merilain muuttamisesta
Laki merilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merilain (674/1994) 18 luvun 5 :n 4 momentti, muutetaan 18 luvun 1 4, 5 :n otsikko ja 3 momentti, 6 :n 4 momentti sekä 8 ja 15, sellaisina
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotMeritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus
Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotMETKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen
METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut
LisätiedotPELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa
LisätiedotYmpäristövaliokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 23/2009 vp Valtioneuvoston selonteko Itämeren haasteista ja Itämeri-politiikasta Ympäristövaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 10 päivänä kesäkuuta
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa
Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä
LisätiedotMajoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
LisätiedotKUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
LisätiedotMerimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen
Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lisätiedot