Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008

SISÄASIAINMINISTERIÖ LÄHETE 2350/21/2008 Rajavartiolaitoksen esikunta Suunnittelu- ja talousyksikkö Helsinki 17.12.2008 RAJAVARTIOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS 2008 Oheisena lähetettävä osavuosikatsaus sisältää tiedot rajavartiolaitoksen toiminnasta ja sen tuloksista tammi-elokuulta 2008 sekä tulosarvion koko vuodelle 2008. Osavuosikatsauksesta on pyydetty kommentit RVL:n yt-lautakunnalta 30.10.2008 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Yksikön päällikkö Everstiluutnantti JAKELU A + E + H + Rajanetti RVLpääll RVLappääll Styks (varalle 4) TIEDOKSI SM talousyksikkö 33/JLE, KV ym \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\OSAVUOSI\2008\yhteenveto\RVL_osavuosikatsaus_2008.doc

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 1(31) SISÄLLYSLUETTELO: TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TULOKSET TULOSARVIO VUODESTA 2008 SISÄISET TOIMINNOT TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT Tuotannontekijöiden käyttö Toimintamenot Henkilöstö Rajavalvonta Tuotoksen jakautuminen Partiointi Kiinteä valvonta Havainnot Rajatarkastukset Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä Henkilöiden liikennemäärät sisärajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Meri- ja muu pelastustoiminta Sotilaallinen maanpuolustus

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 2(31) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ulkoiset tekijät Venäjän sisäpoliittinen kehitys jatkui vahvan keskusjohtoisena presidentti Medvedevin noustua valtaan ja viime kuukausia ovat leimanneet presidentin ja pääministeri Putinin vallanjakoa koskevat arviot. Kansalaisyhteiskunnan kehitys on jatkunut hitaana. Venäjä korostaa sisäisen kehityksen tavoitteissaan paitsi poliittista ja taloudellista vakautta, myös hyvin suorasanaisesti Venäjän omien intressien turvaamista. Retoriikassa esiintyy entiseen tapaan Venäjän yhtenäisyyden turvaaminen ja terrorisminvastainen taistelu. Uudistuksia hidastavat hallinnon tehottomuus ja korruptio. Energiaan ja energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa strategisesta ajattelua ja Venäjä käyttää energiaa ulkopolitiikkansa tehokkaana välineenä. Riskit Venäjän talouskasvun suhteen ovat kasvaneet. Venäjän valtiontalous on riippuvainen energiasektorista, joten jos tämänhetkinen raakaöljyn hinnanpudotus on pitkäaikainen, se aiheuttaa haasteita Venäjän valtion budjetille. Kansantalouden suhteen suurimmat riskit liittyvät inflaatioon sekä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen, joka näkyy selvästi venäläisillä rahamarkkinoilla. Rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja mahdolliset pienten pankkien konkurssit saattavat vaikeuttaa investointeja ja hidastaa talouskasvua. Ruplan heikentyminen vauhdittanee jo nyt 15 % tasolla olevaa inflaatiota. Rajalla tämä voi näkyä lähinnä Venäjän tuonnin volyymeissä. Venäjän valtion valuuttavarannot ovat kuitenkin yhä suuret, joten sillä on keinoja vaikuttaa tilanteeseen toisin kuin vuoden 1998 kriisin aikana. Venäjän BKT:n kasvu hidastui vuoden toisella neljänneksellä, mutta oli edelleen 7,5 %. Venäjän sisäiset elintasoerot säilyvät jyrkkinä. Karjalan tasavallan talouden elpyminen hidastuu, kun suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinta Venäjältä romahtaa tullimaksujen korotuksen myötä. Korvaavia tulonlähteitä ei ole nähtävissä. Maaseudun autioituminen jatkuu voimakkaana. Muurmanskin alueen ja Barentsin meren luonnonrikkauksien hyödyntäminen kehittyy, mikä saattaa näkyä Pohjois-Suomessa logististen palvelujen sekä ammattitaitoisen työvoiman kysynnän lisääntymisenä tulevina vuosina. Itämeren kaasuputkihankkeen edistyminen rakentamisvaiheeseen voi puolestaan aiheuttaa vastaavan ilmiön Suomenlahden rannikkoalueilla. Samalla ulkomaisen työvoiman liikkuminen ko. alueille lisääntyy. Venäjän pohjoinen laivasto on aktivoitunut pohjoisilla merialueilla ja Venäjä ilmoitti haluavansa määritellä pohjoisten merialueiden ja mannerjalustansa rajat. Norjan ja Venäjän neuvottelut Huippuvuorten talousvesien hyödyntämisestä saattavat niin ikään olla entistä korkeammalla maiden välisellä agendalla. Turvallisuuspalvelu FSB:n asema johtavana turvallisuusviranomaisena Venäjällä korostuu entisestään. FSB:n rajavartiopalvelun suurimpina ulkoisina haasteina säilyvät laiton siirtolaisuus, huume- ja ihmissalakuljetus sekä terrorismi. Venäjä jatkaa rajavalvontajärjestelmän rakentamista omille rajoilleen. Rajavartiopalvelun painopiste säilyy etelässä. Rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla säilynee tyydyttävänä. Rajavartioasemien lukumäärä vastaa pääpiirteissään tilannetta Suomen puolella. Tiheimpänä asemaverkosto on säilynyt Viipurin suunnalla. Rajavartiopalvelu pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana myös jatkossa. Suomen ja Venäjän rajaliikenteen kasvu jatkuu maltillisena. Kasvusta pääosa syntyy Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Osalla pohjoisemmista rajanylityspaikoista voidaan varautua matkustajamäärien vähenemiseen varsinkin puuntuonnin vähentyessä. Venäjän vaurastuminen, uudet kaivos- ja muut hankkeet sekä muutokset palvelutarjonnassa saattavat lisätä matkustajamääriä paikallisesti. Suomen transito merkitys Venäjän ulkomaankaupan logistiikassa säilyy suurena, mitä edistää Pietarin talousalueen kasvava kulutuskysyntä. Tavaraliikenteen kausittaiset (vuosi, viikko) huiput aikaistuvat ja niiden kesto pitenee. Kymmenien kilometrien rekkajonot Vaalimaalla tulevat edel-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 3(31) leen olemaan yleisiä eikä Suomen puolella tehtävillä infrastruktuurihankkeilla kyetä riittävästi helpottamaan rajanylitysliikenteen tilannetta. Ruuhkautuminen leviää aikaisempaa useammin myös pohjoisemmille (Nuijamaa, Imatra) rajanylityspaikoille, missä rekkajonot aiheuttavat vielä suurempaa haittaa kuin VT 7:lla. Tilanteen pysyvän ratkaisun edellyttämät viranomaistoiminnan sekä raja-asemien ja tieverkon kapasiteetin merkittävät parannukset Venäjällä eivät ole näköpiirissä. Nykyisin maanteitse kulkevan tavaraliikenteen laajamittaista siirtymistä raiteille ei vielä lähivuosina ole nähtävissä Venäjän suurkaupunkien puutteellisten logististen mahdollisuuksien vuoksi. Vaurastuva Venäjä on sijaintinsa vuoksi laitonta siirtolaisuutta puoleensa vetävä alue, joka on muuttunut laittoman siirtolaisuuden lähtö- ja kauttakulkumaasta myös kohdemaaksi. Venäjällä oleskelee laittomasti Venäjän maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin 5-7 miljoonaa henkilöä, joista suuri osa työskentelee maassa pimeästi. Venäjän voimakkaasti negatiivinen väestökehitys jatkuu ja sen seurauksena työvoimapula erityisesti suurissa kaupungeissa pahenee, lisäten laittoman maahantulon ja työvoiman riskiä. Osa Venäjällä laittomasti oleskelevista siirtolaisista ja laillisestikin oleskelevista ulkomaalaisista pyrkivät laittomasti länteen. Venäjä pyrkii kuitenkin edelleen estämään laittomasti länteen pyrkivien kolmansien maiden kansalaisten maastalähdön. Laittoman maahantulon paine itärajalla keskittyy rajanylityspaikoille. Maastorajalla uhanalaisimpia alueita ovat suurten rajanylityspaikkojen sivustat. Laittoman maahantulon organisointi itärajalla kehittyy, mutta säilynee kuitenkin luonteeltaan lyhytjänteisempänä kuin kansainvälisessä lentoliikenteessä. Rautatieliikenne (Vainikkala) voi luonteensa ja ulottuvuutensa vuoksi muodostaa tästä poikkeavan kanavan. Lentoliikenne Venäjältä Eurooppaan ja myös Suomeen lisääntyy, mikä lisää lentokenttäviranomaisyhteistyön tarvetta. Venäjän ja EU:n viisumihelpotussopimus ja takaisinottosopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2006. Ne tulivat voimaan kesäkuun alussa 2007. Kattava viisumivapaus on pitkän aikavälin tavoitteena, mutta se ei kuitenkaan toteudu lähivuosina. Sopimuksen kansallista toimeenpanopöytäkirjaa koskevat Suomen ja Venäjän väliset neuvottelut on aloitettu toukokuussa 2007. Venäjän ja Georgian konflikti elokuussa 2008 katkaisi Venäjän ja EU:n neuvottelut PCA-sopimuksen ja viisumidialogin osalta. Venäjän biometristen passien käyttöönotto alkoi vuonna 2006 suppeissa pilottihankkeissa Kaliningradissa ja Moskovassa ja vuoden 2008 loppuun mennessä niitä on myönnetty jo noin miljoona. Venäjän rajanylityspaikoilla ei ole vielä riittävästi biometristen passien lukulaitteita laajamittaisemman käytön varalle. Suunnitelmien mukaan biometristen passien maanlaajuiseen myöntämiseen alettaisiin vuoteen 2009 mennessä ja biopassien lukulaitteet asennettaisiin kaikille rajanylityspaikoille vuoden 2008 aikana. Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Suomen rajalla voivat olla nähtävissä suunnittelukauden aikana. Venäjän informaatioteknologiaviraston edustajan mukaan Ivy-alueella aiotaan kehittää uudensukupolven biometrisia passeja ja viisumeja varten yhtenäinen järjestelmä, mutta tämä on pidemmän aikavälin tavoite. Sisärajatarkastukset vuonna 2004 liittyneiden ja vanhojen EU-maiden väliltä poistuivat 21.12.2007 ja lentoasemilla 30.3.2008 lukien. Baltian maiden elintason sekä kustannustason nousu tasaavat pitkällä aikavälillä eroja Pohjoismaihin. Rajatilanteen hallinta edellyttää lähialueen rajaviranomaisten tiiviin yhteistyön jatkamista. Tiedot kunkin maan sisäisestä turvallisuudesta ja sitä vaarantavista ilmiöistä ovat tärkeitä vakauden ylläpidossa. USA luo jatkossakin kansallisten intressiensä turvaamiseksi globaaleja turvallisuusstandardeja ja -järjestelyjä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös eurooppalaisiin raja-turvallisuusjärjestelyihin kuten globaalin meritilannekuvan luominen, meriliikenteen lastin käsittely, viisumikäytänteet, lentoturvallisuusvartiotoiminta ja biometriikan hyödyntäminen rajatarkastusten tukena. Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle jatkuu voimakkaana. Yhä suurempi osa laittomasta maahantulosta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 4(31) ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Lentoliikenteessä kasvavan ongelman muodostavat Aasian maat. Finnairin lisätessä Kaukoidän lentovuorojaan kasvaa laittoman maahantulon ja kaikenlaisen rajat ylittävän monialarikollisuuden paine entisestään Helsinki Vantaan lentoasemalle. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintatapoja ovat menetelmien nopea vaihteleminen viranomaisten kontrollin välttämiseksi sekä viranomaisiin kohdistuva tiedustelu ja vaikutusyritykset. Sisärajojen yli suuntautuva laiton maahantulo on volyymiltaan suurempaa kuin ulkorajoilla. Rajaturvallisuuden ylikansallisuus vahvistuu EU:ssa edelleen, mutta jäsenvaltioiden vastuu ulkorajoistaan säilyy. Yhteisiä joukkoja käytetään ongelma-alueilla rajaturvallisuusviraston koordinoimana. Joukkoihin kuuluu myös ilma-aluksia ja laivoja. Yhteisiin operaatioihin osallistumiseen voi tulla lisää velvoittavia säännöksiä. EU:n ulkorajoille muodostunee rajaturvallisuuden alueellisten tilanne- ja koordinointikeskusten verkosto (Eurosur). Keskukset kokoavat ja jakavat alueellista tilannekuvaa ja koordinoivat yhteisiä rajaturvallisuusoperaatioita alueellaan. EU:n rajaturvallisuusviraston koordinoima operatiivinen rajavalvontayhteistyö edellyttää vielä merkittävää käytännön kehittämistyötä, johon rajavartiolaitos aktiivisesti osallistuu. Rajaturvallisuusviraston toimintaa koskevan arvioinnin perusteella saatetaan esittää sen tehtäviin ja resursseihin liittyviä säädösaloitteita. Viraston operatiivisen toiminnan laajeneminen vaikuttaa Rajavartiolaitoksessa henkilöstösuunnitteluun rekrytoinnista ja peruskoulutuksesta alkaen. Myös muissa resursseissa viraston toiminnalliset ja jäsenmaita velvoittavat tarpeet joudutaan ottamaan huomioon. EU:n ulkorajarahasto muodostaa merkittävän rahoituslähteen, jolla voidaan täydentää vaan ei korvata kansallisia hankintoja. Keskeinen rahaston tukikohde, jolle suoritetaan korkeinta korvausosuutta, on yhteisiin operaatioihin käytettävissä oleva välineistö. Rajaturvallisuuden kehitystyötä tapahtuu EU:ssa erityisesti tietojärjestelmien ja muiden teknisten järjestelyjen alueella. Tämä merkitsee tiedonvaihdon lisäämistä, uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa, vanhojen tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön laajentamista sekä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa, mikä asettaa vaatimuksia varsinkin rajatarkastusjärjestelyjen teknilliselle kehittämiselle. Laajojen eurooppalaisten järjestelmien käyttöönotolla on vaikutusta rajatarkastusten lisäksi koko alueen turvallisuuteen ja kaikkien viranomaisten toimintaan. EU:n meripolitiikan toimeenpano tulee konkretisoitumaan yhteisten valvontajärjestelmä-hankkeiden kautta, mitkä tuottavat lisäarvoa kaikille merellisille viranomaisille. Tämän lisäksi EU:ssa tullaan tiivistämään kansallisten rannikkovartioviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. EU:n Itämeri-strategian puitteissa puolestaan otetaan huomioon Itämeren alueen erityispiirteet meripolitiikan toimeenpanossa ml. Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön. Meriliikenne jatkaa kasvuaan Itämerellä. Itämeren merikuljetusten arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa muuta Eurooppaa selvästi enemmän. Arviot Suomenlahden öljykuljetuksista vuonna 2015 ovat noin 160-240 milj. tn riippuen Venäjälle suunniteltujen investointien toteutumisesta. Nähtävissä on, että sekä kauppa-alusliikenne että veneily jatkavat edelleen kasvuaan, mutta meriturvallisuuteen tehdyt panostukset ja mm. huviveneiden paikannuselektroniikan kehittyminen pitävät onnettomuusmääriä liikennemäärien kasvuun suhteutettuna vähäisinä. Kauppa-alusliikenteen lisääntyessä vakavien monialaonnettomuuksien todennäköisyys kuitenkin kasvaa koko itämeren alueella. Voimakas alusliikenteen kasvu Itämeren alueella rasittaa meren ekologiaa ja lisää vakavan kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskiä erityisesti Suomenlahden alueella. Talvimerenkulussa onnettomuusriskiä voidaan alusliikenteen kasvaessa pitää todennäköisempänä alusten navigoidessa ahtaissa uomissa.

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 5(31) Itämeren alueen merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatketaan laajennetulla operatiivisella yhteistoimintaperiaatteella. Operatiivisen toiminnan yhteensovittaminen, yhteiset toimintaperiaatteet sekä merialueen suojeluun tähtäävät toimet saavat aiempaa tärkeämmän roolin Itämeri-yhteistyössä. Kansalliset tekijät Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma määrittävät myös rajavartiolaitoksen kehittämistä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia päivitetään lähivuosina. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti näiden valtioneuvoston linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Sisäisen turvallisuuden tilaan vaikuttavat monet kansainväliset ja kotimaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, joissa on myös negatiivisia kehityssuuntia. Rikollisuuden, häiriöiden ja onnettomuuksien määrä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan vakauteen. Vaikka terrorismin uhkaa Suomessa pidetään vähäisenä, ulkomailla tapahtuneet terroristiset teot ulottavat vaikutuksensa myös Suomeen. Osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on ulkomailta johdettua. Tämä koskee erityisesti rajavartiolaitoksen ydintoimintojen alan rikostorjuntaa. Tämä muodostaa suuren kansainvälisen yhteistyön haasteen rajavartiolaitoksen rikostorjunnalle. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikolliskulttuuri on jo saanut tukevan jalansijan Suomessa. Kotimainen järjestäytynyt rikollisuus ulottaa vaikutuksensa jo liike-elämän keskeisille aloille. Yleisenä ilmiönä on järjestäytyneiden rikollisryhmien välinen organisoitu yhteistyö, mikä vaikeuttavaa entisestään näiden rikosten paljastamista ja selvittämistä. Väestö ja sen myötä viranomaistoiminnot keskittyvät yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle ja alueellisiin kasvukeskuksiin, kun taas rajavartiolaitoksen toiminnot sijoittuvat suurelta osin harvaanasutuille, jopa autioille alueille. Syrjäisillä alueilla rajaviranomaiset ovat monesti jäämässä ainoiksi toimintakykyisiksi viranomaisiksi. Tämä johtaa lisääntyviin virka-aputehtäviin. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan tiivistämistä. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä väärennysrikosten torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. Ilma-alusten käyttö rajavalvonnassa ja meripelastuksessa sekä muissa tehtävissä tulee lisääntymään. Uudet yksimoottoriset helikopterit saadaan operatiiviseen käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Toimintaympäristön muuttuessa ja toimintatapojen kehittyessä on kehitettävä ilma-alusten käyttöä. Tulevaisuudessa nähtäneen valvontalaitteiden alustana myös miehittämättömiä ilma-aluksia. Hallitusohjelman mukaiset konsernitasoiset hankkeet kaventavat viraston omaa taloudellista liikkumavaraa ja asettavat paineita myös palkkakustannusten hallintaan sekä nykyisten tehtävien toteuttamiseen aikaisempaa vähemmällä henkilöstöllä ja tuottavammin. Rekrytointia tukien ja muutoinkin ydinosaamisen takaamiseksi on huolehdittava kilpailukykyisistä palvelussuhteen ehdoista, mihin voimassa oleva virkaehtosopimus antaa hyvät edellytykset. Turvallisuusviranomaisten kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen lisääntyy tietotekniikkatoimialalla. Julkishallinnon ja turvallisuusviranomaisten yhteinen palvelutuotanto, tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia mm. yhteisten resurssien ja uusien palveluiden käyttöön. Uusia toimintamalleja tukevan tekniikan tuo-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 6(31) tekehityksessä on mahdollista hyödyntää tutkimuslaitosten, turvallisuusviranomaisten ja yritysten yhteistyötä ja resursseja. TOIMINNAN TULOKSET Rajavalvonta Perustiedot 2005 2006 2007 Ta 2008 Enn 2008 Partiointi (tuntia) 384 000 355 000 328 000 360 000 331 000 - josta itärajalla 304 000 273 000 246 000 275 000 243 000 Kiinteä valvonta (tuntia) 895 000 882 000 841 000 870 000 895 000 Tarkastukset (kpl) 95 000 96 000 98 000 100 000 81 000 Havaittu rajatapahtuma (kpl) 1) 128 93 79 96 66 Havaitut rikkomukset (kpl) 2) 2 056 2 158 2 106 2 500 1 900 Toimintamenot (milj. ) 106 101 97 111 104 Henkilötyövuodet (htv) 1 631 1 555 1 436 1 566 1 540 1) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 2) Valtioraja-, rajavyöhyke, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Vuodelle 2008 asetetut tulostavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Rajatilanteesta ja rajatapahtumista välitettiin tiedot valtakunnan johdolle ja muille tahoille tavoitteiden mukaisesti. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti ulkoasiainministeriön rajaasiaintoimikunnassa ja sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Rajavalvonta ylläpidettiin Schengenin säännöstön edellyttämällä minimitasolla. Rajatilanne säilyi vakaana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Partioinnin ja kiinteän valvonnan määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2007 verrattuna. Katsausjaksolla partioitiin 227 000 (219 000/2007) tuntia, josta itärajalle kohdentui 170 000 (164 000/2007) tuntia. Syynä partioinnin määrän nousuun on pääasiassa rajavartiomiesten komennusten päättyminen pääkaupunkiseudun rajanylityspaikoille. Vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä on lennetty 2000 tuntia. Koko vuoden osalta lentotuntimäärä tullee olemaan vuoden 2007 luokkaa (4229) jääden kuitenkin alle suunnitellun (4500). Tavoitteesta jäätiin etenkin Rovaniemellä, jossa on pystytty toteuttamaan ainoastaan 70 % esitetyistä valvontalennoista. Merkittävin yksittäinen syy on ollut ohjaajavajaus. Lentotoiminnan painopiste oli eteläisellä merialueella ja Kaakkois-Suomen alueella. Rajavalvontalentojen osuus lennoista tammi-kesäkuun aikana oli 62 %, pelastuslentoja 6 %, kuljetuslentoja 3 %, virka-apulentoja 4 % (mm. etsinnät maa-alueella), lentokoulutusta 16 % ja muita 9 % (siirto- ja huoltokoelennot). Annetut pelastustehtävät pystyttiin suorittamaan muutamaa tapausta lukuun ottamatta. Rajavalvonnassa annetuista tehtävistä suoritettiin 81 %. Luvattomia rajanylityksiä estettiin kuusi (54/2007), joista kaikki Suomenlahden merivartiostossa. Muutos johtuu tulkinnasta viattoman kauttakulun määritelmästä ja sen soveltamisesta Märketin kapeikkoon. Rajatapahtumia havaittiin 50 kappaletta (108/2007). Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvattomia rajanylityksiä oli 27 kappaletta (40/2007). Öljypitoisia päästöjä merialueella havaittiin 75 kappaletta. Kahdesta havainnosta on tehty päätös. Yhdesta tapauksessa on määrätty hallinnollinen öljypäästömaksu. Kuuden tapauksen osalta tutkinta on kesken. Havaituista päästöistä 65 tapauksessa ei ole kyetty yksilöimään päästäjää ja 22 tapauksessa päästö on osoittautunut harmaavedeksi, siitepölyksi tai kalaöljyksi tai muuksi ei öljypitoiseksi aineeksi. Ahvenanmaan merialueella tehtiin neljä havaintoa, joista yksi on ollut öljypitoinen päästö.

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 7(31) Rajatarkastukset Perustiedot 2005 2006 2007 Ta 2008 Enn 2008 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.hlöä) 15,5 16,1 16,4 16,0 11,3 - josta viisumivelvollisten määrä (milj.hlöä) 4,4 4,8 5,5 4,3 6,0 Havaitut rikkomukset (kpl) 1) 3 518 3 258 4 558 4 635 2 760 Toimintamenot (milj. ) 85 85 90 93 82 Henkilötyövuodet (htv) 1 311 1 313 1 343 1 302 1 211 1) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli katsausjaksolla yhteensä 7,8 miljoonaa (11,2 /2007) henkilöä. Voimakas lasku johtuu rajatarkastusten päättymisestä Helsingin satamassa. Kokonaisuudessaan rajatarkastukset laskevat ulkorajoilla noin 5,1 miljoonalla vuoteen 2007 verrattuna. Rajatarkastukset kyettiin tekemään pääosin kattavasti. Rajavartioviranomaiset käännyttivät ulkorajoilta yhteensä 997 (1012/2007) henkilöä, joista kolme oli EU:n kansalaisia. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääsääntöisesti estämään. Jälkikäteen tuli ilmi 19 (20/2007) sellaista rajanylitystä, jotka olisi tullut estää. Lentoasemalla rajatarkastusten ohi ohjaukset ovat edellisvuosien tasolla yltäen tänäkin vuonna noin 800 ulkorajan ilman rajatarkastusta ylittäneeseen matkustajaan. Rajanylitysliikenne Suomen ja Venäjän rajalla lisääntyi hieman. Venäjän rajan ylitti 5,16 (4,8 /2007) miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli n 70 %. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei toteutunut kaikilla rajanylityspaikoilla. Liikenne ruuhkautui ajoittain Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan raja-asemilla. Tärkein syy ruuhkiin oli edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta, mikä kohdistuessaan raskaaseen liikenteeseen aiheutti kymmenien kilometrien pituisia jonoja Suomen puolelle. Suomen ja Viron välinen matkustaja-alusliikenne muuttui vuoden 2007 loppupuolella sisärajaliikenteeksi. Matkustajamäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina edellisiin vuosiin verrattuna. Stella Line aloitti elokuussa reittiliikenteen Helsingin ja Pietarin välillä kolmella viikkovuorolla. Matkustajamäärät jäivät kuitenkin erittäin alhaisiksi ja reitti osoittautui kannattamattomaksi. Reitistä tehtiin lopetuspäätös lokakuun alussa. Lentoasemien ulkorajaliikenne laski 2,5 miljoonaan (2,7/2007) rajanylitykseen alkuvuodesta eli laskua oli n. 7%. Yhtenä merkittävänä syynä liikenteen laskuun oli Schengenin täysimääräinen soveltaminen, joka alkoi maaliskuussa kun kymmenen uutta maata siirtyi sisärajojen piiriin. Erityisesti Aasian liikenteen matkustajamäärät laskivat lentoliikenteessä kesän alusta alkaen, oli syynä talousnäkymien heikentyminen sekä Kaukoidän luonnonmullistukset. Elokuun puolen välin jälkeen lentovuorojen täyttöasteet ovat palautuneet kesää edeltäneelle tasolle. Lentoliikenteessä käännytettiin 177 (189/2007) ihmistä. Rajavartioviranomaiset vastaanottivat rajalla 130 turvapaikkahakemusta (142/2007). Pääosa turvapaikkahakemuksista otettiin vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla (108 kpl). Rajavartiolaitoksen yksiköt kirjasivat poliisin rikostietojärjestelmään (Patja) rikosilmoituksia 810 (793/2007), rangaistusvaatimuksia 1660 (2064/2007) ja rikesakkoja 447 (575/2007). Huomautuksia annettiin 380 (836/2007). Rikosnimikkeitä rikosilmoituksiin on kirjattu 1196 (952/2007) ja niistä on selvitetty 772 (793/2007). On huomioitava, että osa selvitetyistä voi olla kirjattu jo aikaisempina vuosina. Avoinna elokuun lopussa oli yhteensä 654 (502/2007) rikosilmoitusta. Rikoslakirikosten nimikkeitä on kirjattu 899 (866/2007), liikennerikkomuksia 429 (848/2007) ja ulkomaalaisrikkomuksia 526 (416/2007). Rikoslakirikoksia on kirjattu nimikkeittäin: ihmiskauppa ml. törkeä 2 (1/2007), laittoman maahantulon järjestäminen ml. törkeä 46 (49/2007), alueloukkaus 5 (0/2007), valtion-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 8(31) rajarikos 134 (121/2007), väärennysrikoksia 200 (118/2007), rattijuopumus ml. törkeä 132 (212/2007), vesiliikennejuopumus 193 (199/2007), ympäristö- ja luonnonvararikoksia 24 (30/2007) ja muita rikoksia 142 (148/2007). Poliisin tai oikeusrekisterikeskuksen kuuluttamia henkilöitä tavattiin 226 (690/2007) Rikostorjunnan tilastot on otettu poliisin tulostietojärjestelmästä pl. poliisin/oikeusrekisterikeskuksen kuuluttamat henkilöt ja huomautukset. Meri- ja muu pelastustoiminta Perustiedot 2005 2006 2007 Ta 2008 Enn 2008 Pelastussuoritteet (kpl) 1 618 1 687 1 735 1 720 1 600 Harjoitus ym suoritteet (kpl) 274 249 573 265 660 RVL:n yksiköiden toiminta-aika (tuntia) 1) 2 469 2 303 1 776 2 200 2 000 Estetyt merionnettomuudet (kpl) 3 1 15 10 60 Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 3 182 2 903 2 799 3 300 2 800 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 71 320 301 200 2 700 Toimintamenot (milj. ) 3 4 5 4 5 Henkilötyövuodet (htv) 50 60 71 49 73 1) Toiminta-aika ei pidä sisällään meripelastuksen johtokeskusten johtamiseen käytettyä aikaa Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Meripelastusja avustustapahtumia oli katsausjaksolla 1300 (1385/2007), joissa pelastettiin ja avustettiin 4740 (2579/2007) ihmistä. Meripelastukseen liittyvissä hätätilanteissa kyettiin osoittamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Kaikista meripelastustehtävistä 89 % apu oli tapahtumapaikalla alle 30 minuutissa. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 4 (9/2007) uhkaavaa merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat aiempaa enemmän erilaisia merenkulun läheltä piti vaaratilanteita. Vaaratilanteista on raportoitu merenkulkulaitokselle. Kauppa-aluksiin kohdentuneet meripelastussuoritteet ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Meripelastustapahtumista matkustaja-aluksiin kohdistui 22 kpl, lastialuksiin 37 kpl ja kalastusaluksiin 20 kpl. Loput noin 1250 pelastustoimenpidettä kohdistui lähinnä huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Meripelastustehtävien lisäksi merivartiostot tai vartiolentolentolaivue osallistuivat 289 (224/2007) kertaa pelastustoimen ja 95 (88/2007) kertaa poliisin virka-aputehtäviin. Lisäksi Rajavartiolaitos on vastaanottanut 64 (58/2007) COSPAS-SARSAT -hälytystä ja välittänyt niistä tarvittavat tiedot lentopelastuspalvelulle. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on jatkanut tukitoimenpiteenä Saimaan alueen GMDSS - hätäradioliikenteen päivystämistä. Muun pelastustoiminnan osalta etsinnät ja sairaankuljetukset on kyetty suorittamaan. Sateisen kesän vuoksi metsäpaloja on ollut edellisvuotta vähemmän, joka on heijastunut myös lentosuoritteisiin. Sotilaallinen maanpuolustus Perustiedot 2005 2006 2007 Ta 2008 Enn 2008 Koulutusvuorokaudet (vrk) ) 140 900 134 600 107 900 123 100 109 500 Toimintamenot (milj. ) 9 8 7 7 7 Henkilötyövuodet (htv) 140 121 100 105 108 ) sisältää sekä varusmies- että kertausharjoituskoulutusvuorokaudet Johtamis- ja toimintavalmius ylläpidettiin vaatimusten mukaisesti. Kriisin ajan operatiiviset suunnitelmat uusittiin ja rajajoukkojen 1.1.2008 voimaan astunutta kokonaisuudistusta jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavalvonnan yhteydessä osallistuttiin

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 9(31) valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä raportoitiin. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astui 420 varusmiestä (779/2007), joista rajajoukkoihin sijoitettuna kotiutettiin 85 prosenttia (78/2007). Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi katsausjaksolla noin 42 900 (83200/2007). Kehittämishankkeet Kehittämishanke Kehitetään rajavartiolaitoksen toimintaa, organisaatiota ja toimintaedellytyksiä vastaamaan toimintaympäristössä ja tehtävissä tapahtuvia muutoksia, toimeenpanemalla rajavartiolaitoksen strategia 2017, henkilöstöstrategia, viestintästrategia, kansainvälisen toiminnan strategia sekä tietohallinnon kehittämisohjelma Jatketaan Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistumisen edellyttämää toimeenpanoa ja alemmantasoisen ohjeistuksen tarkistamista. Annetaan Eduskunnalle selvitys lainsäädännön toimivuudesta. Osallistutaan PTR-lain valmisteluun. PTR-lain ja -asetuksen toimeenpanemiseksi uusitaan PTRyhteistoimintasopimukset sekä tarvittava hallinnollinen ohjeistus. Toimeenpanon vaihe Rajavartiolaitos on jatkanut organisaation ja toiminnan kehittämistä strategian 2015 sekä sen perusteella valmisteltujen toimialastrategioiden pohjalta. Strategien 2017 valmistelu on kesken. Sisäasiainministeriö on 24.5.2007 asettanut hankkeen, jonka tarkoitus on antaa eduskunnalle selvitys vuonna 2005 voimaan tulleen Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanosta. Saman hankkeen yhteydessä päätettiin laatia esitykset rajavartiolainsäädännön muuttamisesta siltä osin kuin uudistuksen toimeenpanon ja seurannan yhteydessä on tai muusta kansallisesta ja Euroopan unionin lainsäädännön kehityksessä on katsottu tarpeelliseksi. Selvitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta ja sitä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2008 loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa on korostettu järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämisen tärkeyttä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on keskittynyt toisaalta tavanomaisen valvontatoiminnan yhteydessä havaittuihin rikoksiin ja toisaalta laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntaan. Hankkeen puitteissa tehtäisiin vakavan järjestäytyneet rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tarpeelliset säännösehdotukset. Hallituksen esitys laiksi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 26/2008 vp) on annettu loppukeväällä 2008 eduskunnan käsiteltäväksi. Esityksen käsittely on edelleen kesken eduskunnan kolmessa valiokunnassa. Hankkeen esittelyvastuu on

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 10(31) Osallistutaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laadintaan ja toimeenpanoon. sisäasianministeriön poliisiosastolla. Poliisissa on laadittu alustavia luonnoksia lain nojalla annettavaksi asetukseksi, mutta PTR-viranomaisten kesken niitä ei ole käsitelty. Yhteistoimintasopimusten uudistamistyö ei sekään ole vielä käynnistynyt. Rajavartiolaitoksen esikunta on osallistunut turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun osana Sisäasiainministeriön valmisteluryhmää tarvittavin osin. Rajavartiolaitoksen esikunta on perehtynyt selonteon kokonaismaanpuolustusta koskevaan luonnokseen, josta on erikseen annettu lausunto. Rajavartiolaitoksen sotilaallista maanpuolustusta ja rajajoukkoja koskeva kokonaisuudistus on käynnissä. Rajajoukkojen joukkoluettelo on uudistettu, jonka osana rajajoukkojen sodan ajan vahvuus on laskemassa velvoitteen mukaisesti 8500 henkilöön. Rajajoukkojen kykyä erikoisjoukkojen torjuntaan, tiedusteluun, aktiiviseen sissitoimintaan ja erikoisjoukkotoimintaan ollaan parantamassa kehittämällä joukkojen liikkuvuutta, suojavälineistöä, johtamisedellytyksiä ja tiedusteluvälineistöä. Keskeisimpiä käynnissä olevia kehityshankkeita ovat erikoisjoukko- ja tiedustelujärjestelmien kehittäminen vuosina 09-12. Muiden rajajoukkojen kehittäminen toteutuu myöhemmässä vaiheessa. Osallistutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) toteuttamiseen ja päivittämiseen. Kehitetään kriisijohtamista ja erityistilanteiden hallintakykyä YETTS:n linjausten mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut ainakin seuraavien, muiden kuin laitoksen johtovastuussa olevien, YETT-strategian mukaisten tehtävien täytäntöönpanoon: Tilannekuvan ylläpitäminen Rajavartiolaitos on osallistunut valtioneuvoston tilannekuvan kehittämishankkeeseen sisäasiainministeriön osana. Rajavartiolaitoksen oma järjestelmä sovitetaan tarvittaessa yhteen valtioneuvoston ja muiden turvallisuusviranomaisten järjestelmien kanssa yhtenäisen sisäisen turvallisuuden tilannekuvan muodostamiseksi. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto on pidetty tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta on käsitelty säännöllisesti

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 11(31) UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE on osallistunut sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Kansainvälinen toiminta Rajavartiolaitos on osallistunut Itämeren rajaturvallisuusyhteistyöhön (BSRBCC). Yhteistyössä on keskitytty Schengen alueen laajentumisen vaikutuksien selvittämiseen merelliseen rajaturvallisuusvalvontaan liittyen. Pääpaino vaikutusten arvioinnissa on selvittää huvi- ja kalastusalusten mahdollinen käyttö rajat ylittävään rikolliseen toimintaan. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Pysyvän rajavartiotyöryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui kolme kertaa. Suomi-Viro-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kolme kertaa. Tähän liittyvässä alatyöryhmässä laadittiin yhteinen riskianalyysi. Lisäksi järjestettiin yhteiset merirajavalvonta ja meripelastusharjoitukset, joista jälkimmäiseen liittyi myös öljyntorjuntaa. Suomi-Norja-Venäjä rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kokoontui neljä kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. Suomen ulkomaankaupan edellytysten turvaaminen Rajanylityspaikkojen kehittämistä on käsitelty venäläisten kanssa säännöllisesti kaikilla yhteistoimintatasoilla. Hki-Vantaan ulkomaanterminaalin laajennus ja uusi matkatavaroiden käsittelykeskus valmistuvat vuonna 2009. Rajavartiolaitos osallistuu hankkeeseen. Automaattisen rajatarkastusjärjestelmän

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 12(31) pilottihanke on aloitettu Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa 2008. Kokeilu ulotetaan itärajalle vuonna 2009. Pilottihanke Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamiseksi on käynnistetty Nuijamaan rajanylityspaikalla. Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämisen seuraava vaihe on raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen toisistaan. Samassa yhteydessä eriytetään Vaalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen välinen henkilö- ja raskas liikenne omille kulkuväylilleen. Tiesuunnitelma on valmis. Kiinteistöjen suunnittelu käynnistynee vuonna 2009 ja rakennustyöt valmistunevat loppuvuonna 2011. Siviilikriisinhallinta Rajavartiolaitos on osallistunut useisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Rajavartiolaitoksella on ollut yksi edustaja rajavalvonnan tukiprojektissa Bosnia- Hertsegovinassa (EUPM) ja Kosovossa (EULEX). Kaksi asiantuntijaa on osallistunut (johtovastuussa) EU:n koordinoimaan koulutushankkeeseen Georgiassa. Lisäksi asiantuntija työskentelee Georgian rajapoliisille rajastrategiaa kehittävässä EU:n projektissa. EU:n rajaoperaatioon Moldova-Ukraina rajalla on osallistuttu neljällä tarkkailijalla. EU:n rajaoperaatiossa Gazassa (Rafah) palvele yksi evp-rajaupseeri sekä ETYJ:n operaatiossa Tadzhikistanissa yksi siviilivirkamies ja kaksi evprajaupseeria. Kansainvälinen pelastustoiminta Rajavartiolaitos osallistuu IMO:n ja EU:n meripelastustoimea koskevaan työskentelyyn. Raportointikauden aikana on osallistuttu useisiin kansainvälisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. Sotilaallisen tilannekuvan ylläpito Rajavartiolaitoksen tilannekuvatoimintansa yhteydessä saamat sotilaalliseen tilannekuvaan liityttävät tiedot on välitetty Puolustusvoimille osaksi sen ylläpitämää sotilaallista tilannekuvaa. Operatiivisen tiedon siirtoon käytettäviä järjestelmiä on kehitetty Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien toimesta.

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 13(31) Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen Rajavartiolaitos on vastannut maarajojen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta sekä osallistunut merija ilmavalvonnan suorittamiseen muiden valvontaviranomaisten ohella. Sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitäminen Rajavartiolaitoksen tilannekuvan ylläpitämisen ensisijainen tarkoitus on tukea Rajavartiolaitoksen sisäistä päätöksentekoa. Rajavartiolaitos on toki samalla merkittävä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan muodostaja. Tilannekuvaa on tuotettu muille ministeriöille ja viranomaisille erikseen sovitulla tai vakiintuneella tavalla. Rajavartiolaitoksen tilanteenseurannan kattavuus on laajentunut toimintaympäristön kehittymisen myötä. Euroopan unionin rajaturvallisuusratkaisujen vaikutusten arviointi kuuluu nykyisin luonnollisesti tilanteenseurannan piiriin. Suomen rajojen ja lähialueiden lisäksi myös EU:n ehdokasmaiden ja sen naapureiden sekä lähialueiden rajaturvallisuuden seuranta on osa tilannekuvan muodostamista. Lainvalvontajärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen Rajavartiolaitos on kehittänyt vuonna 2005 tehdyn lainsäädäntöuudistuksen mukaisesti kykyään rikosten esitutkintaan sekä rikostiedusteluun. Selvityshanke Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta sekä esitykset sen tarkastamisesta jätetään eduskunnalle 2008 loppuun mennessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Rajavartiolaitos on vastannut rajaturvallisuuden ylläpitämisestä sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä rajanylityspaikoilla Rajavartiolain 20 mukaisesti. Em. lain 21 mukaisia kiireellisiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisitehtäviä poliisimiehen pyynnöstä on tehty alkuvuodesta 2008 yhteensä n 1 100 kertaa (1200/2007).

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 14(31) Merellisten öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuminen Osana merialueen rajavalvontaa Rajavartiolaitos on valmistautunut osallistumaan öljy-ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Rajavartiolaitoksen vartiolaivoista kolmella on kyky toimia öljyntorjuntaaluksena. Suunnitelmissa on kehittää olemassa olevan öljyntorjuntakaluston valmiutta sekä hankkia kaksi öljyntorjuntakykyistä monitoimialusta nykyisten lisäksi. Maahanmuuton hallinta Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ja ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman päivitystyöhön. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt osallistuvat ohjelman toteuttamiseen paikallistasolla. Laajamittaisen maahantulon vastaanoton hallinta Rajavartiolaitos on ylläpitänyt laajamittaisen maahantulon varautumissuunnitelmia. Suunnitelmia on harjoiteltu ja päivitetty muuttuneiden uhkakuvien mukaisiksi yhteistoiminnassa muiden vastuuviranomaisten kanssa. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden ohjelman uudistamiseen ja toimeenpanoon. Osallistuttu ohjelman uudistamiseen, toimeenpanon suunnitteluun ja toimeenpanoon. Kehitetään kykyä torjua ihmiskauppaa sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman mukaisesti. RVL on osallistunut valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen ohjausryhmän toimintaan ja toimintasuunnitelman ajantasaistamiseen. Finnairin avatessa uuden riskireitin on järjestetty groundhandling- yhtiölle opetustilaisuus Soulissa 5/2008 laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntaan liittyen. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia tarkistetaan rajavartiolain päivityshankkeen yhteydessä. Näkökohta on esillä myös PTRasetuksen ja yhteistoimintasopimusten laatimisen valmistelussa sekä esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamistyössä. Kehitetään Rajavartiolaitosta monipuolisena merellisenä lainvalvonta- ja pelastusviranomaisena strategisella ohja- RVL on kehittänyt valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Merellisten suuronnettomuusvalmiuksien kehittämi-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 15(31) ushankkeella (Meri 2015). seksi on järjestetty kansallisia ja kansainvälisiä harjoituksia sekä tarjottu RVL:n koulutuspalveluja viranomaisille ja liikenteen harjoittajille. Merellisen turvallisuuden parantaminen on huomioitu suurten merellisten toimijoiden yhteistyössä (METO - yhteistyö). Uudistetaan henkilörekisterijako rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän kokonaisuusuudistuksen yhteydessä sekä parannetaan järjestelmien toiminnallisuutta ja teknistä toimintavarmuutta. Edistetään eri turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien päällekkäisyyksien purkamista. Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmät on saatettu säädetyn siirtymäajan puitteissa vastaamaan uudistettua lainsäädäntöä. Teknistä toimintavarmuutta on lisätty kahdentamalla palvelinlaitteistoja. Laissa henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005) nimetyt valtakunnalliset henkilörekisterit otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 19.8.2008. Samassa yhteydessä käytöstä poistuivat rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 32-33 mukaiset rajavalvontarekisteri ja rikostietorekisteri. Rikoksesta epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisteri ovat toteutettu osana poliisin vastaavaa tietojärjestelmää. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmään (RVT) on toteutettu uusittu henkilörekisterijako. RVT/Vesta on korvattu uudella toimenpidepyyntösovelluksella. Parannetaan rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen - erityisesti Vaalimaan ja Helsinki-Vantaan - rakenteita, henkilöstövoimavaroja ja teknologiaa. Otetaan käyttöön yhdessä muiden viranomaisten kanssa biometriset tunnisteet matkustusasiakirjoissa ja kehitetään pitkällä aikavälillä Suomeen sopiva automatisoitu rajatarkastus. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien yhteiskäyttöä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa erillisen suunnitelman perusteella valmiuden Pilottihanke Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamiseksi on käynnistetty Nuijamaan rajanylityspaikalla. Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämisen seuraava vaihe on raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen toisistaan. Samassa yhteydessä eriytetään Vaalimaan ja Torfjanovkan rajanylityspaikkojen välinen henkilö- ja raskas liikenne omille kulkuväylilleen. Tiesuunnitelma on valmis. Kiinteistöjen suunnittelu käynnistynee vuonna 2009 ja rakennustyöt valmistunevat loppuvuonna 2011. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on otettu kokeilukäyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva, EU/ETA/SCH - kansalaisten rajatarkastuksiin soveltuva automaattinen rajatarkastuslinjasto. Rajavartiolaitoksella on valmius osallistua SM:n yhteiseen hankkeeseen. PTRtietohallintotyöryhmässä on käsitelty mahdollisuuksia yhteisen tilannekuva- ja johta-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 16(31) kohottamisen vaatimukset huomioiden. Kehitetään kykyä tutkia ja analysoida alusöljypäästöjä sekä hallinnoida niistä määrättyjä maksuseuraamuksia sekä tarkastellaan ilma-alusten käyttöperiaatteita aluspäästöjen havainnoimiseksi. Hyödynnetään enenevässä määrin satelliittihavaintoja alusöljypäästöihin liittyen ja tutkitaan satelliittihavaintojen luotettavuutta aluspäästövalvonnassa. misjärjestelmien käyttöönotolle. Puolustusvoimien kanssa on sovittu tilannekuvan vaihdon periaatteista. Aluspäästöihin liittyvä viranomaisyhteistyö on saatu rutiinin tasolle. Täydennetään näytteenottovälineistöä. Lainsäädäntöä on kehitettävä edelleen. Käytäntö on osoittanut, että kaatuneiden juttujen ongelmana on ollut näyttökysymys ja Rajavartiolaitokselta puuttuva oikeus käyttää puhevaltaa muutoksenhaussa. Kehitetään rajajoukkojen kokoonpanoja ja suorituskykyvaatimuksia, varustusta, käyttöperiaatteita ja yhteistoimintaa, taktiikkaa, joukkotuotantojärjestelyjä ja sekä varusmies-, reserviläis- ja henkilökuntakoulutusta Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suunnitelmien mukaisesti vastaamaan arvioituihin uhkamalleihin. Uusittavien raja- ja merivartiojoukkojen kokoonpanot ja suorituskykyvaatimukset on määritetty. Varustamisessa on meneillään erillinen hanke. Rajavartiojoukkojen joukkotuotantosuunnitelma (ml. kertausharjoitukset) on laadittu. Joukkotuotantoa jatketaan tehdyn suunnitelman mukaisesti. Käynnistetään uuden partioveneen sarjatuotanto vuodesta 2008 alkaen. Toteutetaan ilma-alusten uusiminen vuodesta 2008 alkaen. Kehitetään Rajavartiolaitoksen toimialojen osaamista ja näkyvyyttä kansainvälisen yhteistoiminnan tarpeisiin. Tällaisia aloja ovat kokonaisvaltainen riskianalyysijärjestelmä EU:n rajastrategian mukaisin painotuksin, käytännön johtajien koulutus sekä raja- ja merivartiotaktiikka ja niihin liittyvä simulaattorin kehittäminen. Raja- ja merivartiokoululle tulee merkittävä osuus kehitystyössä ja tulosten hyödyntämisessä kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Ylläpidetään 50-100 henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia Uuden PV 08 partiovenesarjan hankinta on käynnistetty PV 06 E evaluointiversion pohjalta. Peruskonsepti todettiin hyväksi ja yksityiskohtien hionnan jälkeen solmittiin kesäkuussa sopimus 13 uuden veneen hankinnasta. Sopimukseen liittyy 8 veneen optio. Venesarjan yksityiskohtainen suunnittelutyö on käynnistynyt, ja toimitusaikataulu on 4 kpl/2009, 5/2010 ja 4/2011. Hankintasopimus helikopterihankinnasta (Agustalta A119Ke) on tehty kesäkuussa. Hankintasopimus Dornier-lentokoneen ympäristönvalvontalaitteiden uudistuksesta on tehty kesäkuussa 2008. Riskianalyysijärjestelmän koulutuspaketin laadinta on parhaillaan käynnistymässä. Johtajien osalta on käynnistetty yleiseurooppalaisen akateemisen tason rajavartiohenkilöstön opetussuunnitelman selvitystyö. Rajavartiotaktiikan osalta on toteutettu useita Frontex mid-level-kursseja. Rajavartiolaitoksen henkilöstöä on osallistunut mm Romanian rajapoliisin riskianalyysijärjestelmän kehittämiseen ja sen kouluttamiseen. Simulaattorihanke ei ole aloitettu. Ylläpidetty rajavartiolaitoksen kansainvälistä henkilöstöpoolia. Edellytykset komentaa

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 17(31) EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Luodaan edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. Hyödynnetään EU:n ulkorajarahaston Suomen osuuden varoja ensisijaisesti helikopteri- ja partiovenehankintoihin, joilla parannetaan valmiuksia osallistua yhteisiin operaatioihin. Muiden hankkeiden tulee tukea rajavalvontakyvyn kehittämistä. Kehitetään rajavartiolaitoksen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä ja niiden käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen johtamista ja esimiestyötä. Tukeudutaan talous- ja henkilöstöhallinnossa SM:n palvelukeskukseen, osallistutaan SM:n tietotekniikan palvelukeskuksen muodostamiseen ja tukeudutaan sen palveluihin. Osallistutaan sisäasiainministeriön tietohallintostrategian toimeenpanoon. Käynnistetään Immolan koulutusympäristön kehittäminen. virkamiehiä lyhyellä varoitusajalla on aikaisempaa paremmat. Perustettu Rajavartiolaitoksen 38 henkilön kansaivälinen valmiusjoukko. Joukkoa on käytetty Frontexin koordinoimissa Rabit- ja FJST-operaatioissa. Ilmoitettu Frontexille Rajavartiolaitoksen kalustoa Frontexin ylläpitämään kalustoluetteloon (mm. ilma-aluksia, vartiolaiva ja partioveneitä) käytettäväksi Frontexin Rabit- ja FJST-operaatioissa. EU:n ulkorajarahaston Suomen osuuden varoja hyödynnetään tehtyjen linjausten mukaisesti ja linjaukset huomioidaan valmisteltaessa tulevien vuosien ohjelmia. Tuottavuutta tukevana ratkaisuna kevään virkaehtosopimusneuvotteluissa sovitulla tavalla parannettiin virkamiehen siirtoon ja muuttoon liittyviä korvauksia. Palkkauksellisen kilpailukyvyn osalta ratkaisu kohdistui alueellisesti Kaakkois-Suomen ja Helsingin alueelle. Esimies- ja vuorovaikutusvalmennus etenee suunnitelmallisesti RMVK:n toimenpitein. Talous- ja henkilöstöhallinnon SM:n palvelukeskuksen toiminta on vakiintunut ja Rajavartiolaitos käyttää sen tuottamia palveluja. Rajavartiolaitos on hankkinut perustietotekniset palvelut SM:n hallinnonalan tietotekniikkakeskukselta HALTIK:lta 1.3.2008 lukien ja palveluhankinnan vakiinnuttaminen on käynnissä. RVL:n sisäisten tukipalveluiden alueellistamiskäsky on tarkennettu HALTIK:n palveluihin liittyen. RVL on osallistunut aktiivisesti strategiassa asetettujen yhteisten hankkeiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Vuonna 2008 julkaistussa RVL:n tietohallinto-ohjelmassa on huomioitu SM:n strategian velvoitteet ja päätoimintalinjat. Koulutusympäristön kehittämishankkeita on siirretty määrärahavajauksen vuoksi. Kehittämisstrategiansa mukaisesti rajavartiolaitos vähentää hallinto- ja tuki- Rajavartiolaitokselle on määrätty vuosina 2006-2011 tuottavuusohjelmassa toteu-

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 2008 18(31) tehtäviin sitoutuvaa työpanosta ja näin lisää raja-alueella läsnäoloaan sekä operatiivista suorituskykyä raja- ja merialueilla. Tehostamistoimiin liittyen yhdistetään pieniä vartioasemia suuremmiksi ja toimintakykyisemmiksi raja- ja merivartioyksiköiksi, joiden sijaintipaikat vaihtelevat paikallisten olosuhteiden ja tehtävien perusteella. tettavaksi 162 htv:n vähennys. Rajavartiolaitoksen johto-organisaatioita ja teknillisten tukipalveluiden toimintamallia kehittämällä on saatu aikaan 131 HTV:n vähennys. Kainuun rajavartioston rajajääkärikomppania lakkauttamisen yhteydessä saavutettiin sotilaallisen maanpuolustuksen tukipalveluista 9 HTV:n vähennys. Palvelukeskuksen perustaminen on vähentänyt Rajavartiolaitokselta 22 HTV:tta. Tuottavuusohjelman velvoite on saavutettu. Rajavartiolaitokselle on määrätty vuosina 20012-2015 tuottavuusohjelman II vaiheessa toteutettavaksi 77 HTV:n vähennys. Rajavalvonnan toimintamallia kehittämällä arvioidaan saavutettavan 26 HTV:n vähennys. Kehittämällä rajavalvonnassa ja rajatarkastuksissa käytettäviä tuottavuutta parantavia teknisiä laitteita arvioidaan saavutettavan 16 HTV:n vähennys. Rajavartiolaitoksen organisaation kehittämistä jatketaan RVL:n strategian mukaisesti keskittämällä resursseja suurempiin yksiköihin ja vähentämällä organisaatiotasoja. Organsiaatiota kehittämällä arvioidaan saavutettavan 35 HTV:n vähennys.