KOKEMUKSIA RYHMÄKORJAUKSISTA TILASTOTIETOA ESPOON RAKENNUSKANNASTA TALOYHTIÖIDEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUNTUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TkT Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto jari.virta@kiinteistoliitto.fi
Lähde: Tilastokeskus RIVI- JA KERROSTALOKANTA ESPOOSSA
Espoon lähiöitä Rakentamisajankohta Hakalehto 1963-1964 Iivisniemi 1968-1970 Karakallio 1965-1972 Kivenlahti 1971-1974 Kuitinmäki 1969-1984 Lähderanta 1963-1965 Matinkylä 1969-1974 Olari 1969-1984 Perkkaa 1972-1977 Soukka 1967-1973 Suvela 1970-1974 Viherkallio 1965-1972
RYHMÄKORJAUSTA KANNATTAA HARKITA ERITYISESTI SILLOIN KUN rakennukset ovat samalla alueella rakennukset ovat teknisesti ja tilaratkaisultaan samantyyppisiä rakennukset ovat iältään ja kooltaan samanlaisia taloyhtiöiden pitkän aikavälin suunnitelmat ovat samankaltaisia Lähde: Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus. RIL 260-2012.
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2013, Kiinteistöliitto Vastaajia 796 kpl
Toivoisitteko taloyhtiönne toteuttavan korjauksia ryhmäkorjauksina? 0 10 20 30 40 50 Kyllä 41 40 Ei 18 25 Hallitukset Isännöitsijät EOS 35 41 Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2013, Kiinteistöliitto Vastaajia 796 kpl
Onko tehty yhteistyötä / ylläpito ja/tai korjaus? 0 20 40 60 80 100 Kyllä 18 22 Ei 78 81 Hallitukset Isännöitsijät EOS 1 1 Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2013, Kiinteistöliitto Vastaajia 796 kpl
Ryhmäkorjausaineistoa nettiin, esim. Taloyhtio.net -palveluun? 0 20 40 60 80 100 Kyllä 90 95 Hallitukset Isännöitsijät Ei 6 10 Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2013, Kiinteistöliitto Vastaajia 796 kpl
Palveluntuottajien näkemyksiä Ryhmäkorjaamisella tavoitellaan aina taloudellisia säästöjä. Olipa säästöjen ilmentymä vähemmän kulutettu raha, aika tai energia, niiden tuloksena saavutetaan taloudellisia hyötyjä. Kyselyssä 21% vastaajista kertoi saaneensa yli 10% säästöjä ryhmäkorjaushankkeessa. 63% vastasi, että säästöjä saatiin 5 10% ja 11% vastasi, että säästöjä saatiin 0 5%. Yksi vastaaja kertoi, ettei säästöjä saatu. Lähde: Ryhmäkorjaushankkeen johtaminen, insinöörityö. Vesa, Koskelainen, 2014 Alueen vetovoimaisuuden kohoaminen!
Palveluntuottajien näkemyksiä Yksi keskeisistä haasteista ryhmäkorjaushankkeessa on hankkeen käynnistäminen. Vastaajista 73% arvioi, että haastavinta ryhmäkorjaushankkeessa on alkuun pääsemisen vaikeus. Kaksi suurinta käynnistämisen haastetta ovat ryhmäkorjaushankeen käynnistäjän puuttuminen sekä tiedon ja faktojen puuttuminen. Lähde: Ryhmäkorjaushankkeen johtaminen, insinöörityö. Vesa, Koskelainen, 2014
Palveluntuottajien näkemyksiä Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että ryhmäkorjaushankkeen käynnistäjän tulisi olla isännöitsijä. Yli puolet vastaajista, 64%, olivat tätä mieltä ja jopa 80% isännöitsijöistä olivat tätä mieltä. Lähde: Ryhmäkorjaushankkeen johtaminen, insinöörityö. Vesa, Koskelainen, 2014
Palveluntuottajien näkemyksiä Kyselytutkimuksen vastauksissa projektinjohtaja nousi tärkeimpään asemaan. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että RK-hanke tarvitsee poikkeavaa johtamista yksittäisen hankkeeseen verrattuna. 94% vastaajista piti osaavaa projektinjohtajaa kaikkein tärkeimpänä tekijänä RK-hankkeessa. Lähde: Ryhmäkorjaushankkeen johtaminen, insinöörityö. Vesa, Koskelainen, 2014
NÄIN KÄYNNISTETÄÄN RYHMÄKORJAUSHANKE 1. KESKUSTELLAAN NAAPUREIDEN KANSSA JA SOVITAAN YHTEISTYÖSTÄ Ryhmäkorjauksesta kiinnostuneet taloyhtiöt kertovat toisilleen korjaustarpeistaan ja suunnitelmistaan. Kun yhtiöiden tarpeet ja ajatukset ovat samansuuntaisia, yhtiöt päättävät yhteistyön käynnistämisestä. 2. PERUSTETAAN RYHMÄKORJAUSTOIMIKUNTA Taloyhtiöt nimeävät edustajansa ryhmäkorjaustoimikuntaan, joka ohjaa hankekokonaisuutta. Toimikunnalle valitaan puheenjohtaja. www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus 3. SOVITAAN YHTEISTYÖN PERIAATTEET JA PELISÄÄNNÖT Taloyhtiöt tekevät keskinäisen sopimuksen, jossa määritetään ryhmäkorjauksen osapuolten roolit ja vastuut ja sovitaan esimerkiksi päätöksentekomenettelystä, aikatauluraamista ja rahoituksen järjestämisestä.
NÄIN KÄYNNISTETÄÄN RYHMÄKORJAUSHANKE 4. VALITAAN PROJEKTINJOHTAJA Ryhmäkorjaustoimikunta valitsee osaavan projektinjohtajan vetämään taloyhtiöiden korjausohjelmaa. Samalla valitaan viestintävastaavat ja sovitaan asukaslähtöisen viestinnän periaatteista. 5. TEETETÄÄN HANKESUUNNITELMAT Taloyhtiöt tilaavat yhdessä kullekin yhtiölle hankesuunnitelman, jos niitä ei ole kaikilla valmiina. Kukin yhtiö päättää hankesuunnitelman pohjalta oman hankkeensa sisällön, laajuuden, budjetin, aikataulun ja urakkamuodon. Tavoitehintainen projektinjohtourakka on yksi vaihtoehto. www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus 6. VALITAAN KORJAUSTYÖN TEKIJÄT Taloyhtiöt valitsevat hankkeilleen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat. Kannattaa harkita suunnittelun ja toteutuksen kilpailuttamista yhtenä kokonaisuutena, jotta löydetään taloyhtiöiden tarpeisiin parhaiten sopivat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut.
LISÄTIETOJA RYHMÄKORJAUKSESTA www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus