Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?
Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti osa ihmisistä putoaa erilaisiin huono-osaisuuden notkelmiin Näistä leipäjonot näkyvimpiä 2. RUOKAHÄVIKKI: Noin yhdeksäsosa maapallon väestöstä, jopa 805 miljoonaa ihmistä näkee nälkää Nälkä on maailman suurin terveysriski, se tappaa enemmän ihmisiä kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä Kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta päätyy tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuotuisesti hävikiksi n. 25-30 % Tällä määrällä ruokkisi jopa kaksi miljardia ihmistä Maria Ohisalo 23.9.2015 2
Esityksen nimi / Tekijä 23.9.2015 3
Ruoka-apua hyvinvointivaltiossa 2010-luvulla 226 kuntaa, joissa ruokaapua vuonna 2013 + maksusitoumukset ym. Enemmänkin kuntia on! Ruokaa jakaa jopa 400 organisaatiota Maria Ohisalo 23.9.2015 4
Ruoka-apu vakiintuu entisestään 1990-luvulta lähtien leipäjonot vakiintuneet kuvaamaan suomalaista köyhyyttä ja huono-osaisuutta Leipäjonoilla lyödään poliitikkoja Silti, jonot pitenevät, uusia ruoka-avun muotoja syntyy, ruoka-apu on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, osa suomalaista köyhyyspolitiikkaa, josta piti hyvinvointivaltion myötä päästä eroon KÄRJISTÄEN: Missä on poliitikko, joka kieltäisi leipäjonot? Helpommin löytyy poliitikko, joka myöntää ruokaaputoimintaan rahaa Mediassa korostuu ruokahävikin näkökulma 1990-luvulla diskurssi vain sosiaalipoliittisessa ongelmassa, mm. työttömyydessä ja nälässä Maria Ohisalo 23.9.2015 5
Jos poliittisille muutoksille on mahdollisuus hävikkikeskustelun kautta, kannattaa siihen tarttua! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2009): ilmasto- ja energiapolitiikasta: Suomessa pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan: vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) toteaa, että vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Maria Ohisalo 23.9.2015 6
Hävikkitutkimusten mukaan kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahävikki on noin 200-250 miljoonaa kg/vuosi + Mukaan kaupan ja elintarviketeollisuuden hävikki Suomen ruokahävikkimäärä yht. 335-460 miljoonaa kg/vuosi Henkilöä kohden 62-86 kg/vuosi Koko ruokaketjun hävikin arvioitu ilmastovaikutus vastaa väh. 200 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä Maria Ohisalo 23.9.2015 7
Silti Jonoihin päädytään edelleen sosiaalisista syistä hyvinvointivaltion pohja vuotaa vastuu kaikista heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista siirtynyt tältä osin kolmannelle sektorille ja kirkolle tällä sektorilla ei laajaa yhteistyötä eikä yhteistä ääntä politiikan suuntaan kuinka julkinen valta mukaan, jotta perustuslain 19 toteutuu jatkossakin? Maria Ohisalo 23.9.2015 8
Hyvinvointi on muuta väestöä matalammalla (jatkuvasti, melko usein) Elintasoon tyytyväisyys 31,8 82,6 Elämään tyytyväisyys 62,9 87,5 Fyysinen terveys 56,3 79,5 Henkinen terveys 67 89,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kela, Kansalaiskysely 2013 Ruoka-apu Maria Ohisalo 23.9.2015 9
Lähes puolelle jää 0-100 käytettäväksi kuussa 10,2 20,5 14,5 24,0 0 1-100 101-300 301-500 Yli 500 30,9 Maria Ohisalo 23.9.2015 10
MIKSI IHMISET MENEVÄT LEIPÄJONOON? Maria Ohisalo 23.9.2015 11
Ratkaisu ruokahävikkiin, mutta Paikka vähentää hävikkiä, mutta vasta ketjun loppupäässä - ekologisesti kestävämpää olisi tarkastella ketjun muita vaiheita Paikka löytää huono-osaisia, joiden huono-osaisuus ei näy laajemmissa tilastoissa - toisaalta, miksi leipäjonot tavoittavat paikoin ihmiset ennen sosiaalityötä? Paikka sosiaaliselle kanssakäymiselle. Silti, olisiko ruokakassin jonottamiselle pakkasessa kestävämpiä vaihtoehtoja (yhteisruokailut, yhdessä ruoan laittaminen järjestöissä jne.) Stigma, häpeä Vie aikaa ja voimia mm. aktiiviselta työnhaulta Rajoittuneet valinnanmahdollisuudet Yhdenvertaisuuden dilemma (millä kriteerein ruokaa jaetaan) Kun ruoka-apu paikkaa hyvinvointivaltion vuotavaa haavaa, muistetaanko poliitikoilta vaatia poliittisia toimia, jotka vähentävät ruokaavun tarvetta? Maria Ohisalo 23.9.2015 12
Tulevia artikkeleita Teologinen Aikakauskirja 30.9.: Huono-osaiset hyvinvoinnin keskellä: ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissä käyvien elämässä pärjääminen ja hyvinvointikokemukset Yhteiskuntapolitiikka 23.10.: Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja huono-osaisuuden kasautuminen leipäjonoissa (Mahd. Journal of European Social Policy) Subjective well-being at the Finnish, Greek and Lithuanian capitals breadlines - comparing the European welfare regimes +VOIMA- & HUILI-lehdissä syksyn aikana julkaistavat ruokaaputekstit (rahoittajana Koneen Säätiö) Maria Ohisalo 23.9.2015 13
SELVITYKSEN N = 3474 Esityksen nimi / Tekijä 23.9.2015 14
Se oli täysin äänetön jono, pitkäksi venynyttä hiljaisuutta tavaratalojen välissä. -Riku Korhonen 2013 Lisätietoja tutkimuksesta: maria.ohisalo@uef.fi 050 374 4219 www.uef.fi