Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon

Transkriptio

1 Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon Kristiina Laitinen

2 Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, luottamusta sekä tulonsiirtojen ja palveluiden käyttöä kartoittava tutkimus kerätty vuosina 2013 ja N 526 Kahdeksan paikkakuntaa: Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu, Hämeenlinna, Joensuu, Kouvola, Kotka Osa HUSO-hanketta; vertailukelpoinen aineisto Leipäjono-tutkimukseen, Helsingin asumispalveluyksikön asiakkaisiin sekä Kelan tuottamaan kansalaiskyselyyn (2013). Varauksia aineiston edustavuuteen: Terveysneuvontapisteiden asiakkat huumeiden käyttäjien keskiluokkaa (Arponen ym. 2008) + tutkimukseen vastaajat vielä erityisen tottuneita vastaamaan kyselyihin (epäluuloisten kato) Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon/ Kristiina Laitinen

3 Kuopio: N =100 (Pilotti) Helsinki : N = 105 Helsinki HDL 1 (Haittoja vähentävä korvaushoitoyksikkö): N = 37 Helsinki HDL 2 (Kuntouttava korvaushoitoyksikkö): N = 28 Helsinki HDL 3 (HIV-positiivisten suonensisäisiä huumeita käyttävien asiakkaiden palvelukeskus): N = 5 Tampere: N = 107 Hämeenlinna: N = 21 Kotka: N = 11 Kouvola: N = 12 Oulu: N = 81 Joensuu: N = 19

4 Taustamuuttujat Valtaosa miehiä (66 %) Nuoria [16-25 v (18 %), v (48 %), v (26 %), > 45-v (9 %)] Matala koulutusaste: [peruskoulu kesken (10 %), peruskoulu (45%), toisen asteen koulutus (37 %), korkeamman asteen koulutus (8 %)] 80% vastaajien kotitalouksista toimeentulotuella viim. 2kk aikana Asunnottomia noin viidesosa (18 %) % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotona Työtön tai lomautettu Työkokeilussa Opiskelija Töissä määrä- tai osa-aikaisesti Töissä pysyvästi Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon / Kristiina Laitinen

5 Kaikki hyvinvoinnin mittarit aineistossa heikommat kuin väestössä keskimäärin Elämässä pärjäämisen kokemus: Ohisalo & Laitiala & Saari 2015 Huono-osaisuuden kokemukseen selvimmin yhteydessä tyytymättömyys toimeentuloon, tyytymättömyys henk.terveyteen sekä yksinäisyys Esityksen nimi / Tekijä

6 Palvelujärjestelmän sisä- vai ulkopuolella? Palveluiden käyttö viimeisen 2kk aikana Palvelujen käytön kasautuminen sosiaalitoimiston palvelut 78% 5% 17% 25% 23% 23% päihdepalvelut 72% 4% 24% 20% 21% terveyskeskuksen palvelut 67% 6% 28% 15% työvoimatoimiston palvelut kelan palvelut 30% 51% 7% 5% 63% 44% 10% 10% 11% 9% mielenterveyspalvelut 27% 9% 64% 5% 3% seurakunnan palvelut 25% 4% 71% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 0% olen käyttänyt olen hakenut, mutta en ole saanut en ole käyttänyt Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon / Kristiina Laitinen

7 Muutosmotivaatio Muutosmotivaatiota mitattiin lyhennetyllä DUDIT-E asteikolla yleisesti ottaen muutosmotivaatio oli korkealla tasolla. Havukainen, Pasanen, Honkalampi, Saarinen & Saari. Kuopion osa-aineistosta ilmestynyt artikkeli Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 54/ % vastaajasta koki huumeiden käytön aiheuttavan heille ongelmia (linkittyi vahvasti rikosoikeudellisiin seuraamuksiin) samalla 50 % nauttii huumeiden käytöstä Muutosvalmius laski iän mukana, nuorimmalla vastaajaryhmällä korkein muutosvalmius, toisaalta rikosoikeudelliset sanktiot ja lisääntyvät hyvinvointivajeet kasvattivat muutosmotivaatiota Esityksen nimi / Tekijä

8 Sakkotuomiot ja nuoret Tuomiot luokiteltu ei tuomioita sakkotuomio kovempi rangaistus Yhteensä mies 25% 63% 13% 100% nainen 50% 35% 15% 100% Yhteensä 36% 50% 14% 100% Muut ikäluokat mies 42% 31% 27% 100% nainen 60% 23% 16% 100% Yhteensä 48% 28% 24% 100% Nuorilla korkea muutosmotivaatio Suhteessa korkea osuus nuorista kokee tyytymättömyyttä henkiseen terveyteen & ongelmia elämässä pärjäämisessä Tarve johdonmukaiselle toimintatapojen muutokselle vrt Portugalin malli Esityksen nimi / Tekijä

9 Loppupohdintoja Mahdollisuus kontaktiin terveysneuvontapisteiden asiakkaiden kanssa on olemassa sosiaali- ja terveyspalveluissa & poliisilla. Lisää huomiota erityisryhmiin nuoret, naiset, vangit ja asunnottomat Työttömyys/kotona oleminen yhteydessä lähes kaikkiin negatiivisiin hyvinvointimittareihin millä vahvistettaisiin osallisuutta jo käytön aktiivivaiheessa? Esityksen nimi / Tekijä