Strategiaprosessi ja keskeiset tutkimusteemat Turvallisuustutkimuksen kansallisen strategian esittelytilaisuus 30.1.2009 Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Strategian lähtökohdat Mitä tavoiteltiin ja mistä lähtökohdista? Strategiaprosessi Miten tavoitetta kohti pyrittiin? Tulokset: Strategiassa asetetut tavoitteet millaista tutkimusta tavoitellaan? Strategiset tutkimusteemat prosessissa tunnistetut keskeiset sisällöt
Strategian lähtökohdat Strategiaprosessin lähtökohdat Määrittää hallinnonalojen yhteisiin tarpeisiin pohjautuvat turvallisuustutkimuksen kansalliset painopisteet Ohjata turvallisuustutkimuksen muotoja ja edistää yhteistyötä Edesauttaa voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdistamista Tukea tutkimustulosten hyödyntämistä
Turvallisuuden osa-alueita Ydinulottuvuudet Valtio Ihminen Ympäristö Talous Elintärkeät toiminnot Valtion johtaminen Väestön toimintakyky Taloudellinen järjestelmä Infrastruktuurit Kansainvälinen toiminta Elintärkeiden toimintojen turvaaminen Terveydenhuolto Huoltovarmuus Kriisijohtaminen Sisäisen turvallisuuden ylläpito Vaikutusmekanismit Sotilaallinen puolustaminen Luonnon aiheuttamat onnettomuudet Onnettomuudet, Ymp.vahingot Tahattomat Uhkien lähteet Terveyden ja hyvinvoinnin uhkat Terrorismi Väestöliikkee t Rikokset Järjestäytynyt rikollisuus Sotilaalliset operaatiot Tahalliset Turvallisuustutkimuksen nykykenttä Korkeakoulut Turvallisuustutkimusstrategia Aleksanteriinstituutti Renvallinstituutti TAPRI Sektoritutkimuslaitokset TTL THL STUK OPTULA Tukes VTT SYKE UPI Muut hallinnon tutkimustahot PEO PV CMC PAKK MATINE Elinkeinoelämä ja järjestöt Henk. kriisinkestävyys Kv. ja EU:n tutkimus FP7 DAPHNE III EUISS
Strategiaprosessi Strategiaprosessin työvaiheet Strategiaprosessin hallinnointi ja tukitoiminnot
Strategiaprosessi Toteutettiin poikkihallinnollisesti ja eri vaiheisiin osallistui Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuusjaosto, Eri ministeriöitä ja hallinnonalojen keskeisiä organisaatioita Muita aihepiirin kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Strategian kirjoitustyötä ohjasi koordinoivien ministeriöiden (PLM ja SM) asettama työryhmä sekä turvallisuustutkimusjaosto Strategiatyöryhmä kokoontui kaikkiaan 8 kertaa Strategiaa käsiteltiin prosessin aikana 3 kertaa jaoston kokouksessa Strategiatyön valmistelu Tavoitteiden tarkentaminen Prosessin suunnittelu Työpajojen teemojen sopiminen ja osallistujien tunnistaminen Turvallisuuden ja turvallisuustutkimuksen kentän hahmottaminen Työtapoina Jaoston kokous Strategiaryhmän tapaamiset Aloitusseminaari Tukitiimin taustatyö
Työpajat sidosryhmien osallistajana Neljässä työpajassa yhteensä 81 osallistujaa Työpajojen näkökulmat 1. Infrastruktuuri ja talous 2. Onnettomuudet, terveys, ympäristö sekä arjen turvallisuus 3. Rikollisuus ja ulkoiset uhat 4. Yhteenveto ja poikkileikkaavat erityisteemat (esim. johtaminen) Kerättiin tietoa ohjatun keskustelun kautta Toimintaympäristön keskeiset trendit ja epävarmuudet Eri hallinnonalojen tietotarpeet Strategian mahdolliset sisällölliset painotukset Strategian kirjoitusprosessi Tavoitetilan ja strategisten tavoitteiden määrittäminen millaista tutkimustoimintaa tavoitellaan Strategisten teemojen määrittäminen Strategian toimeenpanon kysymykset Raportin kirjoitus Työtapoina Strategiaryhmän kokoukset Jaoston kokoukset Tukitiimin kirjoitustyö Strategiaryhmän ja jaoston aktiivinen palaute tekstistä
Strategiassa asetetut tavoitteet Strategiassa asetetut tavoitteet Tavoitetila: Suomessa tehdään koordinoidusti tavoitteellista, tulevaisuusorientoitunutta ja käytännön toimintaa tukevaa tutkimusta, jonka vaikuttavuutta mitataan Tavoitetilan saavuttamiseksi määritellyt tavoitteet A.Vaikuttavan turvallisuustutkimuksen tuottaminen B.Poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen turvallisuuden tuottamisessa C.Turvallisuustutkimuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen D.Turvallisuushallintoon liittyvien prosessien ja yhteistyön kehittäminen E.Suomalaisen turvallisuusalan osaamisen kehittäminen ja ylläpito
Strategiset tutkimusteemat Strategiset tutkimusteemat
Rikollisuuden nykykuva ja muuttuminen Kokonaisrikollisuuden ja vaikuttamiskeinojen syvempi ymmärtäminen Peruskysymyksiä välivallan yleinen laajuus, sosiaaliskulttuuriset taustat ja selitystekijät sekä väkivallan kontekstit ja esiintyvyys eri elämänalueilla ja elämänvaiheissa. Tiedon tuottaminen rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden arviointiin Arkipäivän onnettomuudet Tapaturmien ehkäisytyön tueksi tarvitaan nykyistä tarkempaa tapaturmailmiöiden tuntemusta ja tarkempia ilmiöitä kuvaavia indikaattoreita Tietotarpeita liittyy erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin (jotka eivät kuulu liikenne- ja työtapaturmien tavoin systemaattisen seurannan piiriin) Yhteiskuntarakenteiden ja arvojen muutokset Suomalaisen kulttuurimurroksen turvallisuusvaikutusten arviointi, väestörakenne-, eriarvoistumis-, arvo- ja asennemuutosten turvallisuusvaikutukset Uuden median aiheuttamat turvallisuusriskit Terrorismi ja muuttuva rikollisuus Väkivallan uudet muodot, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä väkivalta, ihmiskauppa sekä yhteiskunnallinen radikalismi Terroritekoja lähentelevien äärimmäisten väkivaltatekojen yleistyminen
Globaalit ilmiöt, kansainvälinen yhteistyö ja turvallisuus Suurvaltapoliittinen moninapaistuminen Venäjän vaikutukset suomalaiseen toimintaympäristöön Globaalin talouden turvallisuusvaikutukset Kansainvälisen turvallisuusyhteistyön vaikuttavuus Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen turvallisuusvaikutukset Tulevaisuus ja ennakointi Turvallisuusennakoinnin menetelmät ja työkalut Tulevaisuusskenaarioiden tuottaminen ja niiden parempi hyödyntäminen Kriittinen infrastruktuuri Koordinoitua tutkimusta yhteiskunnan teknologiariippuvuuden ymmärtämisen syventämiseksi sekä erilaisten keskinäisriippuvuuksien selvittämiseksi ja analysoimiseksi Uusia menetelmiä ja lähestymiskulmia yhteiskunnan haavoittuvaisuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun infrastruktuurien, tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä talouden näkökulmasta Tieto- ja viestintäjärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmien ja muun perusinfrastruktuurin rajapinnat ja keskinäisriippuvuuksien haavoittuvaisuus Monimutkaisten järjestelmien riskinhallinta Tieto- ja viestintäjärjestelmien merkitys ja hyödyntäminen turvallisuuden tuottamisessa
Turvallisuushallinto, turvallisuuden tuottaminen ja viranomaisyhteistyö Perusteellista tietoa turvallisuushallinnon kokonaisuudesta, vastuista, resursseista ja koordinaatiosta ja näiden haasteista Tilannekuva Tilannekuvajärjestelmien ja erityisesti poikkihallinnollisen ja eri tasoja palvelevan tilannekuvan kehittämistä tukeva tutkimustieto Reaaliaikaiseen tilannekuvaan liittyvän tiedonsiirron ja järjestelmien kehitystyö ja tutkimus Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö turvallisuuden näkökulmasta Tutkimustietoa hallinnon kumppanuusosaamisen kehittämiseksi PPP-mekanismejen selvittäminen mm. palvelujen laatu-, vastuu- ja joustavuuskysymysten osalta Tutkimuksen toteuttaminen Tunnistetut strategiset tutkimusteemat ovat laajoja Vaativat tutkimuksen toteuttamista yhteistyössä Kaikkiin sisältöihin ei voida pureutua suoraan turvallisuustutkimusjaoston toimin vaativat myös tilaaja- ja rahoittajapuolen yhteistyötä Tutkimushankkeita suunniteltaessa ja valittaessa olisi niiden sekä sisältöä että toteutusta peilattava strategian tavoitteisiin Uutta ja hyödynnettävissä olevaa tietoa ja osaamista Vaikuttavuutta käytännön turvallisuuteen Hallinnonalojen yhteistyön edistämistä