N:o 4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Yrittäjävaltuutetut palveluksessasi Miten yrittäjät aikovat toimia valtuustossa? 8 SOTE-ala kasvaa & työllistää Yrittäjyyden monet polut 4 6 7 n seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät
2 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Pääkirjoitus Mielipide Terveys, hyvinvointi, yrittäjyys Suomalainen yrittäjä huolehtii yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa henkilöstönsä hyvinvoinnista järjestämällä vähintään lakisääteiset työterveyspalvelut, mutta samalla unohtaa liian usein oman terveytensä ja jaksamisensa. Työterveyspalveluiden järjestämisestä on vastuu yrityksille säädetty jo laissa. Palvelut eivät ole ilmaisia yrityksille niin kuin usein luullaan. Niinpä haettaessa säästöjä kustannuksiin monet yrittäjät säästävät omasta jaksamisestaan ja terveydestään, ajattelematta kuitenkaan kolikon toista puolta. Usein on niin että yrittäjä kokee itsensä yli ihmiseksi ja arvioi jaksamisensa väärin. Varsinkin pienissä yrityksissä yrityksen tärkein ydin on kuitenkin yrittäjä itse ja olisikin tärkeää että yrittäjä huolehtii myös omasta terveydestään, kunnostaan ja jaksamisestaan ennen kuin on liian myöhäistä. Viime vuosien aikana on myös meillä Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa alettu kiinnittämään huomioita enemmän yrittäjien jaksamiseen järjestämällä erilaisia hankkeita ja projektia yrittäjien jaksamiseen. Myös työntekijöille tuttuja Aslak kuntoutuksia järjestetään nykyään myös suunnatusti yrittäjille. Onpa ilmaan heitetty ajatuksia myös yrittäjien vuorotteluvapaista joka taas voisi synnyttää uutta yrittäjyyttä sijaisyrittäjyydelle. Jonot yrittäjien kuntoutuksiin ovatkin olleet pitkiä ja paikoista on saanut paikoin kilpailla. Kuntoutuksiin osallistuneiden yrittäjien kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja kannustavia myös toisille yrittäjille. Monelle kuntoutuksesta on muodostunut elämäntapa remontti. Hyvinvoiva yrittäjä on melkein sama kuin hyvinvoiva yritys. Valtiovallan taholla on meneillään kaksi suurta palvelurakenneuudistusta, Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Onko se sitten vahva peruskunta, kuntayhtymä vai isäntä/vastuukuntamallilla toteutettu. Edellytykset toimivien sote-palveluiden varmistamiseksi; SOTEN JÄRJESTÄMINEN YH- TENÄ KOKONAISUUTENA, palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen. NYKYISTÄ LAAJEM- MAT VÄESTÖPOHJAT, osaamisen turvaaminen, sote-palveluiden talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen. JÄRJESTÄMIS- JA RAHOITUSVASTUU SAMASSA ORGANISAATIOSSA. Tavoitteena Kansalaisten yhdenvertaisuus, laadukkaat vaikuttavat palvelut, vakaa perusta. Etelä-Karjalassa Eksote herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Miten palvelut saadaan maakunnan jokaisessa kolkassa yhdenvertaisiksi ja maksuosuudet oikeanlaisiksi, budjetti kuri pitämään ja kuntien eli rahoittajien vahva osallistuminen päätösten tekoon toteutumaan. Eksoten uudistuksissakin kannattaisi odottaa valtiovallan linjauksia sote uudistusten osalta. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta on yksityisiltä yrityksiltä sadut palvelut, palvelusetelit ja kumppanuus yksityissektorin kanssa. Kaikissa kunnissa tähän ei ole valmiuksia mutta niissä missä on tulisi mahdollisuudet yhteistyöhön selvittää ja pitää avoinna. Tälläkin saralla voimme tulevaisuudessa lisätä yrittäjyyttä ja luoda uusia työpaikkoja. Mirja Vaittinen Rautjärven yrittäjät ry pj. KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: www.yrittajat.fi/imatra www.ruokolahdenyrittajat.fi www.rautjarvenyrittajat.fi www.kehy.fi Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yrittäjyyttä jatkossakin Kuntavaalien alla sosiaalidemokraattien taholta nousi ehdotus, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ei saisi käyttää yksityisiä palveluntuottajia täydentäjinä. Mikäli näin tehtäisiin, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut heikkenisivät merkittävästi ja potilaiden hoito jopa vaarantuisivat. Yksityiset palveluntuottajat (yritykset ja järjestöt) tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluista yhteensä noin 25 prosenttia. Sosiaalipalveluissa osuus on vähän isompi, reilut 30 % ja terveyspalveluissa 23 %. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa tarvitaan jatkossakin yksityisiä, niin yritysten kuin järjestöjenkin tuottamia palveluita. Esimerkiksi sairaanhoitopiirini täydentää omia palvelujaan monipuolisesti. Tarvittaessa ostetaan esim. leikkauksia, laboratorioanalyysejä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on sovittu, että sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa vahvojen peruskuntien vastuulla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta, palveluiden järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamista, henkilöstön riittävyyttä sekä mahdollisuutta investoida palvelutuotannon vaatimaan infrastruktuuriin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla että kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja, kehittää alueellisia yhteistyötapoja ja saada aikaan houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa työyhteisössä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön. Hyvät palvelut takaa vain osaava ja motivoitunut henkilöstö. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri Hyvät palvelut takaa vain osaava ja motivoitunut henkilöstö.
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 3 Kysymykset kuntajohtajille 1. Pitäisikö Eksoten hallintomalli purkaa ja rakentaa uusiksi kustannusten hillitsemiseksi, kyllä vai ei? Antti Pätilä Ruokolahden kunnanjohtaja 1. Eksoten perussopimusta tulee tarkentaa. Eksoten rakennetta ei pidä purkaa, koska lähtökohtaisesti Eksoten toimintaidea on hyvä eli tuottaa terveys- ja sosiaalipalveluja koko Etelä-Karjalan väestölle kuntarajoista riippumattomalla tavalla. 2. Ensimmäinen asia: pyytäisin jokaista työikäistä (ja muunkin ikäistä) peilin eteen ja kysymään mitä itse on jo tehnyt ja valmis tulevaisuudessa tekemään oman hyvinvointinsa hyväksi. Toinen asia: jos kansalainen (olipa työikäinen tai muun ikäinen) kokee, Pertti Lintunen n kaupunginjohtaja 1. Lappeenrannan ja n kaupunginvaltuustot ovat viimeisimmässä kuntarakennelausunnoissaan todenneet, että yhtenä vaihtoehtona on tuottaa vastaavat sote-palvelut vastuukuntamallilla. Kansalaisille tärkeiden sote-palvelujen tuottamisessa kuntayhtymämallissa on päätöksenteon rakenneongelma eli palvelujen tuottamisesta ja niiden kustannuksista päätetään kuntayhtymässä omissa päätöselimissään kun taasen tulojen hankkimisesta esim. verotuksesta päätetään kuntien päätöselimissä. Tästä seuraa nämä kun- Hallitukset 2013 n seudun yrittäjät Ilkka Ollonen puheenjohtaja. Ville Harinen, Marjo Kuittinen, Juha- Matti Kupiainen, Riitta Mustonen, Titta Pitman, Kaisa Rahkonen, Lilla Saaristo, Markus Sainio, Jari Tamski, Satu Tiippana, Jukka Vilhunen ja Minna Väyrynen. 2. Mainitse kaksi asiaa miten parantaisit työikäisten hyvinvointia/harrastusmahdollisuuksia kunnassasi? 3. Miten huolehdit omasta jaksamisestasi? että oma hyvinvointi ja terveys on tärkeä asia, niin pyytäisin häntä arvioimaan omia elintapojaan (ravinto ja ruokailutottumukset, tupakan ja alkoholin käyttö, liikunta, työn ja levon suhde yms.). Jos itse tuntee, ettätä elintavoissa on tarvetta muutokseen, niin uskoakseni jokaisesta kunnastaa löytyy ammattiapua, vertaistukea, harrasteryhmiä jne. muutoksen toteuttamiseen. Puitteita erilaiselle 3. Yritän ymmärtäämärtää että iän karttues- harrastamiselle on jo luotu varsin sa jaksaa vähemmän kuin nuorempana. Eli ei pidä ahnehtia mitään lii- kattavasti ja luodaan lisää jos veronmaksajat tätä haluavat tukea. kaa. Harri Anttila Rautjärven kunnanjohtaja 1. Valtakunnallinen rakennemalli määrittelee kuntayhtymätoiminnan tarkoituksenmukaisuuden tulevaisuudessa. Eksoten toiminnan ohjaus tulisi, joka tapauksessa järjestää uudelleen niin, että kunnanvaltuustoilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoon ja riittävyyteen. Tällöin myös kuntien rahoitusosuuksien määrittely olisi selkeämpää. Rahojen ja vastuiden tulisi olla samassa paikassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on myös elinkeinopolitiikkaa. Paikallisilla toteutuksilla voidaan palveluihin käytetty raha saada kiertämään omassa paikallistaloudessa. 2. Perustamalla vertais- ja tukiryhmiä. Tukemalla hyvinvointi- ja liikuntayrittäjyyden syntymistä. 3. Metsästämällä ja hiihtämällä. tayhtymän alijäämäongelmat ja koko maakunta toimii tällä hetkellä yhdyskuntataloudessaan alijäämäisenä kuten tietyt tunnetut Euromaat! 2. lla kyllä harrastemahdollisuudet ovat kohtuuhyvät kaikille kansalaisille. Jokainen voi mennä itseensä ja lähteä harrastusten pariin. Kunkin ihmisen hyvinvointi on niin yksilöllinen asia, ettei niitä voi ratkoa pelkästään erilaisia harrastemahdollisuuksia lisäämällä mella asenteella erilaisiin asioihin 3. Nykyinen tehtävä on niin mielenkiintoinen, ettei ole mitään erityisiä kuntaa sopivin annoksin pitää mie- pärjää kohtuuhyvin - kulttuuria ja lii- jaksamisongelmia. Yleensäkin avoilen virkeänä. Ruokolahden yrittäjät Matti Jaatinen puheenjohtaja. Jari Idman, Pertti Kiiskinen, Arja Laukkanen, Tommi Matikainen, Jarmo Rautio, Terhi Ruokolainen, Simo Siitonen, Esa Summanen, Antti Tiippana ja Asko Tuomainen. Tykkää Rautjärven yrittäjät Mirja Vaittinen puheenjohtaja. Heikki Hinkkanen, Timo Hinkkanen, Marko Myllymäki, Risto Naukkarinen, Timo Tervonen, Eeva Taskinen, Marja-Liisa Tiippana ja Mika Vanhatalo. Varajäsenet: Sinikka Anttonen, Piia Henttonen, Toni-Pekka Karjalainen, Leila Kontiokorpi, Tanja Oksman, Heikki Partinen, Päivi Salorinne, Harri Tiippana. n Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä Akseli Akanvirta Voittajia ja häviäjiä Kunnallisvaalit on käyty. Sen jälkeen elettyyn aikaan sopii vallan mainiosti, että seudun kunnat alkavat selvittää kuntaliitosta. Miten tämä tuli niin yllättäen ja odottamatta kuin ne kuuluisat faksit aikoinaan Anneli Jäätteenmäen kotiin. Varsinkin kun kaikkien tiedossa oli, että valtiolle piti lähettää selvitykseen liittyvä raha-anomus marraskuun puoliväliin mennessä. Että tuli ihan yllättäen mieleen vaalien jälkeen Ruokolahdella, että tämmöisenkin voisi tehdä. Vailla valmistelua varmaan tuli kunnanhallituksen eteen. Vai viilasiko joku linssiin? Kunnissa päätetään mitä päätetään. Valtakunnallisella tasolla vaalit antoivat mandaatin hallituspuolueille jatkaa kuntauudistusta sekä siihen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuolloin rakenteiden perkaamista ja valtionosuusuudistusta. Ja jottei mitään harhakuvaa syntyisi, kepu ei voittanut näitä vaaleja. Erityisesti tuo valtionosuuksien uudistus iskee pieniin kuntiin niin, että pakkoliitosten sijaan veroprosentit alkavat ohjata päätöksentekoa n seudulla. Eksote iskee jo nyt niihin rajusti. Muuallekin Etelä-Karjalassa syntyy aitoa painetta liitoksiin valtionosuuksien kautta. Itsenäisyyttään ja pärjäämistään estottomasti hehkuttavat Luumäki ja Parikkala saavat tuloistaan yli puolet valtionosuuksina. Maksajina ovat muun muassa ja Lappeenranta. n seudulla vaalitulos on erikoisin Ruokolahdella. Demarien raju tappio ja persujen voitto avasivat kepulle entistä suuremman valta-asetelman. Onko persuista kepulle kaveriksi? No ei ole. Silloin vaalit hävinnyt SDP on luontevin kumppani. Akselia kiinnostaa, millaiset avaimet kunnantalolle saavat istuvat kansanedustajat? Rautjärvellä muutos ei ollut valtapoliittisesti kovinkaan raju. Valtuustossa väki väheni ja joskus se tarkoittaa sitä, että pidot paranee. Kuntaliitosten näkökulmasta se pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. lla moni asia ei vaalituloksen perusteella muutu. Tiina Wilén-Jäppisen asema demareissa vahvistui. Veikkaan, että Jukka Kärnä aikoo lähiaikoina kysyä Tiinalta, aikooko tämä lähteä eduskuntavaalikilpailuihin? Heikit menivät jälleen läpi niin, että heilahti. Kun instituonaalinen kaksikko joskus luovuttaa, heidän paikkansa valtuustossa tulee jäädyttää samalla tavoin kuin kiekkomaailmassa vedetään legendojen paidat hallien kattoon. Anu Urpalaisen takana kokoomusmeno hieman muuttui. Entiselle teollisuusjohtaja Markku Pentikäiselle avautuvat nyt monet ovet. Kun organisaatiouudistusta kaupungilla viedään eteenpäin, Isolle Johtajalle sana on vapaa. Pentikäinen voisi halutessaan haastaa Urpalaistakin, mutta tuskin siihen sortuu. Jos seuraavalla kerralla kauppakeskuksista. Akseli Akanvirta Kirjoittaja on imatralaisen liike-elämän harmaa eminenssi. No 4/2012 n seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen n seudun yrittäjien puheenjohtaja puh. 050 354 5370 Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Kaija Huuhtanen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr
4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 SOTE-palvelut pinnalla Viime aikoina uutisotsikoissa on lähes päivittäin ollut asiaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kunnissa pohditaan, miten palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Yksityistääkö vai pitääkö omana toimintana? Palveluiden kysyntä kasvaa niin vanhuspalveluissa kuin muillakin sotealueilla. Pekka Lithin tutkimus Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa kertoo asiasta faktoja. Yli 65 vuotta täyttäneitä on jo miljoona. Vuonna 2025 heitä on 1,42 miljoonaa, joten huoltosuhteet kääntyvät päälaelleen. Eniten pinnalla ovat olleet vanhusten palveluasuminen, kotipalvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Jotta palveluasumiseen kohdistuva tarve voitaisiin tyydyttää, tulisi maahamme rakentaa 35 000 hoivakotiasuntoa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa n. 4 miljardin euron kustannuksia. Kysynnän kasvu ei rajoitu pelkästään vanhuspalveluihin. Esimerkiksi psykiatrian asumispalveluiden asiakasmäärät ovat lisääntyneet valtakunnan tasolla 2000-luvun alusta 130 prosenttia. Uusille palveluille tilaa Sosiaali- ja terveysalan markkinoilla on siis valtava potentiaali kasvaa ja kehittyä. Työt eivät tällä alalla lopu. Palveluille löytyy kysyntää ja uusille innovaatioille on tilaa. Samalla yhteistyön merkitys korostuu, myös yli toimialarajojen. Sote-alalla on vielä paljon hyödyntämätöntä osaamista. Painopisteenä sote-alan yrityskehittäminen Sote-alan yrityskehittäminen on ja tulee jatkossakin olemaan yksi Kehyn painopistealueista. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on yhteistyön lisääminen yrittäjien, kuntatoimijoiden, oppilaitosten ja elinkeinoyhtiön välillä. Otamme myös mielellämme vinkkejä vastaan siitä, miten Kehy voi olla mukana edesauttamassa alan kehitystä n seudulla. Kehyläiset ovat tänä vuonna tehneet yrityskäyntejä n seudulla toimiviin yrityksiin ja tavoitteenamme on jatkaa näitä hyväksi havaittuja käyntejä. Voit ottaa itse yhteyttä Kehyn yritysasiantuntijoihin tai odottaa soittoamme. Kannattaa myös seurata nettisivujamme www.kehy.fi ja facebook -sivujamme sekä osallistua tuleviin tapahtumiin, joissa on oiva tilaisuus ammentaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tutustua toisiin yrittäjiin. Anni Peltola yritysasiantuntija n Seudun Kehitysyhtiö Oy Suomi tarvitsee lisää hoiva-alan yrittäjiä Kuntavaalien alla poliittista keskustelua hallitsivat jälleen mustavalkoiset näkemykset sosiaali- ja terveysalan yksityistämisestä. Tätä debattia käytiin voimakkain sanakääntein ja yrittäjäjärjestön näkökulmasta valitettavin perustein. Suomen Yrittäjät otti järjestönä kantaa keskusteluun ja toimitusjohtajamme Järventauksen näkökulma oli selkeä, ei terveyspalveluita voi yksityistää. Valtio ja kunnat kantavat järjestämisvastuun ja heidän tehtävänään on palvelujen ostoilla myös huolehtia siitä, että alan markkinat kehittyvät oikeaan suuntaan. Jotta markkinat eivät monopolisoidu ja ikääntyvän väestön hoivan tarpeeseen voidaan vastata, hoivaalalle tarvitaan paljon uutta yrittäjyyttä. Tämän kertovat jo valtiovarainministeriön (VM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysit. VM:n mukaan kuntien palvelujen ostot tulevat lisääntymään seuraavan viiden vuoden aikana yli 6 %:n vuosivauhtia. Eli tarvetta yksityisen ja kolmannen sektorin palveluille riittää. Lisäksi TEM julkaisi vastikään tutkimuksen hoiva-alan työvoimatarpeesta. Tämä tutkimus osoittaa, että hoiva-alalla on kymmenen vuoden päästä Suomessa 20 000 60 000 työntekijän vaje. Töihin on siis ryhdyttävä. Tämä vaatii palvelukonseptien kehittämistä sekä kevyempien hoivapalvelujen kehittämistä. Lisäksi alalle tarvitaan paljon kumppanuutta julkisen puolen ja yksityisen puolen välille. Kumppanuus tarkoittaa keskinäistä yhteistyötä ja yhdessä oppimista sekä parhaiden käytäntöjen levittämistä. Yhteistyön rakentaminen ja hoiva-alan yrittäjyyden edistäminen vaatii kunnilta hyvien yhteistyömallien kehittämistä ja esimerkiksi palvelusetelien käyttöönoton edistämistä. Palvelusetelit ovat oiva tapa lisätä kumppanuutta ja edistää palvelualan yrittäjyyttä. Lisäksi setelit antavat ihmisille valinnanvapautta ja kannustavat kansalaisia myös panostamaan omaa kertynyttä varallisuutta hyvinvointipalveluihin. Setelien käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti, mutta valtakunnalliset volyymit ovat silti pienehköjä. Tiedottamista setelien käytön mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Ja toki ihmisten positiiviset kokemukset ovat myös omiaan lisäämään tietoisuutta setelien mahdollisuuksista. Toivon lämpimästi sitä, että yksipuolisen vaalikeskustelun jälkeen uuden valtuustokauden alkaessa kuntapäättäjät ottavat haasteen hoiva-alan työvoimasta ja palvelujen kehittämisestä vakavasti. Haaste on yhteinen ja meillä on hyvät edellytykset rakentaa hoiva-alasta houkutteleva uuden yrittäjyyden kasvuala! Tuomas Telkkä elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 5 Yrittäjän ja pk-yrityksen työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden/yrittäjän terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työnantajilla on Suomessa velvollisuus kustantaa työntekijöilleen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Työnantaja voi myös järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita. Erikoislääkärin palvelut eivät yleensä sisälly työterveyshuoltoon. Työantaja saa tietää mitä työpaikan työterveyshuollon sopimukseen kuuluu. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi myös järjestää itselleen työterveyshuollon, jos haluaa. Lisäksi hän voi halutessaan hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa. Yleisin syy ettei sopimusta tehdä on kustannukset ja tietämättömyys työterveyshuollon mahdollisuudesta. Kela kuitenkin korvaa yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia, kun yrittäjällä on YEL- tai MYEL-vakuutus. Korvauksista saat lisätietoa Kelan nettisivuilta tai työterveyspalvelun tarjoajilta. Kelan korvaus on kuitenkin vielä vähäinen suhteessa siihen mikä on yrittäjän panos työnteossa. Useimmiten juuri yrittäjä on ylityöllistetty, työtä tehdään 24/7 eikä ehditä ajattelemaan omaa terveyttä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suurempi kuin myönnetään. Apua tähän saisi työterveyshuollosta, joka kutsuu määräajoin työterveystarkastukseen. Suurimmat terveysongelmat eivät anna oireita kunnes tauti on edennyt jo merkittävän pitkälle (mm. kohonnut verenpaine, sokeritauti). Riskit huomataankin yleensä tarkastuksissa ja näin asioihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain ja mahdollistetaan työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Joten valtion etuhan tämä työterveyshuollon järjestäminen myös yrittäjälle on. Työterveyshuollon voi järjestää paikallisesta terveyskeskuksesta tai esimerkiksi yksityisestä lääkärikeskuksesta. Kelan sivuilta löydät lisätietoa työterveyshuoltolaista ja korvauksista. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suurempi kuin myönnetään. Hyötyä liiketoiminnan kannalta Summa summarum: terveemmät työntekijät, vähemmän sairauspoissaoloja, terveempi työympäristö, jaksavampi työyhteisö, vähemmän haittatapahtumia, työkykyisyyden ja tehokkuuden säilyminen, koska asioihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Minkä hinnan siis laitat itsellesi ja/tai työntekijöillesi?? Jerena Juutilainen, Toimitusjohtaja n Tutkimus ja Terveys Oy Esimerkkitapaus Yrittäjä pyytää työterveyshuollon tarjouksen. Sovitaan tapaaminen ja käydään tarjous sisältöineen läpi, annetaan konkreettinen esimerkki kuluista ja korvauksista. Sopimus allekirjoitetaan ja laaditaan työterveydenhuollon toimintasuunnitelma työpaikkaselvityksen perusteella yhdessä työterveyshuollon ja yrittäjän kanssa. Yrittäjä kutsutaan työterveystarkastukseen suunnitelman mukaan, otetaan verikokeita ja annetaan aika työterveyshoitajan vastaanotolle haastattelua ja erilaisia mittauksia varten. Työterveyshoitajan käynnillä käydään läpi otetut verinäytteet, keskustellaan mm. elämäntavoista, työpaikan riskeistä ja annetaan ohjausta tarpeen mukaan. Tehdään suunnitelman mukaiset mittaukset, esim. kuulokäyrä ja/tai keuhkojen toimintakoe spirometria, tarkastetaan rokotustiedot. Testien ja haastattelujen perusteella annetaan aika tarvittaessa työterveyslääkärille ja sovitaan seuraava tarkastusajankohta ja tarpeelliset kontrollit. Yllä mainitun tarkastuksen hinta koostuu siis laboratorionäytteistä, työterveyshoitajan vastaanotosta, tehdyistä mittauksista ja mahdollisesta lääkärikäynnistä. Yleisimmin käytetty kokonaisuus maksaa noin 200 euroa. Yrittäjä saa käyntien jälkeen laskun, jonka mukana on jo osin täytetty Kelan korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollosta. Yrittäjä täyttää puuttuvat osat, allekirjoittaa ja lähettää Kelalle kuitin kera. Hänellä on mahdollisuus saada Kelalta korvausta 120 euroa maksetusta laskusta, jolloin kuluksi jää vain 80 euroa/esimerkkitapaus ja tämänkin kulu on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Monella yrittäjällä on nykyisin sairaskuluvakuutus, joka ei yleensä korvaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuten terveystarkastuksia tai niihin kuuluvia verikokeita (kolesterolit, sokerit, yms.). Tämä on tullut käytännössä esiin, kun korvausta ns. vuositarkastuksesta on haettu vakuutusyhtiöltä eikä tämä ole kustannuksia maksanutkaan vaan lasku on jouduttu laittamaan yrittäjälle itselleen eikä edes kela korvaa ilman työterveyshuollon sopimusta. VUODEN 2013 ERITYISETU: PerusTerveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä. Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen. Kaikki HUONEISTOREMONTIT MUURAUKSET LAATOITUKSET Kotitalousvähennys Loistovuori Oy p. 050 410 4148 /Jouni p. 050 326 9380 /Kari p. 050 320 4119 /Ari Muista! ammattitaidolla! Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 258 5110* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys. * Ma-pe klo 8.00-18.00. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,07 e/min (hinta ALV 23 %). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,17 e/min (hinta ALV 23%).
6 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Yksityiset Sote-yritykset hoitavat ja auttavat sekä työllistävät. Yrittäjät toimivat rakkaudesta, vaikka rahaakin pitää ajatella. Kuvat ja tekstit: Marjut Vuotila Jaana Kinnunen ja Miinanpolun perhekodin konttorin vanha kakluuni - yksi monista säilytetyistä yksityiskohdista historiallisessa kauppias Paajasen talossa. Perhekoti Miinanpolku valmentaa vanhemmat ja lapset elämään Yrittäjyyden monet polut Monia polkuja sote-yrittäjiksi Ruokolahdella on jo kahden vuoden ajan tarjonnut moniammatillista kuntoutusta perhekoti Miinanpolku. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu ja elää arkeaan Miinanpolun tiloissa ammattilaisten ohjauksessa ja tukemana. Perheen kuntoutusjakso on kolmesta kuuteen kuukauteen. Perheeseen voi kuulua äiti ja vauva, äiti ja useampi lapsi, äiti, isä ja lapset. - Monet vanhemmat tietävät oikein hyvin teoriassa, kuinka tulee toimia. Arjen keskellä voimat ja taidot ei sitten riitäkään, kuvailee perheterapeutti Jaana Kinnunen Miinanpolun asiakkaiden taustoja. - Lopulta perheellä saattaa olla kaksi vaihtoehtoa, tulla kuntoutukseen tai edessä on lasten huostaanotto. Jaana Kinnusella on takanaan mittava ura lastensuojelutyössä. Hän kuvailee, kuin hänen aloittaessaan 1980-luvun alussa viranomaiset eivät panostaneet perheeseen, vaan halusivat vain pelastaa lapset. - Pikkuhiljaa lastensuojelussa alettiin panostaa ennaltaehkäisevään työhän, haluttiin tukea perhekokonaisuuden tai ainakin perheen ihmissuhteiden säilymistä. Käytännön työssä ovat korjaavat toimet yhä keskeisempiä. Tätä nykyä käytännön työssä ovat korjaavat toimet yhä keskeisempiä, ennaltaehkäisyyn panostus jää yhä vähäisemmäksi. Huostaanottoja vältetty Perhekodin työ kuuluu avohuollon piiriin ja on periaatteessa ennaltaehkäisevää, mutta käytännössä aina vain enemmän korjaavaa. Tosin ennaltaehkäisykin on toiminut, sillä Miinanpolun perhekodissa tähän mennessä olleista yhdeksässä perheessä vain yhdessä on päädytty lopulta huostaanottoon. - Yhteiskunta on säästänyt todella ison potin rahaa, kun meidän työmme on onnistunut. Lasten ja vanhempien kannalta kyse on kuitenkin vielä enemmästä, loppuelämän mittaisesta lottovoitosta. Miinanpolun asiakaskunta on pääosin Eksoten alueelta, mutta asiakasperheitä voi tulla ja on tullut koko Suomen alueelta. Kouluikäiset lapset saavat tarvittaessa kotiopetusta, Miinanpolun yrittäjä, Vesa Mäkinen, Jaana Kinnusen puoliso, on kasvatustieteen maisteri. Lisäksi kodissa on käytettävissä koulunkäyntiavustaja. - Voimme myös kuljettaa meillä asuvat lapset kouluihinsa, jos matka on kohtuullinen. Miinanpolku on ainoa perhekuntoutuskoti näillä main. Pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa vastaavia toimii sekä yksityisenä että erilaisten yhteisöjen palveluina. Perhekuntoutuskoti on haasteellinen työpaikka koko työyhteisölle ja ihan erikoisesti yrittäjälle. - Hetkittäin töitä on niin paljon, että vapaista ei voi haaveillakaan, talo on täynnä ja toimintaa valtavasti. Sitten taas tulee hiljaisia aikoja, voi olla että asumassa ei ole ketään, eikä aina edes tietoa seuraavien asukkaiden saapumisesta. Siinä kysytään yrittäjän luottamusta ideaansa. - Meillä on tässä tilat jopa kolmelle perheelle samaan aikaan. Käytännössä otamme korkeintaan kaksi perhettä sisään yhtä aikaa. Miinanpolun koko henkilökunta on ammatillisesti koulutettua. Rakennus täynnä historiaa Perhekuntoutuskoti Miinanpolku toimii Rasilassa historiallisessa kauppias Paajasen talossa. Paajanen rakensi taloonsa ison, julkiseen käyttöön tarkoitetun kokoussalin. Talossa on toiminut kestikievari ja sen varustuksiin kuului jopa vangin raudat. Talon historia on mahdollisuuksien mukaan säilytetty näkyvissä ja aistittavissa. Käytössä on vanhoja, Pietarista hankittuja huonekaluja, seinillä talon historiaan kuuluvia valokuvia ja asiakirjoja. - Vanginrautoja me emme käytä, mutta säilytämme nekin. Ison salin sivusta piti lohkaista tilaa yläkertaan vieviin uuteen portaikkoon, koska vanhat portaat olivat 15 senttiä liian kapeat. Portaikon rakentaminen oli suurin yksittäinen muutoskohde, kun talo remontoitiin nykyiseen käyttöönsä. Uusittavaa riitti paljon.
Silamuskoti on pieni ja kaunis Eeva on talon äiti. Eeva Siitosen virallinen titteli on toimitusjohtaja, mutta talon äitinä häntä yleisesti pidetään. Talo on Silamuskoti ja sen asukkaista vanhin on 99 vuotta. - Toiseksi vanhin tyttäreni on 93-vuotias, kehuu Eeva. - Satavuotisjuhlia suunnitellaan jo kovasti tämän vanhimman tyttären kanssa. Silamuskodissa Simpeleen Änkilässä, Silamusjärven äärellä, on viisitoista paikkaa ja ympärivuorokautinen henkilökunta. Asukkaina on sekä vanhuksia että lievästi kehitysvammaisia. Yksi huone on varattu omaishoitajien lomien ajaksi tilapäisvieraalle. - Tämä paikka on minulle ja kaikille meille mukana oleville sydämenasia. Perustimme tämän ja teemme täällä työtä näiden ihmisten arvokkaan elämän puolesta. - Me ollaan kaikki tuttuja toisillemme, tiedetään toiveet ja tarpeet. Aamulla näkee jo kulmakarvan asennosta, miten yö on mennyt. Kun Änkilän koulun toiminnan lopettamisesta huhuttiin, Eeva Siitonen perheineen kuului lopettamisen vastustajiin. Kun vastustus ei johtanut toivottuun tulokseen, alkoikin itää idea koulutilojen uusiokäytöstä. - Pantiin tässä Silamusjärven ympärillä päät yhteen, perustettiin osakeyhtiö ja ostettiin koulu. Seinissä perinteitä Vanha, vuodelta 1915 oleva hirsirakennus oli vankka, mutta tilajärjestelyt eivät uuteen käyttöön sopineet. Niinpä vuosi 2009 ryskettiin remonttia, seiniä kaadettiin, uusia rakennettiin, ovia vaihdettiin. - Lattiat on nyt kaikki suorassa, mutta seiniin jätettiin kulmat, vinkkelit ja syvennykset. Niitä tapiseeratessa kävi kyllä mielessä, että suora seinä olisi aika paljon helpompi. Kaiken kaikkiaan koko remontissa haluttiin säilyttää vanhahtava tyyli tulevien asukkaiden takia, vaikka samalla täytettiin kaikki nykyiset turvallisuusmääräykset ja varmistettiin mukava kulku hisseillä ja leveillä portailla. Vanhoja uuneja säilyttiin mahdollisuuksien mukaan. Tupaan rakennettiin näyttävä takka ja jätettiin palanen vanhaa hirsiseinää esille. - Se piti käsitellä erikoisaineilla paloturvallisuuden vuoksi. Remontin aikana ja sen jälkeenkin paikalla on käynyt Äiti eli Eeva Siitonen tarinoimassa talon alkuperäisen hirsiseinän edessä Arvon Raijan kanssa. runsaasti muistelijoita. Eevasta on tullut melkoi- nen Änkilän koulun historian tuntija. Hän tietää, kuka on kiivennyt luokkahuoneen ikkunasta, kuka lentänyt luokastaan oven kautta. Hän on kuullut monet tarinat koulun opettajistakin. Henkilökunnan saamisessa Teemme täällä työtä näiden ihmisten arvokkaan elämän puolesta. Rautjärven Simpeleelle ei ole ollut vaikeuksia. Koulutettua väkeä on löytynyt ihan sopivasti väliltä - Parikkala. - Joskus on ajoittain tiukkaa sijaisten saamisessa, mutta selvitty on. Moni opiskelija tulee mielellään tällaiseen pieneen paikkaan harjoittelijaksi aidolle maaseudulle. Meillä on tuossa joen Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 rannassa oma rantasaunakin. Sinne tehdään myös vanhusten kanssa kesäretkiä. Palveluseteliin matkat? Talon laajennusta Eeva Siitonen ei suunnittele, mutta palvelun laajentaminen koteihin on alullaan. Saunottamista tehdään jo kotikäynteinäkin. - Meillä täällä syrjäkulmilla on vain se ongelma, että matkaa asiakkaan luokse voi olla jopa viisikymmentä kilometriä. Palveluseteli kattaa itse 7 työn kustannukset, mutta kuka maksaa kilometrikorvaukset ja matkaan käytetyn ajan? Eeva Siitonen toivoo, että asiaan saataisiin alueellinen tai valtakunnallinen ratkaisu, olkoon maksumiehenä sitten valtio tai kunta. - Se on tasa-arvokysymys. Me syrjäkolkkalaiset emme ole tasa-arvoisia kotiin tuotavien palvelujen suhteen, jos palvelujen käyttäjät joutuvat maksamaan ne kulut. Yrittäjänkään pussista niitä ei ole kohtuullista vetää. Kuntoutusta ja huolenpitoa Palvelukodissa on turvallista. Heli Sarvi on pyörittänyt Vuoksenniskalla jo kaksikymmentä vuotta kodinomaista ja turvallista asumista mielenterveyskuntoutujille tarjoavia n Palvelukoti Oy:n Vuoksenkotoa ja Valiopuistoa. Matkan varrella palvelutarjonta on lisääntynyt Työotteemme on koko ajan kuntouttava. portaattaisella kuntouttavan asumisen mallilla. Lisää on tullut 2-paikkainen Tukikoti, ja vuokra-asunto kerrostalosta. Ne mahdollistavat asukkaiden itsenäisemmän asumisen. Heli Sarvi ideoi kuntouttavan asumisen kodinomaisesta paikasta jo ennen kuin Rauhan sairaalan alasajo alkoi. Hän näki sairaalatyössään kuntoutusosastolla selvästi, että sitä tarvitaan portaaksi sairaalan ja itsenäisen asumisen välille. Kynnys sairaalan ja siviilielämän välillä on liian korkea. Omasta arjesta vastaaminen vuokra-asunnossa ylitti liian usein hyvinkin kotiutuneen ihmisen voimavarat. Turhan moni potilas palautui sairaalaan. Suunnitelmat ja selvitykset veivät kaikkiaan kolme vuotta, mutta sitten Vuoksenkoto ja pian myös Valiopuisto saivat ensimmäiset asiakkaansa. - Näiden vuosien aikana meiltä on kymmenisen asukasta päässyt siirtymään ihan omaan vuokra-asuntoonsa ja on pärjännyt siellä ihan normaalisti. Työotteemme on koko ajan kuntouttava. Siihen kuuluu sekin, että emme tee puolesta, ellei se ole ihan välttämätöntä. Lämmin yhteisöllisyys on yksi meidän vahvuuksiamme, arvioi Heli Sarvi. Apua arjessa elämiseen Asukkaat voivat osallistua arkisten askareiden ohella erilaiseen päivätoimintaan kuten käsityökerhoihin, ruokaryhmään, kuoroon, elokuvakerhoon, musiikki- ja, atk-ryhmiin. Virkistystoimintaa tarjoaa myös n seurakunta. Asukkaat ja omaiset kokoontuvat kesäisin leiripäivälle Päivärantaan Vuosiohjelmassa on retkeilyjä, tutustumiskäyntejä ja juhlia sekä yksiköiden välisiä toimintapäiviä. - Asukkaiden merkkipäivät juhlitaan aina yhdessä. Yksi suurimpia juhlia meillä oli 2008 kun yrityksemme sai Yrittäjäpalkinnon. Silloin syötiin täytekakkua viikko! Nuorin asukas on ollut tullessaan 26-vuotias. Hän on jo kuntoutunut eteenpäin. Asukkaiden keski-ikä on jo eläkevuosien kynnyksellä. - Kaikki me vanhennutaan. Tavoitteena on, että meidän asukkaan koti on kuitenkin täällä tutussa ympäristössä niin pitkään kuin se lääketieteellisesti on mahdollista. Henkilökunta lopettaa työnsä iltakahdeksalta. Sen jälkeen päivystäjälle saa soittaa, jos tulee huonoa oloa tai vaikka unettomuutta. Aamukahvia on tarjolla puoli kahdeksasta alkaen. Vuoksenkodossa ja Valiopuistossa on yhteensä 25 asukaspaikkaa, tukikodissa kaksi ja kerrostalossa yksiö. Oman paikkakunnan yrittäjyys - Kaikkien näiden vuosien ajan on pitänyt olla koko ajan herkkänä alalle tulossa olevien muutosten vuoksi. Palvelutarjontaa on kehitettävä, toimintaa uudistettava. Paperi- ja lomaketyöt lisääntyvät koko ajan. Kunnallisten palvelujen hankinnan kilpailutus aiheuttaa pienelle yksityiselle yritykselle paljon työtä ja huoltakin. Ylikansallisten yritysten vyöryminen alalle huolestuttaa paitsi työpaikkojen myös asukkaiden kannalta. - Oman kotiseudun pienyrittäjät tekevät näitä töitä asukkaiden parasta hakien. Mikä on jonkun ylikansallisen suuryrityksen toiminnan keskeinen tavoite? Heli Sarvi pitää palveluseteleitä hyvänä vaihtoehtona niin yrittäjän kuin asiakkaidenkin kannalta. - on onneksi osannut näiden vuosien aikana arvostaa oman paikkakunnan yrittäjyyttä. Pitkässä juoksussa se varmasti kannattaa kaupungillekin. n Palvelukoti pyörii Helin ja kymmenen vakituisen työntekijän voimin. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen työpisteessä on oma tekijänsä. - Tunnemme työssämme, että meitä tarvitaan. Henkilökunnan edustaja on sanonut, että tänne ei ole tule koskaan pahalla mielellä, vaan aina innoissaan. Heli Sarvi ei kannata ensimmäisen sairaspäivän palkattomuutta. - Meillä on periaate, että töihin tullaan vain terveenä. On parempi, että yksi sairastaa kotonaan, kuin että koko talo täällä.
8 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 n, Ruokolahden ja Rautjärven uudet yrittäjävaltuutetut Kysyimme heiltä näkemyksiä seuraaviin asioihin: 1. Miten kunta voi tukea yrittäjää? 2. Tärkein asia mitä aiot ajaa valtuustossa? Matti Jaatinen Ruokolahti 1. Toivon tämän hyvän yhteistyön Ruokolahden kunnan ja yrittäjien välillä jatkuvan edelleen. Yrittäjämyönteisen ilmapiirin kehittäminen ja tiedon välittäminen on helpoimmin toteutettavia asioita. 2. Ruokolahden kunnan energiapolitiikkaan vaikuttaminen. Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen kunnan energia tuotannossa. Jouko Savolainen Ruokolahti 1. Ammattitaitoisella kilpailutuksella kunnalla on mahdollisuus käyttäälähiruokaa ja yrittäjien tuottamia lähipalveluita. 2. Laadukkaiden lähipalveluiden turvaaminen Ruokolahdella. Anne Tella Ruokolahti 1. Paras kunnan tarjoama tuki on palvelu-/ tuotetilaus alueen yrittäjältä, alasta riippuen. 2. Tärkein ja konkreettinen asia,, voisi olla uusiutuvan energian, metsähake jne. hyödyntäminen lämmöntuotannossa. Tämä lisäisi yrittäjyyttä ja sitä kautta myös työpaikkoja. Kimmo Tiilikainen Ruokolahti 1. Kuulemalla yrittäjien toiveita kunnan kehittämisestä. Tekemällä hankintoja paikallisilta yrittäjiltä ja kun kilpailutusta vaaditaan, miettimään kriteerit siten, että paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuus palveluitaan tarjota. 2. Kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen. Silloin päätösvalta ja palvelut säilyvät kuntalaisten omissa käsissä. Mika Tonder Ruokolahti 1. Kunta voi tukea yrityksiä ja yrittäjyyttä monin tavoin. Kunta voi auttaa yritystä toimitilojen hankkimisessa ja huomioida yritysten tarpeita kaavoituksessa (yrityspuistot ja teollisuusalueet) tms. 2. Keskeisin asia valtuustossa minulle on kunnan tarjoamien palvelujen turvaaminen, palvelujen laatu sekä palvelujen toteuttamisen taloudellinen kestävyys. Tea Usvasuo Ruokolahti 1. Yrittäjäystävällisellä ilmapiirillä, hyvillä liiketonteilla sekä suosimalla kilpailutuksessa niin tavaroiden kuin palveluiden osalta paikallisia yrittäjiä, ottaen huomioon jatkossa myös lähipalveluiden vähempi kuormitus ympäristölle sekä kerrannaisvaikutukset paikallistalouteen. 2. Kunnan taloutta hoidettava pitkäjänteisesti ja yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Lisäksi on tehtävä energiatehokkuuden lisäämiseksi korjausinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ja tuovat säästöjä jo muutamassa vuodessa. Harri Huhtanen Rautjärvi 1. Kunta voi tukea yrittäjää luomalla hyvät kohtuuhintaiset yritystontit / -tilat, järkevällä kilpailutuksella koskien kunnan omia palveluja, vaikuttamalla kunnan näkövinkkelistä kehyyn, yhteistyöllä. 2. Ei voi sanoa yhtä tärkeää asiaa, kaikki asiat liittyvät useasti toisiinsa, oltava kokonaisuudesta tietoinen. Petteri Laaksonen Rautjärvi 1. Luo edellytyksiä toiminnalle a. kaavoittamalla ja luvittamalla, myös kunnan maa-alueita b. edullinen kiinteistövero sekä kunnallisvero c. kiinteistöjen vuokraaminen yrittäjille d. palvelujen ulkoistaminen kuntalaisille yrittäjille 2. Kunta keskittyy omiin perustehtäviinsä (sivistystoimi, terveyspalvelut sekä kaavoitus ja lupamenettelyt). Samalla pitää huolehtia, että toiminta tehostuu laadun kärsimättä ja kunnan velkaantumisen pysäytetään Timo Näränen Rautjärvi 1. Kunnan pitää tehdä yrittämiselle alusta jonka varaan voi rakentaa yrityksen. 2. Tasa-arvoa. Kukaan tai mikään ei saa olla muita paremmassa lähtöasetelmissa, vaan kaikki samalla viivalla. Timo Tervonen Rautjärvi 1. Kunnassa oltava elinkeinopoliittinen ohjelma, sisältäen mm. yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintastrategian, kunnan päätöksenteon oltava yrityslähtöistä. 2. Lähipalvelujen säilyttämistä, mm. oman Terveysaseman päivystys ym. toiminta turvattava kuntalaisille Mika Vanhatalo Rautjärvi 1. Ostopalveluissa käyttää mahdollisimman paljon omankunnan yrityksiä. 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten järkiperäistäminen Eksote liian kallis. Mikko Airas 1. Kunnan tulee pyrkiä käyttämään ulkoistetuissa palveluissa tuottajina paikallisia yrityksiä huolehtien, että palvelut ovat laadultaan hyviä ja laatukriteerit täyttäviä. 2. Pyrin pitämään huolta siitä, että lasten ja nuorten ääni tulee kuuluviin päätöksen teossa. Anna Helminen 1. Olemalla yrittäjämyönteinen, arvostamalla yrittäjyyttä, kilpailuttamalla avoimesti ja mahdollistamalla yritysten kehittymistä toimintaedellytysten luomisen kautta mm. kaavoitusasioissa. 2. Avoimuuden, tarkan taloudenhoidon ja osaamisen korostamista ja kehittämistä kaikessa toiminnassa ja erityisesti hankinnoissa. Jussi Honka 1. Yrityksen perustamisen, kehittämisen ja rahoituksen neuvontapalvelut helposti saataviksi. PK?sektori on hyvä työllistäjä. Matkailu! 2. Työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen ja luominen, joka osaltaan ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Matkailu! Marjut Kuvaja-Kukkonen 1. Palveluja mitä kunta ei itse pysty tuottamaan, yrittäjälle pitäisi antaa mahdollisuus pitää työllistämistuella olevaa työntekijaa pidenpään palveluksessa, kuin nykyisin, ennenkuin hänet pitää vakinaistaa. 2. Vammaisten, vanhusten asiat ovat tärkeitä asioita. myös hoitohenkilökunnan työssään jaksaminen on tärkeä asia. Muurahaisen toimitus ei tavoittanut Ruokolahdelta Mika Luukkosta eikä Jarmo Vesteristä. Helena Roiha 1. Tukemalla yrittäjää arjessa. 2. Kestäviä ratkaisuja ja paikallisten yritysten etua, esim. rahanvaihtopistettä matkailijoille, jos ruplia ei voi käyttää maksuvälineenä. Pasi Saajanlehto 1. Kunta on mahdollistaja ja kumppani. Kunta voi kaikella tapaa olla yrittäjän tukena ja eteenpäin potkijana. Kaavoitus, tontti, halli, toimitilat, yms. 2. Yritysvaikutusten arviointi, palveluseteli, palvelustrategia ja elinkeinopolitiikkaa. Kaikessa kunta asioissa pitää mennä elinkeinoedellä. Ansaitaan rahat ennen niiden jakamista. Lilla Saaristo 1. Kunnan tulee linjauksissaan ottaa huomioon yrittäjyys ja rakentaa mahdollisuuksia luoda ja ylläpitää yritystoimintaa. 2. Mielestäni on tärkeää tehdä työtä yhdessä yhteisen hyvinvoinnin eteen ja arvioida päätösten vaikutuksia inhimillisestä näkökulmasta realistisesti, kriittisesti ja innovatiivisesti. Veikko Sinisalo 1. Kunta voi tukea yrittäjää kaavoituksen avulla ja myötävaikuttamalla yritysten rahoitukseen. 2. Pyrin myötävaikuttamaan liikunnan, urheilun ja terveyden hankkeisiin lla. Kari Toivanen 1. Kunnan on kannustettava kuntalaisia yrittäjyyteen ja tarvittaessa luotava myös edellytyksiä aloittaville yrityksille, esim toimitilat, tontit jne. 2. Jatkaa edellisen valtuustokauden tarkantaloudenpidon jatkamista, positiivista asennetta, ei valittamalla vaan tekemällä.
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Ruokolahden Yrittäjien syysmatka Pohjois-Karjalaan Y rittäjien matka alkoi 14.9. Kukkakauppa Mimosan ja Katariinan kahvituvan edestä klo 7.00. Mukana oli kaikkiaan 27 yrittäjää ja yrittäjähenkistä ihmistä + kuljettaja. Matkan alussa oli esittely ja tutustuminen toisiimme. Matkalla kunnanjohtajamme Antti Pätilä kertoi Ruokolahden kunnan ajankohtaisista asioista. Samalla käytiin läpi n Seudun Kehitysyhtiön kuulumisia ja tietysti jokaisen yrittäjän esille tuomia asioita. Ensimmäinen vierailukohteemme oli metsäkoneita valmistava John Deere. Siellä nähtiin miten mittavaa toiminta on yrityksessä, jossa valmistetaan noin puolet Euroopan metsäkoneista. Seuraavina kohteinamme olivat Josekin ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitilat, joissa kuulimme heidän ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ja sen tärkeydestä. Asia, johon kiinnitimme huomiota, oli Josekin mukanaolo yrittäjäjärjestön hallituksessa. Kolmas tosi mahtava kohde oli Mantsi- nen Oy, jossa valmistetaan normaalia isompia nostureita. Paikalla oli yrityksen perustaja Veli Mantsinen. Hän kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, joka ei ollut niinkään helppo. Yrittäjän ajatuksiin ei ole oikein aina uskottu kaikilla tahoilla. Kova usko vie hyviin tuloksiin niin kuin kyseisen yrityksen kohdalla huomattiin. Olimme todella otettuja huomiosta kyseisen yrityksen vieraana. Illan vietimme aluksi ruokaillen ja sitten Dingoa kuunnellen Hotelli Kimmelissä. Lauantaiaamuna tutustuimme mm. Joensuun toriin ja paikallisiin tuotteisiin. Illemmalla tutustuimme vielä pitopalvelun toimintaan ja mahtavan pitopöydän antimiin Saarilan maatilamatkailuyrityksessä Polvijärvellä. Tutustuimme myös kohteen mittavaan eläinmäärään. Paluumatkalla hotelliin vierailimme lomakohde Huhmarissa ja saimme informaatiota yrityksen toiminnasta. Taisipa joku tehdä jo varauksia tulevaa kevättä varten. Sunnuntaina palailimme matkan tapahtumia kertaillen kohti Ruokolahtea. Pysähdyimme vielä Pajarinhovissa, missä saimme kuulla yrityksen toiminnan eri vaiheista omistajan kertomana. Saimme yhden pidennetyn viikonlopun aikana mitä parhaimman läpileikkauksen pohjoiskarjalaisesta yritystoiminnasta. Matti Jaatinen 9
10 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Myydään vanhoja APTEEKKI- PURKKEJA a 20 60 RAUTJÄRVI Asemanseudun Rautjärventie 86 puh. (05) 489 340 AVOINNA: ma pe 9 17 Hautaustoimisto Kukkien sidontapalvelu Hautakivimyymälä Matinkatu 3, 55100 Puh. 010 320 3990, 0400 559 035 asiakaspalvelu@ollonen.fi www.ollonen.fi Valmiina, paikoillanne, nyt liikunta- ja urheilumatkailu nousuun! Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Palkanlaskenta Vero- ja kausi-ilmoitukset Yrityksen perustamiset Toimistopalvelut Isännöinti Edullisesti ammattitaidolla Tili- ja Yritys Tuulia, Mustikkapolku 21, 55320 Rauha 040-765 7029/tilitoimisto, 044-210 8165/isännöinti, tilitoimisto@yritystuulia.fi, isannointi@yritystuulia.fi Yrittäjän vastuu Vetovoimaa matkailuun! hankkeen tiimoilta järjestetty seminaari keräsi Saimaan ammattikorkeakoulun tiloihin yhteen viitisenkymmentä alan toimijaa. Mukana oli toimijoita mm. liikunta-alan yrityksistä, yhdistyksistä ja järjestöistä. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti Rauha-Ukonniemi -alueen liikunta- ja urheilumatkailun kehittämiseen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rauha-Ukonniemi alueen rakentuminen antaa toimijoille uutta intoa sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarve uusille oheis- ja tukipalveluille kasvaa nopeasti. Nyt on nopean mietinnän paikka siitä, mitä erityisiä palveluja tulevaisuuden ryhmät tarvitsevat? Miten yritykset, yrittäjät ja eri sidosryhmät, kuten järjestöt ja yhdistykset, voidaan tehokkaasti kytkeä mukaan kokonaisuuteen? Miten palvelutarjonta myydään ja varataan? Lupa toimia eri tavalla Aalto-yliopiston innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki herätteli seminaariväkeä ajattelemaan asioita eri tavalla. Suomi voisi olla strategisen unelmoinnin suurvalta: vain näin selväjärkisten ja vaatimattomien ihmisten maassa pienikin unelma on merkitsevä kylmyys ja pimeys ovat meille ehdoton kilpailuetu, sanoi Tuulenmäki puheenvuorossaan. Kasvu syntyy siitä, että uudet ideat ymmärretään resurssien houkuttelukoneina. Resurssien houkuttimena voivat toimia unelmat ja tunteet. Anssi Tuulenmäki kehotti toimijoita tekemään jokaiselle idealle unelmaauditoinnin: onko ylipäätään ideoita ja oletko itse innostunut ideastasi? Ajattele isommin kuin yleensä ja toimi pienemmin kuin yleensä, eli pienennä kokeilukynnystä, kehotti Tuulenmäki. Kommenttipuheenvuoroissa haluttiin tietää enemmän Rauha-Ukonniemi alueen suunnitelmista ja tulevista toimenpiteistä sekä niiden aikatauluista. Kaivattiin myös vertailevaa tietoa esim. Vierumäen tai Pajulahden palveluista sekä toimintojen ylläpidon kustannuksista. n Kylpylän ja uuden urheiluhallin tarjoamat yhteiset mahdollisuudet nähtiin parantavan alueen vetovoimaisuutta. Liikunta- ja urheilumatkailun seuraava yhteinen kehittämisseminaari pidetään kevättalvella 2013. Kirjanpidot Tilinpäätökset Veroilmoitukset Palkanlaskenta Arvonlisäverot Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, 55120 Puh. 020 754 5270 info@miksa-tili.net Seuraava Muurahainen ilmestyy 20.2.2013 Muistathan yrittäjä, että eläkeikäkin joskus saavutetaan? yrittäjä on itse vastuussa oman eläketurvansa suuruudesta ja yrityksessä toimivien perheenjäsentensä eläketurvan järjestämisestä. Yrittäjän YEL (eläkevakuutus) on pakollinen. Kun yrittäjäeläke joskus 70 luvulla astui voimaan, olivat mielipiteet pienyrittäjien keskuudessa vähintäänkin ristiriitaiset. Muistan oman yrittäjätaipaleeni alkuvuosilta ne kiihkeät keskustelut kollegoideni kanssa, joita käytiin muka taas uuden yrittäjiä kurittavan lain voimaantulosta. Asenteet olivat ainakin pienyrittäjien joukossa aika sekavia. Jos en tuohon kaukaiseen niin se silloin tuntui eläkeikääni mennessä ole jo turvannut muilla keinoin elämääni ja taloudellista asemaani, niin turhaanhan tässä rehkitään. Niin olivat suuret puheet ja suuret luulot silloin. Hän joka osasi asettaa tulonsa mahdollisimman alas ja näin joutua maksamaan mahdollisimman pientä Yrittäjän on muistettava pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. eläkemaksua, hän oli onnistuja. Yrittäjäeläke oli ja on ansiosidonnainen ja yrittäjä ansaitsee oman eläketurvansa työllään. Nykyään asenteet ovat muuttuneet, yrittäjät valveutuneempia, ja ymmärtävät, että vain itse vastaavat omasta elintasostaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Mikä onkaan arjen käytäntö kentällä, tuolla yrittäjien kirjavassa viidakossa? Olen keskustellut muutaman pienyrittäjän kanssa heidän eläkeasioistaan ja kuullut surkeitakin tilanteita. Eräskin yksinyrittäjä kertoi tilanteensa toivottomuuden. Kun tulot ovat aina hänen mielestään olleet niukanlaiset, on se eläkemaksu aina ollut se maksu, mikä jää tiukan paikan tullen maksamatta. Lisäksi vakavan sairauden kohdatessa hän ei pystynyt työskentelemään ja tilanne vain paheni. Sairaus vei voimat, asiat jäivät hoitamatta ja maksut rästiintyivät. Tilanne karkasi käsistä. Tällä hetkellä hänen ilmoittamansa työtulo on 7.135 e ja siitä hän maksaa 1.677 e eläkettään. Hänen eläkkeensä tulisi olemaan n.300-400e/kk. Siinä on 40 vuoden uurastuksen eläketurva. Näitä vastaavanlaisia yrittäjiä on meillä Suomessa liian paljon. Osa heistä on ajautunut tilanteeseen omasta syystään, ehkä ajattelemattomuuttaan, mutta osa myös olosuhteiden vuoksi. Herättelen tällä kirjoituksellani teitä rakkaat yrittäjäystäväni huolehtimaan tulevaisuudestanne. Yrittäjän on muistettava pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan niin työvuosien aikana, kuin myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Nauttikaa elämästä, etsikää hyviä asioita, katsokaa tulevaisuuteen ja maksakaa kunnon eläkettä itsellenne. Syystalvisin terveisin paikkakunnan ex pyykkäri Anna-Liisa Tarvainen
Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 11 Tulossa Koskinäytöskausi 2013 varmistunut n kaupunki ja Fortum ovat päässeet sopimukseen vuoden 2013 koskinäytöksistä. Ensi kesän koskinäytöskausi on täysimittainen, koski kuohuu päivittäin 24.6. 25.8. klo 18. Lisäksi perinteiset kesänavaus 25.5. klo 18, Joulupäivä 25.12. klo 21 ja uusivuosi 31.12. klo 24. IBBF 2013 ohjelmistokasaus hyvässä vauhdissa Ensi kesän Big Band Festival pidetään 7-päiväisenä 28.6. 4.7.2013 välisenä aikana. Avausviikonloppu pyhitetään tuttuun tapaan kotimaiselle rockille, popille ja iskelmälle. Viikolla ohjelmistossa mukana myös perinteiset swing- ja bluesillat. Ilmaisia katukonsertteja on luvassa myös ensi kesänä. Nuorten työllistämishankkeelle jatkoa Tänä vuonna ensi kertaa kokeiltu nuorten yhden ikäluokan työllistämishanke jatkuu myös vuonna 2013. Työllistämisvuorossa ovat v. 1996 syntyneet nuoret. Hankkeen vetäjänä jatkaa Tommi Matikainen. Feel the Famous Spirit IBBF 30 v. -juhlakirja Hannu Hokkasen kirjoittama juhlateos sopii erittäin hyvin yrityslahjaksi tai vaikkapa pukinkonttiin. Kirjaa on myynnissä BB-festaritoimistossa, Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä Vuoksenniskan Infossa. Kirjan hinta on 49. Kymmenen kirjaa ostavalle 1 kaupan päälle. EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA YLI KUUDEN VUOSIKYMMENEN KOKEMUKSELLA ASUNTO OY RUOKOLAHDEN ÄIJÄNKOTI Liisanpolku 4 C Äijänkoti sijaitsee Rasilan keskustan palveluiden vieressä. Vapaana seuraavat asuntotyypit: Velattomat hinnat alk. 191.000 3h+k+s 2h+k+s 3h+k+s Varaa henkilökohtainen esittelyaikasi ja tule tutustumaan uusiin asuntoihin! Tervetuloa! Rakentaminen, myynti ja esittely: Hallituksen ehdotuksen mukaan asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa korotetaan 1.1.2013 alkaen 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Varainsiirtovero maksetaan asunnon velattomasta hinnasta. Vielä ehdit toteuttaa asuntokauppasi ennen veron korotusta! 2kpl 1kpl 1kpl Monipuoliset ja laadukkaat koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Teemaseminaarit 2013 Helmikuussa teemana Omistajanvaihdos, jatkoa syksyn tilaisuuksille Huhtikuussa teemana Franchising -yrittäjyys Lokakuussa teemana Liiketreffit Marraskuussa teemana Venäläinen asiakas Startti yrittäjyyteen tilaisuudet 2013 16.1.2013 13.3.2013 15.5.2013 18.9.2013 13.11.2013 Uutuutena Startti yrittäjyyteen -tilaisuus venäjäksi helmikuussa 2013 Kehy facebookissa. Käytykkäämässä. Nuorten työllistämishanke jatkuu 2013, nyt työllistetään 1996 syntyneet. Hyvä yrittäjä, ota yhteyttä Kehyyn ja työllistä nuori ensi kesänä. TAINIONKOSKENTIE 22 55100 IMATRA PUH (05) 6353 700 www.evalahti.com info@evalahti.com
12 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulussa 19. 21.10.2012 O ulussa vajaa 2000 yrittäjää saivat nauttia monenlaista ohjelmaa. Tanssikaupungissa päivät avattiin tietenkin tanssien ja Suomen Yrittäjien liittokokoukseen hallituksen tervehdyksen toi puolustusministeri Carl Haglund. Hänen puheessaan vilahtelivat valtion talouden tasapainottaminen ja aloitetut toimenpiteet, joilla kannustetaan yrittäjyyteen sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet palkata lisää työvoimaa. Puheessa puututtiin myös siihen ongelmaan, miten ihmiset saadaan vastaanottamaan työtä; työmarkkinoiden joustavuudesta, joka kannustaisi fi t. ja a tt ri.y paremmin ihmisiä töihin. Tässäkin asiassa ottaw ww, a lisää juhlista ke lu it vo malla muiden maiden onnistumisista esimerka ilt. sivu lkinnonsaajista kejä, mutta välttämällä heidän ke puheista ja pa epäonnistumisiaan epäo ep luodaan oma toimiva malli Suomeen. toim to Yrittäjille ja kaikille ihmisille niin Yrit tärkeästä asiasta kuin vuorovaikutärkeä tä tu tuksista meille kertoi ja näytteli omalla hauskalla ja savolaiseen tapaan lupsakalla tyylillään näyttelijä Ismo Apell. Hänen vauhdikas esityksensä toi hymyn jokaisen naamalle. Saimme kotiin viemisiksi paljon ajattelemisen aihetta ja käytännön taitoja niin töiä. st din tervehdy sa Carl Haglun as m le hin kuin vapaa-aikaankin. te un ku Täysi sali Yrittäjäpaneelissa kuulimme mielenkiintoisia näkökulmia kansainvälistymisestä, kasvuyrittäjyydestä sekä uskomattomia esimerkkejä tavoittaa unelmansa. Paneelissa olivat mukana ZEF Solutions Oy:n Jaakko Alasaarela, Kymppi Eristys Oy:n tj Johanna Koskelainen, Valkee Oy:n tutkimusjohtaja Juuso Nissilä ja R-taso Oy:n tj Tapio Törmänen sekä Bis13. 20 0..1 20. nesenkeli Sari Vaajanen. 18 elä-karjalaan Tervetuloa Et Hyvä Suomi = kaikki yrittäviä ja paljon yrittäjiä Näin lausui yrittäjille Presidentti Niinistö juhlapuheessaan lauantai-illan Juhlagaalassa. Presidentti Sauli Niinistö puhui myös yrittämisestä niin urheilussa, vaaleissa kuin meidän ammattitermistössäkin ja ihmetteli yrittääkö yrittäjä yrityksessään aina vain? Eikö se ole pikemminkin suorittamista ja toteuttamista. Ei hän nyt ihan suoraan ehdottanut, että näiden päivien oikea nimi olisi Toteuttajien suorittajapäivät, ivät, mutta sellaisen nimen kuitenkin lausui. ui. Hieno, kannustava ja rento puhe sai raikuikuvat ja pitkä aplodit juhlayleisöltä. Juhlagaalassa jaettiin myös Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Palkinnot tänä vuonna saivat keravalainen Verman, orimattilalainen Keraplast Oy, oululainen Koodiviidakko Oy ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab. Juhlaillallisen aikana yrittäjäpäivien vahdinvaihto tapahtui tyylikkäästi Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan. Etelä-Karjalan Yrittäjillä Upea Etelä-Karja lan Yrittäjien es oli Oulussa hieno esittelyittelyosasto. osasto, jossa rajamiehiksi ja - naisiksi pukeutuneet reippaat opiskelijat täyttivät vieraiden kanssa viisumihakemuksia ensi vuoden Yrittäjäpäiville tänne Etelä-Karjalaan ja tarjoilivat Wiipurinrinkeleitä vieraille. Meillä onkin ensi vuonna 18. 20.10.2013 näytön paikka saada vieraat viihtymään täällä ja ylittämään rajansa teewiipurinrinkele iden pussitustal mamme mukaan. koot.