TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA Valtuuston seminaari 24.-26.9.2013 Mari Frostell
EUROALUEEN KESKEISIÄ ENNUSTEITA 2011 2012 2013E 2014E BKT, määrän muutos, % 1,5-0,6-0,5 1,0 Inflaatio, % 2,7 2,5 1,5 1,5 Työttömyysaste, % 10,2 11,4 12,2 12,2 Vaihtotase, % BKT:sta 0,1 1,3 2,4 2,5 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta Julkinen velka, % BKT:sta -4,1-3,7-2,9-2,7 88,0 92,7 95,5 96,0 Lähde: IMF, Eurostat, OP-Pohjola-ryhmä
SUOMEN TALOUS KESKEISIÄ ENNUSTELUKUJA 2011 2012 2013E 2014E BKT, määrän muutos, % 2,7-0,8-0,5 1,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,6 1,8 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,3 Vaihtotase, % BKT:sta -1,5-1,8-1,5-1,4 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta Julkinen velka, % BKT:sta -0,7-1,8-2,2-2,0 49,2 53,6 56,4 58,7 Lähde: Nordea Markets, talousnäkymät syyskuu 2013
SUOMEN TALOUS Lähde: Tilastokeskus, Neljännesvuositilinpito 2013, 2. vuosineljännes
KUNTATALOUDEN NÄKYMIÄ
KUNTIEN TALOUSKEHITYS Kuntatalous 2/2013: Vuoden 2012 tilinpäätösluvut kuntien ja kuntayhtymien osalta vahvistivat kuntatalouden olevan oletettuakin huonommassa kunnossa Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisvuoden 2,6 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon (n. -31 %). 84 kunnan vuosikate oli negatiivinen. 241 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi. Kuntien talouskehitystä painaa verotulojen vaatimaton kasvu ja menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kustannustason muutos vuodelle 2014 ennustetaan olevan hitaampaa maltillisen palkkaratkaisun ja inflaation hidastumisen takia. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.
KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN TOIMINTAMENOT JA VERORAHOITUS 1997-2017 KÄYVIN HINNOIN INDEKSOITUINA, 1997=100 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) Kuntaliitto
KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN VUOSIKATE, POISTOT SEKÄ INVESTOINNIT 1) 1991-2017, MRD. (KÄYVIN HINNOIN) (ARVIOT PAINELASKELMAN MUKAAN) Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.
KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN LAINAKANTA SEKÄ RAHAVARAT 1991-2017, MRD. (KÄYVIN HINNOIN) (ARVIOT PAINELASKELMAN MUKAAN) Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013.
Valtiovarainministeriö Kestävyysvajeeseen vaikuttavat rakenteelliset toimet 29.8.2013/Martti Hetemäki
Kestävyysvajeen hallinta ja kunnat Kestävyysvaje 4,7 % / BKT = n. 9,5 mrd.e Kuntien osuus n. 4 mrd.e = noin puolet Toimenpiteet 2014 2017 jo tehtyjen päätösten lisäksi: - Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen n. 1 mrd.e -Kuntien omat toimenpiteet, verotus, ICT yms. n. 1 mrd.e -Yhteensä n. 2 mrd.e Pidemmän aikavälin tavoite: - Julkisen palvelutuotannon tuottavuus + 0.5 % /v. Näin pienennetään kestävyysvajetta n. 1,4 % yksikköä = n. 2,8 mrd.e. - Kuntapalvelujen osuus julkisista palveluista n. 70 % = 2 mrd.e Tehtävät + velvoitteet + omat toimenpiteet + tuottavuus = 4 mrd.e Lähde: Kuntaliitto 2.9.2013
ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISIÄ TALOUDELLISIA LÄHTÖKOHTIA (1/2) Terveydenhuollon menojen BKT-osuus OECD:n vertailussa (2011) Suomen terveydenhuolto edelleen suhteellisen edullista Suomi 9,0 %, OECD keskimäärin 9,3 % Suomessa joka 11. euro pyörii terveydenhuollossa Suomessa BKT-osuus kasvanut 7,8 % -> 9,0 % vuodesta 1995 vuoteen 2011 (+15,4 %) Kuntien menoista sos-ter menot ovat n. 50 %, suurin yksittäinen menoerä Terveyshyödyn syntyminen
ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISIÄ TALOUDELLISIA LÄHTÖKOHTIA (2/2) Kustannukset / asukas / vuosi Kustannusten jakautuminen epäsymmetrinen; n. 5% väestöstä käyttää 50% palveluista Terveyspalvelut on makroekonominen ylellisyyshyödyke Maksuhalukkuus lisääntyy varallisuuden kasvaessa Käytössä olevilla voimavaroilla on saatava aikaan mahdollisimman paljon terveyshyötyjä voimavaroilla tuotetun terveysmäärän maksimointi
THL: TERVEYDENHUOLLON MENOT JA RAHOITUS 2011 Vuonna 2011 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 17,1 miljardia euroa. Reaalisesti terveydenhuollon menot kasvoivat 3,0 prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden menot olivat 3 165 euroa Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2011 oli 9,0 prosenttia. Tämä oli sama kuin vuotta aikaisemmin Erikoissairaanhoidon (6,0 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,6 miljardia euroa) menot muodostivat hieman yli puolet vuoden 2011 terveydenhuoltomenoista. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 4,4 prosenttia. Kasvu johtui erityisesti somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitomenojen noususta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitomenot pysyivät edellisvuoden tasolla. Perusterveydenhuollon menot nousivat vuoteen 2010 verrattuna 7,3 prosenttia. Tämä johtui etenkin perusterveydenhuollon avohoidon menojen kasvusta. Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 3.4.2013
TERVEYDENHUOLTOMENOJEN RAHOITUS VUOSINA 1995 2011 % 100 Työnantajat 90 80 70 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus 50 40 Avustuskassat 30 Kela 20 10 Kunnat 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 3.4.2013
TERVEYDENHUOLTOMENOJEN RAKENNE VUONNA 2011, % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
HUS:N TOTEUTUNEET KOKONAISKUSTANNUKSET JA POTILASMÄÄRÄ VUONNA 2012 22,00 % Kokonaiskustannukset, % 80 % kokonaiskustannuksista muodostui 22 % potilashoidon tapauksista Potilaiden lukumäärä, % * *) tarkoittaa laskutettuja hoitojaksoja ja käyntejä, ei yksittäisiä eri potilaita
TOTEUTUNEET TUOTERYHMÄKOHTAISET KESKIHINNAT 2007-2012
HUS:n jäsenkuntien maksuosuudet euroa/asukas 2008 2012 Deflatoitu 2012 rahanarvoon Kuntaliiton sairaalaindeksillä Tilastokeskus: väestö 31.12. Eur/asukas Euroa/asukas Muutos % vuoteen 2008 Muutos % ed. vuoteen 920 914,8 910 Muutos % 4 % 3 % 900 896,9 2,0 % 2 % 890 886,8 1 % 880 0,3 % 882,0 0,5 % 0 % 870 1,1 % 1,7 % 866,1 1,8 % 1 % 860 2 % 850 3,1 % 3,4 % 3 % 840 2008 2009 2010 2011 2012 4 %
HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet sairaanhoitoalueittain euroa/asukas 2008 2012 (sairaanhoitoalueiden kuntien keskiarvo, vakioimaton) Jäsenkunnat keskimäärin Porvoon sha Hyvinkään sha Lohjan sha TP2012 TP2011 TP2010 TP2009 TP2008 Länsi Uudenmaan sha Deflatoitu 2012 rahanarvoon Kuntaliiton sairaalaindeksillä. HYKS sha Tilastokeskus: väestö 31.12. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Euroa/asukas
Väestönmuutos prosentteina ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain 2012 vs. 2016 (keskimääräinen väestönlisäys vuosittain 1 % HUS-tasolla) Muutos % 25% 20% 15% 10% 5% 4,3 % 4,6 % 3,4 % 6,1 % 4,2 % 1,5 % 0% Lähde: Tilastokeskus 5% HYKS Länsi Uusimaa Lohja Hyvinkää Porvoo HUS yhteensä 0 14 v. 4,7 % 2,5 % 3,5 % 1,6 % 8,2 % 4,4 % 15 44 v. 2,9 % 2,7 % 1,1 % 0,5 % 4,2 % 2,5 % 45 64 v. 0,2 % 2,8 % 0,1 % 0,6 % 0,7 % 0,2 % 65 74 v. 15,4 % 12,0 % 22,1 % 21,2 % 18,1 % 16,6 % 75 + v. 16,4 % 12,8 % 18,7 % 21,0 % 14,5 % 16,8 % Väestön muutos yht. 4,3 % 1,5 % 4,6 % 3,4 % 6,1 % 4,2 %
HUS:N INVESTOINTISUUNNITELMA Valtuuston hyväksymien HUS konsernin johtamisen ja ohjaamisen pelisääntöjen mukaisesti talousarvion investointiosa ja investointien PTohjelmat valmistellaan kuntayhtymän johdon ohjauksella. Kaikki merkittävät hanketarpeet arvioidaan koko HUS:n näkökulmasta, ei vain investointia esittäneen yksikön tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Keskitetyn ohjauksen tavoitteet yhteiset valintaperusteet, tietopohja ja kannattavuusarviointi osaoptimoinnin välttäminen rakennetun/hankitun kapasiteetin hyvä käyttöaste; tehokkaat prosessit; tuottavuuden edistäminen yhtenäiset mitoitus ja laskentaperusteet sekä samat suunnittelu ja hankintavaiheiden prosessit, HUS standardit
INVESTOINTIEN KANNATTAVUUSARVIOINTI JA MUU PRIORISOINTI Investointisuunnitelman 2014 2017 uudet hanke esitykset on laadittu Invest for Excel tietojärjestelmän HUS sovelluksella. Uuden ohjelman avulla tarkennetaan ja kehitetään hankkeiden taloudellista arviointia ja lisätään tietoa investointien vuotuisista vaikutuksista toimintayksikön ja koko HUS:n talouteen (tärkeää myös taloudellisesti mahdottomien investointien osalta). Budjettikierroksella 2014 2017 uudet investointiesitykset luokitellaan kolmeen pääryhmään niiden strategianmukaisuuden, kiireellisyyden ja mm. laatu, toiminta ja talousvaikutusten mukaan. Kannattavuuslaskennan tulos on yksi valintaperuste. Investointikohtaisesti arvioidaan myös, mistä sen vaatimat lisätuotot suunnitellaan saatavan (jäsenkunnat/muut).
INVESTOINTIOHJELMAN 2014 2017 TYÖVERSIO 20.9. koko HUS 1 000 euroina 2013 2014 2015 2016 2017 YHT Alkuperäinen talousarvio 2013 Uusi lastensairaala omana hankkeena poistettu Sopeutusohjelma 2013 2016 Hallitus hyväksynyt 17.6.3013 Esitykset 2014 2017, priorisoimaton Uudet esitykset ja kesken olevien rahoitustarve 148 380 156 300 132 320 85 800 522 800 130 840 146 910 130 130 79 920 487 840 192 250 171 900 109 010 122 100 595 260 Työversio tilanteessa, tavoitteena 480 490 milj. 168 400 139 980 96 320 105 110 509 810 + Lahjoitus uuden lastensairaalan rakentamiseen 10 000 10 000 10 000 10 000 40 000 + Lisäksi kaudella valmistuvat HUS:n ulkopuolisen rahoituksen hankkeet (mm. HUSLAB, Hyvinkää) + Apotti hankkeen HUS osuudet (mikäli osittain lisenssihankintana, kustannusarvio avoinna) 293 000
INVESTOINNIT, POISTOT JA LAINASALDO Milj. euroa 350,0 300,0 250,0 2014-17 alustavasti priorisoidut investoinnit 509,8 milj. 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Investoinnit 83,0 109,2 113,1 94,7 115,8 130,0 168,3 137,3 98,3 105,9 Poistot 75,5 82,2 85,7 93,6 97,6 104,5 113,9 118,8 120,0 121,2 Lainasaldo 138,7 189,6 177,1 194,7 224,2 214,9 279,6 296,7 285,1 271,4
KORKOKULUJEN KEHITYS, ULKOISET LAINAT Milj.euroa Lainojen korkokulut Lainojen korkokulut, riskinäkökulma 8 6 4 2 0 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 ENN 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017
OMAVARAISUUSASTE Toteuma Ennuste 60 55 HUS:n tavoitetaso 2014 vähintään 35 % 50 45 40 35 30 25 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
TALOUS ON TOIMINNAN SEURAUS Talouteen vaikuttaminen edellyttää tekemisen ja resurssien muuttamista Resurssien käytön tehokkuus ja laadukkuus Johtamalla toimintaa johdat taloutta Aktiivinen puuttuminen poikkeamiin Sairaalan taloutta ohjataan pitkälti siellä missä hoitopäätökset ja työ tehdään Hyvästä toiminnasta seuraa hyvä talous, heikko talous on seurausta huonosta toiminnasta
HUS:N STRATEGIASTA 8.3. Johtamisjärjestelmän kehittäminen HUS:n johtamisjärjestelmässä johtamisvastuu ja toimivalta määritellään selkeästi. Toiminnan, henkilöstön ja talouden johtaminen on eri organisaatiotasoilla yksi kokonaisuus (yksijohtajajärjestelmä), joka perustuu tiedolla johtamiseen. Moniammatillisuus huomioidaan Terveydenhuoltolain 4 :n edellyttämällä tavalla.
OLETUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (1/2) Kuntien verotulojen vuosikasvuennuste vaatimaton tulevina vuosina Kuntaliiton arvio 2012-2013 2,2 % Nykyisellä työnjaolla jäsenkuntien maksuosuuksissa KORKEINTAAN vain inflaation suuruinen vuosittainen nousuvara (n. 1,5 % - 2,0 %)? Hinnoittelukäytännön täsmentäminen; opetuksen ja tutkimuksen kustannusten kohdentaminen
OLETUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (2/2) Potilaiden valinnanvapaus, kilpailun kiristyminen -> palveluiden laatu ja saatavuus hoitotakuurajojen puitteissa toimiminen -> vasteaikojen oleellinen lyhentäminen hyvä hintakilpailukyky Merkittävän korjausvelan johdosta tulevien vuosien investointitarpeet edelleen n. 120 M /vuosi, tilakustannusten osuus HUS:n kokonaiskustannuksista nousee Ulkoisen tulovirran KANNATTAVA kasvattaminen ja kapasiteetin käyttöasteen optimointi
HUS:n tuottavuuden kehitys edellisiin vuosiin verrattuna 2008-2012 2012 ja 1-8/20131 (somatiikka) Kokonaistuottavuus Henkilötyön tuottavuus 4,5 % 4,0 % 4,0 % 4,2 % 3,5 % 3,0 % 3,1 % 2,5 % 2,7 % 2,0 % 1,6 % 2,1 % 1,9 % 1,7 % 1,5 % 1,0 % 0,9 % 1,1 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 2008 2009 2010 2011 2012 1 8/2013 0,4 % 0,9 % miten suunta käännetään? 21.8.2013 Tulosalueiden johdon kokous 29.8.2013 32
TUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN LISÄÄMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Nykyisillä voimavaroilla on saatava enemmän aikaan toimintatapoja kehittämällä ja rakenteita uudistamalla Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja ja päätöksiä palveluverkosto Voimavarojen käytön tehokkuus ja kohdentaminen tehtyjen valintojen perusteella Joustavat toimintatavat / tuotantomallit ja henkilöstön liikkuvuus ml. työnjaolliset valinnat / ratkaisut Taloudellisen ajattelun ja kustannustietoisuuden vahvistaminen Laatu ja vaikuttavuus
TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA Valtuuston seminaari 24.-26.9.2013 Mari Frostell