PTL 11.06.2015 Dno 206/00.04.01/2015 73 Liite 1 SELVITYS VUODEOSASTOYHTEISTYÖSTÄ ESPOON KAUPUNGIN JA KIRKKONUMMEN KUNNAN KANSSA Selvityksen laatijat: Matti Lyytikäinen, Espoon kaupunki Juha Metso, Espoon kaupunki Jorma Teittinen, Espoon kaupunki Marjut Hovinen, Kirkkonummen kunta Liisa Ståhle, Kirkkonummen kunta
Luonnos/3.6.2015 Selvitys vuodeosastoyhteistyöstä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa 1. Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan vuodeosastohoidon nykyinen ja tuleva kapasiteetti Espoon kaupungilla on tällä hetkellä käytössä 218 terveyskeskustasoista vuodeosastohoitopaikkaa eli sairaansijaa. Espoon sairaalan uudisrakennukseen valmistuu yhteensä 270 yhden hengen potilashuonetta, joista 15 huonetta on suunniteltu palliatiivisen ja saattohoidon sekä 15 potilashuonetta psykogeriatrisen osastohoidon tarpeeseen. Lisäksi Jorvin kampuksen uuteen päivystyslisärakennukseen valmistuu 22 hoitopaikkaa päivystysosaston käyttöön, joten sairaalan kokonaiskapasiteetti on 292 hoitopaikkaa. Potilashoidon perusyksikkö on 15 yhden hengen potilashuoneen pienryhmä. Kolme tai vaihtoehtoisesti neljä pienryhmää muodostavat osaston, joten osastojen koko on joko 45 tai 60 sairaansijaa. Espoon kaupungin uuden toimintakonseptin mukaan sairaansijojen tarve olisi vuoteen 2025 mennessä nykyisen sairaansijamäärän suuruusluokkaa eli 218 sairaansijaa. Näin ollen Espoo voisi tarjota 74 sairaansijaa muiden kuntien käyttöön. Kirkkonummen kunnassa on arvioitu, että sairaalahoidon luonteen muutoksen ja hoitojaksojen lyhenemisen ja muiden ikäihmisten palveluissa tapahtuvien muutosten myötä sairaansijojen tarve tulisi olemaan vuoteen 2025 mennessä 40 sairaansijaa. Kirkkonummen terveyskeskussairaalan hoitojaksojen määrä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2014 noin 28 prosenttia. Hoitojakson keskimääräinen pituus on vastaavasti lyhentynyt vuoden 2009 noin vajaasta 4,5 viikosta noin vajaaseen 3,5 viikkoon (v.2014). Espoossa vastaavasti hoitojaksojen määrä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2014 noin 44 prosenttia. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni 5 viikosta vajaaseen kolmeen viikkoon. Koko Suomessa hoitojakson keskimääräinen pituus oli vuonna 2013 yleislääkärijohtoisissa tksairaaloissa noin 2,5 viikkoa ja erikoislääkärijohtoisissa tk sairaaloissa vajaa kaksi viikkoa (THL:n raportti 8/2015). Vuonna 2013 Kirkkonummella hoitojakson pituus oli kolme viikkoa ja Espoossa 3,5 viikkoa. Hoitojaksojen ennakoidaan lyhenevän tulevaisuudessa merkittävästi, mikä merkitsee, että sairaansijoja ei tarvita niin suurta määrää kuin aiemmin on arvioitu. Liitteenä tietoja molempien kuntien tk sairaalahoidon hoitojaksojen kehityksestä sekä tk- sairaalassa hoidettavien asiakkaiden määristä ikäryhmittäin sekä eripituisten hoitojaksojen määristä. Ikäihmisten määrä vuonna 2014 ja arvioitu määrä vuonna 2025 Espoossa ja Kirkkonummella Espoo Kirkkonummi V. 2014 v. 2025 v. 2014 v. 2025 (til.) v. 2025 (oma) 65 74 v 21701 25497 3501 4048 4252 74 v 13282 25342 1773 3765 3545 Yhteensä 34983 50839 5004 7813 7797 Jorvin sairaalassa toimii tällä hetkellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys ympärivuorokautisesti. Kirkkonummella on lisäksi perusterveydenhuollon kiireellinen ensiapuvastaanotto kaikkina viikonpäivinä klo 8-22. Molemmista potilaita ohjataan Kirkkonummen terveyskeskuksen vuodeosastoille hoitoon. Päivystysaikana tutkimusmahdollisuudet Kirkkonummella
ovat niukat ja osa potilaista joudutaan lähettämään Jorvin päivystykseen, josta potilaat palaavat tutkimusten jälkeen Kirkkonummelle vuodeosastolle. Jorvin yhteispäivystys keskittyy akuuttihoitoon ja yhä useammin potilaat tulevat päivystyksestä suoraan vuodeosastolle kaikkina vuorokaudenaikoina. Jorvin päivystys ohjaa espoolaiset potilaat tällä hetkellä pääosin Jorvin tiloissa oleville Espoon tk-osastoille. Puolarmetsän sairaala saa potilaansa erikoissairaanhoidon osastoilta. Kirkkonummen ja Espoon vuodeosastot ovat vielä 2000-luvun alkukymmenellä olleet monen vanhuksen pitkäaikainen koti kuten muuallakin maassa. Tämä on ollut epätarkoituksenmukaista. Kirkkonummella aloitettiin vuonna 2009 sairaalatoiminnan muutos akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Hoitoajat ovat huomattavasti lyhentyneet ja yhä useammin hoitojakso päättyy kotiutukseen omaan kotiin tai vaihtoehtoisesti pitkäaikaisen ympärivuorokautisen tuen tarpeessa oleville etsitään asumisvaihtoehto palveluasumisen piiristä. Myös Espoossa on purettu terveyskeskuksen pitkäaikaisvuodeosastohoitoa samaan aikaan. Sairaalahoidon tarve keskittyy eniten viimeisiin elinvuosiin, minkä vuoksi pelkät väestönkasvuluvut eivät kerro sairaalapaikkojen tarpeesta. 2. Selvitettävät vaihtoehdot 2.1 Vuodeosastohoidon hankinta 2.1.1 Nykyinen Kirkkonummen kunnan vuodeosastolla työskentelevä henkilöstö Yhteistyön lähtökohtana on, että vuodeosastojen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Espoon kaupungin palvelukseen. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta myös siirtyä muihin perusturvassa avoinna oleviin ja/tai avoimeksi tuleviin tehtäviin. Kirkkonummen terveyskeskustasoisessa sairaalassa on 25.5.2015 alkaen 40 sairaansijaa (kaksi osastoa: akuuttiosasto ja kuntoutusosasto). Henkilöstö ammattiryhmittäin on seuraava: Yht. Sairaansijaa kohden osastonhoitaja 2 0,05 sairaanhoitaja 18* 0,45 perushoitaja/lähihoitaja 18* 0,45 osastosihteeri 2 0,05 *2 lähihoitajan ja 1 sairaanhoitajan työpanos käytetään vuosilomien sijaistukseen. Perusturvan toimialan lääkekeskus toimittaa lääkkeet vuodeosastoille sekä vastaa ns. osastofarmasiasta. Vastaavasti perusturvan kuntoutuspalveluiden tulosyksikkö tarjoaa fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelua vuodeosastoille. Lääkäripalvelut tulevat perusturvan terveyspalveluiden tulosalueelta. Ko. henkilöstötyövuosien määrä on seuraava: Yht. Sairaansijaa kohden osastofarmaseutti 1.4 0,04 fysioterapeutti 2.6 0,07 toimintaterapeutti 0.25 0,01 terveyssosiaalityöntekijä 0.8 0,02 lääkäri 2 0,05 Kuntoutuspalvelut tuottaa puheterapian arvioinnit ja lyhyet konsultaatiot, mutta varsinaiset terapiajaksot on ostettu. Ruokahuolto- ja siivouspalvelut tuottaa kunnan yhdyskuntatekniikan toimiala. Siivoushenkilöstöä on osastoilla kahdeksan. Espoon sairaalan osastohoidon henkilökunta on eritelty seuraavassa taulukossa.
2.1.2. Nykyinen Espoon sairaalan henkilöstö Yhteensä sairaansijaa kohden hoitohenkilökunta 174 0,08 terapeutit 42 0,19 sosiaalityö ja jononhoito 5 0,02 lääkärit 20 0,09 2.1.3 Toiminnan sisällöllinen tarkastelu Tarkoituksena on tarpeen mukaisen sairaansijamäärän hankkiminen Espoon uudesta sairaalasta. Tämän hetkisen tilanteen mukaan määräksi on arvioitu noin 40 sairaansijaa. Mikäli sairaansijamäärän tarve suhteutetaan Kirkkonummen osalta vastaavalla tavalla, kuin Espoo on arvionut ( 218) omaa tarvettaan vuoteen 2025, olisi sairaansijojen määrä Kirkkonummen osalta vuonna 2025 noin 32-33 sairaansijaa. Espoo kehittää uudessa sairaalassa kokonaisvaltaisesti geriatrisia ja myös kotiin vietäviä palveluja mm. kotikuntoutusta, joka mahdollistaa kotiutuksen sairaalasta entistä lyhyemmän sairaalajakson jälkeen. Yhteistyötä Espoon uusi sairaala tekee Kirkkonummen kotihoidon ja Kirkkonummen kotisairaalan kanssa. Espoon sairaalan konseptiin sisältyy kotiin vietävä kuntoutus kotiutusvaiheessa. 2.1.4 Vuodeosastohoitoon siirtyminen Vuodeosastolle hoitoon voidaan Kirkkonummella siirtyä lähinnä seuraavista paikoista: Kirkkonummen oma tk päivystys (kiireellinen avovastaanotto) Jorvin yhteispäivystys erikoissairaanhoidon vuodeosastot (Jorvi, Töölö, Meilahti, Peijas, Lohja) Kirkkonummen ympärivuorokautiset hoivayksiköt Kirkkonummen terveysasemat kotihoito (säännöllisen kotihoidon asiakkaat). 2.1.5 Vuodeosastohoidon sisältö Espoon sairaalassa Espoon sairaala asemoituu ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskukseksi Jorvin kampuksella. Potilashoidossa tavoitellaan saumatonta integroitumista HUS:n palveluihin. Yhteiset hoitopolut rakentuvat jo toimivan lonkkaliukumäen lisäksi mm. aivoverenkiertohäiriöiden, haavojen ja vaikeiden käytösoireiden (psykogeriatri) hoitoon. Päivystysosaston toimintamalli on tehty yhteistyössä Jorvin päivystyksen kanssa. HUS tuottaa kaikki Espoon sairaalan potilashoitoon liittyvät ja niitä tukevat tukipalvelut. Espoon sairaalan uudisrakennukseen valmistuu yhteensä 270 yhden hengen potilashuonetta, joista 15 huonetta on suunniteltu palliatiivisen ja saattohoidon sekä 15 potilashuonetta psykogeriatrisen osastohoidon tarpeeseen. Lisäksi Jorvin kampuksen uuteen päivystyslisärakennukseen valmistuu 22 hoitopaikkaa päivystysosaston käyttöön, joten sairaalan kokonaiskapasiteetti on 292 hoitopaikkaa.
Potilashoidon perusyksikkö on 15 potilashuoneen pienryhmä. Kolme tai vaihtoehtoisesti neljä pienryhmää muodostaa osaston, joten osastojen koko on joko 45 tai 60 sairaansijaa. Osastot sijaitsevat rakennuksen 2 4 kerroksessa. Osastojen tilat on rakennettu muuntojoustaviksi. Espoon uuden sairaalan osastot on jaettu profiiliosastoiksi. Kukin osasto on samalla sekä profiloitunut että geneerinen, jolloin kysynnän vaihtelutilanteissa voidaan toimia joustavasti ja hoitopaikkojen käyttöaste saadaan optimaaliseksi. Osastojen profilointi perustuu resurssien käytöstä syntyvän synergiahyödyn ja sujuvan logistiikan tavoitteluun. Potilaita pyritään siirtelemään mahdollisimman vähän. Osastojen profiilit ovat ortopedinen kuntoutus, neurologinen kuntoutus, haavat, infektiot ja psykogeriatria. Potilaat tulevat osastohoitoon ja kuntoutukseen Jorvin päivystyksestä, HUS:n eri sairaaloista sekä pieneltä osin muista laitoksista ja kotoa. Espoon sairaalan päivystysosasto hyödyntää yhteispäivystyksen resursseja. Sinne ohjataan päivystyksestä lyhytaikaista, enimmillään viiden vuorokauden pituiseksi arvioitua hoitoa tarvitsevat potilaat. Päivystysosaston tavoitteena on viiveetön diagnostiikka, nopea hoidon ja kuntoutuksen käynnistäminen sekä nopea, tuettu kotiutuminen. Potilaiden hoito ja kuntoutus ovat kokonaisuus, jossa asiantuntijat työskentelevät tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään ja potilaan ja hänen läheistensä kanssa, yhteisissä tiloissa lähellä potilasta, tavoitteena toimintakyvyn palauttaminen ja arjessa pärjääminen. Sairaalassa on nykyaikaiset, kuntoutumista tukevat tilat ja laitteet. Toimintakykyä edistävää aktiivista aikaa lisätään osastohoidon aikana. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja tuloksia mitataan. Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaajana Espoon sairaala tarjoaa palveluja myös HUSJorvissa hoidossa oleville potilaille. Geriatrista arviota saatetaan tarvita esimerkiksi ikääntyneen ja muistisairaan potilaan hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Vastaavasti HUS-Jorvin eri alojen erikoislääkärit antavat konsultaatioapua Espoon sairaalan potilaille. Espoo ottaa vastuun palliatiivisesta ja saattohoidosta Jorvin kampuksella. Suunnitelman mukaan Jorvin sairaalaan ei perusteta erillistä palliatiivisen ja saattohoidon yksikköä, vaan Jorvin kampuksen potilaat käyttävät Espoon sairaalan tuottamia palveluita, mikäli Terhokodin palveluille ei ole tarvetta. Vastaavasti Jorvin sairaalan kipupoliklinikka palvelee myös Espoon sairaalan potilaita. Lähtökohtana on, että potilaan paras hoitopaikka on oma koti aina silloin, kun se on mahdollista. Sairaalahoidon kestoa lyhennetään nykyisestä edelleen. Keinoina ovat lyhyiden hoitojaksojen keskittäminen tehokkaasti toimivaan päivystysosastoon ja kotiin vietävän kuntoutuksen ja hoidon lisääminen. Yhteistyö Jorvin kanssa tulee olemaan hyvin tiivistä. Myös sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut hankitaan HUS:lta. Näitä ovat siivouspalvelut, ruokahuolto, välinehuolto, lääkekeskustoiminta, hoitotarvikevarastotoiminta sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut. 2.16. Kotiutuksen valmistelu/suunnittelu Kotiutus on yksi sairaalan kolmesta pääprosessista. Sairaalahoito rajoitetaan vain siihen tarpeeseen, kun potilas tarvitsee sairaalan seiniä ja siellä olevia resursseja. Kaikkien potilaita lähettävien yksiköiden on oltava valmiita ottamaan vastaan sairaalasta kotiutuvat potilaat ilman viiveitä. Kotiuttaminen käynnistyy jo hoitoon tulon yhteydessä. Kun toimintakyky sallii, potilas kotiutuu ja kuntoutuminen jatkuu kotiympäristössä sinne vietävien tukitoimien ja palvelujen turvin. Turvallinen kotiutuminen onnistuu hyvässä yhteistyössä potilaan, omaisten, kotihoidon ja sairaalan kesken. Jotta kuntoutuminen edistyy juohevasti myös kotiympäristössä, vastuunsiirrosta ja
jatkohoidosta on sovittava selkeästi ennen kotiutumista. Saumaton tiedonkulku on tässä avainasemassa. Jotta kotiutus voisi tapahtua nykyistä nopeammin, kotiin vietävää kuntoutusta tulee Kirkkonummella kehittää aktiivisemmaksi. Espoon sairaalan suunnitelmissa on, että alkuun kotiin vietävän kuntoutuksen resurssi tulee sairaalan kuntoutushenkilökunnalta. Kirkkonummen omin toimin on turvattava kuntoutumisen jatkuminen. 2.17. Muutoksen aloitusajankohta ja valmistelu Sairaalapalveluiden ostaminen Espoon uudesta sairaalasta on mahdollista aloittaa joko uuden sairaalan käynnistymisestä alkaen (esim. 1.1.2017) tai muuna yhteisesti sovittavana ajankohtana. Kirkkonummen kunnan siirtyvä henkilöstö on tarkoitus ottaa mahdollisimman varhain mukaan Espoon kaupungin uuden sairaalan käynnistämisen valmisteluun ja toteutukseen. Vastaavasti ikäihmisten palveluiden vastuuhenkilöt ovat tiiviisti mukana mm. siltä osin, kun kysymyksessä on sairaalan tulon, kotiutuksen ja jatkohoidon järjestämisen toimintatavat/käytänteet, jotta varmistetaan myös kirkkonummelaisten potilaiden osalta hoitoketjut saumattomiksi. Muutoksen toimeenpanoa, seurantaa, arviointia ja kehittämistä varten sovitaan työryhmä, jossa on mukana molempien osapuolten edustajat. 2.1.8 Kustannukset Espoon kaupungin terveyskeskussairaalan hoitopäivän nettokustannus oli vuonna 2014 355. Uuden sairaalan toimitilakustannusten lisäyksen vaikutus hoitopäivään on 97. Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyjen kustannusvaikutukset tarkentuvat neuvottelujen edetessä. Tavoitteena on kustannusneutraalit ratkaisut. Kirkkonummen tk -sairaalan keskimääräinen hoitopäivän nettokustannus vuonna 2014 oli 228,76. Espoon sairaalan keskimääräisen hoitojakson pituus on 19,75 päivää ja nykyinen nettokustannus 7012. Uuden sairaalan keskeisenä toiminnallisena tavoitteena on hoitojakson merkittävä lyheneminen nykyiseen verrattuna. Tämä laskee edelleen hoitojakson kustannuksia. Kirkkonummen vuodeosaston hoitojakson keskimääräinen pituus on 23,5 päivää ja nettokustannus 5376. Espoon sairaalan hoitopäivän hintaan sisältyy Kirkkonummen vuodeosastohoitoa enemmän erityisammattiryhmien työtä. Henkilöstömäärät ja mitoitukset hoitopäivää kohden on eritelty seuraavassa taulukossa. Kun vuodeosastohoitoa on tarkoitus jatkossa merkittävästi lyhentää, edellyttää se kuntoutukseen nykyistä huomattavasti suurempaa panostusta. Osastohoidon henkilökunta Espoon sairaalassa (218 sairaansijaa) Yhteensä sairaansijaa kohden hoitohenkilökunta 174 0,08 terapeutit 42 0,19 sosiaalityö ja jononhoito 5 0,02 lääkärit 20 0,09 Kirkkonummelle aiheutuisi näin ollen vuodeosastohoidon hankintakustannuksiksi vuodessa noin 6,269 miljoonaa euroa, mikäli hoitopäivien määrä vastaisi 40 sairaansijan kokovuotista määrää ja käyttöasteen olleessa 95 prosenttia. Mikäli tarve jäisi kuitenkin vain 33 sairaansijaan, vuosittainen kustannus olisi näin ollen 5,172 milj.. Jatkoneuvotteluissa tulee kustannusrakennetta vielä avata siten, että uuden sairaalan eri palvelut ja niiden kustannukset eriytetään riittävän selkeästi. Todennäköisesti nyt esitetyissä kustannuslaskelmissa hoitopäivän hintaan sisältynee jossain määrin
muiden hoitomuotojen (esim. geriatriset konsultaatiot, päiväkuntoutus ja poliklinikkatoiminta) kustannuksia kuin vain kuntouttavan vuodeosastohoidon ja siihen liittyvän kotiutuksen. Näin ollen voisi olettaa, että uuden sairaalan hoitopäivän kustannus jäänee pienemmäksi, kuin edellä esitettyjen tietojen valossa ilmenee. Jatkoneuvotteluissa tulee tähän asiaan pureutua. Oletettavaa on, että uuden sairaalan yhdessä HUS:n kanssa kehitettävät hoitopolut (esim. aivoverenkiertohäiriöt) alentanevat molempien kuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. 2.2 Tilojen vuokraaminen vuodeosastokäyttöön Mikäli Kirkkonummi haluaa integroitavan toiminnan sijaan tuottaa palvelut Espoon sairaalassa omana toimintana vuokraamalla tilat, tämä aiheuttaa runsaasti haasteita tukipalveluiden tuottamiselle ja myös johtamiselle. Osa sairaalan nykyisistä työntekijöistä tekee vain osan työstään sairaalassa, jolloin kulkeminen monen työpisteen välillä lisääntyy. Vuokratiloissa menetetään myös erilaistuneiden osastojen osaamisen varmentuminen. Lisäksi integraatio erikoissairaanhoitoon ei voi tapahtua samalla tavalla kuin Espoon ja HUS:n välillä, koska yksikön pienemmän koon vuoksi ratkaisuja joudutaan räätälöimään resurssien mukaan eri tavalla. Koska Espoo on Jorvin suurin asiakas, hyvien hoitoketjujen rakentaminen eri tavalla Kirkkonummen kanssa ei todennäköisesti tule toteutumaan. Tarkoituksenmukaisinta on ensisijaisesti yhteinen toiminta vuokraamisen sijaan. 2.2.1 Tilojen määrä Kirkkonummen tarvittava sairaansijamäärä on 40. Espoon uuden sairaalan osastot ovat 45 tai 60 sairaansijan osastoja, jotka jakautuvat 15 sairaansijan yksiköihin. Kirkkonummen tilatarve ei mahdu 30 paikkaan ja 60 paikkaa on liikaa tarpeeseen nähden. 2.1.2 Kustannukset Kustannustietoja ei ole käytettävissä. 2.1.3 Tukipalveluiden hankinta Lääkehoidon palvelut, siivouspalvelut, ruokahuolto, välinehuolto joudutaan kaikki sopimaan HUS:n liikelaitosten kanssa erikseen. Näiden tuottaminen omana toimintana ei ole mahdollista. 3 Yhteistyötä koskevan päätöksenteon aikataulu Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee uuden sairaalan kapasiteettia ja kuntien yhteistyöselvityksen tulosta 10.6.2015 kokouksessaan. Mikäli Espoon lautakunta katsoo tarkoituksenmukaisesti tarjota Kirkkonummelle mahdollisuutta hankkia 40 sairaansijaa Espoon uudesta sairaalasta ja/tai tarjota uuden sairaalan tiloja vuokralle, Kirkkonummen perusturvalautakunta linjaa 11.6.2015 sen, jatketaanko Espoon kanssa yhteistyötä palvelun hankintayhteistyönä vai tilojen vuokraamisen kautta kunnan järjestäessä palvelun itse. Mikäli Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi, että heillä ei ole tarjota kapasiteettia Kirkkonummelle, perusturvalautakunta toteaa tilanteen. Rinnan selvityksen kanssa kunnassa on valmisteilla hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmat, mitkä valmistuvat syyskuun aikana. Jos Espoon lautakunta päätyy yhteistyöratkaisuun ja Kirkkonummen perusturvalautakunta katsoo edellytykset yhteistyölle olevan, tulee lautakunnan päätöksen olla ehdollinen ottaen huomioon, mitä kunnanvaltuusto tulee päättämään marraskuussa 2015 hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmavaihtoehdoista. Mikäli Espoo katsoo, että sillä on tarjota sairaalakapasiteettia Kirkkonummelle, hyvinvointikeskushankkeen valmistelu jatkuu kahden vaihtoehdon pohjalta Kirkkonummella.
Hankesuunnitelmat (vaihtoehto I, hyvinvointikeskus ilman sairaansijoja ja vaihtoehto II, hyvinvointikeskus ml sairaansijat) on tarkoitus käsitellä 1.10 perusturvalautakunnassa ja kunnanhallituksessa lokakuun lopussa. Kunnanvaltuusto tekee marraskuun kokouksessa lopullisen päätöksen eli päätöksen siitä kumman vaihtoehdon mukaan hankkeessa edetään. Mikäli päätökseksi tulee vaihtoehto yksi, tiivistetään Espoon kanssa sairaansijojen hankintaan liittyviä valmisteluja (ml siihen liittyvä tarkempi päätöksenteko) lautakunnan 11.6.2015 linjaamalla tavalla. Ko. valmistelut ajoittunevat vuodelle 2015 ja vuoden 2016 tammi-toukokuulle. Yksityiskohtainen päätöksenteko ajoittuisi näin kevääseen 2016. Kustannusrakenteesta ja tarkentuneista kustannuksista pitää saada tarkempi ja kokonaisvaltaisempi käsitys siten, että tieto on käytettävissä perusturvalautakunnan kokouksessa 1.10.2015. Liitteenä taulukot Kirkkonummen terveyskeskussairaalan toiminnasta: TK-sairaalan asiakkaiden määrä ikäryhmittäin vuonna 2014 Vuotta LKM %-osuus yli 85 140 29,24 75 84 163 34,0 65 74 109 22,7 41 64 63 13,1 Alle 40 5 1 YHTEENSÄ 480 100 Alle 64-v. 68 14,2 TK-sairaalan hoitojaksojen kehitys vuosina 2009-2014 Vuosi Hoitojaksoja Hoitopäiviä / hoitojakso 2014 744 23,5 / n. 3,4 vko 2013 819 21,2 Hoitojakson kesto viikkoina 2012 862 18,8 2011 836 20,0 2010 659 26,8 2009 583 31,1 / n. 4,4 vko Eripituisten hoitojaksojen %-jakauma Jakson pituus / vrk %-osuus Jaksojen lukumäärä 0-9 50,8 368 10 29 30,4 220 30 89 11,8 85 90 179 4,6 33 180 364 2,4 17 YHTEENSÄ 100 723