LAUSUNTO 1 / 18 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA VUOSILLE 2011 2016 lausuu pyydettynä seuraavaa: Yleistä Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kannalta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2011 2016 on pääsääntöisesti hyvä ja kehittämisen painopisteet ovat oikeat. SAMOK näkee, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta. On osa globaalia vastuuta tarjota maksuton koulutus kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Koulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Koulutuspolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Koulutustarjontaa on suunnattava työelämän tarpeiden mukaisesti. Muutokset koulutuksen sisältöön ja määrään pitää tehdä työmarkkinoiden muutostarpeen perusteella, ei koulutusjärjestelmältä vaadittujen säästöjen pohjalta. On älyllisesti epärehellistä tarjota koulutusta siellä, missä ei ole mahdollisuuksia työllistyä tai hyödyntää saamaansa osaamista alalla. Tutkintokeskeisyyden sijaan tulisi painottaa koulutuksen tuottamaa osaamista. Tätä näkemystä tukee elinikäinen oppiminen, mikä on tärkeä toimenpide osana Suomi maailman osaavin kansa 2020 -projektia. SAMOK kiittää elinikäisen oppimisen saamaa huomiota ja painottaa sen olevan
LAUSUNTO 2 / 18 tärkeä periaate kansan osaamistason nostamisen ja koulutusjärjestelmän tehokkuuden kannalta. Erityishuomion kiinnittäminen maahanmuuttajien koulutukseen pääsyyn ja siten osaltaan syrjäytymisen ehkäisemiseen saavat kiitosta. SAMOK haluaa kuitenkin muistuttaa, että koulutuksessa hankittujen valmiuksien on annettava aito mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Myös demokratiakasvatuksen kehittäminen oppilaitoksissa ja sitä kautta saatavien kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen tarvittavien tietojen ja taitojen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuutta tulee parantaa siten, että kaikki ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat kuuluvat opiskelijakuntaan. SAMOK on erittäin tyytyväinen ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamisesta ja on pääsääntöisesti samoilla linjoilla kehittämissuunnitelman toimenpiteiden kanssa. Suurin huoli kohdistuu siihen, voidaanko uudistus toteuttaa onnistuneesti ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vastuuta tukien, kun ammattikorkeakouluille asetetut säästöpaineet ovat suuret. SAMOK katsoo, että työuria on pidennettävä hallitusohjelman mukaisesti alusta, keskeltä ja lopusta. SAMOK haluaa nostaa esille, että vertailussa muihin OECD-maihin unohdetaan liian usein se, että Suomessa käydään töissä opintojen ohessa muita OECDmaita enemmän ja työura alkaa faktisesti jo paljon ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Jotta opinnot olisi mahdollista suorittaa nopeammin ja täysipäiväisesti, SAMOK katsoo, että opintojen joustavuutta ja koulutusorganisaatioiden sisällä liikkumista tulee helpottaa ja opintotuki on sidottava indeksiin, vaikka taloustilanne heikentyisikin merkittävästi. Kehittämissuunnitelman haasteena on SAMOKin mielestä taloudellisiin resursseihin nähden ylimitoitetut tavoitteet. SAMOK vaatii, että suunnitelmakaudella tehdään laajaa ministeriöiden välistä yhteistyötä, jotta tavoitteet saadaan parhaiten toteutettua. SAMOK haluaa myös huomauttaa, että eri hallinnonalojen toimenpiteillä tulee olla yhtenäiset suuntaviivat. Kommentoimme alla tarkemmin kehittämissuunnitelmaa viitaten luonnoksen pää- ja alaotsikoihin, sekä suoraan toimenpiteisiin.
LAUSUNTO 3 / 18 Väestön koulutustaso ja osaaminen Väestön koulutustasoa nostetaan Toimenpide 1: Tavoite suomalaisista maailman osaavimpana kansana on erinomainen ohjenuora Suomen koulutuspolitiikalle. Osaamisen arviointiin tarvitaan kuitenkin muitakin mittareita kuin vain tietyn asteisen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta. Esimerkiksi PIAAC-tutkimus tulee antamaan suuntaa suomalaisten aikuisten perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimuksen tuloksia on hyvä hyödyntää aikuiskoulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Tämän lisäksi väestön koulutustason arviointiin tarvitaan jatkuvan kehittymisen mittaria. SAMOKin näkemyksen mukaan oman osaamisen kehittäminen aikuiskoulutukseen osallistumalla kertoo väestön osaamisesta paljon enemmän kuin tiettyyn ikään mennessä suoritettu tutkinto. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Toimenpiteet 2 5: Opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma puuttuu määrätietoisesti koulutuksellisen tasa-arvon kysymyksiin. Erityisesti eri ryhmien väliset koulutuserot on nostettu kiitettävästi esille. SAMOK korostaa, että mahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta, jolloin kaikilla on mahdollisuus opiskella juuri niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Korkeakoulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla riippumatta sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta. Koulutus pitää nähdä kaikkien oikeutena, ei yksilölle myytävänä tuotteena. Osa globaalia vastuuta on maksuttoman korkeakoulutuksen tarjoaminen kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Käynnissä oleva lukukausimaksukokeilu saatetaan loppuun saakka, ja sitä arvioidaan kriittisesti sekä laaja-alaisesti. Korkeakoulutuksen osalta tavoite vähennetään sukupuolten välistä eroa korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa nuorissa ikäluokissa vuoteen 2020 mennessä ja puolitetaan se vuoteen 2025 mennessä on kunnianhimoinen, mutta toivottava tavoite. Myös tavoitteet etnisen taustan merkityksen vaikutuksesta koulutukseen osallistumiseen, suorittamiseen ja keskeyttämiseen ovat kannustettavia, joskin vaikeasti mitattavia asioita. Nykyisen lain puitteissa etninen tausta on asia, jota ei voida tilastoida, ja äidinkielikin kertoo vain osatotuuden.
LAUSUNTO 4 / 18 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Koulutuksen tasa-arvovaikutusten arviointiin on hyvä kiinnittää huomiota, mutta se vaatii myös resursseja sekä arviointien tekijöiden kouluttamista, sillä hätiköiden tai asiantuntemattomasti tehty arviointi ei palvele tarkoitustaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi koulutuspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Kehittämissuunnitelmassa on ansiokkaasti osoitettu demografisen kehityksen mukanaan tuomat haasteet, mutta SAMOK kaipaa lisää konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Erityisesti läpäisytavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Tilastollisten tavoitteiden sijaan pitää asettaa myös laadullisia tavoitteita liittyen esimerkiksi työllistymiseen. Demografisen kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin voidaan vastata paitsi lisäämällä tuottavuutta, myös tekemällä Suomesta houkuttelevampi paikka ulkomaalaisille nuorille opiskella ja työskennellä. Huoltosuhteen heikkenemistä voidaan hidastaa merkittävästi, mikäli koulutus tarjoaa ulkomaalaisille mahdollisuuden hankkia työllistymisen kannalta riittävän kielitaidon. Käytännön toimenpide kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi olisi se, että kaikille Suomessa tutkinnon suorittaneille myönnettäisiin automaattista jatkoa oleskeluluvalle työn etsimistä varten. Toimenpide 6: Koulutukseen käytettävää kokonaisaikaa voidaan tehokkaimmin lyhentää kehittämällä opintojen ohjausta, aiemmin opitun parempaa tunnistamista ja tunnustamista sekä lisäämällä opintojen joustavuutta. Erityisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisella voidaan vähentää tarpeetonta päällekkäiskoulutusta ja siten nopeuttaa alaa vaihtaneiden valmistumista. Keskeistä on myös huolehtia opiskelijoiden terveydestä ja toimeentulosta opiskelukyvyn edistäjinä. Opintojen aikainen palkkatyö on huomioitava työurakeskustelussa. Nykyinen opintotuki mahdollistaa vain harvoin täysipäiväisen opiskelun, minkä takia opiskelijoiden on käytävä töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Keinotekoisten opintojen tehostamistoimien sijaan on syytä tarkastella opiskelijoiden opintoihin ja palkkatyöhön käytettyä kokonaistyöaikaa sekä helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista siten, että lisätään joustavia ja monimuotoisia opiskelumahdollisuuksia.
LAUSUNTO 5 / 18 Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti Elinikäistä oppimista edistetään Koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista voidaan parantaa paitsi kehittämällä koulutustarve-ennakointia, myös hyödyntämällä paremmin tutkinnon ja työkokemuksen tuomaa laaja-alaista osaamista suhteessa työmarkkinoihin. Myös vailla tutkintoa olevilla voi olla työmarkkinoiden arvostamaa osaamista. Toimenpide 11: Elinikäisen oppimisen saama huomio suunnitelmaluonnoksessa on ilahduttavaa. Elinikäinen oppiminen on tärkeää kansan osaamistason nostamisen ja koulutusjärjestelmän tehokkuuden kannalta. Koska koulutusjärjestelmän painopiste on siirtymässä aikuiskoulutuksen suuntaan, on erittäin tärkeää, että osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on toimiva osa koulutusta. On tärkeää, että opetushenkilökunnalle on tarjolla riittävästi koulutusta osaamisen tunnustamisesta ja tutkintojen osaamisperusteisuudesta. Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään Toimenpiteet 12 14: Erityishuomion kiinnittäminen maahanmuuttajien koulutukseen pääsyyn ja siten osaltaan syrjäytymisen ehkäisemiseen saa SAMOKilta kiitosta. Valmentavien opintojen lisääminen lukiokoulutukseen on hyvä askel, mutta koulutuksellisen tasa-arvon nimissä on muistettava myös se, että akateemiseen korkeakouluun suuntaavilla pitäisi olla mahdollisuus valmentaviin opintoihin samalla tavalla kuin ammatillisella korkeaasteella jo on. On myös selvitettävä syyt siihen, miksi nuoret eivät juurikaan osallistu maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielikoulutuksen tason parantaminen ja laajuuden lisääminen on hyvä tavoite, mutta tavoitetta pitää laajentaa siten, että koulutus antaa todelliset valmiudet osallistua niin yleissivistävään kuin ammatilliseenkin opetukseen. Nykyisen kotoutumislain puitteissa määritelty kielitaidon taitotaso B.1.1. kielitaso ei riitä sen enempää korkeaasteen kuin toisen asteen opintoihinkaan. Korkeakouluopinnoista puhuttaessa kielitaidon tulisi opintomenestyksen näkökulmasta olla vähintäänkin C1 tasolla. Pelkästään valmentavilla opinnoilla taitotasoa ei yksinkertaisesti ehditä nostamaan B.1.1. tasosta C1-
LAUSUNTO 6 / 18 tasolle. Siksi riittävien kielellisten valmiuksien harjaannuttaminen, siten että valmentavissa opinnoissa voidaan keskittyä kielitaidon hienosäätöön korkeakouluopintoja varten, tulee toteuttaa jonkin muun kuin korkeakoulun toimesta. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan Tavoitteena aktiivinen kansalaisuus Toimenpide 16: Suunnitelmaluonnoksessa oleva toimenpide, joka vahvistaa ammatillisen koulutuksen tutkintojen tarjoamaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamista nähdään hyvänä. Tiedot ja taidot, jotka kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen tarvitaan, tulee olla koko ikäluokalla hallussa. Toimenpiteet 17 20: Kirjaus, jossa turvataan työpaikkaohjaajien osaamista, on tärkeä ammatillisen koulutuksen laadun kannalta. On erittäin kannatettavaa kehittää työpaikkaohjaajien koulutuksia palvelemaan eri koulutusasteita. Kirjaus, jossa työelämän järjestöille luodaan mahdollisuus esitellä toimintaansa kouluissa, on myös kannatettava. SAMOK toivoo, että tämä toimenpide koskee myös ammattikorkeakouluja. Tämä tukee toimenpide 22:n kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia esitellä toimintaansa oppilaitoksissa. Myös toimenpide korkeakoulujen työelämäyhteyksien vahvistamisesta on hyvä ja kannatettava. Näiden toimenpiteiden lisäksi on toivottavaa, että esimerkiksi ESRrahoituksella voidaan vaikuttaa työelämän kehittämiseen. Toimenpide 21: Demokratiakasvatuksen kehittäminen oppilaitoksissa on erittäin kannatettava toimenpide. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia pitää vahvistaa lukion, ammatillisen koulutuksen ja peruskoulun oppilaskunnissa. SAMOK korostaa, että ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä on vahvistettava myös opiskelijakuntien asemaa siten, että kaikki ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat kuuluvat opiskelijakuntaan samalla tavalla kuin yliopistoissa opiskelevat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Tämä parantaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia eri oppilaitoksissa. Tällä toimenpiteellä turvataan resurssit opiskelijakuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
LAUSUNTO 7 / 18 Toisen asteen koulutus Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Rakenteita kehitetään Joustavat opintopolut Toimenpiteet 45 47: On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa pyritään parantamaan koulutusasteiden väliin putoavien ja tutkinnon suorittamisen jälkeen työttömäksi jäävien asemaa. Toimenpide koulutuksen kohdentamisesta niille nuorille, joilla tutkintoa ei vielä ole, on omiaan parantamaan nuorten mahdollisuuksia edetä opintopolulla tai päästä työelämään. Toimenpide 48: Toimenpide ohjauksen kehittämiseksi on erittäin hyvä ja tarpeellinen tilanteessa, jossa entistä suurempi osa nuorisosta on saatava koulutettua entistä pidemmälle. Erityisen tärkeinä luonnoksen toimenpiteinä nähdään lukio- ja ammatillisen koulutuksen hyvän ohjauksen kriteerit ja ohjaustyötä tekevien koulutuksen kehittämisen. SAMOK toivoo, että viimeksi mainittu toimenpide pitäisi sisällään myös täydennyskoulutusjaksoja nykyisille ohjaustyötä tekeville ja että tämä koskisi myös korkeakoulujen henkilökuntaa. Toimenpiteet 50 51: Toisen asteen koulutuksen tulee olla helposti saavutettavissa. Toisen asteen koulutuksella on erittäin keskeinen rooli alueen elinkeinoelämän tarvitsemien perusosaajien kouluttamisessa. Pienten lukioiden toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa kehittämällä etäopetusmenetelmiä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamisen tavoitteet ovat hyviä mutta niihin kaivataan selkeämpiä linjauksia tuloksellisuuden osuudesta koko rahoitukseen. Toimenpiteet 52 55: Ohjelmaluonnoksessa esitetty opintojen joustavuuden ja opiskelijan valintamahdollisuuksien lisääminen on erittäin hyvä tavoite. On kuitenkin muistettava, että todellisen joustavuuden tueksi on oltava riittävää ohjausta ja rahoitusmallit, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikkumisen eri koulutusorganisaatioiden välillä.
LAUSUNTO 8 / 18 Lukiokoulutus Lukion tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan Ylioppilastutkinnon kehittäminen Korkeakoulut ja tutkimus Rakenteellista kehittämistä vauhditetaan Toimenpide 57: Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelmien uudistamista koskeva toimenpide on hyvä ja kannatettava. Lukion opetussuunnitelmaan tulee lisätä ajanhallinta- ja opiskelutaitoja tukevia opintoja. SAMOKin teettämästä Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimuksesta käy ilmi, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyssä on suurimpia puutteita juuri ajanhallinta- ja opiskelutaidoissa. Opiskelukyvyn parantamisella voidaan nopeuttaa opintojen suorittamista ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Toimenpide 58 59: On hyvä, että ylioppilastutkintoa kehitetään. SAMOK pitää kuitenkin tärkeänä, että korkeakoulukelpoisuus on saavutettavissa pelkällä lukion päästötodistuksella ilman ylioppilastutkinnon suorittamista, kuten on nyt käytäntönä ammattikorkeakoulujen kohdalla. Lukion päättötodistus yhdistettynä korkeakoulujen järjestämiin soveltuvuuskokeisiin ja muihin kokeisiin antavat opiskelijavalinnalle hyvän pohjan. Toimenpide 60: Ylioppilastutkinnon maksullisuus on omiaan lisäämään koulutuksellista epätasa-arvoa. On hyvä, että maksuja pienennetään. Jos ylioppilastutkintoa ollaan tuomassa entistä pakollisemmaksi osaksi pyrittäessä korkeakouluihin, on maksut siinä tapauksessa poistettava kokonaan. Ylioppilastutkinnon kehittäminen siten, että vertailukelpoisuus paranee oleellisesti eri suorittamiskertojen välillä, koetaan vaikeana. Toimenpide 75: SAMOK on erittäin tyytyväinen ammattikorkeakoululainsäädännön uudistamiseen, jonka tavoitteiden kanssa SAMOK on pääsääntöisesti samoilla linjoilla. Erityistä kiitosta saa esitys muodostaa ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Hallinnon selkeyttäminen ja ammattikorkeakoulun autonomian lisääminen tukee ammattikorkeakouluja niille asetettujen tavoitteiden
LAUSUNTO 9 / 18 saavuttamisessa. Rahoitusvastuun siirtäminen kokonaan valtiolle nähdään myös hyvänä asiana. Toimenpide 76: Korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö on järkevää, joskin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisia tehtäviä tulee korostaa. Maakunnissa tulee olla aluekehityksen kannalta merkityksellistä koulutusta. Tästä huolimatta korkeakoulutus ei kuitenkaan ole lähipalvelu. Nuorten koulutus on järkevää keskittää pääkampuksille. Laajempaa aluevaikuttavuutta voidaan tukea aikuiskoulutuksen sekä tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnan keinoin. Lainsäädännöllä ei pidä luoda esteitä korkeakoulusektoreiden väliselle yhteistyölle. Toimenpide 77: SAMOK suhtautuu suopeasti korkeakoulu- ja oppilaitosrajat ylittävään tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien yhteiskäyttöön. SAMOKin näkemyksen mukaan tutkintojen väliset erot ovat koulutusten sisällössä ja niiden tuottamassa osaamisessa, ei rakennuksissa, joissa koulutus järjestetään. Toimenpide 78: Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen saa SAMOKilta lämpimän vastaanoton, mutta huolta aiheuttaa uudistamisen osuminen samaan aikaan säästövelvoitteiden kanssa. Rahoituksen uudistamiseen on tultava riittävä siirtymäaika, jotta ammattikorkeakoulut voivat ennakoida oman rahoituksensa uudistuksen yhteydessä ajautumatta maksuvaikeuksiin. SAMOKin näkemyksen mukaan esimerkiksi hallinnon tehostaminen ja korkeakoulujen profiloituminen eivät ole koulutuksen tavoitteita vaan niitä tukevia toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallien on vastattava tutkintokoulutuksen osalta toisiaan. Rahoitusmallien on palveltava myös molempien korkeakoulusektoreiden toisistaan eroavia tehtäviä. Toimenpide 79: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentäminen on perusteltua ikäluokkien pieneneminen huomioon ottaen. Myös ammattikorkeakouluilta vaadittavat säästöt on parempi hakea aloituspaikkojen vähentämisestä syntyvien rakenteellisten toimenpiteiden kautta kuin vähentämällä resursseja opetuksesta. Opiskelija opettaja-suhteen parantaminen on tavoiteltava kehitys säästövelvoitteista huolimatta. Toimenpide 82: SAMOK kaipaa selkeää lupausta ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta
LAUSUNTO 10 / 18 uudistuksen yhteydessä. Paitsi yksityishenkilöiden, myös yhteisöjen ammattikorkeakouluille tekemien lahjoitusten verovapaus on turvattava ammattikorkeakoulujen vakavaraisuuden parantamiseksi. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Työurien pidentämisen tavoite on tärkeä muun muassa valtiontalouden kestävyyden kannalta. Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa pyritään nopeuttamaan korkeakouluihin siirtymistä ja tutkintojen suorittamista, minkä tavoitteena on alentaa valmistumisikää sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Näyttää kuitenkin siltä, että vertailussa muihin OECD-maihin on unohdettu kokonaan opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana. Koska Suomessa opintojen ohessa töissä käyvien opiskelijoiden osuus on merkittävästi suurempi kuin muissa OECD-maissa, vertailu OECD-tilastoihin on harhaanjohtavaa. Töissä käymällä opiskelijat hankkivat uran kannalta tärkeää työkokemusta, nostavat vähemmän opintotukea ja antavat oman panoksensa yhteiskunnan ylläpitoon maksamalla veroja ja eläkemaksuja. Toimenpide 84: SAMOK vastustaa kiintiöiden käyttämistä opiskelijavalinnassa. Kiintiöitä asettamalla korkeakoulu ei saa valittua parhaita mahdollisia hakijoita, mikä voi huonontaa mm. korkeakoulutuksen laatua. Jos kiintiöt tulevat mahdolliseksi, korkeakoulujen pitää saada itse päättää niiden käyttöönottamisesta ja koosta. Kiintiö pitää pystyä asettamaan erisuuruiseksi esimerkiksi hakukohteittain. Jos kiintiöt päätetään ottaa käyttöön, on samalla luovuttava ns. pakkohausta. Tällä hetkellä lukiosta valmistuvat joutuvat hakemaan ammattikorkeakouluihin toimeentulonsa varmistamiseksi. Tämä johtaa siihen, että ammattikorkeakouluihin ajautuu heikosti motivoituneita opiskelijoita. Jos opiskelijat eivät enää voi vaihtaa alaa kiintiöiden takia, väärään opiskelupaikkaan päätyminen on resurssien hukkaamista ja voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen. Lisäksi korkeakouluille asetettua läpäisytavoitetta ei voida saavuttaa ilman pakkohausta luopumista. Ammattikorkeakoulutus sinänsä on erittäin tehokasta, minkä huomaa verratessa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen välisiä eroja läpäisyssä ja tutkintojen suoritusajassa.
LAUSUNTO 11 / 18 Toimenpide 85: Toimenpide 85 on erittäin hyvä ja kannatettava. Toimenpidettä ei tule nähdä suppeasti vain avoimien korkeakouluopintojen kautta tapahtuvana valintana, vaan opiskelijavalinnoissa tulee huomioida muukin osaaminen. Toimenpiteen ei tule vaikeuttaa henkilöiden, joilla on jo aikaisempia opintoja takana, liikkumista korkeakoulujen välillä. Tieto joustavista opiskelijavalintatavoista ja joustavasta siirtymisestä korkeakoulujen sisällä ja välillä tulee olla helposti saatavilla sekä hakijoille että opiskelijoille. Toimenpide 86 on erittäin kannatettava, mutta sen toteuttaminen tulee olemaan vaikeaa samalla kun korkeakoulutuksesta leikataan ja etenkin ammattikorkeakoulukentällä tapahtuu suuria muutoksia. SAMOK pelkää erityisesti laadun huononevan niissä koulutusohjelmissa ja yksiköissä, joissa tiedetään valojen sammuvan lähitulevaisuudessa. SAMOK vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä kiinnittämään koulutuksen laadun säilyttämiseen erityistä huomiota ammattikorkeakoulukentän uudistamisen yhteydessä. Korkeakoulujen rahoituksen tiiviimpi kytkeminen suoritettuihin opintopisteisiin ja tutkintoihin on lähtökohtaisesti hyvä asia. Tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet opinnoissa eivät heikkene tarpeettomasti. Laadukkaalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja vaikuttavuutta Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä annetuissa linjauksissa on paljon hyvää, mutta niihin kaivataan selkeämpiä rahoitusta koskevia linjauksia. Varsinkin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tukeminen rahoituksen keinoilla kaipaa konkreettisia lupauksia lisärahoituksesta. Erityistä kiitosta SAMOK haluaa antaa ammatillisten oppilaitosten roolin vahvistamisesta innovaatiojärjestelmässä. Toimenpiteet 90 ja 93: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä tutkimusyhteistyötä on tehtävä ensisijaisesti tukemalla korkeakoulujen omia tehtäviä. Näin ollen yliopistot vastaisivat perustutkimuksesta ja ammattikorkeakoulut soveltavasta tutkimuksesta. Tällöin korkeakoulut pääsisivät keskittymään vahvuusalueisiinsa ja päällekkäinen työ vähenisi. Toimenpide 91: Korkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitää olla alueen elinkeinoelämää tukevaa ja
LAUSUNTO 12 / 18 alueen tarpeisiin pohjautuvaa. SAMOK haluaa myös kannustaa korkeakouluja valtakunnalliseen, omaa tutkimus- kehitys- ja innovaatioprofiilia tukevaan yhteistyöhön yli sektorirajojen. Toimenpide 92: Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan pitää olla opetusta tukevaa ja sen pitää integroitua tiiviiksi osaksi opintoja. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat TKI-hankkeet ovat opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja työelämätietouden kehittymisen kannalta erinomaisia. Samalla myös opettajat voivat päivittää omia työelämätaitojaan. SAMOK kaipaa ammattikorkeakouluille lisävalmiuksia kansainvälistymisen edistämiseen. Suomen kansantalous on erittäin riippuvainen viennistä ja kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisestä. Siksi yritysten tukeminen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan keinoin kaipaa lisäresursseja. Toimenpide 94: Ammattikorkeakoulujen Tekes-rahoituksen lisääntyminen koetaan erittäin toivottavana kehityksenä. Myös hallitusohjelmassa suunniteltu t&k-vähennyksen käyttöönotto voi lisätä ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten välistä yhteistyötä. Toimenpide 95: Ammatillisen koulutuksen merkityksen vahvistamiseen osana innovaatiojärjestelmää on erittäin positiivinen kehityssuunta. Toisen asteen opiskelijoille ja henkilöstölle on luotava joustavat ja helposti saavutettavat mahdollisuudet hyödyntää korkeakoulujen innovaatiopalveluita ja niihin liittyviä koulutuksia. Tutkijakunnan osaamistason vahvistaminen sekä tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran edistäminen Toimenpide 103: Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille on SAMOKin näkemyksen mukaan tarpeellista luoda selkeä väylä tohtoriopintojen suorittamista varten tulevalla kehittämissuunnitelmakaudella. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon selkeä kelpoisuus tohtoriopintoihin tukee myös tavoitetta tohtorintutkinnon suorittaneiden paremmasta sijoittumisesta elinkeinoelämään.
LAUSUNTO 13 / 18 Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana SAMOK pitää kehittämissuunnitelmassa olevaa kansainvälistymisosiota melko vähäisenä. Kansainvälisyys mainitaan osin korkeakoulujen strategioissa, mutta aitoon kansainvälisyyteen suomalaisilla korkeakouluilla on vielä pitkä matka. On myös huomattava, ettei kansainvälistymistä voida mitata yksinomaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrällä, vaan on kehitettävä myös laadullisia mittareita. Lisäksi on mietittävä kriteereitä, jotka painottavat kansainvälistymisen monimuotoisuutta ja laatua. Mittareina voitaisiin käyttää esimerkiksi opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä työllistymistä sekä korkeakoulun tarjoamien kotimaisten kieli- ja kulttuuriopintojen tarjontaa. Korkeakoulut eivät edelleenkään hyödynnä koulutusviennin olemassa olevaa potentiaalia. Koulutusviennillä suomalaista osaamista viedään ulkomaille, ja samalla suomalainen osaaminen kehittyy ja lisääntyy. Koulutusvienti tukee kansallista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. SAMOK muistuttaa, että koulutusvientiä tulee arvioida säännöllisesti ja sen arvioinnissa on huomioitava opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Koulutusviennin näkökulmasta on myös oleellista, että ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Toimenpide 113: Tavoite siitä, että korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevia sisältöjä, on eriomainen. Opintoihin on sisällyttävä kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Kansainvälistymisjakso voi olla kurssi, ulkomailla suoritettava opiskelijavaihto tai harjoittelu. Kaikilla on oltava mahdollisuus kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuteen. Se paitsi edesauttaa kansainvälistymistä, myös tukee opiskelijoiden liikkuvuutta ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen hyväksilukemista, kun luottamus sopimuskorkeakouluun kasvaa.
LAUSUNTO 14 / 18 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen tavoitteet korkealla Toimenpiteet 114 115: Tavoite aikuiskoulutukseen osallistuvien osuuden nostamisesta on hyvä. SAMOK kaipaa kuitenkin selkeämpiä mittareita, jotta aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin seurata. Samalla voitaisiin myös seurata paremmin mahdollisten sukupuoli-, pohjakoulutus- ja ikäluokkaerojen vaikutusta koulutukseen osallistumiseen. Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan koulutustilillä Toimenpide 117: Koulutustilijärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeä keino parantaa väestön osaamista. Koulutustilin tavoitteet ovat kannatettavia, mutta myös korkeakoulujen järjestämän lisä- ja täydennyskoulutuksen on kuuluttava koulutustilin piiriin alusta alkaen. Koulutustilin tarkoitus on turvata jokaiselle kansalaiselle mahdollisuus hankkia omia tarpeitaan vastaavaa aikuiskoulutusta. Tämä tavoite ei SAMOKin näkemyksen mukaan toteudu ilman, että korkeakoulut ovat siinä mukana. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen on tärkeää etenkin opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta. On tärkeää, että koulutustili on käytettävissä myös korkeakoulujen aikuiskoulutuksessa ja oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. Toimenpide 125: Tämä toimenpide on erinomainen, sillä korkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa on selkeytettävä, jotta siitä saadaan nykyistä vetovoimaisempaa ja laadukkaampaa. SAMOK jää odottamaan mielenkiinnolla, minkälainen tähän liittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä tulee. Vaihtoehtoisesti voisi olla järkevämpää rakentaa vain jonkinlainen viitekehys siitä, minkälaisia koulutuspaketteja voi tarjota. Laadunvarmistusjärjestelmä saattaa osoittautua liian raskaaksi tarpeeseen nähden. Myös toimenpide 126 on kannatettava. Avoimet korkeakouluopinnot ovat tällä hetkellä hyvin hajanaisesti näkyvillä potentiaalisille opiskelijoille, eikä korkeakouluilla vaikuta olevan riittävää kiinnostusta laittaa niitä tarjolle. SAMOK toivoo, että tuleva
LAUSUNTO 15 / 18 Opettajat ja muu henkilöstö oppijan palvelukokonaisuus sisältäisi myös kootusti avoimet korkeakouluopinnot, jotta koko maan tarjonta olisi viimein löydettävissä yhdestä paikasta. Vastaavanlaisen palvelun rakentaminen työelämälle tarjottavista koulutuspaketeista ei olisi sekään huono idea. Luonnoksen toimenpide 128 on erittäin kannatettava. Erityisesti ammattikorkeakoulututkintojen antama osaaminen pitää ottaa paremmin huomioon kelpoisuusehdoissa. Osaava henkilökunta on korkeakoulun kaiken toiminnan laadun tae. Varsinkin ammattikorkeakoulukentän suurten muutosten aikana on pidettävä erityistä huolta henkilökunnan hyvinvoinnista. SAMOK kiittääkin toimenpidettä oppilaitosjohdon kouluttamisesta. Hyvällä pedagogisella ja muulla johtamisella koulutuksen laatu säilyy muutostenkin keskellä hyvänä. SAMOK pitäisi tärkeänä, että toimenpiteissä näkyisi nykyistä selvemmin opetus- ja kulttuuriministeriön olemassa olevat suunnitelmat kouluttaa korkeakoulujen johtoa muutoksien johtamisessa. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ikäluokat on koulutettava yhä pidemmälle, jotta pystytään vastaamaan potentiaaliseen työvoimapulaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien koulutusasteiden henkilökunnalla pitää olla entistä paremmat valmiudet kohdata erilaisia oppijoita ja ehkäistä syrjäytymistä. SAMOK pitää toimenpiteitä 132, 133, 134, 135 erittäin toimivina tätä silmällä pitäen. Toimenpiteessä 136 turvataan ammatillisen koulutuksen henkilökunnan mahdollisuuksia käydä työelämäjaksoilla, mikä on erittäin tärkeää. Tämän saman tavoitteen on koskettava myös ammattikorkeakoulujen opetushenkilökuntaa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen tarjoaman koulutuksen sisältöjä pitää kehittää siten, että ne tukevat opetushenkilökunnan pedagogista ja alakohtaista osaamista nykyistä paremmin.
LAUSUNTO 16 / 18 Koulutuksen arviointi ja ennakointi Perustetaan koulutuksen arviointikeskus Toimenpide 137: SAMOK pitää erittäin tärkeänä, että koulutuksen arviointikeskuksen perustaminen ei aiheuta muutoksia suomalaisen korkeakoulujen arvioinnin asemaan tunnustettuna ja arvostettuna eurooppalaisena arviointiorganisaationa. Koulutuksen arviointikeskuksen toiminnan suunnittelussa on alusta asti huomioitava korkeakoulutuksen arvioinnin kansainvälinen luonne siten, että yhteistyö tulee olemaan mahdollisimman helppoa. Myös opiskelijat ovat kokeneet Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tekemät laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit erittäin hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Myös korkeakouluilta auditoinneista saatu palaute on ollut positiivista. KKA:n nykyiset tehtävät tukevat korkeakoulujen toiminnan kehittämistä. Koulutuksen arviointikeskuksen perustamisen myötä tehtäviin ei saa tehdä muutoksia ilman sidosryhmien kuulemista. Toimenpide 139: SAMOKin mielestä on olemassa selkeä tarve laajalle, kaikki koulutusasteet leikkaavalle opintojen ohjauksen arvioinnille. Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut opintojen ohjausta edellisen kerran vuonna 2001, joten uudelle, tällä kertaa kaikki koulutusasteet läpäisevälle arvioinnille olisi tulevalla suunnitelmakaudella selkeä tarve. Opintojen ohjauksen kehittämisellä voidaan joustavoittaa siirtymistä koulutusasteiden välillä ja nopeuttaa opintoja. Määrällistä ja laadullista ennakointia yhteen sovitetaan Opintotuki Toimenpide 140: Tämä toimenpide on kannatettava. SAMOK haluaa kuitenkin muistuttaa, että Opetushallituksen lisäksi mm. korkeakoulut itse tekevät ennakointia sisältöjensä osalta yhteistyössä paikallisen työelämän kanssa. Ennakoinnissa tuleekin tehdä laajaa yhteistyötä, jotta olennainen tieto on kaikkien saatavilla ja ennakoinnin vaikuttavuus voidaan taata. Toimenpide 141: Opintotukijärjestelmää uudistettaessa on SAMOKin näkemyksen mukaan huomioitava seuraavat seikat. Opiskelijan toimeentulo on turvattava ensisijaisesti riittävällä opintotuella, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja takaa
LAUSUNTO 17 / 18 lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon. Opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisena ja siihen on tehtävä tasokorotus. Opintolainan nykyisiä elementtejä on kehitettävä paremmin velallista palveleviksi. Opintotuen taso Korkea-asteen opinnot ja opintotuki Toimenpide 142: On ensiarvoisen tärkeää, että opintotuen sitominen indeksiin toteutetaan, vaikka taloustilanne heikentyisikin merkittävästi. Mitä heikompi kansantalouden tila on, sitä vähemmän opiskelijoilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. Toimenpide 143: Opintotukeen on tehtävä tasokorotus, jotta päätoiminen opiskelu olisi mahdollista. Inflaatio on edellisen korotuksen jälkeen syönyt osan opintotuesta ja syö edelleen ennen indeksiin sitomista. Opintotuen asumislisän vuokrarajan korottaminen on oikean suuntainen toimenpide. Toisaalta toimenpiteellä on selkeitä inflatoorisia vaikutuksia opiskelijoiden vuokra-asumisen hintatasoon ja tätä kautta taloudellinen hyöty opiskelijoille jää vain väliaikaiseksi. Tämän ongelman ratkaiseminen on keskeistä opiskelijoiden toimeentulon parantamisen kannalta. Pelkkä opintolainan takauksen korottaminen on riittämätön toimenpide. Koko lainaelementtiä pitää kehittää velallista paremmin palvelevaksi ja opintolainaa taloudellisesti houkuttelevammaksi opintojen rahoitusmuodoksi. Opintotuen huoltajakorotuksessa on selkeä kansantaloudellinen hyöty: Korotettua opintotukea saava perheellinen opiskelija voi työnteon sijaan opiskella, valmistua ja siirtyä työelämään koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Opiskelijaperheen vanhemmista vähintään toisen on käytännössä oltava tällä hetkellä tavalla tai toisella työelämässä varmistaakseen perheensä toimeentulon. Toimenpide 148: SAMOK kannattaa opintolainajärjestelmän nopeaa arviointia. Mikäli nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä todetaan tehottomaksi, on järjestelmää kehitettävä velallista paremmin palvelevaksi siten, että järjestelmän taloudelliset kannustimen realisoituvat jo opiskeluaikana.
LAUSUNTO 18 / 18 Opintotuen muutoksenhaku Toimenpide 149: SAMOK kannattaa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteiden saantiehtojen täsmentäminen. Sen lisäksi pitäisi pohtia opiskelija-aterian enimmäishinnan ja ateriatuen kytkemisestä kiinteästi toisiinsa. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös se, miten opiskelija-aterioiden kustannuskehitys huomioidaan pitkällä tähtäimellä. Toimenpide 150: Maahanmuuttajille suunnattujen ammattikorkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten ottamien opintotuen piiriin on erittäin kannatettava toimenpide. Valmentaviin opintoihin myönnettävä opintotuki ei saa kuitenkaan vähentää tutkintoon johtavaan korkeakoulututkintoon myönnettyä opintotukea. Toimenpide 152: SAMOK kannattaa opintotuen muutoksenhakulautakunnan itsenäisen aseman korostamista. Erillisen lain säätäminen korostaa muutoksenhakuelimen riippumatonta asemaa muusta valtionhallinnosta. Muutos lisää muutoksenhakijoiden luottamusta valitusprosessin oikeudenmukaisuuteen ja selkiyttää opintotuen muutoksenhakulautakunnan asemaa. SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY Helmi Selamo puheenjohtaja Jani Hyppänen pääsihteeri Lisätietoja asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, etunimi.sukunimi@samok.fi asiantuntija Veli-Matti Taskila, 050 389 1013, etunimi.sukunimi@samok.fi asiantuntija Pauliina Savola, 050 389 1012, etunimi.sukunimi@samok.fi asiantuntija Antti Hallia, 050 389 1011, etunimi.sukunimi@samok.fi