Kuntien yhteistoiminta kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa Investointien rahoitus Käyttötalouden maksuosuudet Omaisuuden siirrot Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä
Yhteistoiminnan muodot kuntalaissa (76 ) Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä siten, että Tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta Tehtävän hoitaa kuntayhtymä Kunnan viranhaltijalle säädetyn tehtävän toimivalta annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi
Kuntien yhteistoimintamallit Yhteistoimintamallit Sopimusmallit Kuntayhtymämallit Muut yhteistoimintayhteisöt Liikelaitos Muu taseyksikkö Kuntalain mukaiset mallit Yhtiö Liittovaltuusto -malli Säätiö Kuntayhtymäkokous Laskennallinen -malli Osuuskunta Yhden toimielimen Laskenn. eriytys -malli Yhdistys Nettoyksikkö Seutuyhteistyökokeilulaki (560/02) Projekti/ yhteinen virka Seudullinen toimielin
Investointihankkeen rahoitus yhteistyönä Sopimuskuntamallit Ylläpitäjä-/isäntäkunta (= kunta joka merkitsee investoinnin hankintamenon taseeseensa) peruspääomasijoitus (kunnallinen liikelaitos) sisäinen antolaina (kunnallinen liikelaitos) investointimääräraha (muu taseyksikkö, laskennalliset mallit, projekti) yhdystilivelan siirto peruspääomaan (muu taseyksikkö) Muut sopimuskunnat rahoitusosuus (investointiavustus) antolaina
Investointihankkeen rahoitus yhteistyönä Kuntayhtymä/Yhtiö Jäsen-/osakaskunta voi antaa pääomarahoitusta Peruspääoma-/osakepääomasijoituksena Antolainana tai pääomalainana Rahoitusosuutena edellyttää, että yhtiö suorittaa kunnan tehtävää
Investointihankkeen rahoitus yhteistyönä: Säätiö/Yhdistys Kunta voi rahoittaa säätiön/yhdistyksen investointia Avustuksella, jonka kunta kirjaa toimintakuluksi Antolainalla Rahoitusosuudella edellyttää, että säätiö tai yhtiö suorittaa kunnan tehtävää
Käyttötalouden maksuosuudet kuntien yhteistoiminnassa (1) Kuntayhtymä ja muut yhteistoimintayhteisö mallit (yhtiö, säätiö, yhdistys) Osapuolet Kuntayhtymä, säätiö tai yhdistys Jäsenkunnat Yhtiö Osakaskunnat Maksuosuudet myyntituloa kuntayhtymässä, yhtiössä, säätiössä ja yhdistyksessä palvelujen tai tavaroiden ostoa jäsen- ja osakaskunnissa (Kainuun malli poikkeus?) = kuvaa tilaaja tuottaja -suhdetta
Käyttötalouden maksuosuudet kuntien yhteistoiminnassa (2) Taseyksikkö mallit (kunnan liikelaitos, muu taseyksikkö, laskennallinen eriytys) Osapuolet Ylläpitäjäkunta Taseyksikkö Muut sopimuskunnat Maksuosuudet myyntituloa taseyksikössä palvelujen tai tavaroiden ostoa kaikissa sopimuskunnissa = kuvaa tilaaja tuottaja -suhdetta
Käyttötalouden maksuosuudet kuntien yhteistoiminnassa (3) Nettoyksikkö malli Osapuolet = kuvaa tilaaja tuottaja -suhdetta Ylläpitäjäkunta Nettoyksikkö Muut sopimuskunnat Maksuosuudet muiden sopimuskuntien maksuosuudet nettoyksikön myyntituloa ylläpitäjäkunnan maksuosuus budjetoidaan nettoyksikön nettomenona muut sopimuskunnat käsittelevät maksuosuuden palvelujen tai tavaroiden ostona Menonsiirto malli *) ylläpitäjäkunta (l. isäntäkunta) muut sopimuskunnat muiden sopimuskuntien maksuosuudet kirjataan menonsiirtona ylläpitäjäkunta budjetoi vain oman osuutensa *) menonsiirto malli poikkeustapaus, pääsääntö on maksuosuuden kirjaaminen tuotoksi
Käyttötalouden maksuosuus: Tuottoerä vai menonsiirto? (1) KILA 1701/2003: Rahoitusosuuden kirjaaminen bruttoperusteisesti omana tuottoeränään on aina hyvän kirjanpitotavan mukaista Tuotoksi kirjaaminen pääsääntö myös yritysten kirjanpidossa Yksittäiseen menoerään kohdistuva avustus voidaan vaihtoehtoisesti käsitellä avustuksensaajan kirjanpidossa menonsiirtona Tilinpäätöksen liitetietoina tarpeellista ilmoittaa syntyneen bruttomenon määrä ja avustuksen osuus siitä erikseen Valittua menetelmää sovellettava johdonmukaisesti ja menetelmä ilmoitettava tilinpäätöksen laatimista koskevana liitetietona
Käyttötalouden maksuosuus: Tuottoerä vai menonsiirto? (2) Kuntajaoston lausunto 20/1997 Yhteistoiminnan maksuosuuden käsittely Menonsiirto voi olla perusteltua: kun toinen kunta tai yhteisö maksaa puolet tai enemmän yhteistoimintakustannuksista Myyntituotto: kun kunta vastaa itse pääosin toiminnan kustannuksista tai kun toiminnan kustannukset laskutetaan useammalta kunnalta Kirjaustapa voi riippua sopimuksesta jälkitilitykseen perustuva kustannustenjako ei kuitenkaan välttämättä edellytä menonsiirto menettelyä
Kunta välirahoittajana yhteistoiminnassa: Talousarviossa vai taseen toimeksiantoerissä? Pääsääntö on, että käsitellään talousarviossa avataan ao. palvelualueeseen kuuluva tehtävä vaikka toimintakate +/- 0 budjetoidaanko käyttöomaisuuden luonteisen hyödykkeen hankinta käyttötalous- vai investointiosaan riippuu omistusoikeuden siirtymisestä Vain selvät toimeksiantotehtävät merkitään taseen toimeksiantoeriin Esim. yhdistyksen toteuttama hankepäätös edellytti, että maksuliikenne kulkee kunnan kautta eikä kunta osallistu muutoin hankkeen rahoitukseen tai toteuttamiseen
Omaisuuden siirrot: Vastikkeeton omaisuuden luovutus kuntien yhteistoiminnassa Koskee ensisijaisesti sopimuskuntamallia mahdollisesti myös säätiötä ja yhdistystä Kuntayhtymässä ja yhtiössä siirrot pääsääntöisesti vastikkeellisia perus/osakepääomaosuutta vastaan Luovutettava omaisuus voi olla aineeton hyödyke (esim. ohjelmiston käyttöoikeus); aineellinen hyödyke (esim. kiinteistö, kalusto, laitteisto); sijoitus (esim. osuus, osake, lainasaaminen) Vastikkeetonta omaisuuden luovutusta käsitellään taseeseen merkityn omaisuuden osalta rahoitusosuutena tai avustuksena taseen ulkopuolisen omaisuuden luovutusta ei yleensä merkitä kirjanpitoon Luovutussopimus voi sisältää omistusoikeutta tai hallintaa rajaavia ehtoja (esim. palautusehto)
Vastikkeeton luovutus talousarviossa Luovuttavan kunnan talousarvio: Aktivoidun omaisuuden luovutus budjetoidaan investointiosassa Käyttöomaisuuden myyntitulona ja investointimenona (= muu pitkävaikutteinen meno) tai Aktivoitu omaisuuden luovutus budjetoidaan käyttötalousosassa Avustuksena yhteisöille tai merkitään lisäpoistona tuloslaskelmaosaan Vastaanottavan kunnan talousarvio: Saatu omaisuus budjetoidaan Investointimenona ja rahoitusosuutena (tulo) investointiosassa (=> budjettivaikutus 0)
Vastikkeeton luovutus ja arvonlisävero Kun vastaanottava kunta käyttää kalustoa ja varusteita vastaavassa toiminnassa kuin luovuttava kunta on kysymyksessä AlvL:n 62 :n tarkoittama liiketoiminnan luovutus sen jatkajalle, jolloin luovuttajan ei ole suoritettava arvonlisäveroa tavaran myynnistä tai omasta käytöstä Perustelu: Ennakkoratkaisu: Sisä-Suomen verovirasto (nro 02E18) ja KVL (nro 77/02) Kunnan ei tullut suorittaa arvonlisäveroa korvauksetta tapahtuvasta pelastustoimen kaluston ja varusteiden luovutuksesta.
Vastikkeellinen omaisuuden luovutus Sopimuskunta -mallissa vastikkeellinen luovutus käsitellään normaalina omaisuuden myyntinä Kuntayhtymä -mallissa omaisuus luovutetaan peruspääoman jäsenkuntaosuutta vastaan myös myynti mahdollinen Osakeyhtiö -mallissa omaisuus luovutetaan yleensä apporttina osakepääomaosuutta vastaan myös myynti mahdollinen Luovutettava omaisuus voi olla aineeton hyödyke (esim. ohjelmiston käyttöoikeus); aineellinen hyödyke (esim. kiinteistö, kalusto, laitteisto); sijoitus (esim. osuus, osake, lainasaaminen)
Vastikkeellinen omaisuuden luovutus talousarviossa: Kuntayhtymä -malli Luovuttavan jäsenkunnan talousarvio: Omaisuuden luovutus budjetoidaan investointiosassa käyttöomaisuuden myyntitulona ja investointimenona (= kuntayhtymäosuus) Jos luovutusarvo poikkeaa kirjanpitoarvosta budjetoidaan luovutustappio muuna toimintamenona ja luovutusvoitto muuna toimintatulona mikäli luovutustappio/-voitto on määrältään merkittävä tai sillä on olennainen vaikutus kunnan vuosikatteeseen, voidaan ne budjetoida satunnaisissa erissä vähäiset luovutustappiot voidaan merkitä poiston lisäyksenä Vastaanottavan kuntayhtymän talousarvio: Saatu omaisuus budjetoidaan investointimenona (investointiosassa) ja oman pääoman lisäyksenä (rahoitusosassa)
Vastikkeellinen luovutus ja arvonlisävero (1) Tavaroiden ja palveluiden myyntiä käsitellään verottomana AVL 62 :n mukaisessa liikkeen tai sen osan luovutustilanteissa. Tavaran myyntiä on vastikkeellinen luovutus (AVL 18 ) hyödykkeen sijoittaminen pääomapanoksena osakkeita tai osuuksia vastaan KVL:n ennakkoratkaisu (77/2002) liikkeenluovutus -säännöksen perusteella sopimustai jäsenkunnan vastikkeellinen kaluston ja varusteiden luovutus ja vuokraus alueelliselle pelastuslaitokselle käsitellään verottomana
Alv ja vastikkeellinen luovutus (2) Kiinteistön myynti on verotonta arvonlisäverolain (AVL) 27 :n nojalla. Myytyyn kiinteistöön kohdistuneista investoinneista (rakennus- ja perusparannuskustannukset) tehdyt arvonlisäveron palautukset on AVL 33 :n mukaan tilitettävä takaisin valtiolle viideltä vuodelta. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske vuosikuluihin kirjatuista kustannuksista tehtyjä alv-palautuksia. Kiinteistön ostajalle syntyy vastaavasti AlvL:n 130 :n mukainen oikeus palautukseen myyjän takaisintilittämistä veroista.
Alv yhteistoimintaan liittyvässä kiinteistöjen vuokraamisessa AlvL 27 Veroa ei suoriteta kiinteistön vuokraoikeuden luovuttamisesta AlvL 30 Kunta voi kuitenkin hakeutua kiinteistön vuokraamisesta verovelvolliseksi määrätyn kiinteistön tai sen osan osalta Verovelvollisuus edellyttää että vuokralainen on alv-velvollinen yritys tai kunta, kuntayhtymä tai valtio Verovelvollisuus edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvaksi tarkoitettuun vähennykseen tai palautukseen oikeuttavaan toimintaan Vuokraajan verovelvolliseksi hakeutumisen tarkoituksena on saada vähennys kiinteistön rakennus-, korjaus- ja ylläpitokustannuksiin sisältyvistä veroista kuntapalautusta kun ei voi saada verotta vuokrattujen tilojen kustannuksista (AlvL 130 ) Vuokralainen maksaa arvonlisäverollisen vuokran, johon sisältyvä vero on vuokralaiselle veron maksajana palautuskelpoinen
Kuntien yhteistoiminta: Jäsenkunnan osuus peruspääomasta eroamis- ja purkutilanteissa (1) Toimenpiteet erokorvausta määrättäessä Lasketaan kuntayhtymän nettovarallisuus Määritellään nettovarallisuutta alentavat ja korottavat tekijät Alentavia tekijöitä mm. Käyttöasteen aleneminen Käyttöomaisuushyödykkeen taseen mukainen käyttöarvo merkittävästi luovutusarvoa korkeampi Koko käyttöomaisuuden uudelleenarvostus tullee kysymykseen kuitenkin vain purkutilanteessa
Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä: Nettovarallisuuden laskenta 1) Lasketaan kuntayhtymän nettovarallisuus Kuntayhtymän tase 31.12. Vastaavat Pysyvät vastaavat 1000 Vaihtuvat vastaavat 300 Toimeksiantojen pääomat 30 Vastattavat 1330 Peruspääoma 500 Kertynyt ylijäämä 40 (Edellisen tilikauden ja tilikauden yli/alijäämä, investointivaraukset, poistoero) Pakolliset varaukset 70 Toimeksiantojen pääomat 30 Pitkäaikainen vieras pääoma 190 Lyhytaikainen vieras pääoma 500 1330 Nettovarallisuus = Vastaavat - (Pakolliset varaukset + Toimeksiantojen pääomatt + Vieras pääoma) NV = 1330 - (70 + 30 + 190 +500) = 540 + -
Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä: Nettovarallisuuteen tehtävät korjaukset 2) Määritellään nettovarallisuutta alentavat ja korottavat tekijät ja lasketaan korjattu nettovarallisuus Kuntayhtymän nettovarallisuus 31.12. 540 Käyttöasteen aleneminen tulosta heikentävä vaikutus 12 rahaa/vuosi tulosvaikutuksen nykyarvo (10 v, 4 %) - 100 Käyttämättä jääneen rakennuksen luovutustappio + tasearvo 48 - luovutusarvo 22-26 Korjattu nettovarallisuus 414
Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä: Korvauksesta päättäminen Korvaussäännöt Jäsenkunnan eroaminen Korjattu nettovarallisuus > Peruspääoma => Maksetaan vähintään jäsenkunnan osuus peruspääomasta Korjattu nettovarallisuus < Peruspääoma => Maksetaan enintään peruspääoman jako-osuutta vastaava osuus nettovarallisuudesta Kuntayhtymän purku => Maksetaan peruspääoman jako-osuutta vastaava osuus korjatusta nettovarallisuudesta
Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä: Esimerkki korvauspäätöksestä ja sen perusteista Päätöskriteerit Jäsenkunnan osuus peruspääomasta 10 % * 540 = 54 rahaa Jäsenkunnan osuus korjatusta nettovarallisuudesta 10 % * 414 = 41 rahaa Kuntayhtymäosuus jäsenkunnan kirjanpidossa = 55 rahaa Eroamisesta aiheutuvat haitat kuntayhtymän toiminnan jatkuvuudelle = 100 + 26 rahaa, josta eroavan kunnan osuus 13 rahaa (10 %) Täsmäytys: Osuus nettovarallisuudesta 54, josta vähennetään eroavan kunnan haittaosuus 13 = 41 rahaa Päätös Yhtymäkokous päättää maksaa 40 rahaa, tasasuuruisina erinä 4 vuoden aikana eron voimaantulosta
Jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä: Erokorvauksen vaikutukset kirjanpidossa Kuntayhtymässä Kirjataan: Peruspääoma an Rahoitus/vaihto/käyttöomaisuus 10 rahaa Peruspääoma an Muut velat 30 rahaa Jos korvauksen eroavalle jäsenkunnalle suorittaa kuntayhtymään jäävä jäsenkunta, ei kirjauksia kuntayhtymän kirjanpidossa Lasketaan peruspääomaosuudet uudelleen jäljellä olevien jäsenkuntien kesken Eroavassa jäsenkunnassa Kirjataan: Rahoitus/vaihto/käyttöomaisuus an Kuntayhtymäosuudet 40 rahaa Pysyvien vastaavien arvonalentumiset an Kuntayhtymäosuudet 15 rahaa Kuntayhtymään jäävissä jäsenkunnissa Arvonkorotuskirjaukset eivät perusteltuja vaikka jäsenkuntaosuudet peruspääomasta kasvavatkin. Mm. eroamisesta johtuvista haitoista johtuen arvonnousuun liittyy epävarmuutta.