Vuorovaikutuksen arviointiasteikko, GARF



Samankaltaiset tiedostot
Global Assessment of Relational Functioning scale GARF. Ilona Luoma LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri TAYS

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Perhearviointi. Kun perhe tarvitsee (tavallista enemmän) tukea

Ristiriidoista ratkaisuihin

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

University of Tampere University of Jyväskylä

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PERUSPILARIT

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kertausta aivovammojen oireista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Varhaiskasvatussuunnitelma

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

parasta aikaa päiväkodissa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Toimiva työyhteisö DEMO

Tervetuloa! Tampere Helsinki

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Sosiaaliset suhteet - ohje

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

PariAsiaa luentosarjan teemat:

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

Henkilöstö PARASuudistuksessa

Mitä nyt (4) What now?

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Adhd:n värittämä perhe-elämä

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Ammattieettisen lautakunnan toiminnasta. Turun psykologiyhdistyksen koulutustilaisuus Tuula Hynninen

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Transkriptio:

Ohjeet: Voit käyttää GARF-asteikkoa kuvaamaan perheen tai jonkin muun verkoston toimintaa jatkumolla, jonka toisessa ääripäässä on parhaalla mahdollisella tavalla toimiva ja toisessa päässä hajanainen, äärimmäisen huonosti toimiva vuorovaikutus. Asteikko vastaa rakenteeltaan sairauskertomukseen kuuluvaa GAS asteikkoa. Asteikko jakaantuu seuraaviin alaosiin: A. Ongelman ratkaisu = verkoston taidot yeisten tavoitteiden, sääntöjen ja rutiinien sopimisessa. Sen kyky sopeutua kuormittaviin elämäntilanteisiin, sen kommunikaatiotaidot ja ristiriitojen ratkaisutaidot. B. Rakenne = yksilöiden ja alaryhmien roolien ja rajojen selkeys, hierarkian olemassaolo ja toimivuus, liittoumat ja vallan jakaantuminen, tilanteiden hallinta ja vastuullisuus. C. Tunneilmapiiri = tunteiden luonne ja vaielualue, välittämisen laatu, empatia, osallistuminen, kiintymys ja sitoutuminen. Arvojen jakaminen, tunteiden vastavuoroisuus, kunnioitus ja arvostus. Sukupuolielämän onnistuneisuus. GARF-asteikkoa voidaan käyttää sekä kuvaamaan tämänhetkistä tilannetta että jonkin ajankohdan tai aikavälin parasta tai huonointa toimintaa. Käytä tarkkoja lukuarvoja kuten 45, 68, 72, aina kun mahdollista. Jos tietosi eivät riitä tarkempaan arvioon, käytä alueen keskiarvoa:,,,, 1. 81- Yleinen kuvaus: Vuorovaikutusverkosto toimii tyydyttävästi sekä siihen osallistuvien kertoman, että ulkopuolisten arvioijien näkökulmasta. A. Verkostolla on käytössään toimintamallit ja -tavat, jotka auttavat yksittäisten jäsenten arkisten tarpeiden tyydyttämisessä. Epätavallisten tilanteiden yeydessä löytyy joustavuutta ja eri jäsenet voivat tarpeen mukaan ottaa vastuuta. Satunnaiset ristiriitatilanteet tai kuormittavat muutokset ratkaistaan ongelmaläöisesti keskustellen ja neuvotellen. B. Roolien ja tarpeellisten teävien toteuttamisesta vallitsee yeisymmärrys. Eri alueiden päätöksenteko noudattaa vakiintuneita toimintatapoja ja kunkin alasysteemin yksilölliset ominaisuudet ja taidot on tunnistettu (esimerkiksi vanhemmat/puolisot, sisarukset ja yksilöt). C. Optimistinen, tilanteeseen sopiva tunneilmapiiri vallitsee. Tunteita ilmaistaan vapaasti laidasta laitaan ja tämä hallitaan perheessä. Tunneilmapiiri on yleisesti ottaen lämmin ja huoleiva ja verkoston jäsenillä on yeiset, jaetut arvot ja käsitykset. Aikuisten jäsenten sukupuolielämä on tyydyttävää. 61- Yleinen kuvaus: Vuorovaikutusverkoston toiminta on jossain määrin epätyydyttävää. Ajan mittaan lähes kaikki vaikeudet ratkeavat ongelmitta. A. Arkirutiinit toimivat, mutta poikkeavat tilanteet aiheuttavat vaikeuksia. Osa ristiriidoista jää ratkaisematta, ne eivät kuitenkaan estä yeistoimintaa. B. Päätöksen teko onnistuu yleensä, mutta yksilöiden kontrollointi on usein tarpeettoman voimakasta tai tehotonta. Perheenjäsenten ja alasysteemien rajat ovat selkeät, mutta joskus jotakin alasysteemiä aliarvostetaan tai se joutuu syntipukiksi. C. Tunteita ilmaistaan monipuolisesti, mutta ajoittain esiintyy selvää tunteiden torjuntaa tai jännitettä. Lämpöä ja huolenpitoa löytyy, mutta verkoston jäsenten ärtyisyys tai turhautuneisuus häiritse niiden esille tuomista. 41- Yleinen kuvaus: Vuorovaikutusverkosto toimii satunnaisesti tyydyttävästi ja kelvollisesti, mutta huonosti toimivat ja epätyydyttävät sueet pyrkivät vallitsemaan. A. Ratkaisemattomat ristiriidat, jotka usein sotkeutuvat arkisin tilanteisiin, häiritsevä toistuvasti kommunikaatiota. Perheellä on merkittäviä vaikeuksia sopeutua stressitilanteisiin ja muutoksiin. B. Päätöksenteko on vain ajoittain toimiva ja tehokasta. Joko korostunut kaavamaisuus tai merkittävä rakenteiden puuttuminen on ilmeistä näissä tilanteissa. Toinen perheenjäsen tai jäsenten liittoutuma hukuttaa usein yksilölliset tarpeet. C. Tuskaisuus tai tehoton kiukku tai tunteettomuus häiritsee perhe-elämän onnellisuutta. Vaikka lämpöä ja tukea perheenjäsenille on jossain määrin saatavilla, se on usein epätasaisesti jakaantunut. Aikuisilla on usein vaikeuksia sukupuolielämässä. 21- Yleinen kuvaus: Vuorovaikutusverkosto on ilmiselvästi ja vakavasti häiriintynyt, tyydyttävät vuorovaikutustavat ja tilanteet ovat harvinaisia. A. Perheen/parin toimintatavat eivät vastaa yksittäisten jäsenten tarpeita. Joko niihin puututaan raa asti tai ne jätetään täysin huomiotta. Elämän kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset, kuten läemiset tai liittymiset, synnyttävät tuskallisia ristiriitoja ja vaikeasti siedettäviä epäonnistuneita ongelmanratkaisuja. B. Päätöksenteko on joko täysin itsevaltaista tai tehotonta. Perheen sisäiset rigidit tai hämmentävän epäselvät ja vaiuvat liittoutumat eivät arvosta tai huomaa lainkaan yksilön ainutlaatuisia ominaisuuksia. C. Yeinen elämä on vain satunnaisesti tyydyttävää. Toistuvaa vetäytyminen tai avoin vihamielisyys heijastaa merkittäviä ratkaisemattomia ja tuskallisia ristiriitoja. Aikuisten seksuaalielämän häiriöt ovat yleisiä. 1- Yleinen kuvaus: Vuorovaikutusverkosto on käynyt liian huonosti toimivaksi, jotta jatkuvuus ja yhdessäolo olisi turvattu. D. Perheen/parin arkisia rutiineja ei ole (säännönmukaisuus puuttuu esim. ruokailun järjestämisestä, nukkumisesta tai valvomisesta). Perheenjäsenet eivät yleensä tiedä missä toiset ovat, milloin he tulevat takaisin tai lähettävät. Perheenjäsenten välillä on niukasti toimivaa kommunikaatiota. E. Perheen/parin jäsenet eivät ole järjestäytyneet niin, että yksilön tai sukupolvien velvollisuudet tai vastuut olisivat tunnistettavissa. Verkoston tai alasysteemien rajoja ei voida tunnistaa tai päästä niistä yeisymmärrykseen. Perheenjäseniä uhataan tai vahingoitetaan fyysisesti tai he joutuvat seksuaalisen hyökkäilyn koeeksi. F. Epätoivo ja kyynisyys valitsevat, toisten tarpeisiin kiinnitetään niukasti huomiota. Perheenjäsenten keskinäinen kiintymyksen tunne, sitoutuneisuus tai huoli toisten hyvinvoinnista puuttuu lähes täysin. Tiedot ovat riittämättömät 1 KL 8.3.1

Yleinen tilanne 81- Vuorovaikutusverkosto toimii tyydyttävästi sekä siihen osallistuvien kertoman, että ulkopuolisten arvioijien näkökulmasta. 61- Vuorovaikutusverkoston toiminta on jossain määrin epätyydyttävää. Ajan mittaan lähes kaikki vaikeudet ratkeavat ongelmitta. 41- Vuorovaikutusverkosto toimii satunnaisesti tyydyttävästi ja kelvollisesti, mutta huonosti toimivat ja epätyydyttävät sueet pyrkivät vallitsemaan. 21- Vuorovaikutusverkosto on ilmiselvästi ja vakavasti häiriintynyt, tyydyttävät vuorovaikutustavat ja tilanteet ovat harvinaisia. 1- Vuorovaikutusverkosto on käynyt liian huonosti toimivaksi, jotta jatkuvuus ja yhdessäolo olisi turvattu. 1 2 KL 8.3.1

Ongelman ratkaisu Tarkoittaa: Verkoston taidot yeisten tavoitteiden, sääntöjen ja rutiinien sopimisessa. Sen kyky sopeutua kuormittaviin elämäntilanteisiin, sen kommunikaatiotaidot ja ristiriitojen ratkaisutaidot. 81- Verkostolla on käytössään toimintamallit ja -tavat, jotka auttavat yksittäisten jäsenten arkisten tarpeiden tyydyttämisessä. Epätavallisten tilanteiden yeydessä löytyy joustavuutta ja eri jäsenet voivat tarpeen mukaan ottaa vastuuta. Satunnaiset ristiriitatilanteet tai kuormittavat muutokset ratkaistaan ongelmaläöisesti keskustellen ja neuvotellen. 61- Arkirutiinit toimivat, mutta poikkeavat tilanteet aiheuttavat vaikeuksia. Osa ristiriidoista jää ratkaisematta, ne eivät kuitenkaan estä yeistoimintaa. 41- Ratkaisemattomat ristiriidat, jotka usein sotkeutuvat arkisin tilanteisiin, häiritsevä toistuvasti kommunikaatiota. Perheellä on merkittäviä vaikeuksia sopeutua stressitilanteisiin ja muutoksiin. 21- Perheen/parin toimintatavat eivät vastaa yksittäisten jäsenten tarpeita. Joko niihin puututaan raa asti tai ne jätetään täysin huomiotta. Elämän kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset, kuten läemiset tai liittymiset, synnyttävät tuskallisia ristiriitoja ja vaikeasti siedettäviä epäonnistuneita ongelmanratkaisuja. 1- Perheen/parin arkisia rutiineja ei ole (säännönmukaisuus puuttuu esim. ruokailun järjestämisestä, nukkumisesta tai valvomisesta). Perheenjäsenet eivät yleensä tiedä missä toiset ovat, milloin he tulevat takaisin tai lähettävät. Perheenjäsenten välillä on niukasti toimivaa kommunikaatiota. 1 3 KL 8.3.1

Rakenne Tarkoittaa: yksilöiden ja alaryhmien roolien ja rajojen selkeys, hierarkian olemassaolo ja toimivuus, liittoumat ja vallan jakaantuminen, tilanteiden hallinta ja vastuullisuus. 81- Roolien ja tarpeellisten teävien toteuttamisesta vallitsee yeisymmärrys. Eri alueiden päätöksenteko noudattaa vakiintuneita toimintatapoja ja kunkin alasysteemin yksilölliset ominaisuudet ja taidot on tunnistettu (esimerkiksi vanhemmat/puolisot, sisarukset ja yksilöt). 61- Päätöksen teko onnistuu yleensä, mutta yksilöiden kontrollointi on usein tarpeettoman voimakasta tai tehotonta. Perheenjäsenten ja alasysteemien rajat ovat selkeät, mutta joskus jotakin alasysteemiä aliarvostetaan tai se joutuu syntipukiksi. 41- Päätöksenteko on vain ajoittain toimiva ja tehokasta. Joko korostunut kaavamaisuus tai merkittävä rakenteiden puuttuminen on ilmeistä näissä tilanteissa. Toinen perheenjäsen tai jäsenten liittoutuma hukuttaa usein yksilölliset tarpeet. 21- Päätöksenteko on joko täysin itsevaltaista tai tehotonta. Perheen sisäiset rigidit tai hämmentävän epäselvät ja vaiuvat liittoutumat eivät arvosta tai huomaa lainkaan yksilön ainutlaatuisia ominaisuuksia.. 1- Perheen/parin jäsenet eivät ole järjestäytyneet niin, että yksilön tai sukupolvien velvollisuudet tai vastuut olisivat tunnistettavissa. Verkoston tai alasysteemien rajoja ei voida tunnistaa tai päästä niistä yeisymmärrykseen. Perheenjäseniä uhataan tai vahingoitetaan fyysisesti tai he joutuvat seksuaalisen hyökkäilyn koeeksi. 1 4 KL 8.3.1

Tunneilmapiiri Tarkoittaa: tunteiden luonne ja vaielualue, välittämisen laatu, empatia, osallistuminen, kiintymys ja sitoutuminen. Arvojen jakaminen, tunteiden vastavuoroisuus, kunnioitus ja arvostus. Sukupuolielämän onnistuneisuus. 81- Optimistinen, tilanteeseen sopiva tunneilmapiiri vallitsee verkostossa. Tunteita ilmaistaan vapaasti laidasta laitaan ja tämä hallitaan perheessä. Tunneilmapiiri on yleisesti ottaen lämmin ja huoleiva ja verkoston jäsenillä on yeiset, jaetut arvot ja käsitykset. Aikuisten jäsenten sukupuolielämä on tyydyttävää. 61- Tunteita ilmaistaan monipuolisesti, mutta ajoittain esiintyy selvää tunteiden torjuntaa tai jännitettä. Lämpöä ja huolenpitoa löytyy, mutta verkoston jäsenten ärtyisyys tai turhautuneisuus häiritse niiden esille tuomista. 41- Tuskaisuus tai tehoton kiukku tai tunteettomuus häiritsee perhe-elämän onnellisuutta. Vaikka lämpöä ja tukea perheenjäsenille on jossain määrin saatavilla, se on usein epätasaisesti jakaantunut. Aikuisilla on usein vaikeuksia sukupuolielämässä. 21- Yeinen elämä on vain satunnaisesti tyydyttävää. Toistuvaa vetäytyminen tai avoin vihamielisyys heijastaa merkittäviä ratkaisemattomia ja tuskallisia ristiriitoja. Aikuisten seksuaalielämän häiriöt ovat yleisiä. 1- Epätoivo ja kyynisyys valitsevat, toisten tarpeisiin kiinnitetään niukasti huomiota. Perheenjäsenten keskinäinen kiintymyksen tunne, sitoutuneisuus tai huoli toisten hyvinvoinnista puuttuu lähes täysin. 1 5 KL 8.3.1