TAMPEREEN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v. 2013-2017 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEIDEN KUVAUS... 4 3 HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10 4 HOITOMENETELMÄT... 10 4.1 Peruskunnostus... 10 4.2 Maisemapellon perustaminen... 10 4.3 Rikkakasvien torjunta... 11 4.4 Pientareiden hoito... 11 4.5 Hoidon seuranta... 12 5 VILJELYKIERTOSUUNNITELMA... 12 Liite: Lohkokohtainen viljelysuunnitelma v. 2013 2
1 JOHDANTO Ympäristönhoito maaseutumaisin menetelmin on uusi mahdollisuus kehittää avoimia ja muita luonnonmukaisia viheralueita. Maisemakasvien viljely kaupungin pelloilla on toistaiseksi vähän hyödynnetty mahdollisuus. Maisemapellot elävöittävät maisemakuvaa ja tarjoavat elämyksiä ohikulkijoille. Peltoja hoidetaan maatalouden menetelmin, selvästi rakennettuja viheralueita edullisemmin. Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma on laadittu osana Tampereen kaupungin B- hoitoluokkien uudistustyötä ja ylläpidon ohjelmointia ProAgria Pirkanmaan toimesta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä agronomi, luomuneuvoja Sari Hiltusen kanssa. Työn tilaajana on Kaupunkiympäristön kehittämisyksikkö ja yhteyshenkilönä rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Tampereella 18.12.2012 Riikka Söyrinki maisemasuunnittelija, hortonomi (AMK) ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut 3
2 KOHTEIDEN KUVAUS Neljälle B-hoitoluokan kohteelle on laadittu maisemapeltojen hoitosuunnitelmat v. 2011 ja 2012. Tällöin ajatuksena oli, että maisemapeltojen rikkakasveja voidaan tarvittaessa torjua kemiallisesti, kuten yleinen käytäntö on muissakin kaupungeissa. Nyt halutaan kuitenkin kokeilla ja kehittää maisemakasvien viljelyä ilman kemiallisia torjunta-aineita. Viidelle B1 hoitoluokan kohteelle on laadittu viljelykiertosuunnitelma, jossa hyödynnetään jo laadittuja hoitosuunnitelmia sekä luomutuotannolle ominaista viljelykiertoa. Pohtolanpuiston maisemapellon satoa v. 2011. Viljelykierrossa mukana olevat kohteet, urakka-alueet ja pinta-alat: Kirkkosuo Kissanmaa 0,75 ha Seimenniitty Leinola 1,50 ha Kohmanpuisto Lielahti 2,00 ha Pohtolanpuisto Lielahti 0,60 ha Vihiojanpuisto Nekala 0,45 ha Ohessa maisemapeltoalueiden kohdekortit B-hoitoluokkien viherpalveluohjelmasta, josta käyvät ilmi alueiden perustiedot. 4
Viheralueen nimi KIRKKOSUO 2 Hoitoluokka B1 ja B3 Tunnus 1991-002 Pinta-ala 29130 m2 Kaavamerkintä VP ja VL, vk-2 Kaavan nro 7441 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Sotilaankadun ja Kirkonmäenkadun kulmauksessa sijaitseva niittyalue, jossa myös metsikköä. Maasto viettää melko jyrkästi pohjoiseen. Alueen eteläosa on avointa koiranputki- ja heinävaltaista vanhaa peltoa. Pellolla yksittäisiä puusaarekkeita. Muu alue on pitkälti kosteapohjaista ja rehevää, ja pitkälti puustoista. Kirkonmäenkadun varressa on erittäin tiheä lehtipuumetsikkö. Pohjakasvillisuutena rehevimmillä alueilla mm. vuohenputki, nokkonen, pelto-ohdake, mesiangervo ja takiainen. Avoin maisematila. Osa aluepuistoa (viheraluetyyppi 5), myös maiseman- ja luonnonhoitoaluetta (viheraluetyyppi 9, maisemapellot ja niityt). Paikallinen ekologinen yhteys. Alue rajautuu golfkenttään. Avoimuuden säilyttäminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Luoteisosan avoimen alueen niittomurskaus 1-2 krt kesässä. Muuta huomioitavaa Sijaitsee Ehyt-alueella. Alueen rajaus, metsikkö C1-luokkaan. Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Viettävä, aaltoileva ojaton peltoalue. - Sotilaankadun ja Kirkonmäenkadun reuna on ojaton. Jos alueella esiintyy märkyyttä, voisivat niskaojat olla tarpeen. 5
Viheralueen nimi SEIMENNIITTY Hoitoluokka B1 Tunnus 1895-013 Pinta-ala 15882 m2 Kaavamerkintä P ja URHEILUALUE Kaavan nro 1177 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Avoin niittypelto Kaukajärventien itäpuolella, kasvillisuutena mm. heinät, lupiini, mesiangervo ja vuohenputki. Pelto lähes tasainen, eteläosa kosteapohjainen. Puustosaarekkeita ja pensaikkoa Kaukajärventien varressa ja yksittäisiä puita pellolla. Avoin maisematila, kaunis maisemallinen kokonaisuus. Maiseman- ja luonnonhoitoaluetta (viheraluetyyppi 9, maisemapellot ja niityt). Kevyen liikenteen väylä ja tallattuja polkuja. Avoimuuden säilyttäminen. Tien varren puuston siistiminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Muuta huomioitavaa Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Lähes ojaton alue, alapäässä kaksi sarkaojaa. Pohjoisen puolen sarkaojan yläpuolella havaittavissa märkyysongelma. Olemassa olevien sarkaojien perkaus sekä ylimmän saran yläpuolelle tarvittaessa yksi sarkaoja lisää. 6
Viheralueen nimi KOHMANPUISTO 3 Hoitoluokka B3 Tunnus 2281-001 Pinta-ala 20879 m2 Kaavamerkintä VL-7 Kaavan nro 7747 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Yhtenäinen avoin peltoalue Tohlopinjärven rannan läheisyydessä. Pellon lajistona rehevän niityn lajeja kuten särmäkuisma, pietaryrtti, ojakärsämö ja hiirenvirna sekä peltorikkakasveja kuten pelto-ohdake ja pujo. Yksittäisiä pieniä puunvesoja, maasto osittain kumpuileva. Avoin maisematila. Aluepuiston (viheraluetyyppi 5) osa. Paikallinen ekologinen yhteys. Tallattu polku mutkittelee pellon läpi. Avoimuuden säilyttäminen. Puunvesojen poisto, jonka jälkeen niittomurskaus 1-2 kertaa kesässä. Niiton ajankohdalla ei merkitystä lajiston kannalta. Muuta huomioitavaa Rajaus kevyen liikenteen väylään asti. Alue soveltuu myös maisemakasvien viljelyyn. Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Ojaton, voimakkaat korkeuserot omaava alue. Metsänpuoleisen reunan raivaus. Rinteet savea, ja alavat notkelmat turvetta/eloperäistä maa-ainesta, esiintyy märkyyttä. Tarvittaessa kaivetaan kuivatusoja. 7
Viheralueen nimi POHTOLANPUISTO 3 Hoitoluokka B1 Tunnus 2482-007 Pinta-ala 6338 m2 Kaavamerkintä VL-5, le Kaavan nro 7614 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Asutuksen ympäröimä etelään viettävä avoin niittypelto. Lajistona mm. kannusruoho, hiirenvirna, pietaryrtti, peltovalvatti, valkoapila, puna-apila, rönsyleinikki ja paimenmatara. Lisäksi matalia puunvesoja. Avoin maisematila ja kaunis maastonmuoto. Kaupunginosapuiston osa (viheraluetyyppi 4). Kevyen liikenteen väylät reunustavat aluetta. Avoimuuden säilyttäminen ja maisemakuvan monipuolistaminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Muuta huomioitavaa Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Ojaton, viettävä pelto. Ei toimenpiteitä. Pohjoispuolisen asuinalueen pintavesien purku pellolle. Rummut kunnossa. 8
Viheralueen nimi VIHIOJANPUISTO-ORAS 1 Hoitoluokka B1 ja B3 Tunnus 1890-022 Pinta-ala 35370 m2 Kaavamerkintä VL Kaavan nro 7757 Nykytila Vihiojaa ympäröivä viheraluekokonaisuus Hallilantien länsipuolella. Alueen koillisosan peltolohkolla viljelyssä maisemakasveja, päälajeina hunajakukka, unikko ja auringonkukka. Luoteisosassa avoin nurmipeitteinen pelto. Ojan eteläpuoli on selvästi puustoisempaa aluetta, erityisesti kevyen liikenteen väylän läheisyydessä kasvaa runsaasti puustoa. Lounaisosan niityllä kasvaa nuoria puuntaimia. Pirkkalansillanraitin kulmauksessa kasvaa ruttojuurta, ja vieraslajeista tarhapiisku ja jättipalsami ovat levinneet ojan ympäristöön. Alueen eteläkärki on hoitamatonta joutomaata, johon asukkaat ovat tuoneet mm. risukasoja. Luonto- ja maisema- Avoin maisematila. Monimuotoinen ja laaja viheraluekokonaisuus. Maiseman- ja arvot, viherverkko luonnonhoitoaluetta, osa kaupunginosapuistoa (viheraluetyypit 7 ja 4, rannat, pienvesialueet ja kaupunginosapuistot). Erityisarvot Kaupunkiseudullinen ekologinen yhteys. Virkistyskäyttö Kevyen liikenteen väylät, penkkejä, silta ja eteläosan niityllä tallattu polku. Hoidon tavoite Avoimuuden säilyttäminen ja maisemakuvan monipuolistaminen. Ylläpito Maisemakasvien viljely koillisosassa erillisen suunnitelman mukaan. Avoimien niittyalueiden niittomurskaus 1-2 kertaa kesässä, ajankohdalla ei ole merkitystä lajiston kannalta. Vieraslajien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota. Muuta huomioitavaa Ohikulkija kertoi, että linnut söivät keväällä lähes kaikki auringonkukan siemenet. Kuivatuksen nykytilanne Ojaton, vanhat sarkaojien paikat näkyvissä. Lievästi viettäviä peltoja. Kuivatuksen toimen- Hallilantien varteen kaivetaan piirioja. Vihiojan varren raivaus edesauttaisi pintavaluntaa ojaan. pidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Uusien rakennettujen piha-alueiden vedet ja pintavalunta osittain peltoalueiden lävitse. 9
3 HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hoidon tavoitteena on ylläpitää ja kehittää avointa maisemaa. Maisemapeltokohteet sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla asutuksen läheisyydessä. Maisemapelto on näyttävä elementti kaupunkiympäristössä. Se ilahduttaa alueen asukkaita myös tarjoten mahdollisuuden poimia kukkia. Maisemakasvien viljelyllä pystytään myös torjumaan komealupiinia, joka vieraslajina ei ole toivottu kasvi niityillä ja pelloilla. Vihiojanpuisto kesällä 2011. 4 HOITOMENETELMÄT 4.1 Peruskunnostus Kohmanpuiston peruskunnostustarve arvioidaan keväällä 2013. Muilla kohteilla ei ole kunnostustarvetta. 4.2 Maisemapellon perustaminen Kyntö ja maanmuokkaus Alueet on kynnetty syksyllä Kohmanpuistoa lukuun ottamatta, joka kynnetään keväällä. Toukokuussa alueet äestetään. Odotetaan noin 2-3 viikkoa kunnes rikkakasvit taimettuvat. Tämän jälkeen rikkakasvit äestetään matalaan ja heti perään kylvetään. Pientareet jätetään muokkaamatta. 10
Kylvö Maisemakasvit tulee kylvää lämpimään ja kosteaan maahan, jotta ne lähtevät hyvin kasvuun ja näin rikkakasvit eivät saa ylivaltaa. Kylvö tehdään koneellisesti, tosin pienikokoisimmat kukkakasvien siemenet voidaan kylvää myös käsin. Pienikokoisten siementen kanssa väliaineena voidaan käyttää hiekkaa tai sahanpurua. Kukin laji kylvetään lajille tyypilliseen kylvösyvyyteen. Kylvettäessä on otettava huomioon, miten erikokoiset siemenet saadaan tasaisesti alueelle. Yleensä se tarkoittaa useampaa kylvökertaa, esim. ensin viljat 3-4 cm:n syvyyteen ja sitten pienisiemeniset lajit pintaan. Urakoitsija tekee omalla kylvökoneellaan kiertokokeen todellisen siemenmäärän tarkistamiseksi. On hyvä käyttää kylvöön vähintään kahta lajia, jotta maisemapelto pysyy hoidetun näköisenä, vaikka toinen laji jostain syystä (esim. sääolosuhteiden vuoksi) epäonnistuisi. Kasvilajeja ja sekoituksia vaihdetaan vuosittain. Viljelykierrossa on runsaasti mukana nurmea sekä viljakasveja rikkakasvien hallinnan vuoksi. Lisäksi voidaan kokeilla syötäviä kasveja kuten hernettä tai perunaa omina sarkoinaan maisemapeltojen laidalla. Tämä palvelisi hyvin ympäristökasvatusta esimerkiksi koulujen tai päiväkotien läheisyydessä. Maanparannus Syksyllä 2011 otetun viljavuustutkimuksen tuloksien mukaan pellon kalkitukselle on tarvetta ainoastaan Kohmanpuistossa. Kalkitussuositus on kirjattu v. 2013 lohkokohtaiseen viljelysuunnitelmaan (liite). Maisemakasvit tarvitsevat normaaleja peltoviljelykasveja vähemmän lannoitusta. Lannoitemäärät on laskettu lohkokohtaisessa viljelysuunnitelmassa. Kasvuston päättäminen Yksivuotiset kasvustot niitetään tarvittaessa syksyllä kelamurskaimella ennen kyntöä. Tämä tulee kyseeseen vähintäänkin isokokoisen lajien kohdalla. Hennompi kasvusto ei välttämättä tarvitse niittomurskausta. Kaksivuotiset nurmikasvustot niittomurskataan kerran kesässä, mikä auttaa rikkakasvien hallinnassa. Niitto ajoitetaan kasvuston kunnon mukaan; hyvä kasvusto niitetään kukinnan jälkeen, rikkakasvivaltainen kasvusto jo ennen kukintaa. Alueet kynnetään vuosittain syksyllä lukuun ottamatta kaksivuotisia nurmia, jotka säilyvät kasvipeitteisinä talven ajan. Syyskyntö on tärkeää rikkakasvien kurissa pitämiseksi. 4.3 Rikkakasvien torjunta Rikkakasvien torjuntaa tehdään luonnonmukaisen viljelyn periaatteilla, ilman kemiallisia torjunta-aineita. Monipuolinen viljelykierto, mekaaninen maanmuokkaus ja oikein ajoitetut viljelytoimenpiteet ovat erityisen tärkeitä maisemakasvien viljelyssä. Tavoitteena on, että rikkakasvien määrä saadaan pidettyä hallinnassa. Rikkakasvit ovat osa pellon monimuotoista elinympäristöä, joka tarjoaa ravintoa alueiden hyönteis- ja perhoslajistolle. Mikäli rikkakasvitilanne jonakin vuonna näyttää pahalta, korkeat rikkakasvit voidaan niittää maisemakasvien yläpuolelta esimerkiksi heinäkuun alussa, ennen kuin ne ehtivät siementää. Rikkakasvien niittoon voidaan käyttää pienialaisesti myös siimaleikkuria. 4.4 Pientareiden hoito Pientareet niittomurskataan vuosittain 1-3 kertaa kasvukauden aikana. Pientareita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. 11
4.5 Hoidon seuranta Hoidosta pidetään hoitopäiväkirjaa tai lohkokorttia. Helpoin tapa on, että urakoitsija pitää kirjaa tekemistään toimenpiteistä. Hoitopäiväkirjan sisällöstä sovitaan työtilauksen yhteydessä. Syksyllä arvioidaan menneen kasvukauden onnistuminen, ja sovitaan seuraavan vuoden toimenpiteistä. Viljelykiertosuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja tehdään lohkokohtainen viljelysuunnitelma seuraavalle vuodelle. 5 VILJELYKIERTOSUUNNITELMA 2013 2014 2015 2016 2017 Pohtolanpuisto maisemaseos+ nurmensiemen apilanurmi apilanurmi+ syysrypsin kylvö* syysrypsi maisemaseos Vihiojanpuisto apilanurmen perustaminen+ vihantakaura apilanurmi+ syysrypsin kylvö* Seimenniitty maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen Kirkkosuo maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen syysrypsi apilanurmi apilanurmi Kohmanpuisto maisemaseos maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen maisemaseos+ nurmensiemen apilanurmi+ syysrukiin kylvö* +ruiskaunokki apilanurmi+ syysrukiin kylvö* +ruiskaunokki apilanurmi apilanurmi syysruis+ ruiskaunokki syysruis+ ruiskaunokki apilanurmi * syysrypsin kylvö heinäkuun lopulla, syysrukiin elokuun lopulla Yhteenveto lajikkeista v. 2013 kokonaisala siemenmäärä Apilanurmiseos: timotei-nurminata 15-10 1,05 ha 26 kg puna-apila 1,05 ha 2 kg alsikeapila 1,05 ha 2 kg valkoapila 1,05 ha 1 kg Vihantakaura 0,45 ha 23 kg Maisemaseos: auringonkukka 4,85 ha 39 kg hunajakukka 4,85 ha 24 kg silkkiunikko 4,85 ha 3 kg 12