Tampereen kaupunki RAITIOTIEN YMPÄRISTÖN NIITTYALUEET Rakennustapaohje
|
|
- Johanna Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen kaupunki RAITIOTIEN YMPÄRISTÖN NIITTYALUEET Rakennustapaohje ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki ja Auli Hirvonen
2 SISÄLLYS 1 YLEISTIEDOT Kohdealueet Tavoitteet NIITTYJEN PERUSTAMINEN Maapohja ja kasvualusta Perustamisen työmenetelmät Kylvettävät kasvilajit Niittysiemenet Suojaheinät Siemenseos Erityiskohteet Laatuvaatimukset NIITTYJEN YLLÄPITO Rikkakasvien torjunta Niitto ja niittojätteen keruu Piennaralueet ja niittypolut NIITTYJEN KÄYTTÖ JA ASUKASYHTEISTYÖ NIITTYJEN KEHITTYMISEN SEURANTA LÄHTEET... 7 Liitteet: Hervannan valtaväylän katusuunnitelmat 1:1000 (11 karttalehteä) 2
3 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohdealueet Suunnitelma käsittää Tampereen raitiotietä koskevissa Hervannan valtaväylän katusuunnitelmissa määritellyt perustettavat niittyalueet. Niittyalueiden rajauksia on tarkennettu tilaajan kanssa, ja ne on merkattu liitteenä oleviin suunnitelmakarttoihin punaisella rajauksella. Kohdealueille kylvetään niittyjä sekä istutetaan yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Valtaosa niityistä perustetaan täyttömaa-alueiden päälle. Monet alueet ovat kaltevia luiskia tai kapeita niittykaistoja. Alueiden yhteispinta-ala on yhteensä 8,24 hehtaaria. Laaja-alaisin niitty sijaitsee Korkinmäessä, Hervannan valtaväylän ja Suutalankadun välissä. Kohdealueista voisi löytyä myös muita maisemallisesti keskeisiä kohteita, joissa kannattaisi tehdä kohdekohtaista suunnittelua. Perustettavat niittyalueet ovat jatkossa hoitoluokkaa B3 maisemaniitty. 1.2 Tavoitteet Perustettavien niittyjen tavoitteena on muodostaa raitiotien varteen ketomaisen kasvillisuuden mosaiikki. Tavoitteena on luoda helppohoitoinen ja monimuotoinen viheralue, joka kehittyy edelleen vuosien saatossa. Tärkein kehityksen suuntaan vaikuttava tekijä on kasvualustan laatu, lisäksi asiaan vaikuttavat kasvuolosuhteet sekä ympäröivien alueiden kasvillisuus. Alueille istutettavan puuston määrän tulisi olla vähäinen, jotta niityt säilyvät olosuhteiltaan riittävän avoimina ja lämpiminä. Lehtipuusto lisää myös vähitellen alueiden ravinteikkuutta, kun lehdet lahoavat maahan, ja tämä ei ole niittykasvien menestymisen kannalta toivottavaa. Istuttavat puut tulisi sijoittaa selkeisiin ryhmiin, jotta ne haittaavat mahdollisimman vähän alueiden niittoa. Puut istutetaan alueille ennen niittyjen perustamista. 2 NIITTYJEN PERUSTAMINEN 2.1 Maapohja ja kasvualusta Niittyalueelle läjitettävä täyttömaa muotoillaan loivasti kumpuilevaksi siten, ettei siihen muodostu jyrkkyydeltään yli 1:3 olevia luiskia. Tällöin erityisiä eroosiosuojauksia ei tarvita. Täyttömaan päälle levitetään 200 mm kerros perusmaata ja sen päälle 50 mm kerros kylvöalustaa. Perusmaana käytetään kivennäismaata, johon on sekoitettu eloperäistä ainesta. Paras maalaji perusmaaksi on hietamoreeni. Tarvittaessa maa-ainekseen sekoitetaan karkeampia lajitteita, kuten hiekkaa, tai hienompia lajitteita, kuten hietaa, hiesua tai savea oikean koostumuksen saavuttamiseksi. Koostumusta arvioitaessa tavoitearvoina käytetään VRT 11 taulukon 23111:T1 kohdan Kuivat niityt sekä kuvan 23111:K4 mukaisia vaatimuksia ravinnepitoisuudesta ja rakeisuudesta. Perusmaan tulee olla lähtökohtaisesti rikkaruohotonta, ainakin monivuotisista rikkakasveista. Kylvöalustana käytetään rikkaruohotonta, peruskalkittua nurmikkomultaa. Kasvualustan pinta muotoillaan ennen kylvöä siten, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita. Rinteeseen kylvettäessä vedetään kasvualustan pintaan vakoja vaakasuoraan koko rinteen poikki, jolloin sadevesi ei vie siemeniä mukanaan alas. 3
4 2.2 Perustamisen työmenetelmät Alueet äestetään ennen kylvöä. Kylvö tehdään koneellisesti ja/tai käsin. Koneellisesti kylvö onnistuu traktorivetoisella heinänsiemenille tarkoitetuilla kylvökoneella. Käsin kylvöön voidaan käyttää olalla kannettavaa kylvökonetta, kuten Elomestarin EV-2700 AL (kuvassa). Yksi vaihtoehto on myös käsin työnnettävä kylvökone. Kylvötekniikasta riippumatta pienikokoisten siementen kanssa väliaineena käytetään esim. mannasuurimoita tai rakeista kalkkia, jolloin kylvetty alue erottuu helposti. Tärkeätä on, että väliaine on helposti ja tasaisesti juoksevaa. Urakoitsija tekee omalla kylvökoneellaan (myös kannettavalla/työnnettävällä) kiertokokeen todellisen siemenmäärän ja väliaineen määrän tarkistamiseksi. Kylvökone täytetään vasta työkohteessa, jotta erikokoiset siemenet eivät heti erotu toisistaan, ja kylvöön saadaan hyvin sekoitettu siemenseos. Niittykasvit kylvetään pintaan. Lannoitteita ei käytetä. Kylvöstä ei peitetä eikä kasvualustan pintaa jyrätä kylvön jälkeen. Niittykasveille suotuisa kylvöaika on syyskuussa. Tällöin kasvit käyttäytyvät samoin kuin ne olisivat kylväytyneet luontaisesti. Loppukesän viileät yöt ja lämpimät päivät aiheuttavat siementen itämislevon rikkoutumisen. Tällä on merkitystä etenkin avoimilla ja kuivilla niityillä. Ne siemenet, jotka eivät ehdi syksyllä itää, pääsevät kasvuun heti keväällä ja pystyvät hyödyntämään maan kevätkosteuden. Täydennyskylvöjä tehdään tarpeen mukaan, niitä voidaan tehdä myös keväällä. 2.3 Kylvettävät kasvilajit Niittysiemenet Käytettävät niittysiemenet ovat kotimaista alkuperää. Siemenseoksessa on vähintään kymmenen eri kasvilajia. Ohessa on neljä vaihtoehtoista siemenseosta, jotka soveltuvat tieluiskiin ja vaihteleviin täytemaihin. Lopulliseen valintaan vaikuttaa mm. alueille istutettavan puuston määrä. Siementuottajat räätälöivät mielellään myös oman seoksen laajoihin työkohteisiin. Siementilaus pitää tehdä hyvissä ajoin edellisenä vuonna, jotta siementä saadaan varmasti riittävä määrä. Ahon alku, maisemaseos päälajit: ahdekaunokki, keltasauramo, nurmikaunokki, peurankello, ojakärsämö, punaailakki, päivänkakkara, siankärsämö seoksessa voi myös olla: ahosuolaheinä, kannusruoho, keltamaite, ketokaunokki, ketoneilikka, mäkikuisma, pietaryrtti, ukontulikukka, käenkukka, niittyhumala, nurmikohokki, syysmaitiainen, nurmirölli, lampaannata, punanata Ahon alku, hiekkaharjuseos päälajit: ahosuolaheinä, huopakeltano, kannusruoho, keltasauramo, masmalo, nuokkukohokki, päivänkakkara 4
5 seoksessa voi myös olla: hiirenvirna, kangasajuruoho, keltamaite, keltamatara, ketokaunokki, kissankello, kissankäpälä, kultapiisku, metsänätkelmä, mäkimeirami, rohtotädyke, sarjakeltano, pölkkyruoho Suomen niittysiemen, kuiva niitty ahdekaunokki, hirvenkello, hopeahanhikki, kangasajuruoho, kannusruoho, keltasauramo, ketoneilikka, kissankello, mäkikuisma, mäkitervakko, peurankello, puna-ailakki, päivänkakkara, siankärsämö ja ukontulikukka. Suomen niittysiemen, kirjava niitty ahdekaunokki, harakankello, hirvenkello, kurjenkello, kyläkellukka, käenkukka, lehtosinilatva, niittyleinikki, nurmikaunokki, peurankello, puna-ailakki, päivänkakkara, rantatädyke, särmäkuisma, tummatulikukka ja varsankello Suojaheinät Niittysiemenseokseen lisätään suojaheinää, sillä heinät sitovat maanpintaa tehokkaasti sekä suojaavat hitaammin kasvavia kukkien taimia paahteelta ja rankkasateilta. Suojaheinänä käytetään monivuotista Niitty-Diana seosta, jossa on lampaannataa (90 %), hunajakukkaa (7 %) ja päivänkakkaraa (3 %). Vaihtoehtoisesti suojaheinänä voidaan käyttää lampaannataa (80 %) ja nurmirölliä (20 %). Siemenmäärä molemmille seoksille on yhteensä 50 g aarille eli 5 kiloa hehtaarille. Molemmat siemenvaihtoehdot ovat ulkomaista alkuperää Siemenseos Niittykukat ja suojaheinä kylvetään seoksena. Niittysiementä kylvetään noin g aarille eli 3-6 kg hehtaarille. Tällöin seoksessa on n kukkakasvien siementä neliömetrille. Siementen kylvömäärään vaikuttaa mm. niittytyyppi, eroosioriski ja kylvöajankohta. Tässä laajaalaisessa kohteessa, joka toteutetaan syyskylvönä, siemenmääränä käytetään n. 60 g aarille, koska kyseessä on monin paikoin kuiva ja karu rinnemaa. Tällöin kasvustosta tulee peittävä, vaikka osa siementaimista kärsisi kuivuudesta Erityiskohteet Osa niittyalueista omaa erityisen merkittävän maisemallisen arvon. Näistä tärkein on Korkinmäessä, Hervannan valtaväylän ja Suutalankadun välissä sijaitseva niitty (pinta-ala noin 1 ha). Alueelle kylvetään edellä mainitun siemenseoksen lisäksi yksittäisiä lajeja kukinnan näyttävyyden lisäämiseksi. Siemenseokseen lisätään yksivuotisia kukkivia kasveja, kuten ruiskaunokkia, ruisunikkoa ja jänönapilaa. Osalle alueesta kylvetään perusseoksen sijaan värikaistoja monivuotisilla niittykasveilla. Värikaistojen kylvöalueet pitää suunnitella maastokäynnin pohjalta kohdekohtaisessa suunnitelmassa. Tavoitteena on, että yksivuotiset kasvit kukkisivat ensimmäisenä kesänä, kun niittykasvit vasta aloittelevat kasvua. Mutta jos rikkaruohojen torjunta vaatii kasvuston niittoa, yksivuotiset kasvit eivät pääse kukkimaan. Yksivuotiset kasvit: ruiskaunokki, ruisunikko ja jänönapila siemenet sekoitetaan niittysiemenen ja suojaheinän kanssa 5
6 Värikaistat monivuotisilla niittykasveilla: värisävyn mukaan valikoidut kasvilajit kuten Suomen Niittysiemenen sininen niitty ja punainen niitty kylvetään lopuksi erikseen raitoihin maaston muotoja mukaillen tai kylvetään käsin raitoihin/laikkuihin erillisen suunnitelman mukaisesti 2.4 Laatuvaatimukset Valmis niitty on rakennustapaohjeen mukainen. Niityn kasvillisuus on elinvoimaista. Haitallisia rikkakasveja ei esiinny niityn kehitystä häiritsevässä määrin. Eroosiolle ja rikkakasveille alttiit laikut korjataan tarvittaessa täydennyskylvöillä. 3 NIITTYJEN YLLÄPITO 3.1 Rikkakasvien torjunta Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun. Mikäli rikkakasvitilanne ensimmäisinä vuosina näyttää pahalta, tarvittaessa koko kasvusto niitetään kesä-heinäkuussa, ennen kuin rikkakasvit ehtivät siementää. Käytännössä niitto tulee tehdä ennen rikkakasvien pääkukintaa, koska silloin ensimmäiset siemenkodat ovat jo aloittaneet tuleentumisen. Tällöin niitto tehdään mahdollisimman korkealta (10-20 cm), jotta matalat niittykasvit säästyvät. Rikkakasvien niittoon voidaan käyttää pienialaisesti myös siimaleikkuria tai rikkakasvustoja voidaan myös kitkeä juurineen. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä, lukuun ottamatta mahdollisten vieraslajien torjuntaa. 3.2 Niitto ja niittojätteen keruu Niittykasvillisuuden hoitotarve on yleensä vähäinen. Lähtökohtaisesti alueet niitetään vuosittain loppukesästä, ja niittojäte kerätään alueilta pois. Ensimmäisinä vuosina voidaan tarvita myös toinen niittokerta rikkakasvien kurissapitämiseksi. Hoidon tavoitteena on alueen säilyttäminen avoimena sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Niittojätteen keruulla pystytään vähentämään maaperän ravinteiden määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti niittylajiston kehittymiseen. Niittoajankohta on elo-syyskuussa. Niityn leikuukorkeus on vähintään 10 cm, tai mielellään hieman korkeampikin. Tällöin mahdollisimman suuri osa niittykasvien lehtiruusukkeista säilyy vahingoittumattomina. Niittotekniikassa huomioidaan linnusto eli alueet niitetään keskeltä reunoille riittävän hitaasti, jotta linnut pääsevät kasvillisuuden suojissa niittoa karkuun. Niittokoneena käytetään leikkaavateräistä konetta kuten lautasniittokonetta. Niittojätteen keruu voidaan toteuttaa esimerkiksi paalaimella tai noukinvaunulla. 3.3 Piennaralueet ja niittypolut Väylien pientareet kylvetään samalla niittyseoksella, mutta niiden hoitoluokka on jatkossa A3. Alueet niittomurskataan kaksi kertaa kesässä. Vastaavia A3-hoitoluokan piennaralueita tulee myös niittyjen ja naapuritonttien vaihettumisvyöhykkeeksi. Lisäksi niityille leikataan kulkuväyliksi niittypolkuja, joiden hoitoluokka on myös A3. 6
7 4 NIITTYJEN KÄYTTÖ JA ASUKASYHTEISTYÖ Asukasyhteistyö aloitetaan jo niittyjen suunnitteluvaiheessa. Kohteista valitaan kooltaan, sijainniltaan ja olosuhteiltaan kummitoimintaan soveltuvat niityt, joille pyritään löytämään kummit eli adoptoijat. Niittyjen adoptoijina voivat olla esimerkiksi asukasyhdistykset, koulut, Tampereen hyönteistutkijain seura ja muut yhdistykset. He pääsevät osallistumaan kummikohteeseen kylvettävien kasvilajien valintaan, kylvötyöhön ja niityn hoitoon. Tavoitteena on sitouttaa adoptoijat niittyjen pidempiaikaiseen hoitoon. Adoptiotoimintaan löytyy hyvä malli Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti sivustolta. Kumminiittytoiminnasta tiedotetaan aktiivisesti, ja alueille tehdään opastaulut. Kulku ohjataan leikatuille niittypoluille (leveys n. 1,5 m). Nämä kumminiityt ovat toivottavasti aktiivisessa käytössä ja tutustumiskohteina esimerkiksi koululaisille. 5 NIITTYJEN KEHITTYMISEN SEURANTA Vähintään ensimmäiset kolme vuotta niittyjen perustamisen jälkeen kohteisiin tehdään maastokatselmuksia, jotta voidaan arvioida mahdollisen täydennyskylvöjen tai rikkakasvien torjunnan tarvetta. 6 LÄHTEET Adoptoi monumentti -internetsivut: AhonAlku ky:n internetsivut: Elomestari Oy:n internetsivut: Suomen Niittysiemen Oy:n internetsivut: Viheralueiden hoito VHT Viherympäristöliitto ry. Julkaisu 55. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry. Julkaisu 49. Virolainen K., Tuominen V. ja Laurén T Kukkaniitty viheralueelle. 7
PAPPILANPUISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI Uusniityn hoitosuunnitelma v. 2013-2017
PAPPILANPUISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI Uusniityn hoitosuunnitelma v. 2013-2017 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus...
LisätiedotIKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA
MAISEMAKASVIEN KOEALOJEN VILJELYSUUNNITELMA 2018 IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke SISÄLLYS JOHDANTO 1. KOHTEEN KUVAUS JA HOIDON
LisätiedotSiemenluettelo www.suomenniittysiemen.fi www.niittysiemen.fi
Suomen NIITTYSIEMEN OY Siemenluettelo 2 AURINKOINEN TAI PUOLIVARJO Perusseoksia Kirjava niitty Aurinkoinen puolivarjoisa kuiva, tuore tai kosteahko niitty. Hiekkaisille, savisille ja multaville maille.
Lisätiedot3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.
1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v. 2013-2017
TAMPEREEN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v. 2013-2017 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO...
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi
Nurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi Luennon sisältö Yleistä Kasvualustatyöt Kylvönurmikon perustaminen Siirtonurmikon perustaminen Emulsiokylvönurmikon perustaminen Uusniityn perustaminen Kierrätysmateriaalien
LisätiedotNonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala
Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala 14.2.2019 Välimaan alue syksyllä 2018 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle
LisätiedotHALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2011-2015
HALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2011-2015 Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 KOHTEEN KUVAUS...4
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 44
Tietoa tiensuunnitteluun nro 44 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 25.4.1999 ESIMERKKI KETOMAISEN KASVUSTON PERUSTAMISESTA TIENVARSIALUEELLA Taustaa Tienvarsien luonnonmukaiseen kasvittamiseen
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotAvointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys
Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset
LisätiedotKIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA
NONFOOD-KASVIT JA KIERRÄTYSMATERIAALIT MAISEMOINNISSA 14.2.2019 KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA Heikki Pulkkinen, kaupunginpuutarhuri
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotKOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
Lisätiedotnurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas
nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas Miten saat mieleisesi ja hyvän nurmikon Nurmikon ulkonäkö ja kestävyys riippuu oleellisesti siitä, miten huolellisesti se on perustettu. Kun lisäksi
LisätiedotAvoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotMaatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit
Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 3/3 klo 10:15-10:50
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotLuonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa
Esimerkkisuunnitelma erityistukihakemuksen liitteeksi Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, 5v Luonnon ja maiseman hoitoa jokivarressa Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Kunta: Kohteet:
LisätiedotUUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI Tekninen keskus
LIITE 13 IISALMEN KAUPUNKI Ylä-Savon karttapalvelu VETURITALLINRANNAN ASUNTOALUE, IISALMI: RESIINANPUISTO JA HUOLTOTIE RAKENNUSSUUNNITELMA 1 (8) VETURITALLINRANNAN ASUNTOALUE, RESIINANPUISTO JA HUOLTOTIE
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Maa- metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- lisätoimenpiteistä maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotKasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvualustalla tarkoitetaan niitä kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret
LisätiedotKuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Lisätiedotalv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma
32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotMaatilan monimuotoiset elinympäristötyypit
Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 2/3 klo 9.15-10:00. Kuvat K. Härjämäki,
LisätiedotKompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvillisuusalueelle kannattaa suunnitella joko alueelle tyypillistä tai kasvuolosuhteiltaan
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotMATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI
MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotPUUTTEENMÄENTIEN MAISEMOINTIPROJEKTI 1999 2000 Seurantaraportti
2 Krista Mäkelä, Anna-Maija Hallikas PUUTTEENMÄENTIEN MAISEMOINTIPROJEKTI 1999 2000 Seurantaraportti I MAISEMOINTIPROJEKTISTA JA SEN TOTEUTUKSESTA 2 II PUUTTEENMÄEN SEURANTA 2000 2004 4 1 Yleistä 4 2 Pintarakennemateriaalit
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotMYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO
MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO 2015 MYLLYSAAREN KEDON MAHDOLLISUUDET Tampereen ydinkeskustan eräs hienoimmista luontokohteista sijaitsee Tampellan asuinalueella, Tammerkosken ja rautatien kainalossa.
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotTYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotViljelypalstan niitty (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Viljelypalstan niitty (Pateniemessä) Sijainti: Pateniemen viljelypalstat sijaitsevat Karinkannassa, lähellä merenrantaa Hämäläntien varressa.viljellyn pellon, tenniskentän
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotLuomukasvintuotannon lisäysaineisto
Luomukasvintuotannon lisäysaineisto 8.4.2019 ja 10.4.2019 Varsinais-Suomen ELY Luomutiimi Lisäysaineistot Luomulisäysaineistolla tarkoitetaan siemeniä, istukkaita, pistokkaita tai taimia, jotka on tuotettu
LisätiedotVoimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille
Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotHoitoluokka. Tunnus 1888-021. Pinta-ala 20 810 m 2. Kaava, kaavamerkintä
4.6 VIHIOJANPUISTO - JOKIRANTA 1 Hoitoluokka B3 Tunnus 1888-021 NEKALA Pinta-ala 20 810 m 2 Nrot 7218, 7236; VL Avoin maisematila. Monimuotoinen kosteikko- ja niittyalue. Maiseman ja luonnonhoitoaluetta,
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotNurmen suorakylvökone
Nurmen suorakylvökone Vredo Täydellinen ratkaisu! Miksi nurmen suokylvö kannatta? Heinäkuu 1976: äärimmäisen kuiva kesä, kuihtunut nurmikko, pieni nurmisato ja todennäköisesti odotettavissa pulaa talvirehusta.
LisätiedotSiankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo
Siankärsämön viljely ja sadon kuivaus Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo 14.3.2017 Käyttö Kamatsuleeni (sininen eteerinen öljy) tulehduksia ehkäisevä Myös muita eteerisiä öljyjä (pineeni, kamferi)
LisätiedotKerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö
Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta 28.3.2018 Kerääjäkasvi lohkokohtaisena toimenpiteenä Uudellamaalla 2016 599 tilaa 13372ha 2017 521 tilaa 10240 ha 2 Tukiehdot valvonnan näkökulmasta Valvonnassa tehtyjen
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotReipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016
Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Karjan laidunnuksen myötä
LisätiedotRikkakasvien tunnistus
Rikkakasvien tunnistus Leena Koponen Marjaosaamiskeskus Leena Koponen 1 Rikka- ja indikaattorikasveja Perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä esim. erilaiset niityt
LisätiedotKETONOIDANLUKKO 1 2013 KETOKATTO JA KESÄLAMMAS PERINNEMAISEMIA PELASTAMASSA
KETONOIDANLUKKO 1 2013 KETOKATTO JA KESÄLAMMAS PERINNEMAISEMIA PELASTAMASSA 1 Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. (Egentliga Finlands kulturmarksförening rf.) on sitoutumaton ja vannoutunut perinnemaisemien
LisätiedotHUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa)
yhteistyössä: HUOM! VASTAUKSET 18.3.2015 TILANTEEN MUKAAN!!!!! (Asetukset vielä luonnosvaiheessa) YMPÄRISTÖKORVAUS: Ympäristösitoumus Niittykasvien siemenviljely meneekö monimuotoisuuspellon alle? Vastaus:
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotPerhosten laskentalinjan lohkokuvausohjeet (päivitty )
Perhosten laskentalinjan lohkokuvausohjeet (päivitty 14.6.2013) Laskentalinjan jokaisesta lohkosta arvioidaan joukko niitä kuvaavia ominaisuustietoja näiden ohjeiden mukaisesti. Valtaosa kysymyskohdista
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
LAUSUNTOPYYNTÖ 244139 1(2) 14.11.2017 1833/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
Lisätiedot2 Suomen ympäristö 553. Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto. Taitto: Ainoliisa Miettinen
S u o m e n y m p ä r i s t ö 553 Miia Lehmuskoski Jani Päivänen Elina Regårdh Sorakuopasta asuinalueeksi Tuusulan Nummenharjun asuntomessualueen seurantatutkimus HELSINKI 2002.............................
LisätiedotKUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO
KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO 13.10.2010 Seija Väre 13.10.2010 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET VUODEN 2003 LUONTOSELVITYKSESSÄ... 2 3 LUONTOSELVITYKSEN
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
LisätiedotKatupuut, nurmikot, niityt
Katupuut, nurmikot, niityt Alustus 23.1.2017 /mm Mäkelänkatu, Helsinki Puunrungon tulee sijaita vähintään 5,5, mutta paremmin 6 metrin etäisyydellä rakennuksen seinästä... Rivissä tulee puiden keskinäisten
Lisätiedot