SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 Taustaa 1 Tutkimuksen tavoite 1 Aiemmista tutkimuksista 2 Tietoa kuntien kirjastopalveluista 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4 Tutkimusmenetelmä ja rajaukset 4 Kyselyn toteuttaminen 4 Tutkimusaineiston analysointi 5 Tutkimuksen luotettavuudesta 5 TULOKSET 7 Taustatietoja vastaajista 7 Kaikki kunnat 7 Hämeenkyrö 10 Kangasala 12 Lempäälä 13 Pirkkala 15 Viljakkala 17 Ylöjärvi 18 Palvelujen tärkeys ja arvosana 20 Kaikki kunnat 20 Hämeenkyrö 23 Kangasala 24 Lempäälä 25 Pirkkala 26 Viljakkala 27 Ylöjärvi 28 Kehittämiskohteet ja - toiveet 29 Kaikki kunnat 29 Hämeenkyrö 29 Kangasala 29 Lempäälä 30 Pirkkala 30 Viljakkala 30 Ylöjärvi 31 Yleinen kirjasto oppimisen tukena 31 Kaikki kirjastot 31 Hämeenkyrö 34 Kangasala 35 Lempäälä 36 Pirkkala 36 Viljakkala 37 Ylöjärvi 38 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 39
LÄHTEET LIITE 1: Kyselylomake LIITE 2: Yksittäisten kuntien vastaajien ikäjakaumat LIITE 3: Yksittäisten kuntien vastaajien jakaantuminen LIITE 4: Yksittäisten kuntien vastaajien kirjaston käytön tiheys LIITE 5: Yksittäisten kuntien vastaajien kirjaston käytön tarkoitus LIITE 6: Hämeenkyrön vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 7: Kangasalan vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 8: Lempäälän vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 9: Pirkkalan vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 10: Viljakkalan vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 11: Ylöjärven vastaajien toiveet ja ideat kirjaston palvelujen kehittämiseksi LIITE 12: Yksittäisten kuntien vastaajien eri kirjastojen käyttö LIITE 13: Yksittäisten kuntien vastaajien perustelu ensisijaisuudelle
1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Uudessa kirjastolaissa olevan arviointipykälän mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta. (Kirjastolaki 1998, 6.) Tampereen seudun Pikantti-kimppakirjastot eli Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Viljakkalan ja Ylöjärven kunnankirjastot saivat opetusministeriöltä rahoituksen yhteiseen kirjastojen asiakastyytyväisyyttä arvioivaan tutkimukseen. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tarkka aihe oli Yleinen kirjasto aikuisen oppijan tukena. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa elinikäinen oppiminen on osa yhä useamman arkea. Kouluttautuminen ja uuden oppiminen jatkuu lapsuuden ja nuoruuden jälkeenkin. Yleisissä kirjastoissa tämä näkyy siten, että niiden aikuisista käyttäjistä moni opiskelee tavalla tai toisella. Yleisen kirjaston aikuisten asiakkaiden joukossa on niin omaehtoista opiskelua harrastavia kuin monissa eri oppilaitoksissa ja erilaisilla kursseilla opiskelevia. Erilaisiin oppijoihin liittyvien termien määrä on moninainen sillä joukkoon mahtuu myös etäopiskelijoita ja uudelleen- ja täydennyskouluttautujia. Yleisen kirjaston tehtäviin kuuluu oppimisen tukeminen. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. (Kirjastolaki 1998, 2.) Yleisen kirjaston merkitystä opiskelun tukena korostaa myös opetusministeriön julkaisema Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004". Sen mukaan yleisillä kirjastoilla on päävastuu omaehtoisen opiskelun ja osavastuu tutkintotavoitteisen etäopiskelun kirjasto- ja tietopalveluista. Suomen kirjastolaitokselle on ominaista, että käytetään rinnan yleisiä, tieteellisiä, erikois- ja oppilaitoskirjastoja. (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. 1999, 49-50.) Vaikkakin monissa oppilaitoksissa on oma oppilaitoskirjasto, käyttävät myös oppilaitoksissa opiskelevat yleisen kirjaston palveluja opiskeluunsa liittyen. Yleiset kirjastot toimivat yhteistyössä sekä keskenään että tieteellisten kirjastojen ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto-ja tietopalveluverkkoa (Kirjastolaki 1998, 4 ). Yleiset kirjastot osallistuvat kunnassa toimivien oppilaitosten kirjasto- ja tietopalveluiden järjestämiseen yhteistyössä oppilaitosten kanssa koulukohtaisesti tehdyn suunnitelman mukaan. Kirjasto- ja tietopalveluja järjestettäessä on kunnassa toimivien oppilaitosten ja yleisten sekä tieteellisten kirjastojen kesken sovittava tehtävä- ja kustannusvastuusta (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. 1999, 49-50). 1.2 Tutkimuksen tavoite Yleinen kirjasto palvelee erityyppisiä aikuisia oppijoita kauno- ja tietokirjallisuuden tarjoamisen lisäksi monien muiden palvelujen muodossa. Oppijat kohdistavat kirjaston palveluihin (esim. tietopalvelu, verkkopalvelut, kaukopalvelu) monenlaisia toiveita. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa erilaisten aikuisten oppijoiden tyytyväisyyttä ja heidän toiveitaan yleisen kirjaston palvelujen suhteen. Käytännön tavoitteena oli saada tietoa aineistohankintojen oikean suuntaamisen pohjaksi ja palvelujen kehittämiseksi
asiakkaiden toivomalla tavalla. Tavoitteena oli lisäksi saada tuntumaa siitä, miten tärkeä yleinen kirjasto on oppilaitoksissa opiskelevien aikuisten oppijoiden oppimiselle. Niille aikuisille opiskelijoille, joiden käytössä on, tai ainakin voisi olla, oma oppilaitoskirjasto. Aikuisten oppijoiden tyytyväisyyttä ja heidän toiveitaan yleisen kirjaston palvelujen suhteen selvitettiin seuraavien tutkimusongelmien avulla: 1. Mitkä yleisen kirjaston palveluista ovat kaikkein tärkeimpiä aikuisille oppijoille, mitkä vähiten tärkeitä? 2. Miten tyytyväisiä nämä oppijat ovat yleisen kirjaston tarjoamiin palveluihin? 3. Miten oppijat toivoisivat yleisen kirjaston palveluja kehitettävän? 4. Miten suurelle osalle oppilaitoksissa opiskelevista aikuisista asiakkaista yleinen kirjasto on ensisijainen kirjasto oppimisen tukena? 1.3 Aiemmista tutkimuksista Tutkimuksessa mukana olleissa kunnankirjastoissa oli saamieni tietojen mukaan muutamassa tehty aikaisemmin käyttäjäkyselyitä. Pirkkalan pääkirjastossa tehdyistä kyselyistä ensimmäinen on Eeva-Riitta Sirénin vuoden 1997 lopussa Tampereen talouden ja tekniikan oppilaitoksen päättötyönä tekemä käyttäjätutkimus. Kristiina Honkanen teki saman oppilaitoksen päättötyönä asiakaspalvelun arviointitutkimuksen keväällä 1999. Lempäälän kunnankirjastossa tehtiin ensimmäinen asiakaskysely vuonna 1992. Maija Viitasaari teki Tampereen kauppaoppilaitoksen päättötyönään kirjaston käyttö- ja käyttäjäselvityksen keväällä 1995. Virpi Nuuttilan Tampereen talouden ja tekniikan oppilaitoksen opinnäytetyönä suorittama asiakaskysely tehtiin vuoden 1997 joulukuussa. 1.4 Tietoa kuntien kirjastopalveluista Hämeenkyrö Hämeenkyrön kunnassa on asukkaita 9.881. Kunnankirjaston muodostaa pääkirjasto, Kyröskosken sivukirjasto sekä kirjastoauto. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 4.526 ja hankinta oli yhteensä 2.513. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 10,9 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 4.123 eli 41,7 % kunnan asukkaista. Lainaus oli asukasta kohti 18,4 lainaa. Kangasala Kangasalan kunnassa on asukkaita 21.765. Kunnankirjasto muodostuu pääkirjaston lisäksi Suoraman ja Vatialan sivukirjastoista sekä kirjastoautosta. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 7.304 ja hankinta oli yhteensä 6.147. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 14,7 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 11.104 eli 51,0 % kunnan asukkaista. Lainaus oli asukasta kohti 24,5 lainaa. Lempäälä Lempäälän kunnassa on asukkaita 15.705. Kunnankirjaston muodostaa pääkirjasto, Sääksjärven ja Kuljun sivukirjastot sekä kirjastoauto. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 5.083 ja hankinta oli yhteensä 5.260. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 10 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 6.248 eli 39,8 % asukkaista. Lainaus asukasta kohti oli 13,6 lainaa. 2
3 Pirkkala Pirkkalan kunnassa on asukkaita 12.056. Kunnankirjaston muodostaa pääkirjasto ja Nuolialan sivukirjasto. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 3.655 ja hankinta oli yhteensä 4.776. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 11 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 6.098 eli 50,6 % asukkaista. Lainaus oli asukasta kohti oli 19,41 lainaa. Viljakkala Viljakkalan kunnan asukasluku on 1793. Kunnankirjaston muodostaa pääkirjasto. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 978 ja hankinta oli yhteensä 751. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 5,2 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 503 eli 28,1 % kunnan asukkaista. Lainaus oli asukasta kohti 10,1 lainaa. Ylöjärvi Ylöjärven kunnan asukasluku on 19.910. Kunnankirjasto muodostuu pääkirjastosta ja kirjastoautosta. Vuonna 1999 aukiolotunteja oli 3.259 ja hankinta oli yhteensä 5.790. Kirjastokäyntejä tilastoitiin 9,3 käyntiä/asukas. Lainaajia oli 8.251 eli 41,4 % kunnan asukkaista. Lainaus oli asukasta kohti 16,9 lainaa.
4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimusmenetelmä ja rajaukset Tutkimuksen perusjoukkona oli yleisen kirjaston palveluja käyttävät aikuiset oppijat eli 18- vuotiaat tai sitä vanhemmat jollakin tavoin opiskelevat asiakkaat. Rajaus sen suhteen, kuka kirjaston asiakas on oppija, oli varsin lempeä, sillä oppijana voi itseään nykyisin pitää varsin moni. Uuden oppiminen ja itsensä sivistäminen ainakin jossakin määrin on nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa luonnollinen osa arkea. Oppijaksi määriteltiinkin tässä tutkimuksessa henkilö, joka oli kiinnostunut tutkimuksemme erityisaihepiiristä ja vastasi kyselyyn. Oppijoiden tyytyväisyyttä ja heidän toiveitaan yleisen kirjaston palvelujen suhteen tutkittiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyllä ( ks. liite 1). Koska tutkimuksen aihepiiri poikkesi tavallisimmin tehdyistä koko asiakaskuntaan kohdistuvista kyselytutkimuksista, oli lomake laadittava yksilöllisesti tätä tutkimusta varten. Muutamaan kysymykseen mallia on otettu Tampereen kaupunginkirjaston asiakaskyselyissä viime vuosina käytetystä lomakkeesta. Perusjoukon koko ei vaikuta otoskokoon, kun perusjoukon koko on suuri eli tässä tapauksessa jokaisen kunnan (paitsi Viljakkalan) kohdalla arviolta useita tuhansia. Otoksessa on kuitenkin oltava aina vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 1998, 43.) Otokseksi päätettiin n. 85 hyväksytysti täytettyä lomaketta/kirjasto. Koska kaikkia jaettavia lomakkeita ei kuitenkaan saada takaisin tai kaikki eivät ole hyväksytysti täytettyjä, lomakkeita päätettiin jakaa hieman enemmän, enimmillään kuitenkin 100 kpl/kirjasto. Tällöin vastausprosentin arvioitiin olevan n. 85 %. Viljakkalan kunnankirjastosta arveltiin olevan ehkä mahdotonta saada näin montaa vastaajaa viikon aikana, joten päätettiin, että he voivat jatkaa kyselyä pidempään. Heiltä katsottiin riittäväksi se määrä, mikä saataisiin kokoon. 2.2 Kyselyn toteuttaminen Kyselyn suunniteltu toteuttamisajankohta oli 29.1. - 4.2.2000. Lomakkeita jaettiin asiakkaille tutkimuksessa mukana olevien kuntien pääkirjastoissa ja tarkoituksena oli, että asiakkaat vastaisivat paikan päällä. Lomake oli myös mahdollista viedä kotiin, mutta tämä vastaamistapa ei ollut toivottava. Lomakkeita jaettiin eri viikonpäivinä ja kellonaikoina, jotta tavoitettiin mahdollisimman monentyyppisiä asiakkaita. Kirjastossa järjestettävästä kyselystä informoitiin ennakolta kunkin kunnan paikallislehdessä. Kyselyn läpiviemiseksi suunniteltu viikon aika oli riittävä puolelle kirjastoista. Lempäälän, Pirkkalan ja Ylöjärven kirjastoissa saatiin suunniteltu määrä eli 85 hyväksytysti täytettyä lomaketta kokoon kyselylle varatun viikon aikana. Kolmessa muussa kirjastossa eli Hämeenkyrössä, Kangasalla ja Viljakkalassa kyselystä innostuneiden vastaajien tavoittaminen oli vaikeampaa ja kyselyä jouduttiin jatkamaan vielä ensimmäisen viikon jälkeen. Loppujen lopuksi näistä kirjastoista ei saatu kokoon alunperin suunniteltua n. 85 hyväksyttyä lomaketta/kirjasto. Analysoitavien lomakkeiden määräksi tuli Hämeenkyröstä 77, Kangasalta 74 ja Viljakkalasta 36. Kaikkien käsiteltyjen lomakkeiden yhteismääräksi tuli 442. Lomakkeista jouduttiin hylkäämään 57 kpl eli 11,4 %. Vastausprosentti oli näin ollen 73,7 % alkuperäisestä tavoitellusta 600 täytetyn lomakkeen määrästä laskettuna. Kukin kunnankirjasto järjesti kyselyyn vastanneiden kesken arpajaiset. Arpalipukkeessa tiedusteltiin vapaaehtoisia osallistujia mahdollisesti myöhemmin toteutettavaan syventä-
vään jatkotutkimukseen. Aikuisen oppijan muotokuva tietopalvelujen hankkijana nimisessä tutkimuksessa tietojenkeruumenetelmänä olisi teemahaastattelu. Jokaisen yhteistyökirjaston asiakkaista poimittaisiin esim. viisi aikuista oppijaa haastateltaviksi. 2.3 Tutkimusaineiston analysointi Lomakkeista pieni osa (11,4 %) oli puutteellisia ja pahasti puutteelliset hylättiin samantien. Osassa lomakkeista puuttui jokin yksittäinen vastaus. Koska lievästi puutteelliset lomakkeet sisälsivät kuitenkin paljon arvokasta tietoa, niistä osa otettiin mukaan analyysiin. Vastausprosentti on aina näin ollen sidoksissa siihen, miten puutteellisesti täytettyjä lomakkeita vielä päätetään hyväksyä mukaan analyysiin. Muutamia lomakkeita hylättiin sen vuoksi, että vastaaja ei ollut ilmoittanut olevansa oppija lainkaan, ei opiskelija, mutta ei omaehtoinen oppijakaan. Lisäksi hän vastaustensa perusteella tuntui kuuluvan romaaninlainaajien suureen joukkoon. Joissain tapauksissa vastaaja taas ei ilmoittanut olevansa oppija, mutta tulkitsin vastausten perusteella hänen selvästi olevan omaehtoinen sellainen, vaikkei hän itse ollut asiaa tiedostanut. Yleisesti ottaen kysymykset tuntuivat ymmärretyn hyvin. Aika paljon ongelmia tuntui kuitenkin tuottaneen kysymys nro 13. Vastaukseksi kysymykseen, mikä kirjasto ensisijaisesti tyydyttää vastaajan opiskelun tarpeet, tarjottiin 49 lomakkeessa (11,1 % lomakkeista) useampaa kuin ainoastaan yhtä vastausvaihtoehtoa. Ongelmiin ei luultavasti ollut syynä pelkästään vastaajien välinpitämättömyys tai hätäinen vastaaminen vaan ehkä vastaajien oli vaikea valita tärkeintä kirjastoa. Kysymyksen sanamuoto saattoi myös olla liian vaikea ymmärtää, jos vastaajalla ei ollut aikaa keskittyä vastaamiseen. Analyysia päätettiin yksinkertaistaa tämän kysymyksen osalta, jotta myös tulkinnanvaraisen vastauksen sisältämiä vastauksia saisi mukaan analyysiin eikä tietoa menisi niin paljoa hukkaan. Kysymykseen vastanneet jaettiin ainoastaan kahteen ryhmään. Niihin, joille yleinen kirjasto yleensä on ensisijainen oppimisen kannalta (vaihtoehdot 13.1-13.3) ja niihin, joille ensisijainen kirjasto oppimisen kannalta on jokin muu kuin se (vaihtoehdot 13.4 ja 13.5). Tämänkin jälkeen jäi vielä 20 vastauslomaketta, jotka eivät olleet yksiselitteisiä, koska niissä oli annettu kumpaankin ryhmään kuuluvia vastausvaihtoehtoja. Näitä vastauksia ei voitu ottaa huomioon. Joissain tapauksissa oli vastattu myös kysymykseen nro 14, vaikka oppilaitoskirjastoa ei vastaajalla ollut tai ensisijaiseksi kirjastoksi oli edellisessä kysymyksessä mainittu jokin muu kuin kyselyä tekevä kirjasto. Näissä tapauksissa vastausta ei otettu huomioon. Vastaukset käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. 2.4 Tutkimuksen luotettavuudesta Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa puhutaan käsitteistä reliabiliteetti ja validiteetti. Tutkimuksen reliabiliteetillä tarkoitetaan tulosten tarkkuutta. Tulokset eivät saa olla sattumanvaraisia, vaan pysyviä. Tutkimuksen on oltava toistettava eli toisen tutkijan on päädyttävä samoja metodeja käyttäen samoihin tuloksiin. (Kvale 1996, 88). Tämän tutkimuksen kaikissa vaiheissa on pyritty tarkkuuteen ja kriittisyyteen, joten uskon tutkimuksen olevan reliaabili. Tutkimuksen validiteettia arvioidaan pohtimalla, antoiko kysely vastauksen niihin ongelmiin, mihin vastaus haluttiin saada eli tutkittiinko oikeita asioita (Kvale 1996, 88). Kyselyllä saatiin vastaukset asetettuihin tutkimusongelmiin, joten tutkimuksen validisuudenkin voi arvioida olevan hyvä. 5
6 Vaikka otoksessa tulisi olla aina vähintään 50 tilastoyksikköä, otoskoon viitearvoista joudutaan käytännössä aina silloin tällöin tinkimään. Se johtaa luotettavuuden vähenemiseen, kun tuloksia yleistetään koko perusjoukkoon. (Heikkilä 1998, 43-45.) Viljakkalan kunnankirjastosta ei saatu kokoon 50 tilastoyksikköä. Kuitenkin, jos pienen kunnan kunnankirjastossa yritetään usean viikon ajan tavoittaa kirjaston opiskelevia asiakkaita, tuntuu todennäköiseltä, että varsin suuri osa perusjoukosta tavoitetaan. Kun vastaajien määrä ei nouse tämän suuremmaksi, koko perusjoukko ei ilmeisestikään ole kovin suuri. Viljakkalan tulosten voikin katsoa antavan ainakin vahvasti suuntaa kyseistä kirjastoa käyttävien aikuisten oppijoiden mielipiteistä. Tulosten luotettavuutta lisää myös se, että 36 vastaajan joukkoa ei ole jaettu analyysin ristiintaulukoinneissa enää pienempiin osajoukkoihin. Vastaamattomuus aiheuttaa aina harhaa tuloksiin, sillä vastaamatta jättäneet ovat joiltakin ominaisuuksiltaan erilaisia kuin kyselyyn vastanneet. Pientä positiivista harhaa tuloksiin on voinut aiheuttaa esim. tietty erään kirjastohenkilökuntaan kuuluvan huomioima seikka. Hänen mukaansa oli hyvin helppoa saada vastaajaksi asiakkaita, joita oli juuri palvellut onnistunein tuloksin. Ne taas, joiden kohdalla palvelutapahtuma ei ollut johtanut positiiviseen lopputulokseen, jotka eivät esim. saaneet haluamaansa kirjaa, eivät olleet niin halukkaita vastaamaan. Heitä ei myöskään niin usein houkuteltu vastaamaan kyselyyn, kuin tyytyväisiä asiakkaita.
7 3 TULOKSET 3.1 Taustatietoja vastaajista 3.1.1 Kaikki kunnat Sukupuoli- ja ikäjakauma Kaikista 442 vastaajasta naisia oli 326 eli 73,9 % ja miehiä 116 eli 26,1 %. Yksittäisistä kunnista naisia oli suhteellisesti eniten Viljakkalan vastaajissa (88,9 %), vähiten taas Lempäälässä (62,4 %). Kaikkien vastaajien ikäjakaumassa korostuu nuorten vastaajien osuus (ks. kuvio 1.) Kaikkien vastaajien ikäjakauman muoto ei ole yllättävä, sillä opiskelijathan tavallisesti mielletään nuoriksi henkilöiksi. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että eri kunnissa ikäjakaumat eivät noudattaneet kaikkien kuntien keskiarvojakauman muotoa, vaan olivat muodoltaan hyvinkin erilaisia (ks. liite 2.) Vastaajien ikäjakauma Vastaajien osuus [%] 35 30 25 20 15 10 5 0 18-24 lkm 25-34 lkm 35-44 lkm 45-54 lkm 55-64 lkm 65 tai vanhempi lkm Ikä Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia kaikista vastaajista oli 85,2 %, kun taas ulkopaikkakuntalaisia oli 13,9 %. Yksittäisistä kunnista Viljakkalan vastaajissa paikkakuntalaisia oli eniten (94,4 %), ulkopaikkakuntalaisia oli eniten Ylöjärven vastaajissa (21,7 %). Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa molempia, merkittiin hänet opiskelijaksi. Kaikkien kuntien vastaajista opiskelijoita oli valtaosa 61,3 % ja omaehtoisia oppijoita 38,7 %. Työssäolevaksi ilmoitti itsensä lisäksi 36,0 %, työttömäksi 8,1%, eläkeläiseksi 2,5 % ja jokin muu oli 1,4 % vastaajista. (Ks. kuvio 2.) Yksittäisistä kunnista Ylöjärven vastaajien joukossa oli eniten opiskelijoita (77,6 %), omaehtoisia oppijoita taas oli eniten Viljakkalan vastaajissa (69,4 %).
8 Vastaajien jakaantuminen prosenttiosuus vastaajista [%] 70 60 50 40 30 20 10 0 61,31221719 opiskelijoita 38,68778281 35,97285068 omaehtoisia oppijoita 8,14479638 2,488687783 1,357466063 työssäolevia työttömiä eläkeläisiä muita Opiskelijoiden jakaantuminen Kaikkien kuntien opiskelijaksi itsensä ilmoittaneet vastaajat jakaantuivat eri oppilaitosten ja tyyppien välille kuvion 3 mukaisesti. Opiskelijoiden jakaantuminen prosenttiosuus opiskelijoista [%] 0 5 10 15 20 25 30 lukiolainen ammattikorkeakouluopiskelija täydennyskouluttautuja etäopiskelija jokin muu 4,1 4,1 4,8 7,7 15,5 13,7 15,1 25,5 25,5 Eniten oli ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijoita, yhteensä yli puolet kaikista opiskelijoista. Kansalais- ja työväenopiston kursseilla kävi opiskelijoista 4,1 %. Kaikkien kuntien omaehtoisista oppijoista 19,9 % (ei kuviossa) opiskeli kansalais- tai työväenopistojen kursseilla. 2,9 % heistä ilmoitti olevansa jokin muu. Yksittäisissä kunnissa eri opiskelijatyyppien jakaumat olivat hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna.
9 Oppilaitoskirjasto Oppilaitoskirjasto oli kaikista oppilaitoksessa opiskelevista opiskelijoista käytössään 78,2 %:lla. Tämä on 49,5 % kaikista vastaajista. Opiskelijoista 11,8 %:lla oppilaitoskirjastoa ei ollut ja 10,0 % ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella omaa kirjastoa. Yksittäisistä kunnista Kangasalla vastanneilla opiskelijoilla oli yleisimmin oppilaitoskirjasto käytettävissään (90,7 %:lla opiskelijoista). Viljakkalassa vain 22 %:lla vastanneista opiskelijoista oli oppilaitoskirjasto käytettävissään. Pientä määrää selittänee se, että etäopiskelijoita oli Viljakkalassa vastanneista opiskelijoista yli puolet (54,5 %). Kirjastokäyntien tiheys Kaikista vastaajista kolmasosa (33 %) kävi kirjastossa useammin kuin kerran kuukaudessa, muttei kuitenkaan viikoittain. Viikoittain kävi kirjastossa 30 % vastaajista ja sitä useammin 11 %. Säännölliseksi käyttäjäksi voidaan määritellä vähintään kerran viikossa kirjastossa käyvä, muut ovat satunnaiskäyttäjiä (Lindblad &Vesterinen 1993, 60). Säännöllisiä käyttäjiä oli näin ollen kaikista vastaajista 41 %. Satunnaiskäyttäjiä oli 59 % vastaajista. (Ks. kuvio 4.)Yksittäisistä kunnista eniten säännöllisiä käyttäjiä oli Pirkkalassa (53 %) ja vähiten Ylöjärvellä (21 %). Vastaajien käynnit kirjastossa harvemmin 8 % kuukausittain 18 % useammin kuin kerran viikossa 11 % viikoittain 30 % useammin kuin kerran kuukaudessa 33 % Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin opiskelua. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 37,8 %:ssa vastauksista. Virkistys oli lähes yhtä suosittu, sillä se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 36,2 %:ssa vastauksista. Opiskelu ja virkistys olivat hyvin tasaväkisiä. Neljässä kunnassa ykkönen oli virkistys niukalla enemmistöllä, mutta yhdessä kunnista opiskelu oli niin reilusti virkistystä suositumpi, että se lopulta vei kaikkien kuntien yhteisen ykkössijan. Harrastus oli ykkössijalla 11,8 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin virkistys 22,8 %, opiskelu 22,4 % ja yleissivistys 19,8 %.
Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin harrastus 24,3 %, yleissivistys 24,1 % ja virkistys 19,1 %. (Ks. kuvio 5.) 10 Kirjaston käytön tarkoitus tärkein toiseksi tärkein kolmanneksi tärkein 40 36,2 37,8 käyttötarkoitus (prosenttiosuudet) 35 30 25 20 15 10 5 0 22,8 19,1 virkistys % harrastus % 11,8 19,6 24,3 työ % 6,8 opiskelu % 8,8 yleisivistys % 5,9 käyt. elämä % 22,4 14,4 muu % 4,1 19,8 24,1 2,1 5,5 11,6 1,1 1,2 0,7 3.1.2 Hämeenkyrö Sukupuoli- ja ikäjakauma Hämeenkyrön vastaajista naisia oli ylivoimainen enemmistö eli 88,3 %. Miehiä oli 11,7%. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 25-34 vuotta (32,5 % vastaajista). (Ks. liite 2.) Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia vastaajista oli 84,4 % ja ulkopaikkakuntalaisia 15,6 %. Ulkopaikkakuntalaisissa ikaalislaisia oli 4 ja tamperelaisia 2. Nokia, Viljakkala, Vammala, Sahalahti, Vaasa ja Nurmijärvi mainittiin kotipaikkoina kukin yhden kerran. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Opiskelijoita oli vastaajista 70,1 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä 29,9 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa18,2 % vastaajista, työttömiä10,4 %, eläkeläisiä 1,3 %. Yksi vastaaja oli vuorotteluvapaalla, yksi yrittäjä ja yksi kotiäiti. (Ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Hämeenkyrössä eri oppilaitosten ja tyyppien välillä, siten että eniten oli korkeakouluopiskelijoita (25,9 %). Toiseksi eniten oli keskiasteen/ammatillisessa
koulutuksessa olevia (22,2 %) ja kolmanneksi eniten ammattikorkeakouluopiskelijoita (18,5 %).(Ks. kuvio 6.) Jokin muu ilmoitti olevansa kaksi opiskelijaa. Toinen heistä suoritti julkisoikeuden approbaturia kansanopistossa ja toinen ilmoitti olevansa monimuoto-opiskelija. Opiskelijoista 7,4 % ja omaehtoisista oppijoista 12 vastaajaa eli 50 % (ei kuviossa) ilmoitti opiskelevansa kansalais- tai työväenopiston kursseilla. 11 Opiskelijoiden jakaantuminen prosenttiosuus opiskelijoista [%] 0 5 10 15 20 25 30 lukiolainen korkeakouluopiskelija etäopiskelija 3,7 7,4 9,3 7,4 13,0 16,7 18,5 22,2 25,9 Oppilaitoskirjasto Opiskelijoista 62,5 %:lla oli oppilaitoskirjasto käytössään. Ilman oppilaitoskirjastoa oli 28,6 % opiskelijoista. 8,9 % ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella omaa kirjastoa. Kirjastokäyntien tiheys Hämeenkyrön vastaajista kolmasosa (33 %) kävi kirjastossa viikoittain ja sitä useammin (13 %). Säännöllisiä käyttäjiä oli näin ollen vastaajista 46 %. Useammin kuin kerran kuukaudessa kävi 27 % vastaajista. Satunnaiskäyttäjiä oli 54 % vastaajista. (Ks. liite 4.) Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin opiskelua. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla yli puolessa (54,5 %) vastauksista. Virkistys oli mainittu ensimmäisellä sijalla 28,6 %:ssa vastauksista ja harrastus 7,8 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin virkistys (26,7 %), opiskelu (21,3 %) ja harrastus (20 %). Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin yleissivistys (28,8 %), harrastus (27,4 %) ja virkistys (13,7 %). (Ks. liite 5.)
12 3.1.3 Kangasala Sukupuoli- ja ikäjakauma Vastaajista naisia oli 74,3 %. Miehiä oli 25,7 %. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 18-24 vuotta (52,7 % vastaajista). (Ks. liite 2.) Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia vastaajista oli 87,8 % ja ulkopaikkakuntalaisia 12,2 %. Vastaajista 3 ilmoitti kotipaikakseen Tampereen, 2 Pälkäneen, 2 Sahalahden, 1 Virrat ja 1 Valkeakosken. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Opiskelijoita oli vastaajista 74,3 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä 25,7 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa 27,0 % vastaajista ja työttömiä 8,1 %. Yksi vastaaja oli äitiyslomalla.(ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Kangasalla eri oppilaitosten ja tyyppien välillä siten, että eniten oli lukiolaisia (27,3 %). Toiseksi eniten oli ammattikorkeakouluopiskelijoita (25,5 %) ja kolmanneksi eniten korkeakouluopiskelijoita (23,6 %). (Ks. kuvio 7.) Jokin muu ilmoitti olevansa kaksi opiskelijaa. Toinen heistä oli artistikoulutuksessa, toinen Kide-koulutuksessa (etä-, monimuoto-, seminaari-). Opiskelijoista 1,8 % ilmoitti opiskelevansa kansalais- tai työväenopiston kursseilla, omaehtoisista oppijoista taas ei kukaan (ei kuviossa). Yksi omaehtoinen oppija ilmoitti opiskelevansa yksityisellä kielikurssilla. Opiskelijoiden jakaantuminen prosenttiosuus opiskelijoista [% ] 0 5 10 15 20 25 30 lukiolainen ammattikorkeakouluopiskelija täydennyskouluttautuja etäopiskelija jokin muu 3,6 3,6 1,8 3,6 5,5 14,5 25,5 23,6 27,3
13 Oppilaitoskirjasto Kangasalla opiskelijoista 90,7 %:lla oli oppilaitoskirjasto käytössään. Ilman oppilaitoskirjastoa oli ainoastaan 3,7 % opiskelijoista. 5,6 % ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella omaa kirjastoa. Kirjastokäyntien tiheys Kangasalla yleisintä oli (35 % vastaajista) käydä kirjastossa useammin kuin kerran kuukaudessa, muttei viikoittain. Viikoittain kävi 32 % vastaajista ja sitä useammin 12 %. Säännöllisiä käyttäjiä oli vastaajista näin ollen 44 %. Satunnaiskäyttäjiä oli 56 % vastaajista. (Ks. liite 4.) Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin virkistystä. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 44 %:ssa vastauksista. Opiskelu oli mainittu ensimmäisellä sijalla 33,3 %:ssa ja harrastus 12,5 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin opiskelu 28,6 %, virkistys 22,9 % ja yleissivistys 20,0 %. Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin harrastus 23,5 %, virkistys 22,1 % ja yleissivistys 22,1 %. (Ks. liite 5.) 3.1.4 Lempäälä Sukupuoli- ja ikäjakauma Vastaajista naisia oli enemmistö eli 62,4 %. Miehiä oli 37,6 %. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 18-24 vuotta ( 28,2 % vastaajista). (Ks. liite 2.)
14 Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia vastaajista oli 85,9 % ja ulkopaikkakuntalaisia 14,1 %. Ulkopaikkakuntalaisia oli 12. Vesilahti 5 mainintaa, Tampere 3 mainintaa, Turku 2 mainintaa, Urjala ja Viiala mainittiin kumpikin yhden kerran. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Opiskelijoita oli vastaajista 49,4 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä 50,6 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa 41,2 % vastaajista, työttömiä 12,9 %, eläkeläisiä 1,2 % ja yksi vastaaja oli äitiyslomalla.(ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Lempäälässä eri oppilaitosten ja tyyppien välillä siten, että eniten oli lukiolaisia ja korkeakouluopiskelijoita (kumpiakin 26,2 %). Seuraavaksi eniten oli keskiasteen/ammatillisessa koulutuksessa olevia ja ammattikorkeakouluopiskelijoita (kumpiakin 19,0 %).(Ks. kuvio 8.) Jokin muu ilmoitti olevansa kaksi opiskelijaa. Toinen opiskelijoista oli oppisopimuskoulutuksessa, toinen sosiaalialan oppilaitoksen kurssilla. Opiskelijoista kansalais- tai työväenopiston kursseilla ilmoitti opiskelevansa 9,5 %, omaehtoisista oppijoista 11,6 % (ei kuviossa). Omaehtoisista oppijoista yksi opiskeli Tampereen kesäyliopiston kursseilla. Opiskelijoiden jakaantuminen prosenttiosuus opiskelijoista [%] 0 5 10 15 20 25 30 lukiolainen 19,0 26,2 ammattikorkeakouluopiskelija täydennyskouluttautuja etäopiskelija jokin muu 2,4 4,8 7,1 9,5 9,5 19,0 26,2
15 Oppilaitoskirjasto Lempäälässä opiskelijoista 86,7 %:lla oli oppilaitoskirjasto käytössään. Ilman oppilaitoskirjastoa oli 4,4 % opiskelijoista. 8,9 % ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella kirjastoa. Kirjastokäyntien tiheys Lempäälän vastaajista 35 % kävi kirjastossa useammin kuin kerran kuukaudessa. Viikoittain kirjastossa kävi 28 % vastaajista ja sitä useammin 15 %. Säännöllisiä käyttäjiä oli näin ollen vastaajista 43 %. Satunnaiskäyttäjiä oli 57 % vastaajista. (Ks. liite 4.) Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin virkistystä. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 34,1 %:ssa vastauksista. Opiskelu oli mainittu ensimmäisellä sijalla 28,2 %:ssa vastauksista ja harrastus 16,5 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin opiskelu 25,9 %, yleissivistys 23,5 % ja virkistys 17,6 %. Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin yleissivistys 24,1 %, virkistys 20,5 % ja harrastus 20,5 %. (Ks. liite 5.) 3.1.5 Pirkkala Sukupuoli- ja ikäjakauma Vastaajista naisia oli enemmistö eli 66,7 %. Miehiä oli 33,3 %. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 35-44 vuotta (34,1 % vastaajista). (Ks. liite 2.) Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia vastaajista oli 91,6 % ja ulkopaikkakuntalaisia 8,4 %. Ulkopaikkakuntalaisissa mainittiin Tampere 4 kertaa, Kangasala 2 kertaa ja Lempäälä yhden kerran. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Pirkkalassa vastaajat jakaantuivat puoliksi tämän asian suhteen. Opiskelijoita oli vastaajista 50,6 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä 49,4 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa 51,8 % vastaajista, työttömiä 7,1 %, eläkeläisiä 2,4 % sekä yksi vastaaja ilmoitti olevansa kotiäiti.(ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Pirkkalassa eri oppilaitosten ja tyyppien välillä siten, että eniten oli korkeakouluopiskelijoita (30,2 %). Seuraavaksi eniten oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja täydennyskouluttautujia (kumpiakin 27,9 %).(Ks. kuvio 9.)
Jokin muu ilmoitti olevansa neljä opiskelijaa. Opiskelijoista yksi suoritti ammattitutkintoa, toinen opiskeli mikrotukihenkilöksi, kolmas suoritti perhepäivähoitajan ammattitutkintoa ja neljäs oli työvoiman järjestämällä kurssilla. Opiskelijoista kukaan ei opiskellut kansalais- tai työväenopiston kursseilla, omaehtoisista oppijoista 9,5 % (ei kuviossa) Yksi omaehtoinen oppija ilmoitti olevansa jokin muu, muttei kertonut tarkemmin mikä. 16 Opiskelijoiden jakaantuminen lukiolainen ammattikorkeakouluopiskelija täydennyskouluttautuja etäopiskelija jokin muu 0,0 prosenttiosuus opiskelijoista [%] 0 5 10 15 20 25 30 35 4,7 2,3 9,3 9,3 9,3 27,9 30,2 27,9 Oppilaitoskirjasto Pirkkalassa vastanneista opiskelijoista 80,5 %:lla oli oppilaitoskirjasto käytössään. Ilman oppilaitoskirjastoa oli 12,2 % opiskelijoista. 7,3 % ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella omaa kirjastoa. Kirjastokäyntien tiheys Pirkkalassa yleisintä (39 % vastaajista) oli käydä kirjastossa viikoittain. Sitä useammin kävi 14 %. Säännöllisiä käyttäjiä oli kaikista vastaajista näin ollen 53 %, eniten kaikista kunnista. Useammin kuin kerran kuukaudessa kävi 29 % vastaajista. Satunnaiskäyttäjiä oli 47 % vastaajista. (Ks. liite 4.) Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin virkistystä. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 33,3 %:ssa vastauksista. Opiskelu oli mainittu ensimmäisellä sijalla 31,0 %:ssa vastauksista ja harrastus 17,9 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin virkistys ja yleissivistys kumpikin 23,8 % ja opiskelu 20,2 %. Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin harrastus 23,2 %, virkistys 20,7 % ja yleissivistys 19,5 %. (Ks. liite 5.)
17 3.1.6 Viljakkala Sukupuoli- ja ikäjakauma Vastaajista naisia oli enemmistö eli 88,9 %. Miehiä oli 11,1 %. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 45-54 vuotta (52,8 % vastaajista). (Ks. liite 2.) Paikkakuntalaisuus Viljakkalassa paikkakuntalaisia vastaajista oli 94,4 % eli kaikista kunnista eniten. Ulkopaikkakuntalaisia oli 5,6 %. Ulkopaikkakuntalaisissa mainittiin Hämeenkyrö 2 kertaa. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Opiskelijoita oli vastaajista vain vajaa kolmasosa eli 30,6 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä valtaosa, 69,4 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa 58,3 % vastaajista, työttömiä 11,1 % ja eläkeläisiä 8,3 %.(Ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Viljakkalassa eri oppilaitosten ja tyyppien välillä siten, että eniten oli etäopiskelijoita (54,5 %). Seuraavaksi eniten oli lukiolaisia ja keskiasteen/ammatillisessa koulutuksessa olevia (kumpiakin 18,2 %). (Ks. kuvio 10.) Opiskelijoista 9,1 % ja omaehtoisista oppijoista 44 % eli 11 vastaajaa (ei kuviossa) ilmoitti opiskelevansa kansalais- tai työväenopiston kursseilla. Opiskelijoiden jakaantuminen prosenttiosuus opiskelijoista [% ] 0 10 20 30 40 50 60 lukiolainen ammattikorkeakouluopiskelija täydennyskouluttautuja etäopiskelija jokin muu 0,0 0,0 0,0 0,0 9,1 9,1 18,2 18,2 54,5
18 Oppilaitoskirjasto Opiskelijoista 22,2 %:lla eli neljällä vastaajalla oli oppilaitoskirjasto käytössään. Ilman oppilaitoskirjastoa oli 33,3 % opiskelijoista eli kuusi vastaajaa. 44,4 % eli kahdeksan vastaajaa ei osannut sanoa, oliko oppilaitoksella omaa kirjastoa. Kirjastokäyntien tiheys Viljakkalassa yleisintä oli (vastaajista 36 %), että kirjastossa käytiin useammin kuin kerran kuukaudessa, muttei viikoittain. Viikoittain kävi 22 % vastaajista ja tätä useammin 6 %. Säännöllisiä käyttäjiä oli näin ollen vastaajista 28 %. Satunnaiskäyttäjiä oli 72 % vastaajista. (Ks. liite 4.) Kirjaston käytön tarkoitus Kirjaston käyttötarkoituksista tärkeimpänä pidettiin virkistystä. Se oli mainittu ensimmäisellä sijalla 47,2 %:ssa vastauksista. Opiskelu oli mainittu ensimmäisellä sijalla 25,0 %:ssa vastauksista ja harrastus 16,7 %:ssa vastauksista. Toisella sijalla mainittiin yleisimmin virkistys ja harrastus kumpikin 22,2 %, sekä opiskelu ja yleissivistys myös kumpikin 16,7. Kolmannella sijalla mainittiin yleisimmin harrastus 33,3 %, virkistys 19,4 % ja yleissivistys 16,7 %. (Ks. liite 5.) 3.1.7 Ylöjärvi Sukupuoli- ja ikäjakauma Vastaajista naisia oli ylivoimainen enemmistö eli 72,9 %. Miehiä oli 27,1 %. Ikäjakaumassa eniten vastaajia oli luokassa 18-24 vuotta (38,8 % vastaajista). (Ks. liite 2.) Paikkakuntalaisuus Paikkakuntalaisia vastaajista oli 73,5 % ja ulkopaikkakuntalaisia 21,7 %. Ulkopaikkakuntalaisia vastaajia oli täällä eniten kaikista kunnista. Ulkopaikkakuntalaisissa mainittiin Tampere 15 ja Hämeenkyrö kolme kertaa. Vastaajien jakaantuminen Kaikki vastaajat olivat joko opiskelijoita tai omaehtoisia oppijoita. Jos vastaaja oli ilmoittanut olevansa kumpaakin, hänet merkittiin opiskelijaksi. Opiskelijoita oli vastaajista 77,6 %. Omaehtoisiksi oppijoiksi nimesi itsensä 22,4 % vastaajista. Lisäksi työssä ilmoitti olevansa 29,4 % vastaajista, työttömiä 1,2 % ja eläkeläisiä 4,7 %.(Ks. liite 3.) Opiskelijoiden jakaantuminen Opiskelijat jakaantuivat Ylöjärvellä eri oppilaitosten ja tyyppien välillä siten, että eniten oli ammattikorkeakouluopiskelijoita (37,9 %). Toiseksi eniten oli korkeakouluopiskelijoita (27,3 %) ja kolmanneksi eniten keskiasteen/ammatillisessa koulutuksessa olevia (16,7 %).(Ks. kuvio 11.)