Sote-uudistus ja kuntoutus Hyvinvointialojen dialogi - kuntoutusalan koulutuksen tulevaisuus Etunimi Sukunimi Ylitarkastaja Hanna Nyfors Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 4.3.2015
Kuntoutuksen ohjausta koskevia muutoksia Sote- järjestämislakia koskeva HE eduskunnassa Monikanavarahoitus- selvitys Uusi sosiaalihuoltolaki voimaan 1.4.2015 (sosiaalinen kuntoutus) -kotipalvelua koskevat säädökset 1.1.2015 Vanhuspalvelulain muutokset ja henkilöstömitoitukset Vammaislakien yhdistäminen ja apuvälineet Itsemääräämisoikeuslaki vammaissopimuksen ratifiointi Kelan lakimuutokset; Oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen laajenee Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Valtakunnallinen hoidon saatavuutta ja yhtenäisiä hoidon perusteita arvioiva työryhmä - kuntoutus? laitoshoitoon pääsyn perusteet
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lakimuutokset, mm. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölaki kumottu - ja TYP -laki voimaan 1.1.2015) laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (183/2014)- pitkäaikaistyöttömien työllisyyden tukeminen; tehostetaan sosiaali- ja terveys- sekä kuntoutuspalvelujen saatavuutta Kuntouttavan työtoiminnan lakimuutos hyväksytty; aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, monialainen työllistymissuunnitelma laitoshoidon purkaminen jne. monia muita kestävyysvajeen korjaamiseen ja kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä muutoksia (esim. norminpurku, lääkärintodistukset, kelpoisuusehdot )
Kelan lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 1/2 Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos voimaan 1.1.2014 Myöntöedellytykset lievenivät, asiakkaat pääsevät nyt kuntoutukseen helpommin ja heidän tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään diagnoosilähtöisesti Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskeva lakimuutos, voimaan 1.1.2016 (eduskunta hyväksynyt ) Kuntoutuksen nimeksi tulisi vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vammaisetuuskytköksen poisto parantaisi kuntoutujan asemaa, sillä vammaisetuuden muutokset eivät vaikuttaisi enää kuntoutuksen jatkuvuuteen Kuntoutus siis varhentuisi ja näin ollen olisi vaikuttavampaa lisää toimintakykyä, opiskelu- ja työkykyä, vähentää nuorten syrjäytymistä 4 suunnittelija Marjaana Pajunen
Kelan lainmuutosten vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen 2/2 Kansaneläkelain 13 :n lainmuutos voimaan 1.1. 2015 Kuntoutuksen varmistaminen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. 5 suunnittelija Marjaana Pajunen
HE 324/2014, eduskuntakäsittely Perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta, talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antavat lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HaV, TaV ja VaV lausunto PeV lausunto 19.2.2015 >muutosten valmistelu StV:ssa Sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii mietinnön asiasta 6.3.2015? eduskunnan päätös perustuu mietintöön Eduskunnan istuntokausi päättyy 13.3. takaraja esityksen hyväksymiselle Tavoitteena on ollut, että SOTE-alueet aloittavat toimintansa 1.1.2016 tuottamisvastuualueet 1.1.2017
Keinot sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi Päämääränä väestön hyvinvointi, terveys ja sosiaalinen turvallisuus Yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, peruspalvelujen vahvistaminen, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asukkaiden ja henkilöstön osallistaminen
Integraatiota tarvitaan soten sisällä ja soten rajojen yli Horisontaalisesti, koska monet asiakkaat tarvitsevat pitkäaikaisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita selviytyäkseen => tuottaminen yhtenä kokonaisuutena Vertikaalisesti, koska nivomalla yhteen eri tasojen palvelut saadaan useimmille asiakkaille/potilaille nykyistä eheämpiä palvelukokonaisuuksia Poikkihallinnollisesti kunnissa, koska perustason sotepalvelut ovat usein linkki muihin kunnallisiin palveluihin, kuten varhaiskasvatus, koulutus, liikunta, kulttuuri yms. - tämän yhteyden säilyttäminen uudistuksessa on tärkeää Poikkihallinnollisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, koska muiden sektoreiden poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiin ja sosiaalisiin taustatekijöihin
Kuntoutus sote- alueella terveydenhuoltolaki on luonut vertikaalisen integraation edellytykset järjestämissuunnitelma; perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen kokonaisuus myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa alueelliset apuvälinepalvelut erinomainen esimerkki vaikuttavat ja kustannustehokkaat kuntoutus- palvelut palvelujen yhteensovittaminen (oikea-aikaisuus ja resurssit) alueellisella työnjaolla edellytykset horisontaalinen integraatio sote-alueelle kuntoutuksen nelijako (?) yhteistyön lujittaminen lähtökohtaisesti lääkinnällinen (toimintakyky-kuntoutus?) ja sosiaalinen kuntoutus nyt lähempänä toisiaan kuntoutuksen asiakasyhteistyö sote-alueille?
Mitä integraatio on, mitä se ei ole? Yhdentää, sekoittaa ja liittää yhteen aiemmin erilliset asiat - käsitteetkin kypsyvät ajan myötä Sote-sanaston mukaan integraatio tarkoittaa sote-huollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle mahdollisuutta saada asiakkaan palvelut sujuvana hoito- tai palveluketjuna Uudistuksen tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa kenenkään laillisia oikeuksia, velvollisuuksia eikä ammatti-identiteettiä vaan tuottaa yhteistä lisäarvoa Integraatio ei ole ristiriidassa potilaiden ja asiakkaiden yksilöllisen kohtelun kanssa Kuka tahansa voi joutua elämäntilanteeseen, missä integroidut palvelut turvaavat arjessa pärjäämistä Integraatio ei ole paternalismin uusi ilmenemismuoto
Miksi muutosta kuntoutuksen integraatiossa tarvitaan? ohjauksen ongelma monialaisessa järjestelmässä ( subj. oikeus vs. tarve vs. resurssit); rahat ja etuudet erilaiset päällekkäinen työ ja silti väliinputoamisia ja viiveitä asiakkaan tarpeet lähtökohtana ja kohtaannuttava kuntoutuksessa kuntoutuksen vaikuttavuus - tehdäänkö oikeita asioita tällä henkilöstömäärällä?
Distribution of social expenditure in Finland in 2012 - the common European categorization Sickness and health 24.7 % Total expenditure in 2012 was 60.0 billion euro. This was 31.2% of the GDP Administration 2.6 % Other 2.7 % Housing 1.7 % Unemployment 6.8 % Functional disability 11.3 % Family and children 10.6 % Kuntien nettomenot / asukas 2012: Widower and other relatives 2.9 % Old age 36.7 % sos 1225, pth 667, esh 1072, yht. 2964 e Source: National Institute for Health and Welfare and Local and Regional Authorities STM/HSO/Suke
Mitä tiedämme menorakentesta? Kalleinta on 24/7 hoito ja hoiva huom. päivystysasetus ja toimintakyvyn arviointi Oulu: 10% väestöstä käyttää 81% kunnallisen soten voimavaroista 1/3 vaikeasti sairaita esh:n potilaita, joilla ei ole sosiaalipalveluiden tarvetta (vrt. HYKS-selvitys) 2/3 ensisijaisesti sosiaalipalveluiden asiakkaita, joilla on myös terveyspalveluiden tarvetta vanhuspalveluiden asiakkaat suurin ryhmä! päihdepalvelut, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut, lastensuojelun asiakkaat, vammaispalvelut
Palvelurakennetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena! Palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeet huomioon ottaen Palveluprosessit kuvattava Palvelujen peittävyyttä ja kohdentamista on seurattava ketkä ovat suurkuluttajia? Ja mikä on heidän osuutensa sote-palvelujen kokonaisuudessa? paljonko alueella on laitoshoidossa /kotihoidossa väkeä? paljonko he saavat kuntoutuspalveluja? Päivi Voutilainen
Laitoshoitoa vähennettäessä on erityisesti kehitettävä seuraavia Mahdollisimman terveen & toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia palveluja Asumisen vaihtoehtoja & ennakointia Kuntoutusta Kotiin annettavan avun määrää & sisältöä Päivi Voutilainen
Pitkäaikainen laitoshoito 1.1.2015 voimaan tullut lain muutos täsmentää laitoshoidon kriteereitä siten, että se entistä paremmin toteuttaa lain tavoitetta kotiin annettavien palveluiden ensi- & laitoshoidon viimesijaisuudesta. Toimenpiteellä parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Rakennemuutos vähentää kustannusten kasvua. Laitoshoidon (erit. terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhainkoti) kriteerit: lääketieteelliset perusteet asiakas- ja potilasturvallisuusperusteet ennen laitoshoitopäätöksen tekemistä on selvitettävä muut palvelujen järjestämismahdollisuudet & laitoshoitoa koskeva ratkaisu tulee perustella. Huom. ministeriön asettama työryhmä tarkastelee valtakunnallista hoidon saatavuutta ja yhtenäisiä hoidon perusteita - alajaosto laitoshoitoon pääsyssä 16
Mitä kuntoutuksesta kerrotaan Kuntoutusjärjestelmässä on monia ongelmia: viranomaisten väliset VASTUUNJAON EPÄSELVYYDET Saavatko iäkkäät henkilöt lainkaan systemaattisesti kuntoutusta? Järjestelmän toimivuus, kuten VIIVEET palveluun OHJAUTUMISESSA ja SAATAVUUDESSA KOORDINOINNIN puutteellisuus KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN laatimisessa ja sisällössä TIETOJEN KULUSSA KUNTOUTUSOHJAUS ei tarvittaessa toimi Kuntoutuksen jälkeen ei ole JATKUMOA tai tahoa, joka tukisi kuntoutumisen jälkeistä elämää Kuntoutusjärjestelmää säätelevä LAINSÄÄDÄNTÖ on MONITAHOINEN ja eri lakien säädösperustaa on uudistettu pala kerrallaan rahoitusjärjestelmä mahdollistaa OSAOPTIMOINNIN 17 Hanna Nyfors
SOTE- uudistus ja kuntoutus Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta toimitaan nykyisen järjestämisvelvollisuuden puitteissa vuoden 2016 loppuun asti Substanssilakeihin tehdään ns. teknisluontoiset muutokset kuntien järjestämisvastuun osalta - nyt tuore sosiaalisen kuntoutuksen säädös; entä terveydenhuoltolaki? Sote - alueen järjestämispäätös työkalu, jossa sovitaan palvelujen tuottamisesta alueella - ml. yksityiset ja 3.sektorin palvelut
Alueellinen kuntoutuksen yhteistyö? Kuntarakenteet eivät ole asiakasyhteistyön kannalta ratkaisevia, ratkaisevaa on se, onko kuntayhtymässä kuntoutuksen asiantuntemusta Rakenteen ollessa sellainen, että kuntayhtymässä on mahdollista rakentaa kuntoutuksen asiantuntemusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, myös kuntoutuksen asiakasyhteistyö toimii vaikka ei lakisääteistä velvoitetta Sote-uudistus lisää tarvetta sisäiseen ja alueen ulkopuoliseen yhteistyöhön viranomaistaholla. Asiakasyhteistyötä tulee tehdä verkostomaisissa ja moniammatillisissa tiimeissä, jotka kootaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti asiakasprosesseissa 19 Hanna Nyfors
Järjestämispäätöksen sisältöä Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät ks. kuntouttavat palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena Kuntouttavat palvelut sisältävät toimintakyvyn palauttamista ja ylläpitoa tukevia lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja (yksityiskohtaiset perustelut) Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Määriteltävä laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt myös sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut
Sote-lain työkaluja integraatioon Järjestämispäätös => tulossopimus asiakaslähtöisen integraation toteutus palvelukokonaisuudet yksi suunnitelma, palveluohjaaja/asiakasvastaava / vs. nykyiset kuntoutuksen koordinaattori/ vastuutyöntekijä/omatyöntekijä asiakas- ja potilastietojen joustava yhteiskäyttö sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt keskeiset periaatteet muilta kuin kunnilta ja kuntayhtymiltä hankittaville palveluille ja palvelusetelin käytölle opetus, tutkimus ja yhteiskehittäminen Omavalvontaohjelma Tulee määritellä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuminen ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan. Sisältää suunnitelman laadunhallinnasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisestä.
Nykyrakenne YO- sairaala muu sairaala Perusterveydenhuolto Palveluiden suurkäyttäjät Ikääntyneiden palvelut Sosiaalipalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut 22
Mukaellen Kotikuntoutus Sosiaalinen kuntoutus erityisterapeutit: puhe, ravitsemus ft, tt ja psykoterap
Vaativat erityis- tason palvelut Erityistason palvelut Sote -peruspalvelut 24
Henkilöstön integroitumista koskevat kysymykset (sote-toimeenpanon henkilöstöjaoksen alustavia linjauksia) Moniammatillinen tiimi toteuttaa aidosti integroidut palvelut: osaamisen varmistamisen ja johtamisen vastuu korostuu Hallinto- ja tukihenkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen: esim. soten ja sivistystoimen työnjako? Pääperiaate: Jos henkilön tehtävistä yli 50% kuuluu siirtyviin toimintoihin, myös henkilö siirtyy Irtisanomissuoja ja palkkaharmonisointi ovat vaikeita kysymyksiä kaikissa henkilöstöryhmissä Samaan aikaan menossa rakennepoliittisia toimia (kelpoisuusvaatimukset) ja sekä rakenteellisia että sisällöllisiä koulutuspoliittisia uudistuksia Eettinen rekrytointi
Mitä vaativan/ erityistason kuntoutuspalvelut voisivat olla? vaativan kuntoutuksen yksikkö moniammatillinen työkyvyn arviointi kuntoutusalan tutkimus ja kehittäminen vaativa erityistason hoitoprosessiin liittyvä kuntoutus erilaisine terapioineen, esim. neurologinen/selkäydinvammaisten ym. moniammatillinen kuntoutus kalliit ja erityisosaamista vaativat apuvälineet; biomyoelektroniset proteesit / robotiikka 27 Hanna Nyfors
mukaellen Huplia /EKSOTE Kuntoutustutkimusyksiköt SOTE vaativat/erityistason kuntoutuspalvelut kuntoutuksen tuottamis- yksiköt (työ- ja toimintakykyä tukevat yksiköt) Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen alueelliset järjestämisyksiköt perus- ja erityistason sekä vaativan erityistason palvelut Apuväline- palveluiden järjestäminen kuntouttavat lähisairaalat alueella kuntoutuksen osaaminen ja resurssit käytössä! peruspalvelut
Kuntoutuja toimintakyvyn ongelma ja arjen selviytyminen? kuntoutukseen ohjautuminen? laadukkaiden kuntoutuspalvelujen kokonaisuus Peruspalvelut, TTH, Yksityissektori, järjestöt kuntoutustarpeen tunnistaminen ja arviointi kuntoutussuunnitelma monialaiset kuntoutumista tukevat ryhmät/kuntoutuskoordinaattori kuntoutusohjaus, monimuotoiset terapiat, kotikuntoutus apuvälinepalvelut vaativat kuntoutumista tukevat palvelut - vaativa erityistaso?
kuntoutuksen kokonaisuus työ- ja toimintakykyä tukevan monialaisen kuntoutuksen koordinaatio ja ohjaus yhtenäiset kriteerit kuntoutustarpeen arvioinnille, kuntoutukseen pääsylle monialaisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön varmistaminen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseen ohjautumiselle ja menetelmille HUOM: yhteistoiminta palvelutuotannossa palvelujen keskittämisestä voidaan sopia alueiden tai tuottamisvastuussa olevien kuntien kesken ja päättää VN asetuksella
Kuntoutusta - miksi ja kenelle? Kuntoutuksella ei voida ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joihin sitä tarjotaan vastaukseksi toiminta- ja työkyvyn heikentymistä ennaltaehkäisevät toimet ja palvelut ovat ensisijaisia kuntoutuksen tarpeet ovat rajattomat, resurssit rajalliset! Tässä mielessä kuntoutukseen pääsy edellyttää aina portinvartijuutta kuntoutustarve ei ole yhtenäinen käsite, vaan riippuu tarkoituksesta ja tavoitteesta, joita kullekin kuntoutusmuodolle asetetaan subjektiivinen oikeus vs. palvelutarvearviointi vs. resurssit toimivatko kriteerit, missä määrin portinvartijan on voitava käyttää harkintaa ja mihin suuntaan kriteerejä tulisi jatkossa kehittää? Kuntoutus ei ole itsetarkoitus, vaan prosessi ja tapahtuma, jolla turvataan tavanomaisen elämän edellytykset. Vaikuttava, oikea-aikainen ja kustannustehokas kuntoutus edellyttää asiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen - ja siirtymistä pois järjestelmä- ja asiantuntijakeskeisyydestä
Preventio Hyvinvoinnin edistäminen Kunta ja järjestö; pitkäjänteinen vertaistuki Sairauden hoitoon liittyvä integroitu kuntoutus Jatkokuntoututus Akuutti sairaanhoidon yhteydessä käynnistyvä, intensiivinen, alkaen päivystyksestä -3 kk - 6 kk toimintakykyä tukeva lääk ja sosiaalinen kuntoutus Muu kuntoutus Kelan järjestämä kuntoutus
Globaali näkökulma sopii Suomeen WHO 2014 Action Towards Coordinated/Integrated HS Delivery (luonnos) Kommunikaatio (välineet, asenteet) Yhteinen tieto (ammattilaiset, väestö) Yhteiset voimavarat ja infrastruktuurit Yhteinen hoito ja hoiva (kaikki ammatit) Poliittinen päätöksenteko, HiAP Demokratia, yhteisöllisyys Arvot ja asenteet, yhteinen päämäärä
Millä asialla ollaan? Julkisen vallan tulee turvata kaikille asukkaille yhdenvertaiset, väestön tarpeisiin sovitetut ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Rakenteellisten muutosten valmistelun rinnalla on valmisteltava tavoitteen toteutumiseksi tarvittavia uudistuksia palvelujen toteutukseen Viisaus syntyy keskustelusta: miten kaikki tieto, osaaminen ja kokemus saadaan parhaaseen yhteiseen käyttöön siitä riippumatta, kenellä se on? Nyt on rohkeiden ehdotusten, luovan törmäyttämisen ja luottamuksen aika - kaikkien potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi
Kiitos! www.stm.fi/sote-uudistus sote-sanasto esittelydiat usein kysytyt kysymykset Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: www.stm.fi (etusivu) Sote-uutiskirjeen tilaus: www.stm.fi/uutiskirjeet twitter.com/stm_uutiset