MARKAT EUROIKSI. PK-yrityksen euro-opas KESKEISET EUROKYSYMYKSET. Vastaukset sivuilla 2-7.



Samankaltaiset tiedostot
Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso Ota talteen

Ohjeita asiakaspalvelua varten

Euron käyttöönotto. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

Rahoitusta yritystoiminnan

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

MAKSAMINEN. Business Onlinen etusivun Hyödylliset apuvälineet -inforuudussa on ohje kansiomaksamiseen.

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta klo

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä Toiminimi: Bridge Areena Oy

Sähköinen käteinen NYT

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

Finnvera Oy aaj Teijo Kuusela

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

PALKKA.FI-PALVELUUN MUUTOKSIA

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

KIRJANPITO 22C Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001

Ravintola Gumböle Oy

KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy. Tilinpäätös ajalta Arkistoviite:

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit ei kirjausta Puh.keskukset ja muut , Ostovelat (T) ,35

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä


ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM Inkeri Tolvanen

Omistusjärjestelyjen rahoitus Satu Mäkelä

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti klo

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p

Suomen verotus selkokielellä

Kysymyksiä ja vastauksia

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Golftie KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus:

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta

(1) Katetuottolaskelma

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

Oy Höntsy Ab, Tilinpäätös Oy Höntsy Ab

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Sisällysluettelo. Tilisiirrot Maksutavat ja maksutoimeksiannon vahvistaminen... 3

1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ)

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Bryssel 7. tammikuuta 2002

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Maksut henkilöasiakkaan 1 (5) Verkkopankissa - tuotekuvaus

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Arvo EUR /2005 Syyskuu Varastomyynti Yhteensä

TK-Vuokrat järjestelmän verokannan muutos

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli

kun tilille tulleeseen rahaan ei liity myyntilaskua, esim. pankin maksama korko.

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

Yrityskaupan rahoitus

UUSIVUOSI ASIAKASPALVELUKESKUS

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

YHDISTYKSEN KIRJANPIDON PERUSTEET. Taloudenhoitajakoulutus / RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

TILINPÄÄTÖS Oikian Solutions Oy

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Tampereen kaupunki. SAP - SEPA projekti. Mervi Lindstedt Hallintopalvelukeskus, projektipäällikkö

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I (10) PL 159, Helsinki Dnro 9/400/94

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Käsitteitä yrittäjyydestä

/ Patentti- ja rekisterihallitus PL Helsinki. Economy PP Finlande ltella Posti Oy

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :43:22 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Transkriptio:

MARKAT EUROIKSI PK-yrityksen euro-opas 2001 KESKEISET EUROKYSYMYKSET Milloin yritys siirtyy euroon? Miten siirrytään taloushallinnossa euroon? Miten muunnetaan pankkitilit euroiksi? Miten hoidetaan kirjanpito euroissa? Milloin laskutetaan euroissa? Milloin maksetaan laskut, palkat, vakuutukset ja verot euroissa? Milloin ja miten muunnetaan hinnat euroiksi? Milloin tehdään tilinpäätös euroissa? Miten hankitaan ja tunnistetaan uudet setelit ja kolikot? Miten euro vaikuttaa yrityksen sitoumuksiin? Vastaukset sivuilla 2-7. 9

2 Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan unionin jäsenmaata muodostavat euroalueen, jossa otetaan käyttöön 1.1.2002 myös käteisenä yhteinen rahayksikkö euro. Suomalaisilla yrityksillä on ollut mahdollista ottaa euro käyttöön taloushallinnossaan ja maksuliikkeessään jo 1.1.1999 alkaneena siirtymäkautena. Yritykset toimivat 1.1.2002 alkaen vain euroissa. Jokaisen yrityksen tulee hyödyntää siirtymäaika, jolloin totutaan uuden rahayksikön käyttöön. Eurojen käyttöönotossa on seuraavat vaiheet: Siirtymäkautena 31.12.2001 mennessä yrityksen tulee ottaa euro käyttöön toiminnassaan. Euroaikana 1.1.2002 alkaen yritys toimii euroissa kokonaisuudessaan ja kaikki taloudellinen toiminta muuttuu euromääräiseksi. Euroaikaan sisältyy rahanvaihtojakso 1.1.2002 28.2.2002, jolloin eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen ja markat vedetään pois. Markka käy maksuvälineenä rahanvaihtojakson aikana vain käteisrahana. Euro on ainoa laillinen maksuväline 1.3.2002 alkaen. Helsingissä 4.9.2001 JULKAISIJAT JA TOIMITUSNEUVOSTO: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Olli Aulio; TE-keskus: Taavetti Mutanen, Riitta Lumiaho; Suomen Pankki: Heli-Kirsti Airisniemi, Minna Halonen; Sampo: Eero Rytkönen; Kirjanpitotoimistojen Liitto: Sirpa Airola; Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto: Simo Pinomaa; Finnvera Oyj: Jari Pirinen; Palvelutyönantajat: Arto Kettunen; Suomen Yrittäjät: Seppo Toivonen, Raija-Liisa Konkola Toimitussihteeri: Pekka Malmberg Paino: KM-Painotalo Oy, Joensuu Sivunvalmistus: Jules-Tuotanto Oy, Helsinki Yrittäjäruuvi Oy, Helsinki ISBN 952 9737 27-0 Sisällys: 1. TALOUSHALLINTO (SIVUT 3-4) 1.1. Taloushallinnon tapahtumasarja 1.2. Taloushallinnossa huomioitavia asioita. 2. MAKSULIIKE JA LAINAT (SIVU 5) 2.1. Pankkitilien rahayksikön muuntaminen euroiksi 2.2. Maksuliike euroiksi 2.3. Lainat ja euro 3. SOPIMUKSET (SIVU 6) 3.1 Sopimusten jatkuvuus ja tarkistaminen 3.2. Osakepääoma 3.3. Panttikirjat ja kiinnitykset 4. TOIMINTAOHJEET (SIVU 7) KOULUTUSKALENTERI (SIVU 8) EUROALUE Euroalueella euro on yhteinen rahayksikkö 1.1.2002 alkaen myös käteisenä rahana. Alueella asuu lähes 300 miljoonaa ihmistä. Euromaat ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja SUOMI. AIKATAULU EUROON SIIRTYMISESSÄ: SIIRTYMÄKAUDEN LOPPUUN MENNESSÄ 31.12.2001 yrityksen pitää ottaa euro käyttöön taloushallinnossa, maksuliikkeessä ja sopimuksissa. EUROAIKA 1.1.2002 ALKAEN Yrityksen koko taloudellinen toiminta muuttuu euromääräiseksi Suomen ainoa rahayksikkö on euro, mutta markkaseteleillä ja -kolikoilla voi maksaa 28.2.2002 asti Pankkitilit ja -lainat muuttuvat euromääräisiksi Suomen Pankki lunastaa muiden euroalueen maiden seteleitä (ei kolikoita) 31.3.2002 asti. Pankit sen sijaan lunastavat muiden euroalueiden seteleitä 31.1.2002 asti. Markat eivät menetä arvoaan, vaan Suomen Pankki vaihtaa niitä euroiksi 10 vuoden ajan eli 29.2.2012 asti RAHANVAIHTOJAKSO 1.1.2002 28.2.2002 Eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen 1.1.2002 kaikissa euroalueen maissa Eurosetelit ovat: 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron arvoisia Eurokolikot ovat arvoltaan: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa Käteismaksuissa pyöristys tapahtuu 5 senttiin. Suomessa ei ole 1 ja 2 sentin kolikkoja yleisessä käytössä, mutta ne kelpaavat käteismaksuksi 5 sentin erissä Suomen markat vedetään pois jakson aikana 28.2.2002 mennessä Suomessa markat ovat maksuvälineitä käteisenä vain 28.02.2002 asti SIIRTYMINEN EUROON Vuodenvaihteen pankkipäivät JOULUKUU 2001 21 Pe Pankit auki 22 La Pankit kiinni 23 Su Pankit kiinni 24 Ma Jouluaatto, pankit kiinni 25 Ti Joulupäivä, pankit kiinni 26 Ke Tapaninpäivä, pankit kiinni 27 To Pankit auki 28 Pe Pankit auki 29 La Pankit kiinni 30 Su Pankit kiinni 31 Ma Euroopan keskuspankin päätöksestä Target- maksujärjestelmä kiinni, pankit kiinni TAMMIKUU 2002 1 Ti Uudenvuodenpäivä, pankit kiinni 2 Ke Pankit auki 3 To Pankit auki 4 Pe Pankit auki 5 La Pankit kiinni

31.12.2001 mennessä yrityksen taloushallinto siirtyy euroon Viimeinen mahdollinen tilinpäätöspäivä markoissa 31.12.2001 1.1.2002 yrityksen koko toiminta euroina > Rahanvaihtojakso 28.02.2002 asti 1. TALOUSHALLINTO Taloushallinnon on toimittava euroina viimeistään 1.1.2002 lähtien. Silloin hinnat ilmoitetaan, maksut maksetaan, palkat lasketaan, laskut lähetetään, alv-ilmoitukset annetaan, sopimukset solmitaan jne. euroina. Markkaa voidaan käyttää euron rinnalla ainoastaan käteisenä rahana 28.2.2002 asti. Yksinkertaisimmillaan pienen yrityksen siirtyminen euroon taloushallinnossa tapahtuu seuraavasti: 1.1. TALOUSHALLINNON TAPAHTUMASARJA Päätös euroon siirtymisestä ja muutosajankohdan valinta Valitaan muutosajankohta ja aloitetaan siirtymisen toteutus mahdollisimman pian. Muutosajankohdaksi valitaan tilikauden vaihde tai muu sopiva ajankohta tämän syksyn aikana ja mieluummin ennen vuoden 2001 loppua. Muutokset tietojärjestelmiin Kaikki laskentajärjestelmät pitää kartoittaa sekä tehdä tarvittavat päivitykset tai korvaavien euroissa toimivien ohjelmien hankinta. Uusien tai päivitettyjen ohjelmien käyttöönotto ja oppiminen vaativat myös oman aikansa. Yrityksessä voi varsinaisten kirjanpito-ohjelmien lisäksi olla käytössä erilaisia omatekoisia laskelmia ja taulukoita, joita käytetään hyväksi hinnoittelussa ja muussa laskennassa. Tällaiset omat laskelmat lienee selvempää tehdä alusta alkaen uudestaan euroina kuin muuntaa kaikki laskelmissa esiintyvät luvut muuntokertoimen avulla euroiksi. Alkusaldojen muuntaminen Muunnetaan alkusaldot muuntokertoimella euroiksi. Suunniteltaessa muuntoa otetaan huomioon käytössä olevan tietojärjestelmän ominaisuudet. Kirjanpitoa saa tarvittaessa pitää vuoden 2002 alussa markoina siihen asti, kunnes viimeinen markkamääräinen tilinpäätös on vahvistettu. Menettelyn edellytyksenä on, että vuoden 2002 alun juokseva kirjanpito muunnetaan kokonaisuudessaan euroiksi tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Taloudellisten historiatietojen muuntaminen Muunnetaan vertailuja varten halutut historiatiedot tietojärjestelmissä euroiksi. Edellisen vuoden vertailutietojen hyödyntäminen raportoinnissa on yrityksen itsensä päätettävä asia eli historiatietojen muuntaminen euroiksi on vapaaehtoista. Huom! Virallisen tilinpäätöksen pitää sisältää tuloslaskelman ja taseen erien vertailutiedot edelliseltä vuodelta. sisällytetään euromääräiseen pääkirjanpitoon. Osakirjanpitojen käyttäminen mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen euroihin. 31.12.2001 asti käteismyynnin kirjanpito kannattaa pitää markkoina. Kassan loppusaldo kirjataan pääkirjanpitoon euroina. Myyntilaskut Muutetaan myyntilaskutus euroiksi ja merkitään laskut kirjanpitoon euroina. Koska pankki tekee siirtymäkautena rahayksikön muuntamisen, rahan saajalle eli laskuttajalle ei koidu ongelmia, vaikka ostaja käyttää eri rahayksikköä kuin myyjä. Mikäli lasku lähetetään siirtymäkautena asiakkaalle markkoina ja oma kirjanpito pidetään euroina, myyntireskontrassa markkamääräiselle laskulle lasketaan euroarvo. Kaikkien vuonna 2002 erääntyvien laskujen pitää olla euroina. Ostolaskut Yritys saa siirtymäkautena ostolaskuja sekä euroina että markkoina. Euroihin siirtymisen jälkeen markkalaskut syötetään kirjanpitoon euroina. Kirjanpito-ohjelmassa voi olla ominaisuus, joka helpottaa sisäänsyötön muuntoja. Tilinpäätös Virallinen tilinpäätös laaditaan euroina. Tilinpäätös on laadittava euroina tilikaudelta, joka päättyy 1.1.2002 tai sen jälkeen. Ilmoitukset verottajalle Annetaan verottajalle ilmoitukset yrityksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen rahayksikkönä eli euroina. Siirtymäkauden ajalta verottaja ottaa vastaan yrityksen veroilmoitukset, kuukausivalvontatiedot ja laskelmat siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää. Vuoden 2002 puolella saa siis veroilmoituksen vuodelta 2001 jättää vielä markkoina, jos tilinpäätös on tehty markkoina. Veroilmoitus vuodelta 2001 on syytä kuitenkin tehdä euroina, koska markka ei ole enää käytössä, kun veroilmoitus jätetään ja verotus toimitetaan vuonna 2002. Kaikki yrityksen toimintaa vuonna 2002 koskevat ilmoitukset tehdään ja annetaan euroina. Pankkitilien muuntaminen euroiksi Muunnetaan yrityksen maksuliiketili pankissa euroiksi. Katso myös sivu 5. Kirjanpito Merkitään liiketapahtumat pääkirjanpitoon euroina. Pääkirjanpidossa voi olla kerrallaan käytössä vain yksi rahayksikkö. Pääkirjanpitoon saattaa tulla tietoa osakirjanpidoista, joita ovat esimerkiksi palkanlaskenta, käteismyynnin kirjanpito, myynti- tai ostotoiminto, jotka voivat olla eri rahayksikössä kuin pääkirjanpito. Markkamääräisen osakirjanpidon loppusaldo muunnetaan euroiksi ennen kuin se 3

31.12.2001 mennessä yrityksen taloushallinto siirtyy euroon Viimeinen mahdollinen tilinpäätöspäivä markoissa 31.12.2001 1.1.2002 yrityksen koko toiminta euroina > Rahanvaihtojakso 28.02.2002 asti Palkat Palkat voi laskea markkoina käteisen euron tuloon eli 31.12.2001 asti. Näin palkkalistat ja palkkalaskelmat saadaan palkansaajille markoissa. Pankki merkitsee palkan markkoina palkansaajan markkamääräiselle pankkitilille vuoden 2001 loppuun asti. Palkkakirjaukset muunnetaan euroiksi ja merkitään kirjanpitoon euroina. Viimeistään vuoden 2002 alusta palkat lasketaan ja maksetaan euroina. Vuoden 2002 alussa käytetään pidätystietoja vuoden 2001 verokortista, jonka raja-arvot ovat sekä markkoina että euroina Käteisen euron käyttöönotto Rahanvaihtojakson aikana 1.1.2002 28.2.2002 yritys voi pitää kassatilin kohdalla markkamääräistä rinnakkaistiliä. Euroalueen muiden maiden kansalliset setelit kannattaa vaihtaa markoiksi hyvissä ajoin ennen vuoden 2001 loppua. Viralliset 1.1.1999 vahvistetut ja lopulliset euroalueen maiden valuuttojen muuntokertoimet: 1 EURO ON 5,94573 Suomen markkaa 40,3399 Belgian frangia 166,386 Espanjan pesetaa 2,20371 Hollannin guldenia 0,787564 Irlannin puntaa 1 936,27 Italian liiraa 13,7603 Itävallan shillinkiä 340,750 Kreikan drakmaa 40,3399 Luxemburgin frangia 200,482 Portugalin escudoa 6,55957 Ranskan frangia 1,95583 Saksan markkaa 4 1.2. TALOUSHALLINNOSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Merkinnät rahasta Siirtymäkautena on tärkeää, että rahayksikkö (markka tai euro) on selkeästi merkitty laskuihin, pankkisiirtoihin ja muihin asiakirjoihin. 1.1.2002 alkaen kaikki asiakirjat laaditaan euroina. Hintamerkinnät Euroa ja markkaa voidaan käyttää siirtymäkauden aikana rinnakkain hintojen ilmoittamisessa ja markkinointimateriaalissa. Vuoden 2002 alusta hinnat merkitään euroina ja markkahinnat voivat olla lisätietona kohtuullisen ajan. Markkamääräisistä hintamerkinnöistä voidaan luopua kokonaan 1.3.2002 alkaen. Maksaminen rahanvaihtojakson aikana Maksuksi otetaan käteisiä markkoja ja euroja, mutta vaihtorahat annetaan euroina. Jos euroja ei ole, niin voidaan käyttää markkoja. Muunnokset markan ja euron välillä Euro muunnetaan markaksi kertomalla euro kiinteällä muuntokertoimella 5,94573 (1 = 5,94573 mk) ja pyöristämällä näin saatu arvo lähimpään penniin (viisi pyöristetään ylöspäin). Markka muunnetaan euroksi jakamalla markka-arvo kiinteällä muuntokertoimella, 5,94573 ja pyöristämällä näin saatu arvo lähimpään senttiin (viisi pyöristetään ylöspäin). Euron merkintätapoja 12,35 euroa tai tavallisessa juoksevassa tekstissä 12 euroa 35 centtiä 12,35 taulukoissa ja hinnastoissa jne. käytetään kansainvälistä tunnusta 12,35 e tai euro voidaan lyhentää myös e 12 e 35 snt ja sentti snt 12,35 EUR valuuttakoodi, käytetään samoin kuin FIM Pyöristyserot Siirtymäkauden aikana syntyy pyöristyseroja, kun liiketapahtumia muunnetaan markoista euroiksi ja takaisin markoiksi kiinteällä viiden desimaalin muuntokertoimella. Pyöristyserot voidaan kirjata kirjanpidossa esimerkiksi pyöristyserojen tilille. Rahatapahtumia joudutaan muuntamaan edestakaisin esimerkiksi silloin, kun myyjä ja ostaja käyttävät eri rahayksiköitä: myyjän lähettämän laskun loppusumma on 300,00 markkaa. Ostaja kirjaa sen kirjanpitoonsa ja lähettää maksun pankkiin 50,46 eurona. Pankki kirjaa 50,46 euron suorituksen 300,02 markkana myyjän tilille. MUUNTOESIMERKKEJÄ: 1) Montako euroa on 235,70 markkaa? Jakolasku 235,70 mk : 5,94573 = 39,64189 euroa => Pyöristys: 39 euroa 64 senttiä 2) Montako markkaa on 27,21 euroa? Kertolasku 27,21 euroa x 5,94573 = 161,78331 markkaa => Pyöristys: 161 markkaa 78 penniä 3) Montako markkaa on 568,70 Ranskan frangia? Muunnos euron kautta (jaetaan FRF-kertoimella ja kerrotaan FIM-kertoimella, välisumma voidaan pyöristää vähintään kolmeen desimaaliin ja loppusumma kahteen): 568,70 FRF : 6,55957 = 86,69776 euroa => 86,698 x 5,94573 = 515,4829 FIM => 515 markkaa 48 penniä 4) Montako markkaa on 187,50 USA:n dollaria? Ulkopuolinen valuutta jaetaan ko. valuutan eurokurssilla ja niin saadut eurot kerrotaan kertoimella markoiksi. Jos dollarin kurssi on 0,863762, niin: 187,50 USD : 0,863762 = 217,073685 euroa => 217,074 x 5,94573 = 1290,6634 mk => 1290 markkaa 66 penniä

Tilit muunnetaan euroiksi 1.1.1999-31.12.2001 Viimeinen pankkipäivä 28.12.2001 Uudet tilit ja lainat euroina 1.1.2002 alkaen Rahanvaihtojakso 28.02.2002 asti Vain euroja 1.3.2002 alkaen Verojen ja vakuutusten maksaminen Verot, vakuutusmaksut sekä lakisääteiset tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut maksetaan siirtymäkautena siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää maksuliikkeessään. Ilmoitukset vakuutusyhtiölle Lakisääteisten tapaturma- ja eläkevakuutusten sekä vastuuja kuljetusvakuutusten vuosi-ilmoitukset tehdään markkamääräisinä siirtymäkautena. Vahinkoilmoituksen tekeminen Kun vahinko sattuu, yritys voi täyttää vahinkoilmoituksen siirtymäkautena siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää taloushallinnossaan. 2. MAKSULIIKE JA LAINAT Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin päätöksellä viimeinen pankkipäivä vuonna 2001 on 28.12.2001. 2.1. PANKKITILIEN RAHAYKSIKÖN MUUNTAMINEN EUROIKSI TILIT Markkamääräisen tilin vaihtaminen euroiksi siirtymäkauden aikana tapahtuu sopimalla siitä pankin kanssa. Maksuliiketilin numero, tilisopimus- ja ehdot säilyvät vaihdossa ennallaan. Maksuliiketilit Siirtymäkauden aikana yritys voivat pitää tilinsä rahayksikkönä joko markan tai euron, jolloin tilitiedot tulevat tilin rahayksikön mukaisina. Tilitiedot yritys saa vain euroina 1.1.2002 alkaen. Valuuttatilit Yritys ei tarvitse enää erillisiä valuuttatilejä euroalueen maiden rahayksiköissä. Yrityksen kannattaa jo nyt sopia pankin kanssa miten nämä tilit yhdistetään yhdeksi euromääräiseksi maksuliiketiliksi. Pankkitilit muissa kuin euromaiden valuutoissa Euroalueen ulkopuolisten valuuttojen tileihin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Määräaikaiset sijoitustilit Määräaikaisten markka- tai valuuttasijoitustilien ehdot säilyvät koko talletusajan muuttumattomina. Jos euroalueen rahayksikössä ollut tili erääntyy vasta siirtymäkauden jälkeen, maksetaan erääntyvä talletus ja korko tallettajalle euroina. Uudet sijoitustilit Yritys voi avata uuden sijoitustilin siirtymäkauden aikana joko euroina, markkoina tai muuna valuuttana. Euroalueen ulkopuolisessa valuutassa tehdyn talletuksen pääoma ja korko maksetaan asianomaisena valuuttana. KÄTEINEN RAHA Jos yritys tarvitsee euroseteleitä ja -kolikoita heti vuoden 2002 alussa, kannattaa asiasta sopia oman pankin kanssa heti. Katso myös www.euro.fi. Pankki voi tehdä edelleen jakelusopimuksen rahahuoltoasiakkaansa kanssa, jolloin yritys voi saada euroja etukäteen. Käteisen euron toimittaminen edellyttää paitsi sopimusta pankin ja yrityksen välillä myös turvaavaa vakuutusta sekä vakuuksia. Tarkat tiedot saa oman pankin rahahuoltoyhteyshenkilöltä. 2.2. MAKSULIIKE EUROIKSI Kotimaan maksuliike Yritys voi vapaasti valita siirtymäkauden aikana, milloin se ottaa euron käyttöön maksuliikkeessään. Yrityksen lähettämien laskujen tulee olla euroina, jos laskut erääntyvät v. 2002 puolella. Markka- ja eurolaskuille on omat tilisiirtolomakkeensa. Muutokset taloushallinnon järjestelmiin Laskut, palkat ja suoraveloitukset voi lähettää pankkiin euromääräisenä aineistona jo nyt. Konekielisten palveluiden tietuemalleihin on lisätty rahayksikön koodi. Yleisimmissä pankkiyhteysohjelmissa euro on jo huomioitu. Markka-aineistoja voi lähettää pankkiin niin, että ne ovat pankin käsittelyssä viimeistään 28.12.2001. Pankki ottaa vastaan vain euroaineistoja 1.1.2002 alkaen. Pankit antavat tiliotteet ja tapahtumaluettelot 1.1.2002 alkaen vain euroina. Yritys voi ottaa vastaan markkamääräisiä pankkikorttimaksuja 31.12.2001 asti. Markkamääräisiä maksupäätetapahtumia tai pankkikorttitositteita voi lähettää pankkiin 20.1.2002 asti. Maksut maksuautomaatilla tai tilisiirrolla Maksaessaan laskuja maksuautomaatilla tai tilisiirrolla maksajan on itse valittava rahayksikkö sen mukaan onko maksettava lasku euroissa vai markoissa. Virheiden välttämiseksi laskuttavan yrityksen kannattaa käyttää viivakoodia laskuissa. Viivakoodi antaa maksuun automaattisesti tiedon käytetystä rahayksiköstä ja ohjaa maksun oikean määräisenä yrityksen tilille. Myös viite tulee tällöin oikein. Jos laskun saaja on erehdyksessä maksanut maksun väärässä rahayksikössä, on virhe oikaistava sopimalla siitä laskun lähettäjän kanssa. Mahdollisia markkalaskuja voi maksaa 28.2.2002 asti pankin konttoreissa ja itsepalveluna maksuautomaatilla, päätteellä tai puhelimella. Erilaiset tilisiirtolomakkeet Markalle ja eurolle on omat tilisiirtolomakkeet. Lomakemallit ja standardit on esitelty Suomen Pankkiyhdistyksen tilisiirto-oppaassa, jonka saa Internet-osoitteesta: www.pankkiyhdistys.fi/julkaisut. Ulkomaanmaksut Markoissa ja euroalueen rahayksiköissä olevien ulkomaanmaksujen vastaanotto päättyy 28.12.2001. Tämän ajankohdan jälkeen pankki ottaa vastaan vain euromääräisiä ja euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa tehtyjä ulkomaanmaksujen toimeksiantoja. 2.3. LAINAT JA EURO Lainat Siirtymäkauden lopussa rahoittaja muuttaa automaattisesti kaikki markkamääräiset lainat euromääräisiksi. Uusia markkalainoja ei enää sen jälkeen voi nostaa. Euroalueen muissa rahayksiköissä kuin markoissa olevien lainojen muuttamisesta euroiksi yritys voi sopia rahoittajan kanssa. Rahayksikön muutos ei vaikuta luoton korkoehtoihin tai muihin sopimusehtoihin. 5

Lainojen takaukset ja muut vakuudet Yrityksen markkalainoihin antamat takaukset ja muut vakuudet tulkitaan euroon siirtymisen jälkeen euromääräisten lainojen vakuuksiksi. Euroon siirtyminen ei aiheuta mitään muutoksia vakuuksiin eikä vaadi yritykseltä toimenpiteitä. Pankkitakaukset Euroon siirtyminen ei vaikuta pankin antamien pankkitakausten sitovuuteen. Markkoina tai muiden euroalueen maiden rahayksikköinä olevat pankkitakaukset jatkuvat sellaisinaan ja ne muunnetaan euromääräisiksi siirtymäkauden lopussa. Uusia euromääräisiä pankkitakauksia voi avata jo nyt. 3. SOPIMUKSET 3.1. SOPIMUSTEN JATKUVUUS JA TARKISTAMINEN Nykyisten sopimusten jatkuvuus ja sitovuus euroalueella. Euron käyttöönotto ei muuta asiakirjojen ehtoja, oikeuta irtisanomaan, vapauta suoritusvelvollisuudesta, eikä oikeuta muuttamaan yksipuolisesti kansallisissa rahayksiköissä tehtyjä sopimuksia. Siirtymäkauden ajan kaikki kansalliset rahayksiköt ovat yhä käytössä euron ohella ja niitä voidaan käyttää sopimuksissa. Sopimusten mukaiset maksut hoidetaan siirtymäkauden ajan sovitussa rahayksikössä, elleivät sopijaosapuolet sovi muuta. Rahayksikön vaihtaminen sopimuksissa euroaikana 1.1.2002 alkaen 1.1.2002 lukien kaikki sopimusten, laskujen, yhtiöjärjestysten ja säädösten rahayksiköt yksinkertaisesti muunnetaan kiinteällä kertoimella ja luetaan euroiksi niissä mainittujen rahamäärien mukaisesti ilman mitään erillistä sopimusta. Nykyisten sopimusten jatkuvuus euroalueen ulkopuolisten sopimuskumppaneiden kanssa EU:n lainsäädäntö on luonnollisesti velvoittava vain unionin alueella. Kansainvälisten oikeusperiaatteiden mukaan uuden valuutan käyttöönotto ei vaikuta sopimuksiin. Tarkista sopimukset Sopimusten jatkuvuudesta huolimatta yrityksen olisi hyvä tarkistaa ja tarvittaessa käydä läpi toisen sopijaosapuolen kanssa nykyiset sopimuksensa, jotta vältetään kaikki vähänkin epäselvät tilanteet. Erityisesti euroalueen ulkopuolelle kansallisissa rahayksiköissä tehdyt etenkin pitkäaikaiset sopimukset, kuten kestosopimukset (huolto-, ylläpito- ja kehityssopimukset), toimitussopimukset, jälleenmyyntisopimukset, hankintasopimukset, rahoitussopimukset on syytä tarkistaa, jos sopimus päättyy siirtymäkauden aikana tai sen jälkeen, sopimus on sidottu kansalliseen viitekorkoon tai tuotteen hinta on sidottu valuuttakurssien suhteiden muutokseen. Pitkäaikaisiin uusiin sopimuksiin EU:n ulkopuolelle voi lisätä euroehdon: euron käyttöönotolla ei ole tähän sopimukseen vaikutuksia. Sopimusvapaus siirtymäkautena euroalueella Siirtymäkauden aikana on sovittu toimittavan ei pakkoa, ei estettä -periaatteen mukaan eli yritysten sopimusvapaus säilyy. Pankkien muuntopalvelu mahdollistaa sen, että yritys voi halutessaan tehdä euromääräisiäkin sopimuksia siirtymäkautena, vaikka ei olisi muuten siirtynyt euroon. Muita sopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyviä yksityiskohtia Yritysten on varauduttava useisiin muihinkin käytännön tilanteisiin. Euroon siirtyvän yrityksen on esimerkiksi hyvä selvittää heti, sisältääkö tietojärjestelmän ohjelmatoimittajan ylläpitosopimus päivitysvelvollisuuden maksutta vai onko kyse suurestakin investoinnista. 3.2. OSAKEPÄÄOMA Osakeyhtiöiden osakepääoman ja osuuskuntien osuuspääoman ilmaisemista euroissa helpotetaan tarjoamalla useampi vaihtoehto, joista yksinkertaisimmat eivät vaadi yrityksiltä juuri mitään toimenpiteitä. Patentti- ja rekisterihallitus muuntaa vuoden 2002 alussa loput markkamääräiset rekisterimerkinnät euroiksi. Rekisteriviranomainen ei muuta yhtiöjärjestyksen tekstiä viran puolesta. Yhtiön tulee tehdä muuntaminen siinä yhteydessä, kun yhtiöjärjestyksen osakepääomaa tai nimellisarvoa koskevia määräyksiä muutetaan seuraavan kerran. Yhtiön ei pääsääntöisesti tarvitse muuttaa myöskään osakekirjojaan, muita arvopapereitaan tai todistuksiaan euromääräisiksi. Osakeyhtiöt voivat siirtyä nimellisarvottomiin osakkeisiin tai muuttaa nimellisarvoja lähimpään euroon tai sen murtoosaan helpotetussa järjestyksessä. Nimellisarvoton: Yhtiö voi kokonaan luopua nimellisarvosta ja korvata se osakkeen kirjanpidollisella arvolla. Tämä saadaan jakamalla osakepääoma osakkeiden lukumäärällä. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman on oltava jatkossa vähintään 8000 euroa eli 47.565,84 markkaa. On syytä muistaa, että vanhoilla 15.000 markan osakepääomalla perustetuilla yhtiöillä on velvollisuus nostaa osakepääomansa minimitasolle syyskuuhun 2004 mennessä. 3.3. PANTTIKIRJAT JA YRITYSKIINNITYKSET Kiinteistö- ja yrityskiinnitysten sekä panttikirjojen haltijoille (esim. rahoittajille) on myönnetty oikeus hakea markkamääräisen kiinnityksen muuntamista ja tarvittaessa alentamista tasaeuromääräiseksi yleensä lähimpään sataan euroon. Muutos tapahtuu normaalien uudistusten yhteydessä, joten yritykseltä ei vaadita toimenpiteitä. Uudet panttikirjat voidaan hakea myös euromääräisinä. 6

EUROON SIIRTYMISEN TOIMINTAOHJE YRITYKSELLE Toimi näin: Tehty: Toimi näin: Tehty: 1. Päätä euroon siirtymisestä. 2. Ota yhteys tilitoimistoon. 3. Kartoita yrityksen tietojärjestelmien sopivuus rahayksikön vaihtamisessa. 4. Päätä siirtymisen ajankohta. 12. Merkitse ostolaskut kirjanpitoon euroina. 13. Anna kuukausivalvontatiedot verottajalle euroina (viimeistään tammikuulta 2002). 14. Tee tilinpäätös euroina siirtymisen jälkeen. 5. Muunna kirjanpidon alkusaldo euroiksi. 15. Anna veroilmoitukset euroina siirtymisen jälkeen. 6. Muunna tarvittavat taloudelliset historiantiedot euroiksi. 16. Ota yhteys pankkiin ja sovi käteisen euron saamisesta 7. Ota yhteys pankkiin ja muunna pankkitilit ja maksuliike euroiksi. 8. Maksa verot, vakuutukset ja lakisääteiset maksut euroina. 9. Maksa palkat euroina siirtymisen jälkeen (viimeistään 1.1.2002). 10. Merkitse liiketapahtumat euroina kirjanpitoon. 11. Muunna myyntilaskut euroiksi ja merkitse se kirjanpitoon euroina. 17. Valmistaudu käyttämään käteistä markkaa ja euroa rinnakkain vuoden 2002 alussa. 18. Varmista käteiskassan turvallisuus vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa. 19. Muuta kaikki vuoden 2002 hintamerkinnät euroiksi (markat voivat olla asiakkaiden takia mukana). 20. Tee ilmoitukset vakuutusyhtiölle euroina. 21. Tarkista kaikki liikesopimuksesi. 22. Muunna tarvittavat sopimukset ja yrityksen asiakirjat euroiksi. 7

Koulutuskalenteri syksy 2001 AIKA PAIKKAKUNTA KLO ILMOITTAUTUMINEN: 17.9.01 TURKU 15.00 18.00 ritva.rapo@te-keskus.fi Sigyn-sali puh. 02-2100 520,fax 02-2100 521 17.9.01 JYVÄSKYLÄ 16.00 19.00 eeva.hytonen@te-keskus.fi Aikuiskoulutuskeskus puh. 014-410 4603, fax 014-410 4606 Wilhelm Schildtinkatu 2 18.9.01 PORI 15.00 18.00 tuula.kangasniemi@te-keskus.fi Porin Korkeakouluyksikkö puh. 02-620 4137, fax 02-620 4002 Pohjoisranta 11 18.9.01 SEINÄJOKI 15.00 18.00 birgitta.lepisto@te-keskus.fi Ammattioppilaitos puh. 06-4163 544, fax 06-4163 546 Törnäväntie 24 19.9.01 TAMPERE 15.00 18.00 pirkanmaa.palvelupiste@te-keskus.fi Yliopisto puh. 03-256 5777, fax 03-256 5709 Kalevantie 4, LS D10A 19.9.01 KOKKOLA 15.00 18.00 paula.jylha@te-keskus.fi Terveydenhuolto-oppilaitos puh. 06-8326 531, fax 06-8326 591 Terveystie 1 20.9.01 VAASA 16.00 19.00 johanna.kujala@te-keskus.fi tai Yliopisto johanna.kujala@te-centralen.fi Auditorio Wolff, B201 puh. 06-329 6326, fax 06-329 6481 Wolffintie 34 24.9.01 LAHTI 15.00 18.00 marjatta.arola@te-keskus.fi Fellmanni Kongressikeskus puh. 03-851 5221, fax 03-752 1450 Kirkkokatu 27 24.9.01 JOENSUU 16.00 19.00 eeva.aittapelto@te-keskus.fi Yliopisto, Carelia-salin auditorio puh. 013-246 4661, fax 013-246 4669 Yliopistokatu 2 25.9.01 HÄMEENLINNA 15.00 18.00 sari.lahdesmaki-kiuru@te-keskus.fi Koulutuskeskus Tavastia puh. 03-851 5225, fax 03-851 5226 Hattelmalantie 8 25.9.01 KUOPIO 15.00 18.00 tuula.parkkonen@te-keskus.fi Tietoteknia puh. 017-6175 262, fax 017-6175 271 Savilahdentie 6 B 26.9.01 LAPPEENRANTA 15.00 18.00 maija.vilkki@te-keskus.fi TKK, Teknillinen Korkeakoulu puh. 05-211 7400, fax 05-211 7409 Laserkatu 10 26.9.01 MIKKELI 15.00 18.00 irene.lidner@te-keskus.fi Ammattioppilaitos puh. 015-466 4011, fax 015-466 4210 Otavankatu 4 27.9.01 KOUVOLA 15.00 18.00 raija.siren@te-keskus.fi Kasarmiravintola puh. 05-211 71, fax 05-211 7210 Paraatikenttä 5 27.9.01 KAJAANI 15.00 18.00 marketta.mikkonen@te-keskus.fi Kajaani Instituutti puh. 08-616 3699, fax 08-616 3001 Vuorikatu 2 1.10.01 OULU 15.00 18.00 anne.pulkkinen@te-keskus.fi Yliopisto, Linnanmaa puh. 08-536 8008, fax 08-536 8031 Kajaani-sali 2.10.01 ROVANIEMI 15.00 18.00 heidi.huhtaniemi@te-keskus.fi Lapin Yliopisto puh. 016-368 7100, fax 016-368 7106 Fellman-sali 8.10.01 HELSINKI 13.00 16.00 mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh. 09-2534 2411, fax 09-2534 2400 Snellmaninkatu 9 11 11.10.01 HELSINKI 17.00 20.00 mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh. 09-2534 2411, fax 09-2534 2400 Snellmaninkatu 9 11 15.10.01 HELSINKI 13.00 16.00 mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh. 09-2534 2411, fax 09-2534 2400 Snellmaninkatu 9 11 Osallistun Euro-koulutukseen (palauta faxilla): 8 AIKA: NIMI: YRITYS: OSOITE PUHELIN PAIKKAKUNTA: Tätä opasta saa julkaisijoilta, jotka ovat kouluttaneet omia asiantuntijoitaan antamaan yrityksille neuvoja euroon siirtymisessä. Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat: TE-keskusten yritysosastojen eurovastaavat Finnvera Oyj puh. 020-46 011 ja aluekonttorit www.finnvera.fi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Helsinki puh. 09-68 681 ja alueelliset asiamiehet www.tt.fi/yrityspalvelu/emu Palvelutyönantajat Helsinki puh. 09-172 831 ja aluetoimistot www.palvelutyonantajat.fi Sampo Pankki Oyj puh. 01051510, www.sampo.fi Suomen Yrittäjät Helsinki puh. 09-229 221 ja aluejärjestöt www.yrittajat.fi Kirjanpitotoimistojen Liitto www.tilitoimistot.fi Euroneuvontakeskukset www.euroneuvontakeskus.com EURO-OPPAITA: Valtiovarainministeriön julkaisema euron käyttöönottosuunnitelma 2001/2002 Paikallisten TE-keskusten yritysosastot ja www.euro.fi Rahanvaihto Suomessa 2002 Suomen Pankin, Suomen Pankkiyhdistyksen ja sen jäsenpankkien laatima rahanvaihtosuunnitelma www.suomenpankki.fi/maksujärjestelmät ja raha tai www.pankkiyhdistys.fi Eurosetelit ja -kolikot www.suomenpankki.fi/maksujärjestelmät ja raha Tilaukset: publications@bof.fi, puh. 09-183 2556, 183 2753, 183 2773 Eurotietoutta yrityksille www.euro.ecb.int Euro. Uhka vai mahdollisuus Euroajan liiketoimintasuunnitelma Opaskirja yrityksille, jota saa myös tämän oppaan julkaisijoilta ja verkkojulkaisuna veloituksetta myös julkaisijoilta: KTM www.vn.fi/ktm TT www.tt.fi/yrityspalvelu/emu FINNVERA www.finnvera.fi SUOMEN YRITTAJAT www.yrittajat.fi PALVELUTYÖNANTAJAT www.palvelutyonantajat.fi SAMPO www.sampo.fi EURONEUVONTA- KESKUKSET www.euroneuvontakeskukset.fi