KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2

Transkriptio

1 KAUPAN EUROKÄSIKIRJA 2

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 YLEISTÄ 4 MARKASTA EUROON: PYÖRISTYSSÄÄNNÖT 5 LAINSÄÄDÄNTÖ, SOPIMUKSET 6 Sopimukset 7 Osakepääoman muuntaminen 7 Avoimet ja kommandiittiyhtiöt, toiminimet 7 MUUTOKSET TALOUSHALLINNOSSA 8 Euroon siirtyminen tilikauden vaihteessa 8 Euroon siirtyminen kesken tilikauden 8 Vertailutiedot 9 Myynti- ja ostolaskut 9 Palkanmaksu 9 Verotus 9 Tietojärjestelmät 10 YRITYKSEN PANKKIASIAT 11 Pankkitilit 11 Maksuliikenne 11 Pankkipalvelut vuoden vaihteessa 12 Lainat 12 HINNOITTELU EUROIHIN 13 Eurohintoihin kolmessa vaiheessa 13 KÄTEISRAHAN VAIHTAMINEN 17 Vaihdon mittasuhteet 17 Uudet eurosetelit ja -kolikot 18 Setelit 18 Kolikot 19 Eurojen jakelun ja käyttöönoton aikataulu 20 Ennakkojakelu pankkeihin ja laskentakeskuksiin 20 Edelleenjakelu käteiskauppaa tekeville yrityksille 20 Jakelu kuluttajille 20 Kolikoiden ennakkoon jakaminen kuluttajille 21 Pankkikonttori, pankkiautomaatit 21 Kaupan tarvitsema vaihtorahamäärä 21 Kassakuitti ja vaihtorahalaskenta 22 Maksupäätteet 23 Markkojen vastaanottaminen 1.3. alkaen 23 Raha-automaatit 23 Kassanlaskenta ja tilitykset 23 Korttimaksut rahanvaihtojakson aikana 24 Asiakaspalvelun pääasiat 24 Turvallisuus 25 Koulutus 25 YLEINEN EUROTIEDOTTAMINEN 26 Siirtymäkausi Rahanvaihtojakso Markan käytön päättyminen lähtien 15 Psykologiset hinnat, hintojen muutokset 15 [ 2 ]

3 ESIPUHE Euron käyttöönotto on vaativa, monivaiheinen prosessi, jonka läpiviemiseen on annettu runsaasti siirtymäaikaa. Runsaan puolen vuoden kuluttua aika on käytetty loppuun ja euro on täyttä totta kaikessa tekemisessämme. Kaupan kannalta edessä on vielä kaikkein suurin ponnistus. Markkojen varaan rakentuva mielikuva yrityksestämme katoaa markkakäteisen myötä, ja uutta eurohintakuvaa on alettava luomaan alusta pitäen. Asiakkaille eurohinnat ovat vielä uudempia kuin kaupan väelle, joten ensimmäiset ostosviikot kuluvat monenlaisen hämmennyksen vallassa. Tässä tilanteessa on tärkeää, että asiakkaat voivat luottaa kaupassa tehtävien muutosten ottavan huomioon asiakkaitten edut ja hintojen pysyvän uudennäköisistä numeroista huolimatta yhtä kilpailukykyisinä kuin ennenkin. Markkakäteisen vaihtaminen euroiksi työllistää erityisesti vähittäiskauppaa, jonka vastuulle näyttää tulevan jokseenkin kaiken 20 euroa pienemmän rahan liikkeellelaskeminen. Tehtävässä onnistuminen edellyttää tarkkaa vaihtorahasuunnitelmaa, joustavaa palvelua vaihtorahatoimittajalta, kahden rahan käsittelystä virheettömästi suoriutuvia kassatoimintoja ja riittävää miehitystä rahastukseen. Paineet ovat suurimmat siellä, missä asiakasvirratkin ovat suuria. Tietokoneet auttavat työtä merkittävästi, mutta kaikilla kaupoilla ei niiden käyttöön ole mahdollisuuksia, joten ilmankin on selvittävä. Tämän Kaupan Eurokäsikirja 2:n tarkoituksena on auttaa erityisesti vähittäiskauppaa euroon siirtymisen viimeisissä vaiheissa eli hintamerkintöjen muuttamisessa ja rahanvaihtojaksoon valmistautumisessa. Käsikirjan tekstin on koonnut Kaupan Keskusliiton (KKL) EMU-työryhmän puheenjohtaja, Keskon järjestöjohtaja Jouko Kuisma apunaan työryhmän sihteeri, asiamies Matti Räisänen KKL:stä. Tavoitteena on ollut saada mukaan kaikki kaupan kannalta oleellinen rahanvaihtojaksoa koskeva tieto. Valitettavasti joitakin pankkitoimintoihin liittyviä yksityiskohtia oli kuitenkin vielä avoinna käsikirjan mennessä painoon. Käsikirjan ovat rahoittaneet kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö ja Euroopan unioni, joille parhaimmat kiitokset yhteistyöstä. Kesäkuussa 2001 Guy Wires toimitusjohtaja Kaupan Keskusliitto [ 3 ]

4 YLEISTÄ Euroopan yhteisvaluutta euro on Maastrichtissa 1991 perustetun Euroopan Talous- ja Rahaliiton (EMU) käytännön ilmentymä. Euro otettiin käyttöön tilirahana 11 maassa, jotka ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi. Vuoden 2001 alussa mukaan liittyi myös Kreikka. Vuoden 2002 alussa em. maissa otetaan käyttöön eurosetelit ja kolikot. Euroja ja kansallista rahaa käytetään rinnakkain, kunnes kansalliset rahat on kerätty pois markkinoilta ja tarpeellinen määrä euroja on jaettu tilalle. EU:n talous- ja raha-asioista vastaavat ministerit ovat sopineet rinnakkaiskäytön enimmäisajaksi kaksi kuukautta. Suomessa euro on ainoa maksuväline alkaen. Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja -kolikoita euroiksi vielä kymmenen vuoden ajan. EU-maista Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat toistaiseksi päättäneet pysytellä EMUn ulkopuolella. Eurosta tulee Yhdysvaltain dollarin jälkeen maailman toiseksi levinnein valuutta. Euron virallinen symboli on kreikkalainen epsilon eli. Lyhenteenä voi käyttää myös pientä e- kirjainta. Euron sadasosa eli sentti lyhennetään snt. Suomen kielessä puhutaan sentistä, vaikka kolikoissa lukee euro cent. EUROALUEEN KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN PERUUTTAMATTOMAT MUUNTOKERTOIMET 1 = 5,94573 Suomen markkaa (FIM) 2,20371 Alankomaiden guldenia (NLG) 40,3399 Belgian frangia (BEF) 166,386 Espanjan pesetaa (ESP) 0, Irlannin puntaa (IEP) 1936,27 Italian liiraa (ITL) 13,7603 Itävallan shillinkiä (ATS) 40,3399 Luxemburgin frangia (LUF) 200,482 Portugalin escudoa (PTE) 6,55957 Ranskan frangia (FRF) 1,95583 Saksan markkaa (DEM) 340,750 Kreikan drakmaa (GRD) [ 4 ]

5 MARKASTA EUROON: PYÖRISTYSSÄÄNNÖT Euron ja Suomen markan välinen kiinteä suhde on määritelty muuntokertoimella 5, Laskennassa tarvittavista pyöristyssäännöistä on säädetty EU-asetus. Muuntokerroin sisältää kuusi numeroa, eikä sitä saa pyöristää eikä lyhentää. Muuntaminen kansallisesta rahasta euroon tapahtuu muuntokertoimella jakamalla ja pyöristämällä saatu lopputulos lähimpään senttiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. 108,30 FIM: 5,94573 = 18, = 18,21 Aina kun sama hinta esitetään sekä markkoina että euroina, pyöristys on tehtävä sentin tarkkuuteen. Jos 108,30 FIM olisi pyöristetty eurohinnaksi 18,20 tai 18, markka- ja eurohinnat eivät enää olisi samoja. Tällaista ei saa tapahtua, koska markka on euron alayksikkö, jonka arvo suhteessa euroon on täsmällisesti määrätty. Kun euro muutetaan markoiksi, eurosumma kerrotaan muuntokertoimella ja pyöristetään lähimpään penniin. 62,30 x 5,94573 = 370,41897 FIM = 370,42 FIM Euron ja markan välisen muuntamisen pyöristyssääntöjä ei pidä sekoittaa maksujen loppusumman pyöristyssääntöihin. Käteismaksujen pyöristämisestä on Suomessa annettu voimaan tuleva laki, joka antaa mahdollisuuden pyöristää käteismaksun loppusumma lähimpään viiteen senttiin (katso sivu 23, Kassakuitti ja vaihtorahalaskenta). EMU-maiden kansallisten valuuttojen välillä ei ole enää virallisia kahdenvälisiä muuntokertoimia, vaikka niitä epävirallisissa yhteyksissä on käytetty. Kun rahayksikköä muutetaan kansallisesta valuutasta toiseen, se on tehtävä muuttamalla valuutta ensin euroiksi ja pyöristämällä tulos kolmeen desimaaliin. Sen jälkeen tämä eurosumma muutetaan normaaliin tapaan toiseksi halutuksi valuutaksi [ 5 ]

6 LAINSÄÄDÄNTÖ, SOPIMUKSET Lain mukaan euro on siirtymäkauden aikana Suomen valuutta, jonka alayksikkönä on Suomen markka. Siirtymäkaudella euron käyttö on ollut mahdollista, mutta siihen ei ole ollut pakkoa. Markkamääräisiin asiakirjoihin perustuvat oikeustoimet on siirtymäkaudella suoritettu markkoina ja euromääräisiin perustuvat euroina, elleivät osapuolet ole muuta sopineet. Tilisiirroissa maksaja on voinut käyttää kumpaa rahayksikköä hyvänsä, koska pankki on tarvittaessa muuntanut suorituksen vastaanottajan tilin mukaiseksi. Siirtymäkauden loputtua Suomen markka menettää asemansa euron alayksikkönä ja euro on Suomen ainoa rahayksikkö. Kaikki oikeustoimet on viimeistään tuosta päivästää alkaen tehtävä euroissa. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeelle , ja ne ovat siitä päivästä alkaen laillisia maksuvälineitä. Markkamääräiset setelit ja kolikot ovat myös laillisia maksuvälineitä Suomen rajojen sisällä rahanvaihtojakson ajan eli asti. Rahanvaihtojakson tarkoitus on turvata markkojen vaihtuminen euroiksi normaalin jokapääiväisen asioinnin yhteydessä ilman erityistoimia. Rahanvaihtojakson pituus vaihtelee jonkin verran kansallisesti. Suomessa vaihtoaika on maksimiaika eli kaksi kuukautta. EU-komissio on asettanut tavoitteeksi, että pääosa käteismaksuista voitaisiin suorittaa euroilla kahden viikon kuluttua eurojen liikkeellelaskusta. Muiden euromaiden kansalliset setelit ja kolikot eivät ole enää alkaen käypää rahaa Suomessa eikä kenelläkään ole velvoitetta vaihtaa niitä euroiksi. Sama tilanne on Suomen markan osalta ulkomailla. Suomen Pankin toimipaikat vaihtavat muiden euromaiden kansallisia seteleitä euroiksi ilman kuluja asti. SOPIMUKSET Euroja koskevassa lainsäädännössä keskeistä on sopimusten jatkuvuuden turvaaminen ilman eri toimenpiteitä. Uuden rahan käyttöönotto ei saa vaikuttaa vanhojen sopimusten jatkuvuuteen eikä sitovuuteen. Siirtymäkauden päättyessä voimassa olevissa asiakirjoissa esiintyviä viittauksia markkaan pidetään sellaisenaan viittauksina euroon, markan ja euron välisen muuntokurssin mukaan euroiksi muutettuna ja pyöristyssääntöjen mukaan pyöristettynä. Näin ollen esimerkiksi laina-, talletus-, vuokraja vakuutussopimukset, testamentit, lahjakirjat yms. pysyvät voimassa sellaisenaan eikä niitä välttämättä tarvitse uusia. Myöskäään osakeyhtiöiden tai asuntoosakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiä tai osakekirjoja ei tarvitse uusia euron käyttöönoton vuoksi. Myös kaikki lainsäädännössä olevat markkaviittaukset tulkitaan viittauksiksi euroon lähtien. Suurimmassa osassa lainsäädäntöä muutokset on kuitenkin tehty erikseen ja pääsääntöisesti euroasetuksen [ 6 ]

7 muunto- ja pyöristyssääntöjen mukaisesti. Sentin laskentatarkkuudesta voidaan myös poiketa, kunhan sovellettava ratkaisu ei lisää valtion eikä muun julkisen hallinnon menoja eikä vähennä tuloja. Jos esimerkiksi julkiset tariffit pyöristetään tasalukuihin, eri hintoja on pyöristettävä kustannusneutraalisti sekä ylös- että alaspäin. Sopimusten jatkuvuudesta huolimatta yrityksen olisi hyvä tarkistaa ja tarvittaessa käydä läpi toisen sopijaosapuolen kanssa nykyiset sopimuksensa, jotta epäselviltä tilanteilta vältyttäisiin. OSAKEPÄÄOMAN MUUNTAMINEN Osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä on siirryttävä markkamääräisestä osakepääomasta euromääräiseen. Osakeyhtiö voi tehdä muutoksen itse. Tällöin kyseessä on yhtiöjärjestyksen muutos, joka tehdään lain edellyttämällä tavalla ja joka on ilmoitettava kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä on nimellisarvoisia osakkeita, ne kannattaa muuttaa tasaeuroiksi, samoin kuin mahdolliset enimmäis- ja vähimmäispääomat. Yhtiö voi myös luopua nimellisarvosta ja korvata sen osakkeen kirjanpidollisella arvolla, joka saadaan jakamalla osakepääoma osakkeiden lukumäärällä. Ellei yritys tee itse muutosta, patentti- ja rekisterihallitus muuntaa viran puolesta markkamääräiset rekisterimerkinnät euroiksi. Lopputulos on tällöin yhden sentin tarkkuuteen pyöristetty luku, mikä on tietysti hankala, vaikkei sillä kovin suurta käytännön merkitystä olekaan. Rekisteriviranomainen ei muuta yhtiöjärjestyksen tekstiä. Osakeyhtiön vähimmäispääoman on oltava jatkossa vähintään euroa eli ,84 markkaa. Vanhoilla markan osakepääomalla perustetuilla yhtiöillä on velvollisuus nostaa osakepääomansa minimitasolle syyskuuhun 2004 mennessä. AVOIMET JA KOMMANDIITTIYHTIÖT, TOIMINIMET Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden sekä yksityisten toiminimien kohdalla euron käyttöönotto edellyttää ainoastaan yhtiömiesten/elinkeinonharjoittajan päätöstä siitä, mistä alkaen euro otetaan taloushallinnossa käyttöön. Tämän jälkeen yhtiömiesten sijoittamat panokset, yhtiön oma pääoma jne. muunnetaan euroiksi virallista muuntokurssia käyttäen. [ 7 ]

8 MUUTOKSET TALOUS- HALLINNOSSA Tässä vaiheessa on syytä olettaa, että kaikki ne yritykset, jotka eivät vielä ole siirtyneet euroon, siirtyvät siihen joko vuoden 2001 jälkipuoliskolle osuvassa tilikauden vaihteessa tai vuoden 2002 alussa. Taloushallinto voidaan siirtää euroon myös vaiheittain, esimerkiksi siten, että käteismyynnissä ja palkanlaskennassa käytetäään edelleen markkoja, vaikka pääkirjanpito ja maksuliikenne olisivat jo euromääräisiä. Pääkirjanpidossa voidaan käyttää kerrallaan vain yhtä rahayksikköä. Euro on otettava kirjanpidossa käyttöön (ns. kotivaluutaksi) siten, että viimeinen vain markkoina esitettävä tilinpäätös voidaan tehdä viimeistään päättyvältä tilikaudelta. Ratkaisevaa on tilikauden päättymisajankohta eikä se, milloin tilinpäätös käytännössä laaditaan. Jos tilikausi pääättyy esimerkiksi , tilinpäätös on tehtävä euroina. Kaikki kirjanpitoon perustuvat raportit viranomaisille tehdään euromääräisinä alkavalta kaudelta. Samoin kaikkien laskujen, työntekijöille annettavien palkkatositteiden ym. on tuolloin oltava euromääräisiä. Vuotta 2001 koskevat tiedot, kuten joulukuun 2001 arvonlisäveron valvontailmoitus, voidaan helmikuussa 2002 vielä ilmoittaa markkamääräisinä, samoin vuodelta 2001 tehtävä veroilmoitus. EUROON SIIRTYMINEN TILIKAUDEN VAIHTEESSA Jos siirtyminen ajoitetaan tilikauden vaihteeseen, kuten pääosa yrityksistä tekee, lopettavan taseen erät muunnetaan euromääräisiksi jakamalla markka-arvot muuntokertoimella 5, Uuden tilikauden kirjanpito on hyvä aloittaa suoraan euromääräisenä. Kirjanpitolautakunnan päätöksen mukaan kirjanpitovelvollinen saa kuitenkin halutessaan pysyttää juoksevan kirjanpitonsa markkamääräisenä, kunnes viimeistään päättyvältä tilikaudelta on vahvistettu tilinpäätös vuoden 2002 puolella. Vahvistamisen jälkeen meneillään olevan tilikauden juokseva kirjanpito on kokonaisuudessaan muutettava euromääräiseksi. Markkamääräisenä pidetyn osakirjanpidon loppusaldo muunnetaan euromääräiseksi ennen kuin se sisällytetään euromääräiseen pääkirjanpitoon. Vastaavasti euromääräisenä pidetyn osakirjanpidon saldo muunnetaan markoiksi markkamääräiseen pääkirjanpitoon. EUROON SIIRTYMINEN KESKEN TILIKAUDEN Sellaiset yritykset, joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, saattavat hyödyntää mahdollisuutta siirtyä euron käyttöön juoksevassa kirjanpidossa vasta alkaen. Tällöin juoksevaa kirjanpitoa ei tarvitse muuntaa takautuvasti euromääräiseksi tilikauden [ 8 ]

9 aikaisemmalta osalta. Siirtyminen markoista euroon kesken tilikauden on kuitenkin varmennettava täsmäytyksin. Täsmäyttämisessä syntyvät vähäiset erot saadaan kirjata yleisten periaatteiden mukaisesti erilliselle pääkirjatilille ( pyöristystilille ), jonka saldo sisällytetään tilinpäätöksessä liiketoiminnan muihin kuluihin (myös silloin kun saldo on positiivinen). VERTAILUTIEDOT Yrityksillä on omiin tarkoituksiinsa erilaisia tuloksen seurantaraportteja, joiden käyttö on vapaaehtoista. Tällaisten raporttien historiatiedot kannattaa muuntaa euroiksi siinä vaiheessa, kun kirjanpidosta alkaa tulla euromääräisiä raportteja. Jos virallinen tilinpäätös on tehty euroissa, sen sisältämien tuloslaskelman ja taseen erien vertailutiedot edelliseltä vuodelta on myös muunnettava euroiksi. MYYNTI- JA OSTOLASKUT Laskutuksen osapuolilla - myyjällä ja ostajalla - saattaa olla siirtymäkaudella käytössä eri kotivaluutta. Maksuliikenteessä eri kotivaluutta ei aiheuta ongelmia, koska pankki huolehtii tarvittaessa siirtymäkaudella rahayksikön muuntamisesta. Kirjanpidossa muuntotyötä tulee useammin eteen ostajalle. Mikäli lasku lähetetään siirtymäkautena asiakkaalle markkoina, vaikka laskuttajan oma kirjanpito on jo euroina, markkamääräiselle laskulle lasketaan myyntireskontrassa euroarvo. Pankit ovat esittäneet, että vuoden 2001 lopussa tehtävät laskut, joiden eräpäivä on vuoden 2002 puolella, kirjoitettaisiin euromääräisinä, koska markkaa ei erääpäivänä enää ole olemassa tilivaluuttana. Tällöin myyntireskontrassa siirtyminen markasta euroihin tapahtuisi jo ennen vuodenvaihdetta. Jos myyjän kotivaluutta on vuoden 2001 loppuun asti markka, vuoden viimeiset laskut olisi tällöin muunnettava kirjanpitoon markoiksi. Näin käy myös ostajalla, jos kotivaluuttana on edelleen markka. Osa pankeista on em. ohjeesta huolimatta ilmoittanut voivansa ottaa vastaan vuoden 2002 puolella erääntyviä maksuja myös markkamääräisinä. Vuodenvaihteen yli menevien laskujen kirjoittamisesta ja maksamisesta onkin saatava pankeilta vielä täsmällisempiä ohjeita. Vuoden 2001 loppuun asti on tärkeää, että laskuista näkyy selvästi, kummasta rahayksiköstä on kysymys. PALKANMAKSU Useimmat yritykset muuttavat palkkahallintonsa euroiksi vasta vuoden vaihteessa, koska mm. verotus- ja eläketiedot kerätään kalenterivuodelta. Palkkahallinto on siihen asti mahdollista pitää erikseen markoissa, vaikka muissa toiminnoissa olisi jo siirrytty euroihin. Yritysten tulisi tiedottaa henkilökunnalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siitä, miten markoissa ilmaistu palkka muutetaan euroiksi ja mistä alkaen maksu euroissa tulee tapahtumaan. Palkan maksuhetki ratkaisee, ei työn suorittamisen ajankohta alkaen palkka on sekä laskettava että maksettava euroissa. Muutostyö on tehtävä viimeisen markkamaksun ja ensimmäisen euromaksun välissä. Jos palkanmaksussa halutaan siirtyä euroihin vuoden 2001 puolella, on otettava huomioon työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositus. Sen mukaan palkkaperusteiden muuntamisesta euromääräisiksi on sovittava työpaikoilla noudattaen työehtosopimuksiin kirjattua neuvottelujärjestystä ja paikallista sopimista koskevia menettelytapoja. Siirtymäkauden aikana euroissa maksettava palkkasumma on lisäksi ilmoitettava myös markoissa. Verohallitus on ilmoittanut, että luontaisetujen arvot ja verovapaat matkakorvausten määrät vahvistetaan euromääräisinä vuodelle Palkanmaksuun liittyy lukuisia säännöksiä, tilastointivelvollisuuksia ym., joita ei tässä yhteydessä luetteloida. Työmarkkinajärjestöt ovat jo määritelleet palkat vuosiksi myös euroissa, ja jäsenet voivat pyytää niiltä yksityiskohdista lisätietoa. VEROTUS Verotus toimitetaan vuodelta 2001 markkamääräisten verolakien mukaisesti. [ 9 ]

10 Yksityiset kansalaiset voivat laatia veroilmoituksensa tammikuussa 2002 joko markoissa tai euroissa. Noin 80 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä on veroehdotusmenettelyn piirissä. Heille verovuotta 2001 koskevat veroehdotukset valmistellaan molemmissa rahayksiköissä, ja muutosvaatimukset voidaan ilmoittaa kummassa rahayksikössä tahansa. Syksyllä 2002 annettavat veropäätöökset ovat kaksiarvoisia eli sekä euroissa että markoissa. Palautukset tai jälkiverot ovat tuolloin vain euroissa. Yritykset voivat antaa vielä päättyneeltä tilikaudelta veroilmoituksen markoissa, jos tilinpäätös on tehty markoissa. Vuoden 2002 alusta lähtien veronkanto toimii ainoastaan euroissa. Yritysten ennakkoverot määrätään euroissa, ja palkansaajien verokortit, jotka todennäköisesti tulevat voimaan , ovat euroissa. TIETOJÄRJESTELMÄT Kaupan alan yrityksissä on monenlaisia tietojärjestelmiä, jotka liittyvät kirjanpitoon ja laskentatoimeen, palkkahallintoon, hinnoitteluun, laskutukseen, maksuliikenteeseen, rahastukseen jne. Euroon siirryttäessä kaikki tietojärjestelmät on kartoitettava ja selvitettävä niihin tarvittavat päivitykset tai korvaavien euroissa toimivien ohjelmien hankinta. Osa päivityksistä on ns. lakisääteisiä muutoksia, jolloin ne tehdään veloituksetta. Osa taas perustuu yrityksen omiin tarpeisiin ja ratkaisuihin, jolloin muutokset ovat maksullisia. Uusien ja päivitettyjen ohjelmien käyttöönottaminen, testaaminen ja oppiminen vievät aikansa, joten muutostyöt eivät saisi jäädä viime hetkeen. Järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajille loppuvuosi 2001 on varmasti kiireinen. Koska monet toiminnot ovat nykyään hyvin riippuvaisia tietojärjestelmien toimivuudesta, riskejä eurovalmiuksien myöhästymisestä ei kannata ottaa. [ 10 ]

11 YRITYKSEN PANKKIASIAT PANKKITILIT Pankkitili on koko siirtymäkauden ajan ollut mahdollista pitää euromääräisenä. Harvalla vähittäiskaupalla on kuitenkaan ollut tähän tarvetta. Vuoden 2002 alusta alkaen pankit muuntavat kaikkien markkatilien tilitapahtumat, tiliotteet ja muut tiedot euroiksi. Kukin pankki tekee muutosajonsa tilijärjestelmissään oman aikataulunsa mukaisesti. Mahdollista on, että näitä muutosajoja tehdään jo vuoden 2001 puolella. Tämä ei kuitenkaan vaikuta asiakkaisiin eikä heidän euroon siirtymisensä aikatauluihin. Määräaikaisten markka- tai valuuttasijoitustilien ehdot säilyvät muuttumattomina. Uusia sijoitustilejä voi siirtymäkaudella avata joko markkoina, euroina tai muuna valuuttana. Jos euroalueen rahayksikössä ollut tili erääntyy vasta siirtymäkauden jälkeen, erääntyvän talletuksen pääoma ja korot maksetaan euroina. Euroalueen ulkopuolisessa valuutassa oleviin tileihin ei tarvitse tehdä muutoksia, ja niiden pääoma ja korot maksetaan asianomaisena valuuttana. Jos yrityksellä on ollut valuuttatilejä euromaiden rahayksiköissä, tällaiset tilit käyvät tarpeettomiksi ja ne on syytä yhdistää euromääräiseksi maksuliiketiliksi. MAKSULIIKENNE Yritys voi siirtymäkauden puitteissa vapaasti valita, milloin se ottaa euron käyttöön maksuliikenteessään. Vähittäiskauppa siirtynee maksuissaan euron käyttöön pääosin vuoden 2002 alusta. Yrityksiltä on toivottu, että vuoden 2002 puolella erääntyvät laskut kirjoitettaisiin euromääräisiksi, koska markkaa ei ole enää tuolloin olemassa tilirahana. Pankit ovat kuitenkin ilmoittaneet, että mahdollisia markkalaskuja voi maksaa asti pankin konttoreissa ja itsepalveluna maksuautomaatilla, päätteellä tai puhelimella. Yrittäjälle markoilla maksaminen vuoden 2002 puolella tullee harvoin eteen. Jos laskun saaja on erehdyksessä maksanut laskun väärässä rahayksikössä, virhe on oikaistava sopimalla siitä laskun lähettäjän kanssa. Pankkiin voi lähettää konekielisiä markka-aineistoja saakka (pankit ovat suljettuina maanantaina ). Pankki ottaa vastaan vain euroaineistoja alkaen. Yritys voi ottaa vastaan markkamäääräisiä pankkikorttimaksuja asti. Markkamääräisiä maksupäätetapahtumia ja pankkikorttitositteita voi lähettää pankkiin saakka. Samoin sekkejä ja lahjasekkejä voidaan asettaa asti ja niitä lunastetaan pankeissa asti. Markoissa ja muissa euroalueen rahayksiköissä olevien ulkomaanmaksujen vastaanotto päättyy pankeissa Tämän jälkeen ulkomaanmaksujen toimeksiantojen on oltava euroissa tai euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa. [ 11 ]

12 PANKKIPALVELUT VUODEN VAIHTEESSA Euron käyttöönotto osuu ajankohtaan, jolloin pankkipäivien määrä on pienimmillään. Joulun ja uudenvuoden välissä pankit ovat avoinna vain torstaina ja perjantaina , ja sen jälkeen vasta keskiviikkona 2.1. Maanantaina pankkikonttorit ovat suljettuina, koska Euroopan Keskuspankki (EKP) ja Suomen Pankki ovat päättäneet pitää tuona päivänä EKP:n sisäisen TARGET-maksujärjestelmän suljettuna. Yritysten pitää ottaa suunnitelmissaan (esim. laskujen ja palkkojen maksaminen) huomioon tämä poikkeuksellisen hankala aikataulu. Kauppa ja muut käteisrahaa käyttävät yritykset joutuvat joulukiireiden takia ajoittamaan eurokäteisen käyttöönoton viimeiset valmistelutyöt joulun ja uuden vuoden väliin. Siksi on oletettavaa, että näitä töitä tehdään joka päivä myös lauantaista tiistaihin 1.1. Kauppa onkin esittänyt pankeille, että ne tarjoaisivat yrityksille vaihtorahapalvelua vuoden vaihteessa kaikkina viikonpäivinä riippumatta siitä, onko pankki yleisölle avoinna. Kukin pankkikonttori voi selvittää asiakaskuntansa tarpeet tällaiseen palveluun etukäteen, jolloin turhaa työtä voidaan välttää. Kesäkuun alkuun 2001 mennessä pankeilta ei saatu yhteistä vastausta, konttorikohtaisista valmiuksista on kuitenkin ollut paikallisia keskusteluja. Käteisrahan vaihtoon liittyviä kysymyksiä käsitellään kohdassa Käteisrahan vaihtaminen alkaen sivulta 17. LAINAT Rahoittaja muuttaa alkaen automaattisesti kaikki markkamääräiset lainat euromääräisiksi. Uusia markkalainoja ei sen jälkeen voi enää nostaa. Jos lainoja on muissa euroalueen rahayksiköissä, niiden muuttamisesta eurolainoiksi voi sopia rahoittajan kanssa. Rahayksikön muutos ei vaikuta ehtoihin. Velallisen markkalainoihin antamat takaukset ja muut vakuudet tulkitaan euroon siirtymisen jälkeen euromääräisten lainojen vakuuksiksi. Yritykseltä ei vaadita muutokseen mitään toimenpiteitä. Samoin pankkitakaukset jatkuvat sellaisinaan ja ne muunnetaan euromääräisiksi. Kiinteistö- ja yrityskiinnitysten sekä panttikirjojen haltijoille on myönnetty oikeus hakea markkamääräisen kiinnityksen muuntamista ja tarvittaessa alentamista tasaeuroihin yleensä läähimpään sataan euroon. Muutos tapahtuu normaalien uudistusten yhteydessä, joten yrityksen ei itse tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Uudet panttikirjat voidaan vuoden 2001 puolellakin hakea euromääräisinä. [ 12 ]

13 HINNOITTELU EUROIHIN Kaikkien hintojen muuttaminen euroiksi on koko rahanvaihdon suurimpia operaatioita. Samalla se on kuluttajille suuri huolenaihe, koska he menettävät yrityksistä ja tuotteista saamansa hintamielikuvan ja joutuvat opettelemaan kaiken alusta alkaen uudelleen. Kuluttajien on vaikea seurata, mitä hinnoille tapahtuu siinä vaiheessa, kun markkamääräiset hintamerkinnät jäävät kokonaan pois käytöstä, joten osa pelkää yritysten korottavan hintoja merkittävästi. Yritykset uskovat kilpailun estävän tällaiset hinnankorotukset ja arvioivat hintakilpailun olevan eurokäteisen markkinoille tullessa jopa normaalia kovempaa. Joka tapauksessa yritysten on eurohintoihin siirryttäessä kiinnitettävä erityistä huomiota kuluttajien luottamuksen säilyttämiseen. EUROHINTOIHIN KOLMESSA VAIHEESSA Siirtymäkausi Kesällä 1998 Euroopan kauppa ja kuluttajat tekivät EU-komission myötävaikutuksella euroinformaatiosta sopimuksen, jossa kaksoishinnoittelu jätettiin siirtymäkaudella vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi. Kauppa lupasi tuolloin, että vähintään puolet kaikista kaupan hinnoista on kaksoishinnoiteltu kesään 2001 mennessä. Suomessa Kaupan Keskusliitto, Markka pääosassa hintamerkinnöissä. Kassakuitin rivit markoissa. Kaksoishinnoittelu ja kassakuittien eurosumma toivottavaa, muttei pakollista Hintatiedostot euroiksi, uusissa hintamerkinnöissä eurot pääosaan. Kaksoishinnoittelu, paitsi sovitut poikkeukset. Kassakuiteissa hintarivit euroina, loppusumma eurojen lisäksi markkoina alkaen Hinnat voidaan ilmoittaa pelkkinä euroina. Kaksoishinnoittelua ja kuitin markkasummaa kannattaa ylläpitää, kunnes asiakkaat kypsiä luopumiseen. Muuntotaulukoiden säilyttäminen apuvälineenä suositeltavaa. [ 13 ]

14 Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies laativat joulukuussa 1998 neuvottelumuistion, jonka sisältö noudatteli eurooppalaista sopimusta. Kaikkiin Suomen kauppoihin jaettiin keväällä 1999 eurotunnuksia, julisteita ja muuntotaulukoita, joiden myötä euroinformaation jakaminen asiakkaille käynnistettiin. Erityisesti päivittäistavarakaupalta toivottiin kaksoishintoja, koska kuluttajien arvioitiin oppivan euron arvon parhaiten juuri jokapäiväisten ruokaostostensa yhteydessä. Näin tapahtuikin, kevääällä 2001 tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupoista merkitsi eurohinnat markkojen rinnalle, mikä oli euromaiden toiseksi korkein luku Luxemburgin jälkeen. Myös kassakuitin loppusumma on ilmoitettu markkojen lisäksi euroissa. Erikoiskaupassa kaksoishinnat eivät ole näin laajasti yleistyneet. Kuluttajien kiinnostus eurohintoihin tutustumiseen on ollut odotettua vähäisempää, lähinnä siksi, että eurolla ei ole vielä voinut maksaa ostoksia. EU-tasolla käytiin keväällä 2001 uusia neuvotteluja euroinformaation jakamisesta. Tuloksena oli suositus, jossa toivotaan syksyllä kaksoishinnoittelun aloittavien yritysten merkitsevän eurohinnat suuremmiksi kuin kansalliset hinnat ja ottavan euron myös psykologisen hinnoittelun pohjaksi. Suomessa kauppa ja kuluttajaviranomaiset totesivat yhdessä, että tällainen eurojen pääosaan ottaminen ei ole kannatettavaa. Se vain hankaloittaisi kuluttajien ostosten tekoa, koska maksuihin on syksyllä käytössä vain markkakäteistä. Koska kaksoishinnoittelu on joka tapauksessa edessä vuoden 2002 alussa, mahdollisimman monen kaupan kannattaa ottaa se käyttöön jo aikaisemmin. Eurojen näkyminen hinnoissa auttaa niin asiakkaita kuin kaupan henkilökuntaa tottumaan euron käyttöön varsinkin, jos asiakkaat saadaan erilaisin markkinointikeinoin vähitellen kiinnostumaan eurosta. Nykyisissä kaksoishintamerkinnöissä euromerkintä on yleensä tehty melkoisen pienillä numeroilla. Oppimisen helpottamiseksi euromerkintöjen kokoa kannattaa kasvattaa aina kun se on mahdollista pitäen kuitenkin mielessä, että markkojen ja eurojen on aina selvästi erotuttava toisistaan. Rahanvaihtojakso Tammikuun alussa 2002 eurokäteinen lasketaan liikkeelle, ja markan käyttäminen käteismaksuissa on edelleen mahdollista helmikuun loppuun saakka. Kun maksaa voi sekä euroilla että markoilla, hintamerkintööjenkin on oltava molemmissa rahayksiköissä. Kassakuitissa hintojen tulee olla euroissa, ja loppusumma tulee esittää eurojen lisäksi myös markoissa. Hintamerkintäasetusta ei ole erikseen muutettu tätä lyhyttä rahanvaihtojaksoa varten. Näin ollen määritystä siitä, minkä kokoisina ja missä järjestyksessää eurot ja markat tuolloin pitäisi merkitä, ei ole. Asetus sanoo, että hintamerkinnän tulee olla selkeä ja helposti ymmärrettävä. Se tarkoittaa, että asiakkaiden on varmuudella aina erotettava, mikä on markka- ja mikä eurohinta. Mahdollisuutta sekaannuksiin ei saa olla olemassa. Hyllynreunamerkintöjä käyttävissä kaupoissa merkintämuutosten kustannukset ovat sunnuntai- ja ylityötä lukuunottamatta samat riippumatta siitä, milloin muutostyöö tehdään. Oletettavissa on, että tällaiset kaupat nostavat eurot pääosaan nopeammin kuin tuotekohtaisia hintamerkintöjä käyttävät kaupat. Tuotekohtaisia hintamerkintöjä ei voida olettaa muutettavan yhdessä yössä. Jos kaksoishinnat ovat olleet jo käytössä vuoden 2001 puolella, jolloin markka on ollut päääosassa, hintamerkintöjä ei kannata lähteä uusimaan myymättömän varaston osalta tammi-helmikuussa. Rahanvaihtojakson aikana myyntiin tulevien uusien tuotteiden kohdalla euro tulisi kuitenkin ottaa heti pääosaan. Jos tällöin käytössä on kahdenlaisia hintamerkintöjä, on oltava erityisen tarkka, että asiakkaat voivat erottaa selvästi markat ja eurot kaikissa tilanteissa. Ellei kaksoishintoja ole ennen vuodenvaihdetta käytetty, niitä vuoden alussa käyttöön otettaessa euro kannattaa tietysti ottaa heti pääosaan. Mikään ei estä aloittamasta tätä urakkaa jo vuoden 2001 puolella muis- [ 14 ]

15 taen, että asiakkaat ovat vielä tuolloin ostopäätöksissään markkojen varassa ja että sekaannuksia ei saa syntyä. Poikkeuksia kaksoishinnoittelusta: Kaupan Keskusliiton ja kuluttaja-asiamiehen välistä joulukuussa 1998 laadittua neuvottelumuistiota täydennettiin huhtikuussa Muistiossa käsiteltiin mm. kaksoishinnoittelua, joka koskee niin hintamerkintöjää, ilmoittelua, näyteikkunamerkintöjä kuin erilaisia hintaluetteloita. Muistion mukaan kaksoishintoja ei tarvitse rahanvaihtojakson aikana käyttää seuraavissa tapauksissa: 1) Elektroniset hinnannäytöt Jos tavara on punnittavaa ja sen yhteydessä olevassa hintajulisteessa hinta on merkitty sekä markoissa että euroissa, vaakojen hintaetiketteihin ei vaadita kaksoishinnoittelua. Etikettien tulee olla vuoden 2002 alusta lähtien euromääräisiä. Bensiini-, taksamittarien ym. yhteydessä käytetään muuntotaulukoita. 2) Koritavara Jos samaa tuotetta myydään kori- tms. esittelyssä niin, että hintamerkintöjä ei tehdä tuotteisiin vaan tuoteesittelyn välittömässä läheisyydessä olevaan hintajulisteeseen, riittää kun julisteessa on kaksoishinta. 3) Pienikokoiset ja/tai vähäarvoiset tuotteet Eurohinnoittelu ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, joten kaksoishintamerkintöjen tekeminen ei ole kaikissa tapauksissa mielekästä. Tuotteen läheisyyteen sijoitetulla muuntotaulukolla voidaan korvata erikoiskaupassa yksittäisiin tuotteisiin/pakkauksiin tehtävät kaksoishintamerkinnät seuraavissa tapauksissa: vähäarvoisissa tuotteissa, jollaisina pidetään pääsääntöisesti alle yhden euron arvoisia tuotteita pienikokoisissa tuotteissa, joiden yhteyteen liitettävän hintalapun koko olisi tuotetta suurempi tai hintalappu vaikeuttaisi tuotteen esittelemistä. Pienikokoisiin tuotteisiin rinnastetaan myös tuotteet, joiden esittelyn yhteydessä käytettävän hintamerkintätilan suuruus on teknisistä syistä riittämätön kaksoishinnoitteluun (esimerkkinä rautakaupan ns. piikkitavaran hintalaput). Alennusmyynnit vuodenvaihteessa 2001/2002 Alennusmyynnit alkavat useissa yrityksissä jo vuoden 2001 puolella, jolloin markkahinnat vielä ovat kuluttajille keskeisin hintainformaation lähde. Tammikuun puolelle siirryttäessä eurohintaa ei tarvitse nostaa hintamerkinnöissä pääosaan, jos markkahinta on ollut hallitsevana ennen alennusmyynnin alkua. Hintamerkintöjen tulee olla selkeitä ja markka- ja eurohintojen on erotuttava toisistaan. Jos alentamaton ja alennettu hinta ilmoitetaan hintalapussa tai erillisessä alennustaulukossa, molemmat hinnat ilmoitetaan sekä markkoina että euroina. Samoin menetellään ilmoittelussa. Alentamattoman hinnan ilmoittaminen ei ole pakollista. Markan käyttö päättyy 1.3. Markkakäteisen voimassaolo lakkaa Koska sen vastaanottovelvoitetta ei ole olemassa 1.3. alkaen, ei hintamerkintöjen eikä kassakuitin loppusumman tarvitse enää olla markoissa. Minkään kaupan tuskin kuitenkaan kannattaa tässä kohtaa nopeasti muuttaa merkintöjään ja kuittejaan pelkkiin euroihin. On toisaalta hyvä tarkastella, miten kypsiä asiakkaat ovat luopumaan markoista ja toisaalta yhdistää pelkillä euroilla tehtyjen hintamerkintöjen käyttöönotto kustannussyistä hetkeen, jolloin merkintöjä muutenkin uusittaisiin. Kassakuitissa markkasumman pitämisellä tai siitä luopumisella ei ole sanottavaa vaikutusta kustannuksiin. Markoista luopumista ei saa kuitenkaan viivyttää liian kauaa. Asiakkaat tukeutuvat helposti markkahintoihin niin kauan kuin niitä on nähtävillä. Markkamerkintöjen ylläpitämisen sijasta asiakkaille voidaan tarjota apuvälineiksi pitemmänkin ajan esimerkiksi muuntotaulukoita ja laskimia. PSYKOLOGISET HINNAT, HINTOJEN MUUTOKSET Euron käyttöönoton yhteydessä puhutaan paljon psy- [ 15 ]

16 kologisista hinnoista eli hinnoista, jotka toimivat kaupankäynnissä parhaiten. Yritykset joutuvat luonnollisesti itse harkitsemaan, millaiset hinnat ovat kaupallisesti toimivimpia ja milloin ne on tarpeen ottaa käyttöön. Markka- ja eurohinnan suhde on aina sidottu muuntokurssilla. Hinnoittelussa on syytä ottaa vuoden 2001 puolella huomioon, että sopiva eurohinta johtaa lähes poikkeuksetta epäkaupalliseen ja epäkäytännölliseen markkahintaan ja päinvastoin. Asiakkaatkin tekevät ostopäätöksensä tuolloin vielä markkahinnan perusteella, koska eurokäteistä ei vielä ole. Esimerkki: Tuote maksaa nyt 299 mk eli 50,29. Jos eurohinta halutaan laskea 49,90 euroon, markkahinnaksi tulee 296,69 mk. Koska pyöristyssäännöt vaativat pennin tarkkuutta, markkahinta on ilmoitettava tuollaisenaan, mikä näyttää varsin hankalalta. Jos tämä tuote ostetaan yksinään, maksettavaksi tulee 296,70 mk. Tässä tapauksessa päästiin kaupalliseen mutta epäkäytännölliseen ratkaisuun. Vuoden 2002 alussa eurohinnat on mahdollista nostaa pääosaan, jolloin loogista olisi myös asettaa nimenomaan eurohinnat kaupallisiksi, psykologisiksi ja käytännöllisiksi. Markkahinnat ovat kuitenkin edelleen eurohintojen rinnalla. Ensimmäisinä päivinä ja viikkoina osalla käteisasiakkaista on jo euroja, joten he seuraavat todennäköisesti eurohintoja enemmän kuin ne, jotka vielä käyttävät markkoja. Eurojen osuus käteisrahasta kasvaa päivä päivältä, ja kolmannella viikolla markkojen käyttö alkaa olla harvinaista. Tammikuun alkupuolella tilanne on näin ollen aluksi hieman sekava, ja oikean hinnoittelun löytäminen voi vielä olla hankalaa, kun on seurattava sekä euroasiakkaiden että markka-asiakkaiden käyttäytymistä. Helmikuussa markalla ei ole käytännössä enää paljonkaan merkitystä, joten hinnoittelun voi odottaa siirtyvän kokonaan eurojen varaan, varsinkin kun hintatiedosto ja käytössä olevat hinnoitteluohjelmat ovat vuoden alusta lähtien toimineet euroissa. Maaliskuun alusta lähtien eurohinnat voivat olla yksinään ilman markkavertailua rinnalla. Kun yhteys tuttuihin markkahintoihin katoaa, osa asiakkaista pelkää kaupan käyttävän tilaisuutta hyväkseen ja nostavan tässä kohtaa hintojaan. Kaupan on luonnollisesti pidettävä huolta siitä, että saavutettu asiakkaitten luottamus säilyy myös euroihin siirryttäessä. Euro ei sellaisenaan ole syy hinnankorotuksiin, vaikka siitä koituukin kaupalle jonkin verran kustannuksia. Edellä esitetty esimerkki osoittaa, että nykyisestä hinnasta muuntokertoimen avulla laskettu eurohinta ei ole psykologisesti kaupallinen, vaan hintaa on laskettava. Tässä tapauksessa 0,39 euron alennus on vain 0,8 prosenttia, mutta paljon suurempiakin muutoksia on edessä. Jotta kannattavuus pystytään säilyttämään, alennusten vastapainoksi tarvitaan myös hinnankorotuksia. Osa hinnoista voi jäädä sellaisenaan voimaan muuntokertoimellakin laskettuna. Kauppa on luvannut, että hintataso pysyy euroon siirryttäessä vakaana, vaikka yksittäisissä hinnoissa tapahtuu muutoksia niin alas- kuin ylöspäin. Lakisääteiseen hintasääntelyyn ei nytkään turvauduta, vaan jokainen voi vapaasti päättää omista hinnoistaan. Itse kunkin kaupan on silti syytä varautua kaikkiin hinnankorotuksiin kohdistuvaan kritiikkiin, myös korotusten syystä riippumatta. Kilpailu pitää viime kädessä huolen siitä, että asiakkaiden edut turvataan. [ 16 ]

17 KÄTEISRAHAN VAIHTAMINEN VAIHDON MITTASUHTEET Euroon siirtyminen on varmaankin taloushistorian mittavin tapahtuma. Koko euroalueella painetaan noin 14,5 miljardia seteliä, joiden arvo on noin 650 miljardia euroa. Näistä liikkeelle lasketaan aluksi noin 10 miljardia kappaletta. Kolikoita pannaan kiertoon noin 50 miljardia kappaletta, joiden yhteinen arvo on noin 15 miljardia euroa. Suunnilleen vastaava määrä kansallista rahaa kerätäään pois. Suomessa euroseteleitä lasketaan aluksi liikkeelle noin puolet lopullisesta tarpeesta eli 100 miljoonaa kappaletta ja kolikoita noin 950 miljoonaa kappaletta. Ellei maksujen pyöristyksestä lähimpään viiteen senttiin olisi säädetty lakia, kolikoita olisi tarvittu noin 1,5 miljoonaa. Poistuvia markkaseteleitä on noin 130 miljoonaa kappaletta ja kolikoita noin 2,5 miljardia kappaletta. Kolikoista lähes puolet jää todennäköisesti palautumatta. Pankkiautomaateista saa Suomessa 20 ja 50 euron seteleitä. Kaikki sitä pienempi raha lasketaan käytännössä liikkeelle kaupan yms. yritysten antaessa vaihtorahaa käteismaksuista. Vähittäiskaupat voivat saada eurovaihtorahaa ennen vuoden vaihdetta täyttäessään Suomen Pankin asettamat turvallisuusvaatimukset. Mm. rahan säilyttämisen ja kuljettamisen on oltava vakuutettu. Kaupan on pystyttävä ottamaan tammihelmikuun ajan vastaan sekä markkoja että euroja. Kaupan on järkevintä antaa vaihtorahana alusta pitäen vain euroja. Maksukortin käyttö rahanvaihtojaksolla nopeuttaa yksittäisiä rahastustapahtumia, mutta hidastaa pikkurahan käyttöönottoa, koska se tapahtuu lähinnä vaihtorahaa kaupasta jakamalla. [ 17 ]

18 UUDET EUROSETELIT JA -KOLIKOT Setelit Euroseteleitä on seitsemän erilaista. Setelit ovat niin etu- kuin takapuoleltaan samanlaisia kaikissa euromaissa. Niiden koko kasvaa arvon kasvaessa. Setelien tärkeimmät turvatekijät julkistetaan tarkemmin syyskuussa Niitä ovat mm. puuvillakuituinen erikoispaperi, fluoresoivat kuidut, vesileima, varmuuslanka, metallifoliot, kaiverruspainatus, heijastuskuvio (hologrammi), ammattimaisia rahankäsittelijöitä varten UV-valossa näkyvä tunniste ja mikropainatus, sekä seteliautomaatteja ja lajittelukoneita varten koneellisesti luettavia merkkejä. Eurosta tulee maailman toiseksi suurin rahayksikkö, ja se on kaikkialla maailmassa uutta, ennen näkemätöntä rahaa. Siksi riskit eurojen väärentämiseen ovat monin verroin suuremmat kuin esimerkiksi Suomen markan kohdalla. Niin setelien suunnittelussa kuin jakelun käynnistämisessä onkin tehty erityisen tarkkaa työtä väärennösten estämiseksi. SETELIEN KOOT JA PÄÄVÄRIT, (Seteli, koko (mm x mm), väri) 5 euroa 120 x 62 harmaa 100 euroa 147 x 82 vihreä 10 euroa 127 x 67 punainen 200 euroa 153 x 82 kellanruskea 20 euroa 133 x 72 sininen 50 euroa 140 x 77 oranssi 500 euroa 160 x 82 purppuranpunainen [ 18 ]

19 Kolikot Kolikoita on kahdeksan erilaista: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa. Kolme pienintä kolikkoa on kuparia. 10-, 20- ja 50-senttiset ovat kullanväristä Nordic Gold -seosta, yhden ja kahden euron kolikot valmistetaan kaksoismetallisina. Yhden ja kahden sentin kolikoita ei lyödä Suomen tarkoituksiin kuin pieni määrä, koska Suomessa käteismaksut voidaan pyöristää lähimpään viiteen senttiin. Kolikoiden arvopuolet ovat samanlaisia kaikissa euromaissa. Kääntöpuolet ovat kaikissa maissa erilaisia, kaikkien ulkokehällä on kuitenkin EU:n tähdet. Kaikkien euromaiden kolikot ovat käypää rahaa kaikissa euromaissa. Suomessa on siis hyväksyttävä myös tänne muista euromaista tulevat yhden ja kahden sentin kolikot, niiden määrä jäänee kuitenkin vähäiseksi. Rahapaja Oy on pakannut Suomessa lyötävät kolikot oheisen taulukon mukaisiin pötköihin ja pötköt edelleen paketteihin. [ 19 ]

20 EUROJEN JAKELUN JA KÄYTTÖÖNOTON AIKATAULU Ennakkojakelu pankkeihin ja laskentakeskuksiin Eurokäteisen ennakkojakelu alkaa , jolloin myös rahojen turvatekijät julkistetaan. Rahahuollosta vastaava Automatia Oy alkaa tuolloin toimittaa käteistä pankkikonttoreihin, joita on Suomessa noin Kuljetuksista vastaavat arvokuljetusyhtiöt Falck ja Securitas, joiden omat laskentakeskukset kuuluvat myös ennakkojakelun piiriin. Ennakkotoimituksiin on varattu aikaa noin kolme kuukautta eli marraskuun loppuun asti. Edelleenjakelu käteiskauppaa tekeville yrityksille Vähittäiskaupan ym. vaihtorahaa asiakkailleen jakavien yritykset vastaavat käytännössä eurojen liikkeellelaskun työläimmästä osasta. Vaihtorahana jaettavien pienten setelien (5 ja 10 ) osuus liikkeellelaskettavasta setelirahasta on lähes 40 prosenttia, ja kolikot saadaan lähes 100-prosenttisesti käyttöön vain vaihtorahajakelun kautta. Suomen Pankki on julkistanut ohjeet, joiden pohjalta pankit ja arvokuljettajat voivat luovuttaa euroja yrityksille ennen vuodenvaihdetta. Ohjeet painottuvat turvallisuuteen ja poikkeavat normaalista rahan liikuttelusta, eurot kun eivät vuoden 2001 puolella vielä ole rahaa vaan Suomen Pankin omaisuutta, eikä niitä voida veloittaa ennen 1.1. (ellei asiakas toisin päätä). Ohjeen pääkohdat ovat: asiakkaalla on oltava euroseteleitä ja -kolikoita koskeva vakuutus, joka kattaa vahingon, varkauden ja ryöstön, kuljetukset mukaan lukien (vakuutuksessa samat turvallisuusohjeet kuin nykyäänkin, pieniarvoisten kolikkojen säilyttämiseen riittää muukin turvallinen tila kuin kassakaappi) euroja ei saa luovuttaa ennen muille yrityksille tai yleisölle pankille on annettava vakuus (yleensä talletus), joka kattaa nostettujen eurojen arvon ja joka vapautetaan 1.1., kun eurot veloitetaan (jos eurot luovutetaan vuoden viimeisinä päivinä, ne kannattaa maksaa saman tien, jolloin vakuus on tarpeeton) eurojen luovuttamisesta ennakkoon tehdään pankin ja asiakkaan välille kirjallinen sopimus Eurokolikoiden jakelu yrityksille voi alkaa joulukuun alussa, tarvittaessa aikaisemminkin. Setelit suositellaan jaettavaksi turvallisuussyistä vasta vähän ennen vuodenvaihdetta. Kauppiaat voivat em. ohjeiden pohjalta lähteä neuvottelemaan vaihtorahasuunnitelmastaan pankkien ja arvokuljettajien kanssa. Kaupan tarvitseman vaihtorahamäärän arviointiin otetaan kantaa sivulla xx. Mikään ei tietenkään estä kauppiasta hankkimasta eurovaihtorahaa vasta vuoden 2002 puolella, jolloin kaikki ennakkojärjestelyt ovat tarpeettomia. Markan jakaminen vaihtorahana on mahdollista ja järkevää, niin kauan kuin euroja on varmasti riittävästi saatavilla. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että erityisesti päivittäistavarakauppa, jonka asiakasvirrat ovat suuria, saa pikkurahan nopeasti liikkeelle. Ne kaupan alat, joilla asiakasmäärät ovat pieniä ja käteismaksut vähemmistössä, pääsevät varsin nopeasti osallisiksi päivittäistavarakauppojen liikkeellelaskemista euroista, vaikka eivät olisi itse vuodenvaihteen vaihtorahaoperaatioon kovin panostaneetkaan. Silti jokaisella kaupalla, joka täyttäää Suomen Pankin ehdot, on mahdollisuus olla mukana. Tuskinpa yhdenkään pankkikonttorin kannattaa kieltäytyä asiakaspalvelusta, jos rahaa on sitä varten varastossa olemassa. Jakelu kuluttajille Suomen Pankki on jaotellut käteisrahan kolmeen ryhmään: käyttöraha (20 ja 50 euron setelit), joka jaetaan pääosin pankkiautomaateista; vaihtoraha (kaikki kolikot sekä 5 ja 10 euron setelit), jonka jakaa pääosin kauppa ym. käteisostopaikat; suuret setelit (100, 200 ja 500 euron setelit), joita saa vain pankeista. [ 20 ]