Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

Transkriptio

1 MÄÄRÄYS/OHJE Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain muuttamisesta annetun lain (84/1999) voimaantulosäännöksen 2 momentti Asetus vakuutuskassan vastuuvelan katteesta (1138/1998) 1, 3, 5 ja 14 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutuskassan tilinpäätöksestä Voimassaoloaika: toistaiseksi Muuttaa/lisää: Vakuutusvalvontaviraston määräys- ja ohjekokoelma 14/002/2001 (2001:8) Yksikkö: Vakuutusvalvonta VAKUUTUSVALVONTAVIRASTON MÄÄRÄYKSET JA OHJEET VAKUUTUSKASSALAIN ALAISILLE HAUTAUS- JA EROAVUSTUSKASSOILLE Vakuutusvalvontavirasto on tänään päättänyt yllä olevien valtuutussäännösten nojalla antaa oheiset määräykset ja ohjeet vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana. Lisätietoja antaa Vakuutusvalvontaviraston vakuutusvalvontaosasto. Ylijohtaja Hely Salomaa Johtaja Timo Laakso

2 Kiinteistösijoitukset Kiinteistöihin merkitään suorassa omistuksessa olevat kiinteistökohteet ts. kiinteistöt, toisen maalla olevat rakennukset, rakennelmat tai muut laitokset, kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot, tilat, määräalat, vesialueet ja oikeudet vesivoimalaitoksen käytössä olevaan vesivoimaan edellyttäen, että vesivoiman käyttöoikeuden vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys. Kiinteistöihin sisällytetään maaalueen ja rakennuksen lisäksi niihin ainesosina liittyvä irtaimisto ja liittymismaksut. Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenoihin sisällytetään sekä maa- ja vesialueiden että rakennusten ja rakennelmien vuokraoikeudet, jotka on aktivoitu KPL:n 5 luvun 11 :n mukaisesti Hankintameno Mikäli rakennuksen käypä arvo nousee yli jäljellä olevan hankintamenon, tehdään arvonalentumisen palautus enintään rakennuksen alkuperäiseen hankintamenoon asti. Arvonalentumisen palautus ei saa ylittää aiemmin kirjattua arvonalentumista. Rakennuksesta tehtyjä poistoja ei saa palauttaa. Arvonalentumisen palautus merkitään sijoitustoiminnan tuottoihin Sijoitukset 1. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero: Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä hankinta meno 1) arvo arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Muut sijoitukset 2) Arvostuserot yhteensä Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/-) Indeksiin sidottujen lainojen hankintamenoon sisällytettyä tuottoa Sijoitusten kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset Käyttöomaisuuden arvonkorotukset 1) Jäljellä oleva hankintameno määritellään kohdassa 2) Kun muiden sijoitusten määrä on olennainen, on siitä annettava liitetiedoissa lisätietoa. 2. Kiinteistösijoitusten erittely

3 2 2.A. Kiinteistösijoitusten muutokset: Kiinteistöt ja Lainasaamiset omilta kiinteistö- kiinteistöyrityksiltä osakkeet 1) Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset - - Tilikauden poistot - Hankintameno Arvonalentumiset Vähennysten arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset - - Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset 1.1. Lisäykset Vähennykset - Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ) sisältää kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Kirjanpitoa, tilinpäätöstä, sisäistä valvontaa, hallintoa ja raportointia koskeva määräys euron siirtymäkaudeksi Euron käyttöönotto siirtymäkaudella ( ) tilinpäätöksessä ja kirjanpidossa perustuu vapaaehtoisuuteen. Kassan tulee siirtymäaikana päättää, milloin se tilinpäätöksessä, pääkirjanpidossa sekä eri osakirjanpidoissa siirtyy euroon. Muutos voi tapahtua kirjanpidon eri osissa vaiheittain. Euron käyttöön on kokonaisuudessaan siirryttävä alkaen Tilinpäätös Virallinen allekirjoitettu tilinpäätös on joko markkoina tai euroina (=tilinpäätösvaluutta). Mikäli virallisen markkamääräisen tilinpäätöksen lisäksi esitetään euromääräinen tilinpäätös, on tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitettava tietojen muuntamisessa käytetty kerroin. Vastaavasti menetellään mikäli virallisen euromääräisen tilinpäätöksen lisäksi esitetään markkamääräinen tilinpäätös. Viimeisen kerran virallinen tilinpäätös voidaan laatia markkoina tilikaudelta, joka päättyy viimeistään Tilinpäätöksen voi laatia euroissa, vaikka pääkirjanpito olisikin markkamääräinen. Kassan tulee laatia tilinpäätökset siirtymäkauden aikana aina myös markkamääräisenä. Kirjausketjun (audit trail) toteamiseksi tulee virallisessa tilinpäätöksessä esitettyjen erien yhteys pääkirjanpidon saldoihin olla aina vaikeuksitta todettavissa. Tilinpäätökseen sisältyvät edellisen tilinpäätökseen vertailutiedot tulee esittää samassa valuutassa.

4 Tase-erittelyt voidaan laatia joko tilinpäätösvaluutassa tai osakirjanpidon valuutassa. Mikäli käytetään osakirjanpidon valuuttaa, on tase-erittelyn loppusumma muunnettava tilinpäätösvaluutaksi Euroon siirtymisestä aiheutuvien menojen kirjanpidollinen käsittely 3 Euroon siirtymisestä aiheutuvat menot (suunnittelu, ohjelmistomuutokset, koulutus ym.) käsitellään kirjanpidossa vuosikuluina. Menojen aktivointi ja niiden poistaminen vaikutusaikana on mahdollista vain, jos niiden voidaan osoittaa tuottavan yksilöitävissä olevia tuloja tulevaisuudessa. Jos menot johtuvat nykyisen toiminnan säilyttämisestä, aktivointi ei ole sallittua. Pakollisen varauksen tekeminen on mahdollista. Pakollisen varauksen käyttö edellyttää kuitenkin, että kassalla on velvoite kolmanteen osapuoleen nähden. Varauksen kohde on oltava selvästi määriteltävissä ja menojen syntyminen tulee olla joko todennäköistä tai varmaa, vaikka niiden määrä tai syntymisajankohta on epävarma. Jos siirtymiskustannukset ovat huomattavia, tulee niiden vaikutus tulokseen kertoa tilinpäätöksen liitetiedoissa Sisäinen valvonta Siirtymävaiheen aikana riski erityyppisten tapahtumien käsittely- ja rekisteröintivirheisiin kasvaa huomattavasti, koska osa tapahtumista saattaa olla euro- ja osa markkamääräisiä. Siirtymävaiheen aikana tulee kassassa kiinnittää erityistä huomiota sisäisen valvonnan riittävyyteen; siirtymävaiheen aikana saattaa olla tarpeen mm. organisoida uusia virheitä estäviä ja tunnistavia sisäisiä kontrolleja Hallinto Kassalla tulee olla euron käyttöönottoon liittyvä, hallituksen hyväksymä, kirjallinen siirtymäsuunnitelma. Siirtymäsuunnitelmassa on oltava selvitys siitä, miten ja missä aikataulussa hautaus- ja eroavustuskassa siirtyy markasta euroon. Lisäksi siinä on oltava selvitys siitä, miten euron käyttöönotto vaikuttaa kassan toimintaan kokonaisuudessaan (mm. vakuutustoimintaan, rahoitukseen, sijoitustoimintaan, sopimuksiin ja tietojärjestelmiin). Euron käyttöönottoon liittyvä siirtymäsuunnitelma on dokumentoitava siten, että se on tilintarkastajien käytettävissä. Pyydettäessä on suunnitelma toimitettava Vakuutusvalvontavirastoon Raportointi Kassat lähettävät siirtymäaikana tietonsa VVV:lle joko markkoina tai sekä markkoina että euroina. Kussakin asiakokonaisuudessa tilinpäätös/katelaskelma tms. tiedot tulee olla yhtenä valuuttana (joko markka- tai euromääräisenä). Käytetyn valuutan tunnus (FIM/EUR) tulee selkeäsi ilmoittaa materiaalissa. Siirtymävaiheen jälkeen rahamääräiset summat ilmoitetaan aina euromääräisinä. Vakuutusvalvontavirastoon toimitettavassa materiaalissa rahamääräiset tiedot ilmoitetaan ellei toisin mainita aina joko pennin (FIM) tai sentin (EUR) tarkkuudella.

5 Vakuutusvalvontavirastoon toimitettavalla materiaalilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laskelmia, lomakkeita, taulukkolaskennan taulukoita tai tietokantaotoksia. 4