3 2011 Liikenneturvan uusi toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen s. 8 Liikennesääntöjä noudatetaan huonosti s. 11 Koulu ja vanhemmat muokkaavat asenteita s. 16
NesteOil ei kaahaa NesteOilin valkoiset, ruohonvihreällä ja taivaansinisellä tunnuksella varustetut säiliöautot viestivät eteenpäin suuntautuneesta ja teknologisesti edistyksellisestä öljy-yhtiöstä, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluvat ympäristön huomioonottaminen ja avoimuus. Logistiikkapäällikkö Jukka Kataja lisää listaan vielä liikenneturvallisuuden. Siihen yhtiössä panostetaan muun muassa jatkuvalla kouluttamisella, turvallisuuskeskusteluilla ja monilla konkreettisilla toimenpiteillä. Vuosi sitten NesteOilin kaikkiin uusiin autoihin asennettiin alkolukot sekä kuljettajan ajokäyttäytymistä seuraavat ajonvalvontalaitteet. Turvallisuuden lisäämiseksi myös maksiminopeus on säädetty maltilliseksi; säiliöautojen nopeusrajoittimet on asetettu 82 km/h:iin. Liikenneturvallisuus on meille erittäin tärkeää sekä kuljettajien että ympäristön ja NesteOilin vastuullisuusperiaatteiden kannalta. Tiedämme, että kuljetamme päivittäin vaarallisia aineita, ja autot ovat näkyvästi yhtiön nimellä tunnistettavissa. Ei ole samantekevää, miten automme näkyvät liikenteessä. Odotamme kuljettajiltamme ennen kaikkea turvallista liikennöintiä, hyvää asiakaspalvelua sekä tehokkuutta, Jukka Kataja sanoo. Teksti: tuija holttinen kuva: Nesteoil 2 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Tien päällä NesteOil maanteillä: NesteOilin polttoaineita kuljetetaan ympäri Suomea noin 125 säiliöautolla. Yhtiön palveluksessa on 350 kuljettajaa. Vuosittain NesteOilin autot kuljettavat noin 3 miljoonaa kuutiometriä polttoaineita. NesteOilin säiliöautot ajavat noin 21 miljoonaa kilometriä vuodessa. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tehtyjä toimenpiteitä: säiliöautojen rajoittimet on asennettu 82 km/h alkolukot 1.6.2010 alkaen kaikkiin uusiin autoihin ajovalvontalaitteet ja ajokäyttäytymisen indeksin seuranta jatkuva kouluttaminen: taloudellinen ajo, asiakaspalvelu, harjoittelu onnettomuustilanteiden varalta, alueelliset turvallisuuskeskustelut 3 2011 LIIKENNEVILKKU 3
Sisällys 3 2011 jussi partanen 8 2 Autot ovat yrityksen käyntikortti 11 Liikennesäännöt tunnetaan, mutta niitä ei noudateta Vesa-Matti Väärä 14 Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmassa on selkeät tavoitteet 16 Mistä asenteet syntyvät? 22 Nopeusvalvonta taajamassa 24 Rajoituksille on syynsä 27 Turvallisempaa mopoilua 28 Turvavyökampanja pysäyttää 24 14 Pauliina sjöholm VAKIOT 5 Pääkirjoitus: Matti Järvinen 6 Lyhyesti 4 LIIKENNEVILKKU 3 2011 8 Henkilö: Anna-Liisa Tarvainen 15 Näkökentässä: Ari Ruuth 30 Svensk resumé johanna kannasmaa 28
Pääkirjoitus Liikenne vilkku Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303 s-posti: etunimi.sukunimi@ liikenneturva.fi www.liikenneturva.fi Päätoimittaja Matti Järvinen Toimitussihteeri Kare Ojaniemi Toimituskunta Matti Järvinen, Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Lena von Knorring, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Melkonkatu 28 D, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 420 Taitto Pauliina Sjöholm Kansi Kuva: Jussi Partanen Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, 00421 Helsinki Faksi 020 7282 303 s-posti: tarja.hamalainen@ liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, 00011 Posti Puh. 020 4517 188 faksi 020 4517 578 ISSN 0355-6689 58. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Kiirettä pitää Suomesta Euroopan turvallisin maa. Tämä Jyrki Kataisen hallituksen jämerä tavoite herättää toiveita siitä, että tapaturmien torjunta saisi uutta nostetta. Iskulause alkaa tosin nopeasti kumahdella tyhjyyttään, jos sen tueksi ei saada konkreettisia toimenpiteitä. Tieliikenteen turvallisuus ei ole tämän tavoitetaipaleen vaikein rasti, mutta puurrettava on senkin eteen. Suomi on tieliikenteen turvallisuudessa hiipunut vähitellen kymmenennen sijan paikkeille Euroopassa. Työtä on tehty, mutta monet maat ovat EU:n paimentamina kuroneet vuosikymmenten jälkeenjääneisyyttään kiinni ja menneet samalla vauhdilla ohitsemme. Hallitus tukeutuu ohjelmassaan laajaan turvallisuuskäsitykseen. Liikenteessä se tarkoittaa turvallisuuden edistämisen ja päästöjen torjunnan nivomista toisiinsa. Siitä on turvallisuustyölle etua, mikäli poikkihallinnollinen päätöksenteko ja yhteistyö saadaan toimimaan käytännössä sekä valtakunnan että aluetason päättäjien kesken nykyistä paremmin. Kiitoksen ansaitsee hallituksen lupaus päivittää liikenneturvallisuustyötä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös. Saman tien se lupaa käynnistää uusia toimia turvallisuuden hyväksi. Niillä alkaa jo olla kiire, sillä lähes valmiina oleva uusi liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2011 2014 tulisi saada pian käyttöön. Siinä tavoitellaan noin 35 liikennekuoleman vähentämistä vuosittain. Vuonna 2014 niitä saisi olla enintään 216 (vuonna 2010:272). Kiirettä pitää, sillä kuluva vuosi on jo pitkällä, eikä sen turvallisuuskehitys lupaa hyvää. Uusi eduskunta pääsee antamaan turvallisuustyön linjauksia hallituksen sille antaman liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Liikenneturvan tekemä kysely uusille kansanedustajille osoitti, että he tuntevat liikenteen ongelmat, mutta tarvitsevat lisää perustelevaa tietoa ja rohkeutta tehokkaiden turvallisuuskeinojen valintaa varten. Ilman niitä Euroopan turvallisuuskärki karkaa ulottumattomiin. Liikenneturva jari härkönen Matti Järvinen johtaja 3 2011 LIIKENNEVILKKU 5
Liikenneturva/Kare Ojaniemi Liikenneturva SuomiAreenassa Heinäkuussa Porissa järjestettyyn nen parhaan joukossa. Keskustelussamme SuomiAreena-tapahtumaan kerääntyi laaja kysyimme, miksi ruotsalainen pärjää liikenteessä paremmin ja mitä voisimme oppia joukko suomalaisia vaikuttajia, julkkiksia ja kansalaisia keskustelemaan yhteiskunnallisesti kiinnostavista teemoista. Liikenneturva Mukana keskustelemassa olivat Liikenne- länsinaapuriltamme? osallistui SuomiAreenaan ensimmäistä kertaa turvan uusi toimitusjohtaja Anna-Liisa järjestämällä Suomi Ruotsi-aiheisen liikenneturvallisuusväittelynnen, Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tarvainen, liikenneministeri Merja Kyllö- Vuoden 2010 tilastojen mukaan Ruotsi Tervala ja MTV 3:n Tukholman-kirjeenvaihtaja oli tieliikenteen turvallisuudessa maailman Kari Lumikero. Rentoa keskustelutilaisuutta ykkönen, kun taas Suomi Euroopan kymme- juonsi Lauri Karhuvaara. Alkolukko pakolliseksi koulukuljetuksiin Elokuun 1. päivän jälkeen koulu- ja päivähoitokuljetuksia saa ajaa enää ajoneuvoilla, joissa on alkolukko. Alkolukko varmistaa, että koulukuljetukset ajetaan selvänä. Noin puolitoista tuhatta euroa maksava alkolukko on käyttövarma ja helppo lisälaite, jota on testattu Suomen olosuhteissa jo useita vuosia. Lain myötä nykyinen alko lukon käyttö muuttuu suosituksesta pakolliseksi. Aikaisempi kunnille annettu suositus alkolukon käytöstä koulukuljetuksissa osoittautui liikenneministeriön tilaamassa selvityksessä heikosti toimivaksi. Valtaosa kyselyyn vastanneista kunnista (63 %) ilmoitti, ettei suositusta alkolukon käytöstä ollut otettu mitenkään huomioon kunnan koulukuljetusten järjestämisessä. Uuden lain myötä alkolukotonta ajoneuvoa voi käyttää koulukuljetuksiin tilapäisesti enintään viisi arkipäivää, mutta poikkeustilanteesta on ilmoitettava viipymättä kuljetuksen tilaajalle. Merja Kyllösestä uusi liikenneministeri Kansanedustaja Merja Kyllönen on uusi liikenneministeri. Tasavallan presidentti nimitti Kyllösen keskiviikkona 22. kesäkuuta. Vasemmistoliittoon kuuluva Merja Kyllönen (34) on toisen kauden kansanedustaja Oulun vaalipiiristä. Hän on myös Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Kyllönen toimii kansanedustajan tehtävän lisäksi Suomussalmen kunnan valtuutettuna ja Kainuun maakuntavaltuutettuna. 6 LIIKENNEVILKKU 3 2011
lyhyesti Liikenneturvallisuus yhä lainsäätäjän mielessä Pauliina Sjöholm Uudet kansanedustajat pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä teemana seuraavien neljän vuoden aikana. He myös uskovat, että lainsäädännöllä on yhä tehtävänsä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Liikenneturva selvitti osana Otetaan Ruotsi Kiinni -hanketta uusien kansanedustajien mielipiteitä liikenneturvallisuuden ilmiöistä ja tilasta Suomessa. Uusi en kansanedustajien mielestä selkeästi pahin liikennerikkomus oli päihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen. Rattijuopumuksen torjumiseksi oltiin valmiita kiristämään rajoituksia ja lisäämään poliisivalvontaa. Valtaosa vastanneista piti nykyistä rattijuopumusvalvontaa riittämättömänä. Yli puolet oli valmis laskemaan promillerajaa 0,2 promilleen nykyisestä 0,5 promillesta. Mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia Liikenneturvan kansalaisilta kerättyjen kyselytutkimusten kanssa. Vastaajista yhdeksän kymmenestä piti nuorten onnettomuuksia liikenneturvallisuuden suurimpana ongelmana. Nuorille ja lapsille suunnattu koulujen liikennekasvatus ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen koettiinkin tärkeimpänä turvallisuutta parantavana toimenpiteenä. Asennekasvatuksen lisäksi suosittiin myös konkreettisia toimenpiteitä. Kansanedustajat suhtautuivat suopeasti nokkakolareita ehkäisevien keskikaiteiden rakentamiseen vilkasliikenteisille teille. Kysely perustuu Taloustutkimuksen toukokuussa heti eduskuntavaalien jälkeen keräämiin tietoihin. Kaikkiaan 85 uudesta kansanedustajasta kyselyyn vastasi 35. Liikenneturvan kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin kansanedustajille Eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2011. Euroopan teillä pelastunut 100 000 ihmistä Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston ETSC:n laskelmien mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopan liikenteessä on liikenneturvallisuustyön ansiosta pelastunut 100 000 ihmistä. Pauliina Sjöholm Vuonna 2001 asetettu eurooppalainen liikenneturvallisuustavoite on auttanut edistämään tieliikenteen turvallisuutta Euroopassa merkittävästi. Alkuperäinen vuosille 2001 2010 asetettu tavoite oli puolittaa eurooppalaiset liikennekuolemat. Kahdeksan Euroopan maata onnistuikin tavoitteessa. Prosentuaalisesti eniten liikennekuolemien määrää leikkasivat Baltian maat. Pohjoismaista Ruotsi saavutti 50 prosentin tavoitteen, Suomessa liikennekuolemat vähenivät samalla aikavälillä 38 prosentilla. www.etsc.eu/pin Tyhmä saa olla, mutta ei rattijuoppo Kesän liikenneraittiuskampanja kannusti nuoria miettimään keinoja, joilla pidetään kaveri pois ratista, kun hän on nauttinut alkoholia. Juhannuksena radiossa ja verkossa käynnistynyt kampanja korosti nuorten yhteistä vastuuta. Tärkeitä teemoja olivat, ettei humalassa lähdetä ajamaan, kaveria ei päästetä päihtyneenä rattiin eikä päihtyneen kyytiin nousta. Kampanjan verkkosivuilla pystyi osallistumaan kilpailuun omilla ehdotuksilla siitä, miten estää kaveria hyppäämästä humalassa ajoneuvon rattiin. Kampanjalauseena toimi: Tyhmä saa olla, mutta ei rattijuoppo. Vuosittain toteutettava liikenneraittiuskampanja on osa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Kampanjassa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, poliisi, Liikenneturva ja Terveyden edistämisen keskus. Pauliina Sjöholm 3 2011 LIIKENNEVILKKU 7
Ihminen on yhä liikenneturvallisuudelle tärkein viestinvälittäjä Liikenneturvan uusi toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen uskoo elinikäiseen liikennekasvatukseen, jossa vaikutetaan ihmiseen lähipiirin kautta. teksti: pasi anteroinen kuvat: jussi partanen Kesäkuun alusta Liikenneturvan toimitusjohtajana aloittanut Anna-Liisa Tarvainen pitää aluetyötä yhä tärkeämmässä roolissa. Liikenneturvallisuustyötä on tehtävä lähellä ihmistä, alueellisesti, paikallisten toimijoiden kanssa yhdessä. Liikenneturvalla onkin 12 aluetoimistoa ympäri Suomea ja laaja joukko kumppaneita. Tarvainen uskoo yhteistyöhön niin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Uuden toimitusjohtajan mukaan Liikenneturvan voima kasvaa sen jäsenyhteisöjen kautta. Uusia yhteisiä hankkeita onkin luvassa. Liikenneturvallisuusalalla hyvin tunnettu Tarvainen sai valintansa jälkeen runsaasti yhteydenottoja, ja alustavaa yhteistyöideointia on tehty monien tahojen kanssa. Liikenneturvan rooli keskusjärjestönä auttaa meitä pääsemään yhteyteen eri tielläliikkujaryhmien kanssa. Tehtävämme on lisätä tietämystä liikenneturvallisuuteen vaikuttavista asioista. Tienkäyttäjän on usein helpompi sitoutua ja ottaa vastaan valistusviestejä, kun ne tulevat yhteistyön tuloksena eivätkä viranomaismääräyksinä, hän toteaa. Hallitusohjelmasta tukea Erityisellä mielenkiinnolla toimitusjohtaja Tarvainen on tutustunut uunituoreeseen hallitusohjelmaan, jossa liikenneturvallisuuden parantaminen on kirjattu selvästi ohjelman linjauksiin. Hallitusohjelmassa on mainittu liikenneturvallisuuden parantaminen ainakin seitsemässä kohdassa, Tarvainen laskeskelee leikkimielisesti. Liikennepoliittisen selonteon antamisen lisäksi on hallitusohjelman mukaan tarpeen päivittää valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja käynnistää uusia toimia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tässä on mielestäni selkeä viesti siitä, että olemme Suomessa valmiita katsomaan Liikenneturvan voima kasvaa sen jäsenyhteisöjen kautta. 8 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Henkilö eteenpäin ja jatkamaan tavoitteellista ja suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä. Hallitusohjelmaan on kirjattu sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa. Tämä tarkoittaa merkittäviä odotuksia myös liikenneturvallisuudelle. Hallitusohjelmasta saa tukea myös järjestötyön vahvistamiseen. Liikenneturva kokeekin järjestökentän olevan tärkeä vaikutuskanava. Voimme luvata, että Liikenneturva valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä vahvistaa yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Palvelemme kaikkia tienkäyttäjäryhmiä ja kaikkia ikäryhmiä turvallisuuden varmistamiseksi. Hallitus lupaa ohjelmassaan tukea tämän työn toimintaedellytyksiä todeten, että järjestöillä on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Isoja muutoksia, kovia tavoitteita Vaikka tieliikenteen turvallisuus on parantunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat edessä yhä kovemmat turvallisuustavoitteet. Viime vuonna tieliikenteessä kuoli 272 ihmistä. Haluamme, että vajaan neljän vuoden päästä kuolemia on 50 vähemmän, Tarvainen toteaa. Liikenteen vakavat vahingot eivät vähene ilman yhteistä tahtoa. Meillä on siis tärkeä ja merkityksellinen tehtävä, johon olemme sitoutuneet. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 9
Kun ihmiselle perustelee ja antaa oikean tiedon, valtaosa ihmisistä toimii oikein ja turvallisesti. Tarvainen tiedostaa myös sen, että liikenneturvallisuustilanne on jo niin hyvä, ettei helppoja parannuskohteita enää ole. Jatkossa parempi tieliikenteen turvallisuus syntyy pienistä puroista. Tavoitteiden saavuttamiseksi apua tarvitaan myös liikenneturvallisuustyön ulkopuolelta. Ympäristönäkökulmilla ja liikenneturvallisuudella on runsaasti synergiaa. Joukkoliikenteen kehittäminen, uudemmat autot sekä maankäytön, kaavoituksen, palveluiden ja viestinnän kautta tuotetut hyödyt vähentävät sekä ympäristön kuormitusta että parantavat liikenteen turvallisuutta, hän listaa. Teknologian kehitys tuo myös tieliikenteeseen älyliikenteen elementtejä. Liikenneturva on omassa roolissaan mukana kehityksessä. Monet käytössä olevat tekniset keinot on suunniteltu helpottamaan ja tukemaan tiellä liikkujia, mutta usein ihmisen omat valinnat ratkaisevat yhä, miten nuo hyödyt häntä palvelevat, Tarvainen sanoo. Töitä siis riittää niin kauan kuin ihmisellä on jokin rooli liikkumisessa, eli siihen asti kunnes kuljettaja siirtyy teknologian myötä matkustajaksi. Lähipiiri tukemaan turvallista liikkumista Tarvaisella on pitkä tausta liikenneturvallisuuden edistämisessä. Hän työskenteli Liikenneturvan juristina vuodesta 1990 vuoden 2000 syksyyn. Viimeiset kymmenen vuotta hän toimi liikenne- ja viestintäministeriössä liikenneturvallisuustehtävissä, monissa poikkihallinnollisissa yhteishankkeissa ja tieliikennelainsäädännön valmistelutehtävissä. Vankka asiaosaaminen ja verkostot helpottavatkin siirtymistä liikenneturvallisuustyön keskusjärjestöön. Motivaatio liikenneturvallisuustyöhön on helppo löytää. Onnettomuuksien ja niiden seurausten todellisuus on vahvistanut Tarvaisen sitoutumista alalle. Mielestäni meidän pitää vahvasti keskittyä paitsi liikenteessä kuolleiden määrän vähentämiseen, myös vakavasti vammautuneiden määrän pienentämiseen. Lisäksi on tärkeää muistaa, että onnettomuuksien seuraukset eivät kohdistu vain itse uhriin vaan myös hänen lähipiiriinsä. Lähipiiri on myös yhä merkittävämmässä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä eli liikennevalistuksessa. Tarvaisen mukaan meidän on aktivoitava ihmisten lähipiiri, ystävät ja perhe ja löydettävä täältä oikeat reitit vaikuttamiseen. Tälle joukolle ja heidän kanssaan me tarjoamme oikea-aikaista perustelevaa viestiämme. Lähtökohdan täytyy olla, että kun ihmiselle perustelee ja antaa oikean tiedon, valtaosa ihmisistä toimii liikenteessä oikein, lainkuuliaisesti ja turvallisesti. Tarvaisen mukaan valistuksella luodaan tukeva perusta turvalliselle liikkumiselle. Liikenneturvan tehtävänä on tarjota koko eliniän kestävää liikennekasvatusta. Etenkin nuorten kohdalla pohjatyö on tärkeää. Tarvainen ei uskokaan nuorten kanssa pelkkään kieltojen ja rajoitusten tiehen, vaan korostaa myös luottamuksen tärkeyttä. Oikean evästyksen antavat koti, koulu ja lähipiiri yhdessä. Liikenneturvan tehtävä on tukea näitä ryhmiä. Perustaa rakennetaan jo nyt Liikenneturvan puolesta neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Kun nuorelle on tarjottu oikeat eväät, pitää voida luottaa, että hän toimii oikein liikenteessä. Toisaalta myös virheisiin ja rikkomuksiin on puututtava nopeasti. 10 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Liikenneturvan tuore tutkimus avasi uusia näkökulmia sääntöjen noudattamiseen. Teksti: Sirpa Rajalin kuvat: shutterstock Oikeat asenteet eivät takaa turvallista käyttäytymistä Tutkimuksessa löytyi kolmenlaisia kuljettajia: Lainnoudattajat eivät koskaan syyllisty rikkomukseen riippumatta siitä, miten vakavana he sitä pitävät. Johdonmukaiset tekevät rikkomuksen silloin tällöin, eivätkä pidä rikkomusta vakavana. He käyttäytyvät asenteensa mukaisesti. Ristiriitaiset pitävät rikkomusta erittäin vakavana, mutta syyllistyvät siihen silti ja käyttäytyvät asenteensa vastaisesti. Yleinen kehityssuunta 2000-luvulla on ollut se, että yleisimpiin rikkomuksiin syyllistytään hieman aiempaa useammin ja harvinaisempiin aiempaa harvemmin. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 11
Liikennerikkomuksiin suhtautumisen ja käyttäytymisen muutokset tiivistetysti vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2002. *Ei tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien varrella. Turvavyön käyttämättömyys Suhtautuminen vakavampi Käyttäytyminen harvemmin Ajo yli 15km/h lievempi * useammin ylinopeudella Ajo alle 15km/h lievempi useammin ylinopeudella Ajo päin punaisia lievempi useammin valoja Ohittaminen keltaisen lievempi useammin viivan ylittäen Liian lähellä vakavampi * useammin perässä ajo Ajokortitta ajo vakavampi harvemmin ei ajo-oikeutta Rattijuopumus vakavampi harvemmin Asenteet ovat tiukentuneet, mutta rattijuopumus ei ole merkittävästi vähentynyt. naiset kertovat myös lisänneensä turvavyön käyttöä. Vuonna 2009 ei ollut enää yhtä suurta eroa eri-ikäisten miesten ja naisten välillä kuin aiemmin. Naiset autoilevat kuitenkin edelleen miehiä harvemmin ilman turvavyötä. Eniten rikotaan nopeusrajoituksia Rattijuopumus vakavin liikennerikos Autoilijat pitävät rattijuopumusta vakavimpana liikennerikoksena. Vain kolme vastaajaa sadasta on toista mieltä. Rattijuopumusta seuraavat vakavuudessa ajokortitta ajo ja päin punaista ajaminen. Lievimpänä rikkomuksena autoilijat pitävät ajamista alle 15 km/h:n ylinopeudella. Sitä piti erittäin vakavana noin joka 20. vastaaja. Ylläolevaan taulukkoon on kerätty suhtautumisessa ja käyttäytymisessä havaittuja muutoksia. Rattijuopumuksen yleisyys, onnettomuuksien vakavat seuraamukset ja keskustelu promillerajan laskemisesta ja alkolukosta ovat vuodesta toiseen olleet kampanjoinnin kohteena. Asenteet ovat tiukentuneet, mutta rattijuopumus ei ole merkittävästi vähentynyt. Turvavyön käyttö lisääntynyt Kaiken ikäisten mies- ja naisautoilijoiden asennoituminen turvavyön käyttämättömyyteen on tiukentunut. Vuonna 2002 joka viides autoilija piti ilman turvavyötä ajamista erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Vuonna 2009 heitä oli joka kolmas. Nuoret ja keski-ikäiset miehet sekä Kirjallisuutta: hernetkoski et al. Kuljettajan sosiaaliset taidot liikenteessä. Lintu-julkaisuja 4/2007 Kukk, M. Punaista päin. Helsingin yliopiston psykologian laitos, liikennetutkimusyksikkö, 2004 portman et al. Rattijuopon profiili ja uusimisen riskitekijät. Lintu-julkaisuja 1/2011 mäkinen, T. Liikennerikkomusten subjektiivinen kiinnijäämisriski ja sen lisäämisen vaikutukset kuljettajan toimintaan, VTT tutkimuksia 707, 1990 Joka kymmenes autoilija kertoi ajavansa usein pientä ylinopeutta. Vain kuusi sadasta kertoi, ettei koskaan aja ylinopeutta. Naisten suhtautuminen alle 15 km/h:n ylinopeuteen ja rajoituksen noudattaminen olivat lähentyneet miesten näkemyksiä ja käyttäytymistä. Huomattavaa ylino 12 LIIKENNEVILKKU 3 2011
peutta (yli 15 km/h) sanoi ajavansa silloin tällöin joka neljäs autoilija. Kovaa ajamiseen liittyviä rikkomuksia, kuten punaista päin ja lähellä perässä ajamista sekä ohituksia keltaisen viivan ylittäen tehtiin runsaasti, vaikka niitä pidettiin vakavina rikkomuksina. Esimerkiksi yli 15 km/h:n ylinopeutta erittäin vakavana tai vakavana rikkomuksena pitävistä miehistä 53 prosenttia ja naisista 42 prosenttia kertoo syyllistyvänsä tähän rikkomukseen. Yhä useampi kuljettaja ei käyttäydy asenteensa mukaisesti punaista päin ajamisessa. Esimerkiksi niistä miehistä, jotka pitivät punaista päin ajamista vakavana rikkomuksena, 65 prosenttia oli ajanut päin punaista. Suhtautuminen väsyneenä ajamiseen tiukentunut Vuonna 2007 Liikenneturva aloitti voimakkaan tiedotuksen väsyneenä ajamisen riskeistä. Sitä tukivat monet yhteistyötahot. Vuonna 2009 aiempaa suurempi osa, seitsemän vastaajaa kymmenestä, piti ajamista 24 tunnin valveillaolon jälkeen yhtä vakavana tekona kuin promillen humalassa ajamista. Vain kuusi sadasta kertoi, ettei koskaan aja ylinopeutta. Mikä on nyt tärkeää? Turvavyön käyttö, nopeusrajoitusten noudattaminen ja selvin päin ajaminen ovat käyttäytymistä, jolla on todettu olevan suurin merkitys turvallisuudelle. Myös kuljettajan vireystilalla on merkitystä. Turvavyön käyttöä on saatu lisättyä ja asennoitumista muutettua suostuttelulla, kampanjoinnilla ja valvonnalla. Edelleen noin viidennes miehistä ja naisista, jotka pitävät turvavyön käyttämättömyyttä vakavana liikennerikkomuksena, jättää turvavyön joskus kiinnittämättä. Tutkimuksessa havaittiin kampanjoinnin tuloksena myös asennoitumisen muutos väsyneenä ajamiseen. Ylinopeudella ajaminen ja siihen liittyvät rikkomukset, punaista päin ajaminen, lähellä perässä ajaminen ja ohittamiset keltaisen viivan ylittäen ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Poliisi on syksystä 2009 lähtien puuttunut aiempaa herkemmin ylinopeudella ajamiseen. Puhuttiin jopa nollatoleranssiin siirtymisestä. Toimenpide saa tukea tästä tutkimuksesta ja on aivan keskeinen nopeusrajoitusten noudattamisessa ja ylinopeusrikkomusten vähentämisessä. Valvonnan tehostumista uhkaa resurssipula. Tarvitaan lainsäädäntöää, joka mahdollistaa haltijavastuun käyttämisen nopeusvalvonnassa. Rattijuopumuksen taustalla on noin puolessa tapauksista kuljettajan päihderiippuvuus, eikä rattijuopumus näytä vähentyvän tiukasta asenteesta huolimatta. Törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen riski rattijuopumuksen uusimiseen on 2,5-kertainen verrattuna alhaisemmilla promillepitoisuuksilla ajaneisiin (Portman et al 2011). Osa kuljettajista ei halutessaankaan pysty kontrolloimaan käyttäytymistään. Alentamalla promillerajaa tulee ennaltaehkäistä rattijuopumusta. Päihderiippuvuudesta kärsivien kuljettajien rattijuopumuksen estämiseksi tulee saada alkolukko käyttöön. Vaikka suuri osa kuljettajan liikenteessä tekemistä virheistä johtuukin huolimattomuudesta tai tarkkaamattomuudesta, liikennesääntöjen rikkominen on usein tietoista toimintaa. Puolet kuljettajista kertoi ajattelevansa liikennerikkomuksesta kiinnijäämistä joka kerta autoa ajaessaan (Mäkinen, 1990). Liikenteessämme on rattijuoppoihin verrattuna moninkertainen määrä sellaisia kuljettajia, jotka ajavat lain vastaisesti alkoholia nauttineena, mutta huolehtivat siitä, että rangaistavuuden raja ei ylity. Autoilijoiden punaista päin ajaminen on myös tulkittu tahalliseksi riskinotoksi, joka liittyy ylinopeudella ajamiseen. Ylinopeutta ajavan kuljettajan on vaikeampi pysähtyä valoihin turvallisesti, jolloin riski ja kiusaus ajaa päin punaista kasvaa (Kukk 2004). Asenteet ovat vain yksi mahdollinen selittäjä ihmisen käyttäytymisessä. Siksi niiden merkitystä ei tulisi liioitella tyyliin kunhan vaan asenteet saadaan muutetuksi (Hernetkoski et al. 2007). Erityisesti ylinopeudella ajamisen ja siihen liittyvien rikkomusten sekä rattijuopumuksen vähentäminen vaativat valvonnan tehostamista ja ajoneuvoteknisten keinojen käyttöön saamista. Niiden perustelemisessa riittää kosolti työtä myös asennekasvattajille. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 13
Tiekuolemat alas yhteisvoimin Turvallisuussuunnitelmaluonnoksessa on asetettu selkeät tavoitteet ja tarjottu keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Keskeinen tavoite vuoteen 2014 on vähentää liikennekuolemia enintään 216:een kun niitä viime vuonna oli 272. Pitkällä tähtäimellä tieliikennekuolemien määrä halutaan puolittaa vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelman lausuntokierros on päättynyt ja nyt on aika puhaltaa tekemiseen henkeä ja vauhtia, sanoo johtaja Matti Järvinen Liikenneturvasta. Tavoitteet ovat kovat ja niiden saavuttaminen vaatii tiivistä ja konkreettista yhteistyötä liikenneturvallisuutta vaalivien viranomaisten ja organisaatioiden kesken. Järvinen toivoo, että syksyllä vahvistettavat toimenpiteet sisällytetään vastuuorganisaatioiden kuten poliisin, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston Trafin vuosisuunnitelmiin. Se on edellytys hankkeiden rahoitukselle. Erityisesti tiestön kunnossapitoon ja poliisivalvonnan tehostamiseen tarvitaan lisäeuroja. Eri osapuolten konkreettinen yhdessä tekeminen edellyttää kustakin hank Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmaluonnoksen 2011 2014 tavoitteena on jatkaa liikennekuolemien määrän tuntuvaa vähentämistä. Teksti: marjo tiirikka kuvat: pauliina sjöholm keesta yksityiskohtaista toteutussuunnitelmaa, johon on helppo liittää myös tarvittavat tiedotus- ja koulutustehtävät, Järvinen esittää. Toivottavasti suunnitelma otetaan aikanaan uuden hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon mukaan, jotta saamme asialle poliittisen tuen. Alkolukko uusijoille Suunnitelmaluonnoksessa on listattu neljä tehokkainta keinoa turvallisuuden lisäämiseksi: alkolukon aktiivisempi käyttö, taajamien rauhoittaminen, maanteiden automaattivalvonnan kehittäminen sekä turvalaitteiden käytön parantaminen. Turvalaitteiden käyttämättömyys halutaan ottaa huomioon muun muassa ajokieltoon johtavana rikkomuksena. Suunnitelmaluonnoksen hankkeista Liikenneturvalla on vastuuta etenkin valistustyössä: turvavöiden, pyöräilykypärien ja heijastimen käyttöä pitää edistää, oppilaitosten opettajia tukea sekä mopoilijoiden turvallisuutta parantaa. Elinikäisen liikennekasvatuksen toteuttamisessa Liikenneturvalla on tärkeä rooli perheiden ja oppilaitosten tukena. Valistustyö on tärkeää, ja se pitää nähdä osana kokonaisuutta. Silti se ei korvaa kovempien keinojen käyttöä kuten valvonnan lisäämistä. Valistajan tehtävä on tukea perustelevalla viestinnällä ja asennemuokkauksella tavoitteiden toteutumista. Liikenneturvan näkemykset ovat pääosin yhteneväiset turvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Yksi selkeä rattijuopumuksen vastai 14 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma 2011 2014 (luonnos) Tähtää tieliikenteen turvallisuuden parantamiseen kokoamalla eri tahojen toimenpiteet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja linjaamalla liikenneturvallisuustoimia. Suunnitelmaa valmistellaan neuvottelukunnassa, jossa ovat mukana liikenneja viestintäministeriö, oikeusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Poliisihallitus, Liikkuva poliisi, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikenneturva, Liikenne - vakuutuskeskus ja Suomen Kuntaliitto. Neuvottelukunta saa käsiteltäväkseen suunnitelmaluonnoksesta annetut lausunnot lokakuussa. poliittisen sinetin suunnitelma saa, kun se sisällytetään hallituksen eduskunnalle antamaan liikennepoliittiseen selontekoon tai valtioneuvosto tekee sen pohjalta periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. syntä. Toimet kohdistuisivat rattijuopumuksen kipupisteisiin ja niillä olisi ennalta ehkäisevääkin vaikutusta. Myös tutkimukset tukevat esittämiämme asioita, Järvinen perustelee. Ajavatko muut EU-maat ohi? Suomen turvallisuusohjelman tavoitteet noudattavat samoja ajatuksia Euroopan unionin komission tieliikenteen turvallisuuslinjausten 2011 2020 kanssa. Erillistä tieliikenteen turvallisuusohjelmaa EU:lla ei vielä ole. Suomi on ollut maailman liikenneturvallisuudessa kärkimaita, mutta Järvisen mukaan nyt on nähtävissä lipsumista. Pysyminen liikenneturvallisuusasioissa pohjoismaisella tasolla on turvannut Liikenneturva haluaa nopeuttaa rattijuopumusongelman ratkaisuja. siin toimiin liittyvä ero kuitenkin löytyy. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään alkolukon säätämistä pakolliseksi seuraamukseksi ensimmäisestä rattijuopumuksesta ja aina pakolliseksi julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa liikenteessä. Liikenneturva haluaa nopeuttaa rattijuopumusongelman ratkaisuja. Siksi alkolukon tulisi olla pakollinen ensimmäiseen törkeään ja toistuvaan rattijuopumukseen syyllistyvälle kuljettajalle. Lisäksi uusille kuljettajille tulisi rattijuopumuksen rajaksi määrätä 0,2 promillea. Asian nopeuttaminen merkitsee tässä esitettyä realistisemman vaihtoehdon tarjoamista. Esittämillämme ratkaisuilla on kansalaisten parissa varsin suuri hyväkmeille aiemmin kärkiaseman maailmalla ja Euroopassa. Nyt kun EU on tehostanut omaa liikenneturvallisuustyötään ja tukenut siinä etenkin uusia jäsenmaitaan, olemme pudonneet sijalle 9. EU asettaa vaativia turvallisuustavoitteita, mutta ei tarjoa edistyneille jäsenmaille riittävän rohkeita keinoja niiden saavuttamiseksi. Ero esimerkiksi Ruotsiin on kasvanut. Naapurimaassa liikenne- ja turvallisuuskulttuuri ovat paljon meitä edellä. Ruotsalaisilla on vahva turvallisuusperinne. Se on ohjannut ihmisten liikkumista koskevia poliittisia päätöksiä, ja kansalaiset ovat hyväksyneet heitä itseään koskevia rajoituksia meitä helpommin. Lisäksi liikkumisen turvallisuus nähdään Ruotsissa monen eri politiikan sektorin asiana. Järvinen uskoo, että Liikenneturvan liittyminen Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston ETSC:n jäseneksi antaa toivottua lisäpotkua asioiden edistämiselle myös Suomessa. Tällä hetkellä neuvosto vauhdittaa EU-komissiota toteuttamaan sen viime vuonna antamia tieliikenteen turvallisuustyön linjauksia. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 15
Taidosta tahtoon Asenne on tunnetta, tietoa ja käyttäytymistä. Huono asenne ei kuitenkaan selitä kaikkia liikenne käyttäytymisen ongelmia. Liikenteeseen tarvitaan tahtoa liikkua turvallisesti. teksti: Vesa Ville Mattila kuvat: jar härkönen ja shutterstock 16 LIIKENNEVILKKU 3 2011
On liian yksinkertaista ajatella vain asenteiden piilevän liikennekäyttäytymisen taustalla. Ja jos mitään muuta ei keksi, voi aina vaatia asennekasvatuksen kohentamista, toteaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Liikennekäyttäytyminen koostuu asenteiden lisäksi monesta muusta toisiinsa vaikuttavasta tekijästä, jotka ilmenevät yksilöllisesti ja monimuotoisesti. Oikeastaan kaikki lähtee elämäntavasta ja -vaiheesta. Mitä elämältäni haluan? Juuri ajokortin saanut nuori mies hankkii vanhan isotehoisen auton. Autoilussa korostuvat hauskanpito kavereiden kanssa ja fiilistely. Keski-ikäistyvä perheellinen mies vie lapset päivähoitoon, ajaa edelleen töihin ja koukkaa takaisin tullessa kaupan kautta. Hän haluaa liikkua vaivattomasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Asenteet liittyvät oleellisesti elämäntapoihin ja -vaiheisiin. Mitä elämältäni juuri nyt haluan? Kuinka käytän liikkumista ja liikennettä välineinä saadakseni haluamani? Elämäntapa ja -vaihe vaikuttavat niin ajoneuvon valintaan kuin kaasujalan raskauteen, Lammi kiteyttää. Toisaalta taas huipputaitava kuskikin saattaa hukata osaamisensa tuhoisaan elämäntapaan ja riskialttiiseen ajotapaan. Taidot eivät riitä, kun lähtee liikenteeseen humalassa. Kyse on myös tahdosta. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 17
Itsearviointi erilaisissa liikennetilanteissa Tahto määrää, mihin ja miten taitoja käytetään, Lammi tiivistää. Yksi suurimmista haasteista on saada ihmisen itse arvioimaan ja pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Tavallisesti fiksusti liikenteessä toimiva kuski kun saattaa kiireen painaessa käyttäytyä hyvin aggressiivisesti. Tarkkaile tilanteita, milloin provosoit tai provosoidut ja mieti, kuinka voit välttää niitä. Kannattaa pohtia sitäkin, millaisia seurauksia tai tunteita tällaisesta käyttäytymisestä seuraa, Lammi vinkkaa. Jos tiedostaa toimintamallinsa ja osaa sitä hieman analysoida, saattaa samalla vahvistaa turvallisuutta tehostavia asenteita ja heikentää riskejä aiheuttavia asenteita. Turvallisuutta arjen päätöksiin Pohjimmiltaan ihminen arvostaa turvallisuutta. Mutta kuinka usein turvallisuusasenteet ovat vahvasti läsnä arjen päätöksenteossa, esimerkiksi autossa moottoritiellä? Taidon lisäksi tulisi opettaa tahtoa turvalliseen liikkumiseen. Käyttäytymistä koskevien asenteiden lisäksi toimintaan tiellä vaikuttavat muun muassa subjektiiviset normit. Kyse on siitä, mitä ajattelen muiden ajattelevan minusta. Mitä kyydissä olevat kaverit tai takana ajavat mahtavat tuumia, jos ajan ihan nopeusrajoituksen mukaan, Lammi selventää. Myös havaitut toimintamahdollisuudet vaikuttavat liikennekäyttäytymiseen. Mikäli moottoritien molemmat kaistat ovat tukossa, ei voi ajaa muita nopeammin. Skannaamme koko ajan tiedostamattamme asenteita, subjektiivista normia ja havaitsemiamme toimintamahdollisuuksia. Asennekasvatus alkaa varhain Asennekasvatuksen näkökulmasta oleelliseksi nousee jo se, kuinka liikenteestä puhutaan lapsen ollessa kyydissä. Kiroilu ja toisten autoilijoiden sättiminen on vahvaa asennekasvatusta, Lammi muistuttaa. Koska asenteet muodostuvat ja vahvistuvat hitaasti, liikennekasvatusta tarvitaan asteittain aikuistuttaessa ja sen jälkeenkin. Taidon lisäksi tulisi opettaa tahtoa turvalliseen liikkumiseen. Insinööriajon turvallisuutta voidaan luotettavasti arvioida, mutta se ei välttämättä kerro liikennekäyttäytymisestä sen jälkeen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomalaiseen kuljettajaopetukseen sisältyy myös tavoitteita, joita tutkinnossa ei edes yritetä mitata. Lammin mukaan itsearvioinnin asema liikennekasvatuksessa vahvistuu vuonna 2013 uudistuvan autokouluopetuksen myötä. Käyttäytymiseen vaikuttaa se mitä ajattelen muiden ajattelevan minusta liikenteessä. Elämä liikenteessä Elämänvaihe ja -asenteet näkyvät liikenteessä. Ihmisellä on valtava määrä asenteita, joita käytetään eri tilanteissa eri tavoin. Itsearviointi on tehokas tapa vaikuttaa asenteisiin. 18 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Lasten ja nuorten kuolemat liikenteessä Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineisto neljän vuoden ajalta 2000-luvulla kertoo, että 6 17-vuotiaiden tomuuksista sattui tietä ylitettäessä, liki puolet jalankulkuonnettomuuksissa yli puolet onnet- kuolemaan johtaneissa: koulumatkalla pyöräilyonnettomuuksissa useimmiten pyöräilijä oli onnettomuuden pääaiheuttaja eikä hän käyttänyt kypärää mopokolareissa usein mopoilija oli onnettomuuden pääaiheuttaja ja tilannenopeus liian suuri moottoripyöräonnettomuuksissa useimmiten kyse oli pyörän hallinnan menetyksestä ja liian suuresta nopeudesta henkilöauto-onnettomuuksissa turvavyö oli usein käyttämättä ja kuollut henkilö kaverinsa kyydissä Liikennekuolemat kaikissa tienkäyttäjäryhmissä lisääntyvät huomattavasti juuri teini-iässä, jolloin liikennekasvatuksen määrä romahtaa, summaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Keväällä opettajille järjestetty liikenne - turvallisuuden täydennys koulutus jatkuu syksyllä. Tavoitteena on antaa käytännön työkaluja koulun liikennekasvatukseen. Teksti: tuija holttinen kuvat: Jari härkönen Hyvä hurahdus ja oma esimerkki tukevat liikennekasvatusta Liikenne hurahti verkostoon ja opettajat sen mukana -koulutuskiertue pidettiin kevään aikana 12 paikkakunnalla. Syksyllä vuorossa on toiset 12 koulutuspäivää ja -paikkaa. Koulutusta organisoimassa ollut, itsekin luokanopettajantyöstä virkavapaalla oleva Minna Nordström kertoo, että yksi hankkeen tavoitteista on kohdata mahdollisimman monta opettajaa. Koulutus halutaan tuoda mahdollisimman lähelle ja mahdollisimman helpoksi tulla mukaan. Koulutuspäivät pidetään maakunnittain eri puolilla Suomea. Samalla teemme omaa alueen henkilöstöä 3 2011 LIIKENNEVILKKU 19
tutuksi, joten jatkossa jokainen tietää, kenen puoleen voi kääntyä ja olla yhteyksissä. Kevään koulutuksiin osallistui reilut 250 opettajaa ja syksylle toivotaan yhtä monta osallistujaa. Aktiivista vuorovaikutusta Koulutuspäivä on rakennettu kaksiosaiseksi. Aamupäivällä on ajateltavaa ; asenteita ja tilastoja. Iltapäivän ohjelma on käytännön tekemistä. Yläkoulun opettajille on omat harjoitteensa, alakoulun opettajille pienemmille oppilaille sopivampia esimerkkejä. Osallistujat ovat olleet ihanan aktiivisia. Opettajat ovat tulleet odottavin asentein ja lähteneet iloisin mielin ja aktiivisesti mukaan esimerkkiharjoituksiin ja keskusteluihin. Kun harjoitukset on ensin tehty täällä ja yhdessä purettu, on pienempi kynnys lähteä toteuttamaan niitä oppilaiden kanssa, Minna Nordström kertoo. Opettajat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan. Alakoulun opettajien kanssa on muun muassa käyty läpi jalankulkija-korttia, jonka avulla opettaja voi saada runkoa omaan tekemiseensä. Helppokäyttöisessä kortissa on mallit neljää liikennekasvatustuntia varten. Kun asia on valmiiksi paloiteltu, se on helppo myös toteuttaa. Opettajan omalle vastuulle jää, kuinka ja millä oppitunneilla hän hyödyntää saamaansa materiaalia. Koulutuspäivän kansiossa on sekä taustatietoa liikenneturvallisuudesta että käytännön esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja erilaisiin opetustuokioihin. Olemme yrittäneet integroida liikenneturvallisuutta eri oppiaineisiin. Kansiosta löytyy vinkkejä kuvistunneille, liikuntaan, ryhmätöihin, parityöskentelyyn sekä vaikkapa draama- ja pantomiimiharjoituksiin, Nordström luettelee. Mahdollisimman opeystävälliseksi tämä paketti on yritetty rakentaa. Minna Nordström naurahtaa kysymykselle täydennyskoulutuksen nimestä. Hän myöntää, että liikennekasvatukseen voi todella hurahtaa, mutta haluaa täsmentää, että vähempikin hurahtaminen vie asiaa eteenpäin. Innostus tarttuu, ja toisaalta liikennekasvatus on koulun toimissa mukana monessa perusasiassa; niin uimahalliretkillä kuin kävelyillä. Opettajilla on tärkeä rooli myös esimerkin näyttäjinä. Pyöräilykypärät päähän myös yläkoulun opeille, hän muistuttaa. Ei malttaisi pois lähteä Kauniaisissa työskentelevä ala-asteen opettaja Virva Wahlstedt kertoo saaneensa opettajille järjestetystä koulutuspäivästä rutkasti uutta tietoa. Tykkäsin todella koulutuspäivästä. Se oli huolellisesti valmisteltu sekä sisältöineen että järjestelyineen. Huomasi kyllä, että oli opettaja ollut tekemässä tätä, Wahlstedt kiittelee. Hän jatkaa saaneensa uutta tietoa muun muassa pyöräilykypärästä sekä lainsäädännöstä. Monipuolisesta päivästä mieleen jäi myös kananmunalla konkretisoitu kypärän hyöty. Koulutuspäivästä mukaan saatua materiaalikansiota Virva Wahlstedt on kierrättänyt kollegoillaan ja suositellut myös näille syksyn koulutuspäivää. Täytyy myöntää, että keväällä kiireisenä olin ajatellut lähteä puolen päivän jälkeen pois koulutuksesta. Mutta eihän siitä mitään tullut, en malttanut! Iltapäivä harjoitteineen oli erityisen mielenkiintoinen, ja jos jotain voisi toivoa, niin mielellään koulutus voisi olla jopa kaksipäiväinen. Miira Öhman kertoo liikenneturvallisuustyöryhmän tehneen liikenneturvallisuussuunnitelman Nurmijärvelle. Nyt sitä on tarkoitus lähteä toteuttamaan. Nurmijärvellä asuvan Öhmanin perheen pojat ovat tottuneet kulkemaan koulumatkansa ensin kilometrin mittaisen pikkutien päähän isolle tielle. Sieltä koulubussi noukkii pojat ja muut naapuruston koululaiset matkaansa. Noutopaikka on ison Siippoontien varrella. Tarkkaavaisuus ja heijastinliivit kapealla mutta vilkkaasti liikennöidyllä tiellä ovat todellakin tarpeeseen. Perheen äiti, Miira Öhman myöntää, että syksy- ja talviaamut ovat kurjia kun on pimeää. Onhan se aika hirvittävää, että toistakymmentä lasta odottaa aamuhämärässä koulubussia lumisella tien pientareella. Tai ei siinä ole edes piennarta. Hän iloitsee kuitenkin siitä, että vanhempien aktiivisuuden ansiosta koulubussivuoro ylipäänsä saatiin Suomelantien ja Suomelankujan koululaisille. Tällä alueella on kaikkiaan parikymmentä koululaisikäistä lasta, Nurmijärven liikenneturvallisuustyöryhmässä toimiva Miira Öhman arvioi. Ennen koulubussia kuljetuksia junailtiin muiden vanhempien kanssa kimppakyydein. Koulubussi teki asiat paljon helpommaksi, joskin ala-asteen 4 6-luokkalaisiahan kuljetus ei koske. 20 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Liikennekasvatus lähtee kotoa Neljän pojan äiti Miira Öhman elää kuten opettaa. Heijastinliivit ja kypärät ovat käytössä niin lapsilla kuin vanhemmillakin. Teksti: Tuija Holttinen kuvat: Jari härkönen Perheen 13-vuotiasta Jeroa ei kyydin puute ole haitannut, kouluun on kuitenkin aina päässyt. Eikä bussin odottaminen tai isolla tiellä kulkeminenkaan ole tuntunut turvattomalta, tähän on tottunut, poika toteaa topakasti Muutaman kerran on tullut tuo vajaan neljän kilometrin koulumatka tullut hölköteltyäkin kun bussi on ehtinyt mennä. Syksyllä alkava yläaste onkin jo vähän kauempana Nurmijärvellä. Kahdeksan kilometrin hölkkä aamutuimaan ei innosta, joten Jero lupaa tsempata bussiin ehtimiseksi. Käyttäytymisopit kotikasvatuksessa Jero muistelee koulussa saaneensa liikennekasvatusta alaluokilla ainakin yleisessä Jero Öhmanin koulumatka tuplaantui tänä syksynä, kun yläaste Nurmijärvellä alkoi. liikkumisessa sekä pyöräilykypärän käytössä. Miira Öhmanin mukaan liikenneturvallisuusasiat kuuluvat kuitenkin ihan normaaliin kotikasvatukseen. Meillä ainakin ollaan ohjeistettu kotona ja perhepiirissä, miten ihmisten ilmoilla ollaan; niin koulussa, kaupassa kuin liikenteessäkin. Mielestäni vanhempien kuuluu neuvoa ja opettaa lapsiaan siitä, miten liikenteessä ollaan. Ja tietenkin itse on koko ajan esimerkkinä, maltillisena ja toiset huomioivana. Se on meillä ihan peruskasvatusta. Öhmanin veljessarjan nuorin, 5-vuotias Roo, kulkee kerhokäynnit vielä turvallisesti äidin kanssa. Jeroa käydään silloin tällöin saattamassa koulubussille. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 21
Porissa kameratolpilla on ollut merkittävä vaikutus nopeuksiin taajamassa. Kun puhutaan nopeusvalvonnasta liikenteessä, tulee helposti mieleen Liikkuvan poliisin ratsiat maanteiden varsilla, tai valtateillä väsymättä päivystävät peltipoliisit. Nopeusvalvontaa tehdään kuitenkin myös taajamissa valvontakameroilla. Teksti: Johanna Vuori kuvat: pauliina sjöholm Taajamien peltipoliisit takaavat turvallisemmat nopeudet Ajonopeuden valvomiseksi kaupunkien keskustoissa käytetään kameroita, joiden tarkoituksena on tehdä taajamista turvallisempia. Useimmat kameroista valvovat nopeusrajoituksia kriittisissä kohteissa, kuten koulujen läheisyydessä. Yksi taajama-alueiden nopeusvalvontaan satsanneista kaupungeista on Pori, jossa on tällä hetkellä kahdeksan nopeusvalvontaan tarkoitettua kameratolppaa taajama-alueella. Porissa vanhan tieverkoston vuoksi syntyneet pitkät suorat nostavat nopeuksia. Tämä on haaste niin poliisille kuin liikennesuunnittelijallekin. Hankalan maaperän vuoksi poissuljet 22 LIIKENNEVILKKU 3 2011
tujen töyssyratkaisujen sijaan ratkaisuksi löytyivät kaikeksi onneksi kamerat. Taajama-alueella nopeuksilla on ylipäätään suurempi merkitys. Taajamassa tapahtuu enemmän asioita kuin valtateillä. Liikennetiheys ja liikenteen käyttäjäryhmät asettavat omat haasteensa, sanoo Satakunnan liikenneturvallisuuskeskuksen vanhempi konstaapeli Mikael Laine. Koululaiset haasteellinen käyttäjäryhmä liikenteessä Laineen mukaan koulujen ympäristöt ovat nopeusvalvonnan kannalta tärkeimpiä paikkoja. Tienkäyttäjinä koululaiset eroavat monin tavoin aikuisista. Lapset eivät osaa havainnoida nopeuksia samalla tavalla kuin aikuiset. Heillä on usein monta asiaa mielessään ja havainnot suuntautuvat jatkuvasti muualle kuin pelkkään liikenteen seuraamiseen, Laine muistuttaa. Kun lapsi vielä katsoo liikennettä aikuista matalammalta, hänen on mahdotonta nähdä sitä kaikkea, mitä aikuinen liikenteessä havaitsee. Yksi ensimmäisistä Poriin asennetuista kameratolpista sijaitsee Porin keskustassa lähellä Kuninkaanhaan koulua. Kamera on ollut paikoillaan viime vuoden heinäkuusta lähtien, ja sillä on ollut Laineen mukaan merkittävä vaikutus nopeuksiin Itsenäisyydenkadulla. Myös liikenteenkäyttäjät suhtautuvat suopeasti nopeusvalvontaan taajamissa ja koulujen läheisyydessä. Ihmiset hyväksyvät koulujen läheisyydessä olevat kamerat paremmin kuin valtateillä. Myös ne henkilöt, jotka jäävät kiinni ylinopeuden ajamisesta. Kameroilla todellisia vaikutuksia nopeuksien laskuun Porin kaupungin liikenneinsinööri Markku Setälä tuntee myös kameroiden konkreettiset vaikutukset liikenteessä. Ennen Kuninkaanhaan koulun läheisyyteen asennettua kameraa kadun nopeustaso mitattiin HISTAR-laskijoilla, jotta kameran todellinen vaikutus voitiin selvittää ennen ja jälkeen kameran. Tavoitteemme on saada nopeudet sellaisiksi, että huippunopeudet poistuvat kokonaan. Tavoite on jo lähellä. Liikenneturvallisuusvaikutus tarkoittaa tässä sitä, että nopeudet ovat laskeneet kameroiden ansiosta 30 40 prosenttia. Tilastotiedoista selviää, että ennen kameratolpan asennusta Itsenäisyydenkadulla vain 31 prosenttia ajoi täsmälleen nopeusrajoitusten mukaan. Kameratolpan asennuksen jälkeen luku oli 50 prosenttia. Nopeusrajoitukset kaikissa ylinopeusryhmissä lievistä ylinopeuksista suurimpiin vähentyivät niin ikään varsin merkittävästi. Liikennesuunnittelusta vastaavilla henkilöillä on pitkät perinteet yhteistyöstä myös poliisin kanssa. Palautteita tulee niin poliisille kuin liikennesuunnitteluunkin, Setälä sanoo. Asennemuutosta ja aitoa liikennekasvatusta Kylmän tekniikan lisäksi tarvitaan myös muutosta asenteisiin. Omalla käytöksellään ja ajotavallaan koululaisten vanhemmat voivat vaikuttaa myös lastensa liikennekäyttäytymiseen, Setälä sanoo. Koulujen alkaessa poliisit suorittavat liikenteen tehotarkkailua koulujen läheisyydessä, mutta myös vanhempien on hyvä pohtia ennakkoon lapsensa koulureittiä ja sen riskitekijöitä, kuten ajoradan ylityksiä. Liikenneturvan nettisivuilta löytyy erittäin hyvää materiaalia vaaranpaikkojen kartoituksesta 1., 2., ja 3.-luokkalaisille, Laine muistuttaa. Laineen mukaan tulisi miettiä tarkoin myös sitä, minkä ikäinen koululainen on riittävän vanha taittaakseen koulumatkansa pyöräillen. Matka kävellen kun on useimmiten se turvallisempi vaihtoehto. Hänen mukaansa alle 10-vuotiaan olisikin turvallisinta mennä kouluun joko kävellen tai koululaiskuljetuksella. Vanhempi konstaapeli Mikael Laine sanoo ihmisten suhtautuvan hyvin nopeusvalvontaan koulujen luona. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 23
Rajoituksille on syynsä Matka alkaa kesäisenä maanantaiaamuna Turun keskus tas ta Varsinais-Suomen Ely-kes kuksesta. Pahin aamu ruuh ka on jo takana ja pääsemme suju vasti pie nelle moottoritien pätkälle ja sen jälkeen kaksikaistaiselle valtatie kasille. Turun keskustassa nopeusrajoitus on vielä 40, sitten siirrytään asteittain 50, 60, 80 ja 100 kilometrin alueille. Turun ydinkeskustaan kauppatorin ympäristöön on esitetty 30 km/h-nopeusrajoitusta, mutta prosessi on kesken. 30 km/h on korkein sallittu nopeus liikenneympäristössä, jossa liikkuu sekä autoja että suojattomia tienkäyttäjiä, erityisesti lapsia. Suuremmilla nopeuksilla onnettomuuksien uhreilla on huono Toimittaja ja valokuvaaja lähtivät liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin kyytiin valtatie 8:lle. Tarkoituksena oli selvittää erilaisten nopeusrajoitusten tarkoitusta. Teksti: Matti Välimäki kuvat: Vesa-Matti Väärä todennäköisyys selvitä hengissä, liikenneturvallisuusinsinööri, tutkijalautakunnan jäsen Jaakko Klang selventää. 50 km/h puolestaan on korkein sallittu nopeus risteyksissä, joissa on sivutörmäyksen riski. Kun väriä ei tunnusteta Hetken kuluttua saavumme Maskun Humikkalan risteykseen, jossa on Klangin mukaan tapahtunut useita kuolemaan johtaneita sivutörmäyksiä siitä huolimatta, että risteyksessä on liikennevalot. Nopeusrajoitus valtatie 8:lla valoihin saavuttaessa on 60 km/h. Risteyksessä on ajettu päin punaisia yöllä vähäisen liikenteen aikana. Ja toisesta suunnasta on tullut joku ajoneuvo, Klang kertoo alueen onnettomuuksista. Tilanne on nyttemmin parantunut, kun risteykseen on lisätty valvontakamera ja liikennevaloja on rytmitetty uudelleen niin, että valojen vaihtumiselle on asetettu entistä pidemmät varoajat. 24 LIIKENNEVILKKU 3 2011
Sinänsä muutos nopeudesta 80 km/h vaikkapa sataseen on hyvin suuri. Nopeuden ollessa yli 80 km/h on paljon epätodennäköisempää selvitä hengissä nokkakolarista, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang sanoo. Keskikaiteet estäisivät nokkakolareita Turku Pori-tiellä on suuri liikennemäärä: 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä sattuu paljon onnettomuuksia. Joka toinen päivä joku loukkaantuu, ja vuosittain kuolee 2 4 ihmistä. Onnettomuusherkkyys johtuu ennen kaikkea siitä, että tämä on vanha tie, jolle ajetaan suoraan pihamailta. Lisäksi autoilijoiden mielestä tie voi vaikuttaa turvalliselta ja tylsältä, eikä onnettomuusvaara tule edes mieleen. Tavallisinta on, että onnettomuudet sattuvat täällä nimenomaan kesäaikaan ja paikoilla, joissa näkyvyys on hyvä. Pysähdymme Mynämäellä suoralla ja hyvin helpon oloisella tienpätkällä. Klang kertoo kuitenkin, että kyseisellä kahdensadan metrin matkalla on tapahtunut jo kaksi kuolemaan johtanutta kohtaamisonnettomuutta. Pari vuotta sitten nuori, juuri syntyneen vauvan isä oli ajoi tässä kohti kotia. Jostain syystä hän ajautui vastaan tulevien kaistalle. Vastaan tuli raskas rekka-auto. Nopeusrajoitus on Mynämäen varsin vaarattomalta vaikuttavalla pätkällä 100 km/h. Tällaisessa nopeudessa ei tarvita kuin pieni herpaantuminen ja tulokset ovat traagiset. Nopeusrajoituksen laskeminenkaan ei ehkä olisi oikea ratkaisu, sillä autoilijat eivät ymmärtäisi sen merkitystä, eikä motivaa tiota rajoituksen noudattamiseen löytyisi. Parempi ratkaisu on kehittää teiden liikenneturvallisuutta muuten, esimerkiksi leventämällä tietä ja käyttämällä keskikaiteita. Ruotsissa on tällaisilla vastaavilla teillä käytössä 2 000 kilometriä keskikaiteita ja vaikutukset turvallisuuteen ovat olleet erittäin hyviä, Klang toteaa. Nuorten miesten kaasujalka painaa Matkalla kohti Laitilaa tien varrella on paljon riista-aitoja. Ohitamme sinisellä pohjalla olevan kyltin, joka suosittelee ajamaan satasen nopeusrajoitusalueella kahdeksaakymppiä. Joka toinen päivä joku loukkaantuu ja vuosittain 2 4 kuolee. 3 2011 LIIKENNEVILKKU 25