Ajankohtaista sote-rakenneselvityksiin liittyen XII DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa Petra Kokko 5.12.2014
pdrg-järjestelmän kehitys 2008- Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi, PETTUhanke vuosina 2008-2010 Kansallinen perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän käyttöönottohanke, pdrgkäyttöönottohanke vuosina 2011-2013 pdrg-järjestelmän tuotantokäyttö 2014- Vuodelle 2014 asetetut kehittämistavoitteet: Ryhmittelylogiikan tarkastaminen pdrg-raportoinnin kehittäminen Perustettiin kaksi kehittämistyöryhmää 5.12.2014 Page 2
Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi, PETTU-hanke vuosina 2008-2010 Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa perusterveydenhuollon toimintaa muodostamalla eniten resursseja vievistä sairauksista ja liitännäissairauksista sekä niihin liittyvistä tutkimuksista palvelupaketteja. Tuotteistus kehitettiin luomalla yhtenäinen perusterveydenhuollon tuotteistuksen ryhmittely, pdrg (Primary Care Diagnosis Related Groups) sekä tavoitteet tuotteistukseen liittyvälle kustannuslaskennalle. Tuotteiden rakentamisessa on huomioitu yhteensopivuus erikoissairaanhoidon tuotteistuksen (NordDRG) kanssa. PETTU-hanke käynnistyi Kuntaliiton myötävaikutuksella ja hanketta koordinoi ja johti FCG Finnish Consulting Group Oy. Petra Kokko Hankkeessa oli mukana kahdeksan terveyskeskusta/kuntayhtymää: Kouvolan kaupunki, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pirkkalan kunta, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Kemin kaupunki, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Lahden kaupunki sekä Hämeenlinnan kaupunki. 5.12.2014 Page 3
pdrg-käyttöönottohanke vuosina 2011-2013 Käyttöönottohankkeeseen osallistuivat Haminan, Heinolan, Hämeenlinnan, Lahden, Oulun, Sipoon ja Vantaan kunnat sekä Suomen Kuntaliitto ry. pdrg-käyttöönottohankkeen tarkoituksena oli kehittää perusterveydenhuollon avohoidossa mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöönotettavissa oleva tuotteistusjärjestelmä, joka perustuu luokiteltuun tietoon ja toteutuneisiin kustannuksiin. pdrg-käyttöönottohankkeen tavoitteina olivat: Ryhmittelylogiikan arviointi ja edelleen kehittäminen saatujen tulosten perusteella, Ryhmittelijäsovelluksen tekninen toteuttaminen, Kustannuslaskentamallin laatiminen, Aineiston ja kirjaamisen laadun arviointi, pdrg-raportointimallin kehittäminen, pdrg:n käyttöalueiden laajentaminen perusterveydenhuollon talouden ja toiminnan suunnittelussa ja pdrg:n tunnettavuuden ja käytön lisääminen. 5.12.2014 Page 4
Muu pdrg-järjestelmään liittyvä kehittämistyö NordDRG-järjestelmän kehittäminen Vuoden 2015 kehittämistyöryhmät Lääkinnällinen kuntoutus Psykiatria Avohoito -> Näissä keskeisenä ajatuksena on episodiryhmittelyyn perustuva tarkastelunäkökulma ja pdrg:n hyödyntäminen Alueelliset episoditarkastelut Pilotteja toteutetaan kolmella alueella; Lahti, Kuopio (terveyspalvelut) ja Vantaa (mielenterveysasiakkaat) Piloteissa tarkastellaan yhden kaupungin asukkaiden terveyspalveluiden käyttöä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa muodostaen hoitoepisodeja pdrgryhmittelyä hyödyntäen 5.12.2014 Page 5
pdrg:n käyttöönotto Terveysdatan pdrg ryhmittely ja potilaskohtainen kustannuslaskenta Alueellisten SOTE hoitoketjujen muodostaminen pdrg episodiryhmittelyä hyödyntäen SOTE datan (palvelutapahtumat ja eurot) saatavuus ja laatu - Palvelutapahtumat - Käyntisyiden kirjaaminen - Kustannusdata 5.12.2014 Page 6
pdrg käyttöönotto Kirjaamisen laadun arviointi Seuraava vaihe on ottaa käyttöön pdrg-järjestelmä perusterveydenhuollossa Sisältää 1. potilaskohtaisen kustannuslaskennan, 2. palvelutapahtumien ryhmittelyn sekä keskimääräisten kustannusten laskennan palvelutapahtumille ja 3. perusterveydenhuollon episodien muodostamisen sekä keskimääräisten kustannusten laskennan episodeille Kolmannessa vaiheessa päästään etenemään kaupunkiseudun alueelliseen hoitoketjujen tarkasteluun, jossa voidaan yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon aineistot yhteen. Hoitoketjujen muodostamisessa käytetään pdrg-ryhmittelyä ja potilasid:tä yhdistävinä muuttujina. 5.12.2014 Page 7
Mitä hoitoketjutarkastelulla voidaan tehdä? Petra Kokko 1) Koostaa ja kuvata potilasryhmittäinen hoidon kulku (episodit) julkisessa terveydenhuollossa kokonaisuutena (esh+pth) hyödyntäen NordDRG:tä ja pdrg:tä, 2) Löytää mahdolliset resursoinnin päällekkäisyydet ja hoidon solmukohdat tai hoidon tarpeeton toistuvuus, nykyiset organisaatiorajat ylittäen, 3) Laskea hoidon kokonaiskustannukset kunkin terveysongelman osalta per potilas sekä eritellä erilaisten hoitokontaktien (lääkärija hoitajakäynnit, laitoshoitojaksot) osuudet, 4) Selvittää hoitokäytännöt eri terveysasemilla ja kuntien välisesti vertaillen (Benchmarking), mm. diagnostiikkapalveluiden käytön määrä, hoitokäyntien määrä, erikoissairaanhoitoon lähettämisen taso.. 5) Selvittää erilaisten hoitomallien tuloksia vertaamalla, miten potilasryhmät voitaisiin hoitaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä kaikkein kevyimmin resurssein, sekä potilaalle mielekkäällä tavalla. 5.12.2014 Page 8
Hermiö Elina 5.12.2014 Page 9
Aikuistyypin diabetes, lkm (1. käynti ei mukana) 5.12.2014 Page 10
Aikuistyypin diabetes, (1. käynti ei mukana) 5.12.2014 Page 11
Jatkotyöskentely 5.12.2014 Page 12
Lähtökohdat Petra Kokko Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus kannustaa potilaiden hoitoketjujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön eri organisaatioiden välillä Palveluiden tuottaminen muuttuu > isommat yksiköt (tuotantoalueet), joiden palveluita viisi sote-aluetta tilaa > Tuotantotiedon vertailukelpoisuus ja sote-alueiden vertailu Asiakaskeskeinen johtaminen edellyttää potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen ymmärtämistä ja tiedon esittämistavan muutosta Potilaan valinnanvapaus edellyttää kokonaiskuvan luomista kansantajuisesti hoidon vaihtoehdoista Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat entistä paremmin tiedon yhdistelyn ja käsittelyn > Tiedolla johtaminen mahdollistuu entistä paremmin Erillisiä luokittelujärjestelmiä eri osa-alueille Yhtenäinen valtakunnallinen standardi puuttuu SOTE-palveluiden tuotteistamisesta ja kustannuslaskennasta 25.11.2014 Tuottamisvastuussa olevan ky:n rahoitus rahoitus osin laskennallisesti (80 %) ja osin kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %) 5.12.2014 Page 13
Kannanottoja Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt SOTE-muutostukiohjelman 10.10.2014 Ensimmäinen tapaaminen SOTE-valmistelijoiden kanssa, jossa todettiin tarvittavan yhteisiä valtakunnallisia standardeja tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan DRG-johtoryhmä 27.10.2014 (koostuu sairaanhoitopiirien ja THLn edustajista) totesi tarpeen muodostaa DRGpotilasluokittelujärjestelmistä valtakunnallinen standardi terveyspalveluiden tuotteistamiseen sekä tarpeen aloittaa palveluiden tuotteistamisen ja kustannuslaskennan hanke myös sosiaalipalveluiden puolella pdrg-johtoryhmä 21.11.2014 (koostuu pdrg kuntien edustajista) on täysin samaa mieltä tuotteistuksen ja kustannuslaskennan standardoinnin tarpeesta AKUSTI:n yhteydessä toteutettiin haastattelu tiedolla johtamisen tarpeista 10.11.2014: Tuotteistuksesta todettiin, että tuotteistuksen vakiointi tulisi toteuttaa kansallisesti 5.12.2014 Page 14
Sidosryhmäyhteistyö AKUSTI, SOTEtietohallinto yhteistyö Kansallinen indikaattorityö KL ja STM SOTEmuutostuki Tuotteistuksen ja kustannuslaskennan standardointi THL tietomäärittelyt VM Kuntatietoohjelma 5.12.2014 Page 15
5.12.2014 Page 16
AKUSTI kansallinen tietohallinnon yhteistyömalli Kuntaliiton, STM:n ja yliopistosairaanhoitopiirien rahoittama yhteistyömalli Valtakunnallisen Sotetietohallintoyhteistyön ohjaus ja koordinointi Alueellisten rakenteiden ja yhteistyön tukeminen Järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvitaan tiedolla johtamista, joka ei onnistu ilman kattavaa tietopohjaa ja tämän hyödyntämistä tukevaa työvälineitä AKUSTI OHRY päätti 6/2014 käynnistää järjestämisuudistukseen kytkeytyvän sote-tiedolla johtamisen esiselvitysprojektin valmistelun Projektin konkreettisena lopputuloksena: sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen edellyttämä tiedolla johtamisen tavoitetilan kohdearkkitehtuurin kuvaus ja jatkotoimenpide-suositukset Keskeisimmät järjestämisen toimintamallikuvaukset Järjestämistoiminnassa edellyttämät tietosisällöt Tiedonkeruun ja tietojen hyödyntämisen tietojärjestelmäarkkitehtuuri Petra Kokko 5.12.2014 Page 17
5.12.2014 Page 18
Kuntatieto-ohjelma 1/2 Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma valtiovarainministeriön 5.9.2012 asettama (VM078:00/2012) kehittämishanke Ohjelman tavoitteet: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotie don tuottamisen nopeuttaminen kuuteen kuukauteen, ¼-vuosittaisen taloustilastoinnin laajentaminen sekä tietojen laadun ja tietojen vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen Yksinkertaistaa ja helpottaa kuntien tiedonantotaakkaa koordinoimalla nykyistä tehokkaammin valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta sekä tarjoamalla kuntien käyttöön moderni tiedonkeruujärjestelmä Keskeisen kuntatilastotiedon tietopankin perustaminen Kehittää kuntien tiedon hallinnan prosesseja ja niitä tukevia välineitä kunnan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi Kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen standardointi Petra Kokko 5.12.2014 Page 19
Kuntatieto-ohjelma 2/2 Kuntatieto-ohjelman keskeiset lopputulokset: standardoidut tietomääritykset: kuntien tililuettelo, kuntien tehtäväluokitus, kuntien palveluluokitus sekä toimipaikkatieto uusi kuntien talous- ja toimintatilastopalvelu: tehtävittäisten käyttötaloustietojen nopeutus kuuteen kuukauteen, kuntien talouden neljännesvuositilastoinnin laajennus, tehokkaampi ja nopeampi kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastointi kuntien keskeisen tilastotiedon tietopankki (kuntatilastotietopankki) uusi toimipaikkarekisteri ja -tietopalvelu yhteisesti sovitut, suosituksilla ja tarvittavilla normeilla tuetut, käytännöt kuntien talous- ja toimintatiedot kansallisen tietotuotannon ja tietojen jakelun osalta yhteisesti toteutetut kuntien tiedon hallinnan ja tietohuollon kehittämistä tukevat prosessi- ja tietomääritykset sekä toteutusohjeet ja hallintamalliesimerkit tietohuollon kehittämisen käynnistämiseksi kunnissa 5.12.2014 Page 20
THL kansalliset tietomäärittelyt Terveydenhuollon tiedonhallinta Kanta Omakanta Sähköinen resepti Sosiaalihuollon tiedonhallinta Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa kehitetään asiakastietojärjestelmiä niin, että asiakasta koskevat tiedot ovat nykyistä paremmin hyödynnettävissä asiakastyössä. Sosiaalihuollon tiedonhallintaan liittyvän kansallisen määritys- ja kehittämistyön tuotokset. Tukevat myös sosiaalihuollon rakenteisen kirjaamisen ja Kansallisen sosiaalihuollon asiakastietovarannon (KanSa) käyttöönottoja. Koodistopalvelu Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien tarvitsemat yhtenäiset tietorakenteet sekä tilasto- ja rekisteritiedonkeruun keskeiset koodistot julkaistaan koodistopalvelimelta. Tiedonkeruut Lomakkeet ja ohjeet 5.12.2014 Page 21
Kansallinen indikaattorityö 5.12.2014 Page 22
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotteistuksen ja kustannuslaskennan standardointi -hanke 5.12.2014 Page 23
Hankkeen tarkoitus Tuottaa potilas- ja asiakasryhmittelylogiikat ja ohjeistukset kustannuslaskentaan (eli luoda valtakunnallinen standardi tuotannon kuvaamiseen) koko sosiaali- ja terveystoimen osalta 5.12.2014 Page 24
Hankkeen tavoitteet 1. Arvioida ja kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon DRG-potilasryhmittelyiden ja kustannuslaskennan nykytila 1. Kuvata NordDRG-järjestelmää ja sen käyttöä sekä käytön eroavaisuuksia erikoissairaanhoidossa 2. Kuvata pdrg-järjestelmää ja arvioida sen käytettävyyttä tuotteistusmenetelmänä ja tuottajien tuottavuuden ja vaikuttavuuden vertaisarvioinnissa terveydenhuollossa 3. Analysoida pdrg-järjestelmän käytettävyyttä ja muutostarpeita potilaiden hoitoketjujen kuvaamisessa terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja prosessien kuvaajana rakenneriippumattomasti 2. Arvioida sosiaalihuollon tuotteistuksen ja kustannuslaskennan nykytila ja tuottaa ehdotukset sosiaalihuollon asiakasryhmittelylogiikasta ja ohjeistukset kustannuslaskentaan 1. Kuvata sosiaalihuollon tietotuotannon nykytila ja tunnistaa sosiaalihuollon tietosisältö- ja tietorakenteista keskeiset asiakasryhmittelyn muodostamisessa tarvittavat tiedot 2. Luoda potilaskohtaisen kustannuslaskennan malli sosiaalihuoltoon 3. Pilotoida luotuja malleja 3. Tuottaa ja pilotoida uudistettu koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa kattavasti palveleva tuotteistusjärjestelmä ja kustannuslaskentaohjeistus, joka mahdollistaa hoitoketjutarkastelun 5.12.2014 Page 25
pdrg ja NordDRG tulevaisuudessa Ensivaiheessa kiinnostus näyttää kohdistuvan potilaiden hoitoketjujen tarkasteluun terveydenhuollon järjestelmässä, kalliit potilaat Voimme käyttää syntyvää dataa selittämään ja kuvaamaan hoitoprosesseja ja niiden osatapahtumia (kustannukset ja volyymit). Viiveiden kuvaaminen ja niitä edeltäneiden tai jälkeen toteutuneiden tapahtumien relaatioiden löytäminen, päällekkäisten tapahtumien välttäminen jne. Yhdistämällä NordDRG ja pdrg saadaan kattavaa tietoa potilaan hoitoketjuista Potilaan hoitotapahtumat tulee kuvattua samalla tavalla riippumatta hoitopaikasta 5.12.2014 Page 26
DRG potilasluokittelujärjestelmät tulevaisuudessa - ehdotus Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjut =asiakaskeskeinen palveluiden kokonaistarkastelu Terveydenhuollon episodit pdrg? Petra Kokko Avohoito pdrg Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalihuolto? Vuodeosastohoito NordDRG 5.12.2014 Page 27
Johdon tietotarve, raportointitarve ja raportointi Johdon tietotarve, näkökulmat Ministeriön ja järjestäjän välinen neuvottelu/kommunikaatio Omistajaohjausnäkökulma Järjestäjä näkökulma Tuottaja näkökulma Asiakas-/kuntalais-/veronmaksaja näkökulma Johtaminen ja sopimukset Pohjatieto ministeriön ja järjestäjän neuvotteluihin Tieto omistajille määristä, tuottavuudesta, resursseista Järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin määrittelyt esim. DRG ja pdrg pohjaisesti Järjestäjän strategiat ja talous- ja toimintasuunnittelu Järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ja niiden toteutumisen seuranta Järjestäjän ja tuottajan välisistä rahavirroista sopiminen tuotepohjaisesti Tuottajajohdon tarvitsema seurantatieto Asiakkaan/kuntalaisen/veronmaksajan tarvitsema tieto 5.12.2014 Page 28
HE laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4.12.2014 34 Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoitus Korvauksen perusteet on määriteltävä järjestämispäätöksessä. Rahoituksen perusteissa on otettava huomioon tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien vastuulle kuuluvien palvelujen tarve. Tarve tulisi ottaa huomioon kuntayhtymän asukasluvun sekä 33 :n 2 momentissa todettujen peruspalvelujen määrittelyssä käytettävien laskennallisten tarvekriteerien mukaisesti. Näiden kapitaatioon perustuvien laskennallisten tarvekriteerien perusteella suoritettavan rahoituksen tulee kattaa vähintään 80 prosenttia tuottamisvastuullisen toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi rahoituksessa tulisi ottaa huomioon lain 12 :n 2 momentin 13 kohdassa määritellyt palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Näiden vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten osuus voi olla enintään 20 prosenttia rahoituksesta. 5.12.2014 Page 29
Ulkokuntalaskutus 36. Vastuu hoidon ja hoivan kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. silloin kun henkilö olisi hoidettavana sellaisessa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä, jota ylläpitää muu kuin henkilön kotikunnan mukainen kuntayhtymä, tuottamisvastuussa oleva henkilön kotikunnan mukainen kuntayhtymä olisi velvollinen korvaamaan hoidosta aiheutuneet kustannukset.. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 a on oikeus saada pykälässä mainittujen lakien perusteella korvausvelvolliselta vakuutuslaitokselta tai Valtiokonttorilta laeissa säädetyin edellytyksin maksu, joka vastaa enintään hoitopalvelun järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten määrää vähennettynä palvelun käyttäjältä perityllä asiakasmaksulla. Korvaus perustuisi pykälän 2 momentin mukaan tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. 5.12.2014 Page 30
Kiitos! 5.12.2014 Page 31