Tampere viettää 225 -vuotisjuhliaan

Anna Mursusen ja Karoliina Koskisen koulusyksy alkoi Linnainmaan uudessa koulussa s. 6 Kaupungin elintarvikevalvonta varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta s. 16 Tampere viettää 225 -vuotisjuhliaan Tervetuloa juhlimaan! Juhlaviikon ja Tampereen päivän ohjelma s. 8 11

2 Kaupunkilaisten näkemyksille ja luottamushenkilöille lisää vaikuttavuutta Kun valtuusto lokakuussa 2001 hyvšksyi uuden kaupunkistrategian, oli jo silloin tiedossa, ettei kaupungin pšštšksenteko- ja toimintamalli tšytš kaikilta osin ajan asettamia vaatimuksia. NiinpŠ strategian toteuttaminen edellyttšš kaupungilta uusia toimintatapoja ja hallinnon uudistamista. PelkkŠ virkamiesorganisaation virtaviivaistaminen ei yksin riitš, vaan esimerkiksi palvelujen jšrjestšmistš on ohjattava aikaisempaa demokraattisemmin. Se edellyttšš kaupunkilaisten ŠŠnen tarkkaa kuulemista ja luottamushenkilšiden toimintaedellytysten vahvistamista. Poliittista toiminnan ohjausta Tampereella vahvistetaan muun muassa valtuuston pššttšmšllš, kaupunkiin soveltuvalla pormestarimallilla, joka otetaan kšyttššn 1. tammikuuta 2007. Tarkoituksena on, ettš luottamushenkilšiden asema lujittuu pormestarijšrjestelmšn kautta siten, ettš valtuusto valitsee pormestarin. Luottamushenkilšiden mahdollisuuksia kaupungin toiminnan ohjaamiseen on jo lisštty kaupunginhallituksen uudella suunnittelujaostolla, kahdella uudella lautakunnalla ja uusien liikelaitosten johtokunnilla. Kun suunnittelujaosto pohtii esimerkiksi taloussuunnittelun periaatteita ja maankšyttšš, niin jaoston jšsenet pššsevšt hyvissš ajoin esittšmššn poliittisen nškemyksensš merkittšvimpien asioiden valmisteluun. Kuntien rahoitusmahdollisuuksien kiristyessš, ikššntyneiden asukkaiden suhteellisen mššršn kasvaessa ja kuntien palveluksessa olevien siirtyessš suurin joukoin elškkeelle, ihmisten palvelujen turvaaminen edellyttšš uusia palveluiden tuotantotapoja ja jo olemassa olevien palvelumarkkinoiden tehokasta hyšdyntšmistš. Palvelujen uudet tuotantotavat ovat haaste kaupungille. Ne edellyttšvšt palveluja tilaavien yksikšiden erottamista niitš tuottavista. Palvelujen jšrjestšmisestš huolehtivat tilaajat muodostuvat lautakunnista, joita asioita valmisteleva virkahenkilšstš tukee. Palvelujen tuottamisesta huolehtivat puolestaan johtokunnat, jotka nekin ovat luottamuselimiš. Myšs johtokunnilla on apunaan virkakoneisto. TŠmŠkin uudistus vahvistaa luottamushenkilšiden asemaa. Uuteen tilaajaðtuottaja -malliin siirrytššn vuonna 2007. SitŠ ennen mallia kokeillaan pilottihankkeilla. Toki kaupunki itsekin tyšstšš palveluita. Se nostaa oman palvelutuotantonsa suorituskykyš paitsi organisaatiotaan nykyaikaistamalla myšs lisššmšllš yhteistyštš muiden kaupunkiseudun kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Yksi uuden toiminta- ja pšštšksentekomallin punaisista langoista on kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. PyrkimyksenŠ on kehittšš nimenomaan edustuksellista jšrjestelmšš tšydentšviš vaikutusmahdollisuuksia. EsimerkkinŠ tšstš on kaupungin verkkosivuille rakennettu Valma-valmistelufoorumi, joka mahdollistaa kaupunkilaisille palautteen antamisen ja osallistumisen isojen hankkeiden valmisteluun. Kaupunki on mukana juuri nyt useissa kehittšmishankkeissa, joissa etsitššn kaupunkilaisille uusia vaikutusmahdollisuuksia. Suunnitteilla on muun muassa demokratiatilinpšštšs, mikš edellyttšš kuntademokratian tilaa kuvaavan mittariston kehittšmistš. Myšs lasten parlamentin ja nuorisofoorumin vaikutusvaltaa on lisštty. Niiden edustajat ovat jo osallistuneet koulutuslautakunnan tyšskentelyyn. Vuoden alusta kaupungin keskushallinnossa on toiminut kuntademokratiayksikkš, joka vastaa nimenomaan kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien kehittšmisestš. Tampere viettšš syys-lokakuun vaihteessa 225-vuotisjuhliaan. Ajan henkeš kuvaa se, ettš juhlaviikon ohjelmaan sisšltyy Demokratiatapahtuma. Kaupunki jšrjestšš sen yhdessš Tampere Klubin kanssa. Klubi on kansainvšlisten, demokratian kehitystš tutkivien ja seuraavien huipputiedemiesten keskustelufoorumi. Kaikille avoimen tilaisuuden yksi tavoite on se, ettš keskustelua demokratiasta voitaisiin kšydš paitsi asiantuntijoiden kesken myšs heidšn ja kansalaisten všlillš. Tampereen kaupunki toivottaa tapahtumalle menestystš. Jarmo Rantanen Kaupunginjohtaja Raatihuoneen remontti oli löytöretki Juuri päättyneen Tampereen Raatihuoneen historian perusteellisimman remontin yksi tavoite oli palauttaa rakennus mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaansa. Siksi työstä tuli paljolti myös arvoituksellinen löytöretki, johon kuuluvat yllätykset ja odottamattomat käänteet. Niitäkin Raatihuoneen mittavassa kunnostustyössä riitti. Raatihuoneen julkisivuihin tehty entistš vaaleampi všri on paluuta alkuperšiseen sšvyyn. Remontissa poistettiin vanha irtonainen rappauspinta ja se uusittiin alkuperšisen rappauslaastin mukaisella laastilla. Lopuksi julkisivut maalattiin kalkkimaalilla ja osittain rappauksiltaan uusitut julkisivut silikonihartsimaalilla. Raatihuoneen julkisivun edellinen, kevyempi kunnostustyš tehtiin vuonna 1980. Ð Nyt remontoitu všri vastaa všritykseltššn alkuperšistš julkisivujen sšvyš. Julkisivujen kipsikoristeista osa uusittiin kokonaan, osa kunnostettiin ja maalattiin pellavašljymaalilla. Tyš tehtiin Tartossa, samoin kuin ulko-ovien kunnostus, kertoo rakennuksen kunnostuksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Seija Hirvikallio Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:stŠ. Koristemaalauksia löytyi myös alakerran saleista Raatihuoneen sisštiloissa remontin pššpaino oli aluksi alakerrassa, jonka saleihin ja porrashuoneisiin palautettiin alkuperšiset koristemaalaukset aina kun se oli mahdollista. Ð VŠrikerrostumia sisštiloissa lšytyi parhaimmillaan 8 Ð9 kerrosta, mistš voidaan pšštellš, ettš Raatihuoneen sisštiloja on maalattu lšhes kymmenen vuoden všlein. Koska osa koristemaalauksista oli pesty pois uuden huoltomaalauksen alta, kaikkia alkuperšisiš koristemaaluksia ei kyetty inventoimaan. LšydetyistŠ alkuperšisistš koristemaalauksista konservaattorit tekivšt všrimallit korjaustyšn tueksi. Raatihuoneen ylškerran merkittšvin muutostyš oli salien kunnostaminen lšhes alkuperšiseen asuunsa. Vanhat, 1960- ja 1970-luvuilla laitetut kangastapetit revittiin pois ja seinšt maalattiin. Tosin všrimaailma otettiin osittain neljšn vuosikymmenen takaa tapettien všreistš. SŠvyt etsittiin raatihuoneessa kšytetyistš alkuperšisitš všrisšvyistš. Huonekalukonservaattori Anne Niemelä käsitteli remontin aikana noin 100 huonekalua. Uuden lakkapinnan sai myös kuvan biedermeier-tuoli. Ð Tapetit eivšt kuulu tšhšn taloon. Ns. kultainen huone maalattiin kullan sšvyiseksi ja punainen huone poistettua tapettia jšljitellen punaiseksi. Molempien salien kattoihin palautettiin maalikerrosten alta alkuperšiset koristemaalaukset. Juhlasalin pššportaan ja vaateaulan koristemaalaukset puhdistettiin nyt ensimmšisen kerran 1970 Ð luvun jšlkeen, Hirvikallio kertoo. Nyt valmistunut raatihuoneen peruskorjaus- ja muutostyš on ollut 114-vuotiaan rakennuksen historian perusteellisin kunnostus. Muutostyš kšsitti myšs vesikaton, ikkunat, lšmpš- ja vesijohdot, viemšrit ja vesikalusteet, ilmastointilaitteet ja sšhkškaapelit. Talo sai myšs historiansa ensimmšisen hissin. HŠmeenkadun pšštyyn palautettiin alkuperšinen porrashuone. Tampere-seura saa nyt kellarissa enemmšn tilaa, kun sinne valmistuivat ajanmukaiset myynti-, nšyttely- ja tyštilat. Kuva: Ari Järvelä Raatihuone tarjoaa upeat puitteet kaupungin tilaisuuksille Raatihuonetta on kšytetty kaupungin edustustilana vuodesta 1966. Nyt tehdyn mittavan restauroinnin jšlkeen Raatihuone jatkaa tutussa roolissaan. Vuosittain Raatihuoneella vietetššn noin 220 tilaisuutta, joissa kestitššn noin 22 000 vierasta. Kaupunki jšrjestšš esimerkiksi vastaanottoja, joihin kutsutaan kansainvšlisten konferenssien ja merkittšvien valtakunnallisten kokousten osanottajat. Raatihuoneella jšrjestetššn myšs lounas- ja pšivšllistilaisuuksia erilaisten valtio- ja suurlšhettilšsvierailuiden yhteydessš. Jokavuotisia tilaisuuksia ovat Tampereen pšivšn juhlavastaanotto, kaupungin henkilšstšn ansiomitaleiden sekš kulttuuri- ja tiedeapurahojen jakotilaisuudet. Kaikki Raatihuoneella pidettšvšt edustustilaisuudet myšnnetššn hakemuksesta. Kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua uudistuneeseen Raatihuoneeseen Tampereen päivänä. Raatihuone on yleisölle avoinna lauantaina 2. lokakuuta kello 12-15 sekä sunnuntaina 3. lokakuuta kello 10-14. www.tampere.fi Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487 33101 Tampere Päätoimittaja: Aila Rajamäki aila.rajamaki@tt.tampere.fi Puh. (03) 3146 6030 040 5505 540 Taitto: Loudline Lauri Lähteenmäki Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy 2004 Kannen kuvat: Ari Järvelä ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

3 Tampere viettää 225-vuotisjuhliaan 1. lokakuuta Tampere täyttää hoitoonpääsysuosituksen sairaanhoitaja- ja lääkäripalveluillaan Kustaa oli kunnon mies Ruotsin kuningas Kustaa III lienee Tampereen kaupungin perustajana edelleen tunnetuimpia ruotsalaisia kaupungissa. Kustaa III hallitsi valtakuntaansa vuosina 1771Ð1792. HŠnen ihanteenaan oli valistunut itsevaltius ja hšn teki oman vallankaappauksen 1772. Kustaa oli hallituskautenaan merkittšvš taiteen ja kulttuurin suosija ja hšn perusti mm. Ruotsin Akatemian. Kustaa III pyrki edistšmššn Suomen oloja: lššnien mššrš nostettiin neljšstš kuuteen, Vaasaan perustettiin hovioikeus ja Suomen tiestšš alettiin parantaa. Kustaa perusti Suomeen kolme kaupunkia, Tampereen, Kuopion ja Kaskisen. Tampereen kannalta merkittšvš oli Kustaan ÓeerikinretkiÓ Suomeen kesškuussa 1775. Turun, Helsingin, Porvoon ja HŠmeenlinnan lisšksi hšn kšvi myšs Tammerkoskella, jonne hšn oli mššršnnyt perustettavaksi kauppalan. Tammerkoskella hšn yšpyi HatanpŠŠn kartanossa vapaaherra H.H. Boijen isšnnšimšnš. Juhannusaattona hšn kirjoitti kokemuksistaan Šidilleen mm. : Ókoko se maa, jonka halki olen matkannut, on minusta ainutlaatuisen kaunis ja sen maiseman vaihtelut niin viehšttšviš, ettš harvat seudut Ruotsissa ovat yhtš kauniita. MeillŠ Ruotsissa ei ole aavistustakaan tšstš maakunnasta, ja ymmšrršn hyvin, ettš suomalaiset ovat niin kiintyneitš isšnmaahansa.ó Kuningas kšvi myšs ihailemassa Pyynikin ihania nškymiš ja aikalaisten kertoman mukaan hšnen sanotaan harjulla huudahtaneen: ÓJopa tšssš kaikki maailma ja sen kunniaó. Kuningas oli antanut matkansa aikana 6.6. 1775 kšskykirjeen Turun lššnin maaherra Rappelle kauppalan perustamiseksi Tammerkoskelle. Maaherra kšvi paikalla ja lšhetti lausuntonsa ja alueen kartan Tukholmaan saman vuoden lokakuussa. HŠn ylisti paikan edullisuutta vesilaitosten perustamiseksi. Paikkaa ympšršivšt vedet ÓtekevŠt tšmšn paikan vielš edullisemmaksi ja sellaiseksi, ettš jos mikššn ylšmaan kaupunki Suomessa voi menestyš, niin pitšisi sen tapahtua tšllš paikallaó. Kustaa III:n ÓeerikinretkiÓ Suomeen pššttyi Tammerkoskelle, josta hšn palasi Turkuun ja Tukholmaan. Runsaat neljš vuotta myšhemmin 1.10.1779 hšn allekirjoitti Gripsholman linnassa Tampereen kaupungin perustuskirjan. Kun soitat terveyspalvelujen neuvontaan tai lääkäriasemalle varataksesi ajan omalääkärille, vastaa puhelimeen koulutettu ja työssään pitkän kokemuksen hankkinut sairaanhoitaja. Kun tšmš hoitoalan ammattilainen keskustelee kanssasi, hšnelle muodostuu kšsitys siitš, tarvitsetko lšškšrin vastaanoton vai voiko ehkš sairaanhoitaja auttaa. Usein pelkkš puhelimessa saatu neuvonta riittšš. Me tamperelaiset olemme tottuneet pyytšmššn lšškšrin aikaa, vaikka lšškšriasemilla tyšskentelevien sairaanhoitajien ammattitaidolla pystytššn hoitamaan monta vaivaa. Sairaanhoitaja antaa hoito-ohjeita esimerkiksi vilustumisissa tai pienissš nyrjšhdyksissš. HŠn voi myšs kirjoittaa lyhyitš sairauslomia. Sairaanhoitajan luo on helppo tulla, koska ajanvarausta ei tarvita ja vastaanotto on maksuton. Jos vaiva vaatii lšškšrinhoitoa, lšškšriasemalta jšrjestetššn vastaanotto joko omalšškšrille tai yksityiselle lšškšriasemalle. Hoitooonpääsysuositus täyttyy jo nyt Tampere tšyttšš nšillš hyvillš sairaanhoitaja- ja omalšškšripalveluillaan ensi kevššnš voimaan tulevan kansallisen terveyshankkeen hoitoonpššsytavoitteen jo nyt. Vastoin yleistš kšsitystš hoitoonpššsylaki ei edellytš lšškšrin tutkimusta kolmen arkipšivšn sisšllš, vaan pššsyn terveydenhuollon ammattilaisen arviointiin. KŠytŠnnšssŠ tšmš voi tarkoittaa sairaanhoitajan vastaanottolla tai puhelimitse tapahtuvaa arviointia. LŠŠkŠrin vastaanottokin jšrjestyy Tampereella nyt huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmin, kun omalšškšrien mššršš kesšn kynnyksellš lisšttiin. Perusterveydenhuollon ylilšškšrin Erkki LehtomŠen mukaan pyritššn siihen, ettš kiireellistš hoitoa tarvitsevat potilaat pššsevšt lšškšrin vastaanotolle kolmessa arkipšivšssš. KiireetšntŠ lšškšrinhoitoa voi joutua odottamaan pitempššn, mutta senkin pitšisi hoitua alle viikon odotusajan. Tampereen kaupungin lšškšriasemilla on tyšssš 87 omalšškšriš ja lisšksi ostetaan 10 lšškšrin tyšpanos yksityisiltš lšškšriasemilta. OmalŠŠkŠrien tyš ei koostu pelkšstššn lšškšriasemien vastaanotoista, vaan siihen kuuluu myšs kotisairaanhoitoa, neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa. Yksi viidesosa lšškšrien tyšpanoksesta menee nšihin muihin terveydenhuollon palveluihin. Potilaat ohjautuvat yksityisille lšškšriasemille kaupungin lšškšriasemien kautta. Eli jos kiireellistš hoitoa tarvitseva ei pššse omalšškšrilleen, hšnet ohjataan HatanpŠŠn pšivystysasemalle tai varataan aika yksityislšškšriltš. Kaupungin lšhetteellš yksityislšškšrin vastaanotto maksaa asiakkaalle saman kuin lšškšriasemalla eli 11 euroa kšynniltš. Maksu peritššn enintššn kolme kertaa vuodessa. Maksuttoman hoidon saavat sotaveteraanit ja alle 18-vuotiaat. Teuvo neuvoo Ðverkkohoitajapalvelu toimii InternetissŠ. Kysymys lšhetetššn verkkosivujen kautta hoitajalle, joka lšhettšš vastauksen kysyjšn ilmoittamaan sšhkšpostiosoitteeseen. Verkkosivuilta lšytyvšt ohjeet kannattaa lukea huolellisesti ennen kysymyksen lšhettšmistš. Palvelu on tarkoitettu tamperelaisten kšyttššn ja siksi kysymyksen lšhettšjšn kotikunta tarkastetaan nimi- ja osoitetietojen avulla asukasrekisteristš. Kysymyksiin vastaa tehtšvššn koulutettu Tampereen kaupungin palveluksessa oleva sairaanhoitaja vuorokauden kuluessa niiden lšhettšmisestš. Verkkohoitajapalvelussa ei ole kyse hoitosuhteesta eikš se korvaa lšškšrin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa, tutkimusta tai Hatanpään päivystyksessä päivisin rauhallista OmalŠŠkŠritoiminnan lisššminen on rauhoittanut HatanpŠŠn pšivystysaseman toimintaa varsinkin pšivisin, mutta iltaisin, šisin ja viikonloppuisin on yhtš kiirettš kuin ennenkin. PŠivystysasema otti alkukesšstš kšyttššn potilaiden arvioinnin viiteen luokkaan sen mukaan, kuinka kiireellistš hoitoa he tarvitsevat. Jos hoidontarve arvioidaan erittšin kiireelliseksi ja erikoissairaanhoitoa vaativaksi, potilas viedššn joko HatanpŠŠn sairaalaan tai Taysiin. Jonon toiseen pššhšn kuuluvat ne asiakkaat, jotka eivšt vaadi kiireellistš hoitoa. HeidŠt ohjataan pšivystysasemalta omalšškšrin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. HatanpŠŠn pšivystysaseman ylilšškšri Martin Rasmussen muistuttaa, ettš kuntalaisten oikea hoitopaikka arkipšivisin on oma lšškšriasema. Iltaisin, šisin ja viikonloppuisin pšivystysasemalla hoidetaan sellaisia potilaita, jotka terveydentilan vaarantumatta eivšt voi odottaa pššsyš omalle lšškšriasemalleen. Vaikka varsinaisia pšivystyspotilaita on HatanpŠŠn pšivystysasemalla pšivisin entistš všhemmšn, on tarkkailupotilaiden mššrš sen sijaan lisššntynyt huomattavasti. Tarkkailupotilaat ovat etupššssš monisairaita ja yksinšisiš vanhuksia, jotka eivšt enšš selviydy kotona. PŠivystysaseman tarkkailuhuoneissa he odottavat jatkohoitopaikkaa HatanpŠŠn sairaalan geriatriselta tarkkailuosastolta. Haavojen ompelu on tuttua työtä Hatanpään päivystysasemalla. Haavaa ompelelemassa terveyskeskuslääkäri Paula Viita. Teuvo neuvoo Internetissä Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Aki SetŠlŠ lššketieteellistš neuvontaa. Verkkohoitaja ei tee diagnooseja, joten lšhetettšvien kysymysten tulee olla yleisluontoisia. Niihin pitšisi pystyš vastaamaan kysyjšn sairauskertomusta tuntematta. Teuvo neuvoo verkkohoitajapalvelu: www.tampere.fi/terveyspalvelut Terveyspalvelujen neuvonta Terveyspalvelujen neuvonta puh. 10023 (0,08 euroa/ puhelu+ ppm) vastaa sairaanhoitoa ja terveyspalveluja koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 7 22. Matkapuhelimesta tai verkkoryhmän ulkopuolelta soitettaessa numero on 0600 92 323 (0,49 euroa/puhelu+pvm) Sairaanhoitajalta voi kysyä hoito-ohjeita ja hän myös ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Lääkäriasemat Kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan ensisijaisesti oman alueen lääkäriasemalla. Lääkäriasemat ovat avoinna ma to klo 8 15.30, pe klo 8 15. Ajanvaraus arkisin klo 12 14 omalta lääkäriasemalta tai kiireellisissä tapauksissa terveyspalvelujen neuvonnasta puh. 10023. Hatanpään päivystysasema Hatanpään päivystysasemalle, Hatanpäänkatu 26, voi tulla äkillisissä sairaustapauksissa suoraan ilman ajanvarausta läpi vuorokauden. Päivystysasemalla potilaat hoidetaan sairauden mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Päivystysasema on tarkoitettu tamperelaisille äkillisesti sairastuneille ja lieväasteisille tapaturmapotilaille. Hätätapaukset ja muut erikoislääkäritasoista kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativat päivystyspotilaat kuuluvat Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapupoliklinikalle

4 Leinolan perhetukikeskus korostaa lapsen näkökulmaa Tammikuussa valmistuneen Leinolan perhetukikeskuksen seinillä on Bo Häglundin veikeitä taideteoksia, joiden pehmeästä Kulkuri-hahmosta aiotaan tehdä koko keskuksen tunnus. Se on sopiva symboli nykyaikaiselle palvelukokonaisuudelle, joka tekee tärkeää työtä lasten ja nuorten parissa. Sammonvaltatien kupeessa sijaitseva 36 tyšntekijšn uudistalo kštkee sisššnsš nuorten pšivystysosaston ja lastenpsykiatrisen kuntoutusosaston. Molemmilla on rakennuksessa omat siipensš. LisŠksi talossa on mm. samaan toiminnalliseen yhteenliittymššn, ns. nuorisopooliin, lukeutuvissa avopalveluissa toimivien tyšntekijšiden tiloja. Ð MeidŠn tehtšvšmme on auttaa ja tukea tamperelaisia lapsia, nuoria ja heidšn perheitššn, tiivistšš Leinolan perhetukikeskuksen johtaja Timo Ahonen. Jo maaliskuussa aloittanut nuorten 6- paikkainen pšivystysosasto on peruja Metsolan perhetukikeskuksesta. Sen asiakkaita ovat 12Ð17-vuotiaat nuoret. Ð Kyse on lastensuojelullisesta pšivystyksestš, joka tarjoaa lyhytkestoista osastohoitoa silloin, kun tilanne vaatii všlitšntš puuttumista sijaishuollon keinoin. Pyrimme tukemaan nuoria ja heidšn perheitššn ongelmatilanteen ratkaisussa. PŠivystysosasto tarjoaa myšs puhelinneuvontaa nuorille ja heidšn vanhemmilleen. Nuorison oireilu on lisššntynyt. Se nškyy myšs tšmšn aiemmin Metsolassa toimineen pšivystysosaston tilastoissa. Kun osasto otti huomiinsa viime vuonna yhteensš reilut 50 asiakasta, Leinolassa on ollut elokuun alkuun mennessš jo lšhes yhtš monta nuorta asiakasta. Sairaalan ja kodin välissä Tampereen kaupungin kuudes perhetukikeskus tuo kaupunkilaisille myšs uuden palvelumuodon. Lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto aloitti omissa kauniissa tiloissaan syyskuun alussa. SitŠ edelsi henkilškunnan intensiivinen koulutusjakso. Osastolla on kuusi asiakaspaikkaa. Ð TŠmŠ on uusi tapa vastata lastenpsykiatrisen hoidon haasteisiin. Jatkohoitopaikoista on pulaa ja siksi jonot ovat pitkiš. Paikkamme on lasten kotihoidon ja Osastonhoitaja Kirsi Arvonen pitää lastenpsykiatrisen kuntoutusosaston tiloja kauniina, viihtyisinä ja käytännöllisinä. Timo Ahonen johtaa Leinolan perhetukikeskusta, joka valmistui tammikuussa sairaalan rajapinnassa. Taysin lastenpsykiatrian klinikka on yhteistyškumppanimme, kertoo osastonhoitaja Kirsi Arvonen. Arvosen lisšksi osastolla tyšskentelevšt vastaava ohjaaja, seitsemšn sairaanhoitajaa, joiden enemmistš on erikoistunut psykiatriaan, ja kolme sosiaaliohjaajaa. Tays on ollut mukana suunnittelussa. Sairaala satsaa hankkeessa koulutukseen. Sen lšškšri antaa konsultaatiota osaston tyšntekijšille kuusi tuntia viikossa. Perhetukikeskukset esittäytyvät Tampereen päivänä Leinolan, Raholan ja Kalevan perhetukikeskukset sekä perhetukikeskus Päiväperho ovat avoinna Tampereen päivänä 3.10. kello 13 15. Ð Kuntoutuksella on tarkka ennalta mietitty rakenne ja tietysti sššnnšt, joita noudatetaan. Lapsien koulunkšyntiš tuetaan, koska sitš pidetššn tšrkešnš juttuna. Asiakkaiden enemmistš jatkaa sairaalakoulussa, mutta kunnon mukaan pyritššn tukemaan myšs omaan kouluun siirtymistš, korostaa Arvonen. Osaston asiakkaat tulevat Taysin kautta. He ovat 6-12 -vuotiaita lapsia, joista on lastensuojelupšštšs. Alustava arvio on, ettš lapset ovat Leinolassa kuntoutumassa puolesta vuodesta kahteen vuoteen tapauksesta riippuen. Vaikka lapsi on kuntoutuksen keskišssš, myšs perhettš hoidetaan. Avoimuus keskiössä Leinolan perhetukikeskuksen valmisteluun ja rakentamiseen liittyi epštietoisuuden synnyttšmiš turhia pelkoja. Se nškyi mm. yleisšnosastokirjoituksina. Monet alueen asukkaat pelkšsivšt, ettš perhetukikeskus tuo tullessaan hširišitš. Ennakkoluuloja pyrittiin hšlventšmššn keskustelutilaisuuksilla. Toukokuussa alueen vški kutsuttiin avoimien ovien ÐpŠivŠn hengessš tutustumaan uusiin tiloihin. Ð Jaoimme kutsuja lšhiympšristššn runsaat pari sataa. VŠkeŠ riitti elškelšisistš nuorisoon. Ihmiset olivat pššsššntšisesti tyytyvšisiš nškemššnsš ja kuulemaansa. Uskon, ettš suurimmat pelot ovat nyt poistuneet, kertoo Timo Ahonen. Yhteydenpitoa ympšristšn kanssa on tarkoitus jatkaa. Ovet ovat avoinna myšs Tampereen pšivšnš klo 13-15. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari JŠrvelŠ Metsolan remontti valmistui kesällä RantaperkišssŠ sijaitsevaa Metsolan perhetukikeskusta on remontoitu tšmšn vuoden alusta. Toimistotiloja muutettiin asiakaspaikoiksi. Uudistetuissa tiloissa on nyt yhden sijaan kaksi osastoa, joista uusin, yhdeksšnpaikkainen toimii Leinolan pšivystysosaston tukena. Toinen nelipaikkainen nuortenosasto on tarkoitettu itsenšistyville nuorille jonkinlaiseksi kiihdytyskaistaksi omaan elšmššn. Ð JŠrjestely oli tarpeen, sillš palvelujen kysyntš on kovaa. Metsolassakin jouduttiin všlillš ylipaikoille, kertoo avopalveluista sekš Metsolan ja Leinolan perhetukikeskuksista muodostettua nuorisopoolia johtava Timo Ahonen. Metsolan uuden osaston toiminta kšynnistyi remontin valmistuttua elokuun alussa. Ahonen kertoo, ettš pšivystysosaston ja sitš tukevan nuortenosaston kaltaista mallia ei ole Tampereen lastensuojelussa aiemmin kokeiltu. Pooli tuo joustavuutta Timo Ahosen johtaman nuorisopoolin tavoitteena on všhentšš yksikšiden ja tyšryhmien všlistš reviiriajattelua. NŠin kšy mahdolliseksi henkilšstšn joustava liikkuminen ja samalla tietysti organisaation reagointikyky nopeutuu. Pooliajattelu korostaa myšs asiakkaan asemaa, sillš liikkuminen palvelukokonaisuudessa on entistš mutkattomampaa. Leinolan perhetukikeskuksen seinällä komeilevasta Kulkurihahmosta tehdään keskuksen tunnus. Tampereen kaupungin perhetukikeskukset etsivät uusia työntekijöitä lyhytaikaisiin ohjaajan ja sairaanhoitajan sijaisuuksiin. Yhteydenotot keskusten johtajille. Lisätiedot yksiköistä www.tampere.fi/ sosiaalipalvelut/ sijaishuolto/ perhetukikeskukset.

5 Nopea puuttuminen on nuoren oma etu Kun nuori ajautuu ensi kertaa hankaluuksiin esimerkiksi alkoholin kanssa tai joutuu kiinni näpistelystä, tilanteeseen pitää reagoida nopeasti ennen kuin vaikeudet kasvavat. Tampereen kaupunki käynnisti syyskuun alussa uuden nopean puuttumisen perhetyön, jonka kohderyhmänä ovat 12 17 -vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Uuden nopean puuttumisen perhetyön tilat löytyvät Hatanpään valtatie 3:sta. Työryhmä vasemmalta ohjaaja Sirpa Pyöriä, vastaava ohjaaja Kristiina Tamminen-Johansson, psykiatrinen sairaanhoitaja Outi Tervakoski ja ohjaaja Raija Karpiomaa-Mäkinen. Kuva: Ari Järvelä Ð Tavoitteena on auttaa perhettš akuutissa tilanteessa. Samalla pyritššn ehkšisemššn ongelmakierteen syntyminen ja syveneminen. Tukemisen avainsanoja ovat joustavuus, tiiviys ja lyhytkestoisuus, kertoo vastaava ohjaaja Kristiina Tamminen-Johansson. Uusi perhetyš on osa Metsolan ja Leinolan perhetukikeskusten muodostamaa nuoripoolia, jonka avopalveluihin kuuluvat myšs etsivš tyš ja avotyš. Nopean puuttumisen perhetyšn toimisto on HatanpŠŠn valtatie 3:ssa entisen sovittelutoimiston tiloissa. TyšryhmŠssŠ on kolme tyšntekijšš: yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja kaksi ohjaajaa. RyhmŠ tyšskentelee myšs iltaisin ja viikonloppuisin, jotta perheitš voidaan palvella mahdollisimman joustavasti. Ð Kyse on ennaltaehkšisevšstš perhetyšstš, jossa olennaista ovat nopea puuttuminen ja tiivis tyšskentely, korostavat tyšntekijšt Raija Karpiomaa-MŠkinen, Sirpa PyšriŠ ja Outi Tervakoski. Nopean puuttumisen perhetyš on lyhytkestoista ohjausta ja neuvontaa. Nuorta ja hšnen perhettššn tavataan yhdestš kuuteen kertaan. Tapaamisissa pyritššn lšytšmššn perheen omat vuorovaikutustavat. Samalla etsitššn keinoja arjessa selviytymiseen. Jos perhe tarvitsee tukea jatkossakin, tyšryhmš ohjaa perheen sopivan palvelun pariin. Nopean puuttumisen perhetyšn tyšntekijšt tapaavat perheitš niin omassa toimipisteessššn kuin perheen kotonakin. ViimeisellŠ tapaamiskerralla sovitaan seurantayhteydenotto noin kuukauden pššhšn tyšn loppumisesta. Asiakkaat sosiaaliasemilta Nopean puuttumisen perhetyš saa asiakkaansa suoraan sosiaaliasemilta, etenkin Paussista, joka on erikoistunut pšihdetyšhšn. Myšs perhetukikeskukset ohjaavat yhteyden ottaneita asiakkaita palvelun pariin. Yhteistyškumppaneiden verkosto on laaja. Perhetukikeskusten lisšksi niihin kuuluvat mm. nuorten psykiatrinen poliklinikka ja Nuorten turvatalo. Ð TyšryhmŠ tapaa sššnnšllisesti yhteistyškumppaneita, jotka lšhettšvšt asiakkaita nopean puuttumisen perhetyšhšn. Se tuo joustavuutta ja antaa ajantasaista tietoa siitš, miten palvelu vastaa kentšn tarpeita. Olemme koko ajan valmiit etsimššn uusia nškškulmia, sanoo Kristiina Tamminen-Johansson. TyšryhmŠ toivoo yksissš tuumin, ettš vanhemmat uskaltavat ottaa yhteyttš riittšvšn ajoissa eli heti kun ongelmia alkaa ilmetš. Se helpottaa tilanteen ratkaisemista. Teksti: Matti Wacklin Neuvonta ehkäisee diabeteksen uhkaa Tampereella Joka kolmas meistä kantaa perinnöllistä riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen. Ylipaino, vatsakkuus, vähäinen liikunta, tupakointi ja epäterveelliset ruokailutottumukset lisäävät alttiutta taudille. Terveydenhoitajat Pirjo Aromaa (vas.), Pirkko Karvonen (keskellä) ja Marja-Leena Airaksinen opastavat tamperelaisia miten välttyä aikuisiän diabetekselta. Riskiryhmään kuuluvia haetaan mm. kyselylomakkeiden perusteella. Niitä voi täyttää esimerkiksi lääkäriasemilla ja ikäkausiterveystarkastuksissa. Tampere paneutuu kuntien kšrjessš sairauden ennaltaehkšisyyn. AikuisiŠn diabeteksen riskiryhmššn kuuluvien kaupunkilaisten lšytšmiseksi kšynnistyi viime vuonna laaja seulonta. Viime kevššnš kolme terveydenhoitajaa aloittivat suuressa sairastumisriskissš olevien tyšikšisten ohjaus- ja neuvontatyšn. Ð Tautia voidaan ehkšistš tai siihen sairastumista siirtšš jo všhšisillškin elšmšntavan muutoksilla, kunhan ne ovat pysyviš. Esimerkiksi leivšnpššllysrasvan voi vaihtaa všhšrasvaiseen kasvimargariiniin, viinerin sijaan syšdš vaikka pikkupullan. Tottumusten ja tapojen muuttamisessa voi edetš pikku hiljaa, yksi tai kaksi asiaa kerrallaan, terveydenhoitajat Pirjo Aromaa, Pirkko Karvonen ja Marja-Leena Airaksinen opastavat. Aromaa toimii terveydenhoitajana ja dehko-hoitajana diabeteksen hoidon ja ehkšisyn kehittšmisohjelmassa itšisellš alueella, Karvonen etelšssš ja Airaksinen lšnnessš. Muun muassa lšškšriasemat ja aikuisneuvolat opastavat tarvittaessa asiakkaita heidšn vastaanotoilleen. 40- ja 50-vuotiaille kysely tarkastuksissa TŠrkeŠ kanava riskiryhmšn lšytšmisessš ovat 40- ja 50-vuotiaiden terveystarkastukset. Ð Sairastumisriskin arviointilomake tšytetššn tarkastuksessa. Lomakkeita on saatavilla myšs lšškšriasemilla, aikuisneuvoloissa ja joissakin apteekeissa. Jos vastauksista kertyy 15 riskipistettš, voi ottaa yhteyttš dehko-hoitajaan. Luvun ylittyessš siihen on erityisesti syytš mahdollisen oireettoman diabeteksen tai heikentyneen sokerinsiedon toteamiseksi. TŠmŠ selvišš sokerirasituskokeessa. AikuisiŠn diabetes on yleistynyt Suomessa. Se ilmenee yleensš 40 Ð 60-vuotiaana, mutta voi joskus puhjeta jopa 16-vuotiaana. Yhdysvalloista on kantautunut huolestuttavia tietoja nuorten sairastumisesta. Pikaruoka ja olematon liikunta tekevšt tehtšvšnsš. Asiantuntijat korostavat riskin varhaista toteamista. Kun tauti diagnosoidaan, elimistšssš on alkanut tapahtua muutoksia jo vuosia aiemmin. Diabetekseen liittyvšt muun muassa kohonnut sydšn- ja verisuonitautien, aivohalvauksen ja infarktin riski. Hoitajilta ohjeet kohti terveyttä Terveydenhoitajat neuvovat ja ohjaavat terveellisten elšmšntapojen valinnassa. Ð Monipuolinen, všhšsuolainen- ja všhšrasvainen ravinto, joka sisšltšš runsaasti kuitua, painonhallinta, tupakoimattomuus ja sššnnšllinen liikunta. Rasvan laadun ja mššršn tarkkailu, Aromaa, Airaksinen ja Karvonen kiteyttšvšt Aromaa nšyttšš esitettš, joka on yllšttšnyt monen. Kuvissa on lounas- ja všlipalavaihtoehtoja, joista toisesta saa lšhes pšivšn energiatarpeen, toisesta vain noin puolet siitš. Kaksi lihapiirakkaa kartuttavat melkoisesti lounastajan kalori- ja rasvakertymšš. Perunat, salaatti, lihapullat, ruisleipšviipale ja maito eivšt yllš lšhellekššn samaan, mutta sisšltšvšt myšs kuitua, vitamiineja ja hivenaineita. Ð Terveellinen ruoka ei ole kallista. Se on tavallista perusruokaa, johon kuuluvat kotimaiset kasvikset, Karvonen muistuttaa. Painonhallinnassa ei tavoitella mallivartaloa. Airaksisen mukaan jo 5 Ð 10 prosentin pysyvš lasku riittšš. LisŠkilot vastaavasti kasvattavat sairastumisriskiš huomattavasti. Laihduttamiseen saa tukea painonhallintaryhmissš, joita toimii terveydenhoitajien ohjauksessa eri puolella kaupunkia. Pysyvät muutokset vähentävät riskiä Dehko-hoitajien puheissa toistuu sana pysyvš. Tottumuksia ei tarvitse muuttaa viikossa eikš kahdessa, kunhan muutokset sšilyvšt elšmšn loppuun asti. Ð Suomalaisen tutkimuksen mukaan 58 prosenttia riskihenkilšistš všltti sairastumisen aikuisišn diabetekseen muuttamalla elšmšntapojaan riittšvšsti, Karvonen huomauttaa. Aloite asiantuntijan puoleen kššntymisessš on aina asiakkaalla. KetŠŠn ei soimata eikš syyllistetš, vaikka vaaõan lukemat loppuisivat kesken tai tupruttelisi tupakkaa askin pšivšssš. Ð Me emme arvostele, mutta emme myšskššn kaihda esimerkiksi painosta puhumista. Toimimme asiakkaan ehdoilla ja annamme myšs positiivista palautetta. RŠŠtŠlšimme jokaiselle sopivan yksilšllisen ohjelman ja ohjeet. Ð On asioita, joista ei halua luopua. Pienet juhlahetket ja repsahduksetkin ovat sallittuja. TŠrkeintŠ on se mitš tekee repsahtamisen jšlkeisenš pšivšnš, Airaksinen sanoo. Diabeteksen ehkšisy on esillš lokakuussa Hervannassa pidettšvšllš terveystorilla. Ensi kevššnš tapahtumia jšrjestetššn myšs muualla Tampereella. Aikuisten seulonta ja terveysneuvonta ovat osa Tampereella toteutettavaa laajaa diabeteksen ehkšisyohjelmaa, joka perustuu valtakunnalliseen dehko-ohjelmaan. Teksti: Jaana KalliomŠki Kuva: Ari JŠrvelŠ

6 Rehtori Tero Suni on tyytyväinen Linnainmaan koulun uusiin tiloihin. Kirjaston katossa komeilee Jaakko Niemelän taideteos. Linnainmaalla aloitettiin kouluvuosi uusissa tiloissa Linnainmaan uuden koulun aula on avara ja valoisa. Koulun virallisia vihkiäisiä vietetään Tampereen päivänä. Linnainmaalaisten nuorten koulumatka lyheni tänä syksynä, kun Linnainmaan koulun laajennus valmistui, ja 7.-8. -luokkalaiset pääsevät jatkamaan opintojaan oman alueen koulussa. Ensi syksynä myös ysiluokkalaiset voivat jatkaa opiskelua omassa tutussa koulussaan. Ð YhtenŠisen peruskoulutuksen ajatus toteutuu tšllaisessa koulurakennuksessa hyvin, kun oppilas voi kšydš koko peruskoulun samassa talossa, sanoo Linnainmaan koulun rehtori Tero Suni. Linnainmaalla kšy nyt koulua kaiken kaikkiaan 573 oppilasta, opetushenkilškuntaan kuuluu 44 henkilšš. Ð Laajennuksen myštš sekš oppilaille ettš opettajille saatiin 4 740 nelišta lisšš tilaa. Psykologi ja koulukuraattori saivat omat tyštilat. Laajennuksen yhteydessš myšs koulun terveydenhoitotilat peruskorjattiin. Koululaisia varten on talossa oma vakituinen terveydenhoitaja, kertoo Suni. Köksässä on siistiä! Uuden liikuntasalin lattia on kuin taideteos Oppilaiden liikuntamahdollisuudet paranivat niinikššn koulupihan laajennuksen myštš. Ð Koulu tarvitsee laajentuessaan lisšš myšs urheilutiloja. SisŠtiloihin saatiin uusi hieno liikuntasali ja pihapiiriin jalkapallokenttš, jonka laidalla ovat myšs juoksurata ja pituushyppypaikat, Suni kertoo. Linnainmaan koulun uudessa liikuntasalissa erikoismateriaalista tehdyllš lattialla on všrikkšitš viivoja, jotka nšyttšvšt miltei taideteokselta. Keltaisin viivoin on merkitty neljš sulkapallokenttšš, punaisella salibandy, valkoisella ja sinisellš lentopallopelin viivat, vihrešllš minikoris ja mustalla koripallopelin rajat. Suuren salin voi jakaa ŠŠnieristeisellŠ verholla ja juhlia varten tilaan tuodaan siirrettšvš lava sekš esirippu. Ð KiipeilyseinŠ sijoitettiin vanhaan liikuntasaliin. Kaksi opettajaa koulutetaan sen kšyttššn ja tarkoitus on antaa jokaiselle koululaiselle mahdollisuus kiipeilyyn, sanoo Tero Suni. Linnainmaan koulussa on nyt myšs uusi kirjasto, teleskooppikatsomo auditoriossa, hissi sekš lisšš všlituntitiloja. Kirjaston katossa komeilee hauska Jaakko NiemelŠn taideteos ÓLet's goó. 6,3 miljoonaa euroa maksaneen laajennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskanen. Ð Syksyn alku on ollut tyšntšyteinen kalustamisen, varustamisen ja uusiin arkikšytšntšihin oppimisen takia. Ð SekŠ opettajat ettš oppilaat ovat innostuneita uusista tiloista, joten tššllš on nyt hyvš tehdš koulutyštš, Tero Suni sanoo. Koulun virallisia vihkišisiš vietetššn Tampereen pšivšnš ensimmšinen lokakuuta kello 14. Sammon keskuslukio valmistuu ensi syksyksi Linnainmaan koulu on ainoa tšnš vuonna valmistunut uudisrakennushanke. TŠmŠnhetkisistŠ koulurakennushankkeista suurin, Sammon keskuslukio Hippoksen alueelle, valmistuu ensi kesšnš. TŠllŠ hetkellš Sammon lukion vanha rakennus sijaitsee Teiskontien varressa, uusi rakennus nousee Valtion virastotalon ja Kalevan uintikeskuksen všlimaastoon. TŠnŠ vuonna on peruskorjattu kaksi koulua, Harjun koulu sekš Tammelan koulun vanhempi osa. Tekstit: Taina Repo Kuvat: Ari JŠrvelŠ 7-luokkalaisille Karoliina Koskiselle (vas.) ja Anna Mursuselle koulun uusi keittiö onmieluinen paikka. Koskisen Karoliina polkee pyšršllššn Leinolasta kahden kilometrin matkan Linnainmaan 7. luokalle, Mursusen Anna lyhyemmšn matkan Linnainmaan alueelta. Molemmat tytšt ovat hyvin tyytyvšisiš pššstessššn jatkamaan koulua Linnainmaalla, ja uudet koulutilat saavat kiitosta. Ð Koulupiha on kiva! Tyttšjen kanssa ollaan pelattu siellš korista, hšvitty koko ajan pojille, kertoo Karoliina. Anna kertoo musiikinopetuksen tapahtuvan vielš vanhassa luokkahuoneessa, sillš auditorion varustaminen on kesken. Uusissa tiloissa on luvassa uudet opetusvšlineetkin. 7-luokkalaiset tytšt sanovat yhteen ŠŠneen uusien tilojen parhaan paikan olevan lokerikot. Jokainen saa oman lokeron tavaroitaan varten. Lokerikot sijaitsevat uuden ja vanhan koulurakennuksen yhtymškohdassa nškšalapaikalla. Muitakin mieluisia paikkoja uudesta rakennuksesta lšytyy. Ð KšksŠn luokassa kaikki on uutta, siistiš ja puhdasta, siellš on hieno tehdš tšitš, Anna sanoo. Karoliina puolestaan on kiinnittšnyt huomiota siihen, miten uusiin tiloihin on tehty mukavia oleskelutiloja. Koulussa yhteistyš sujuu niin luokassa kuin všlitunneillakin, jotka vietetššn ulkoilmassa kello yhdeksšn ÓsiirtymŠvŠlkkŠŠÓ lukuunottamatta. Pihalla pšrrššvšt myšs alempia luokkia kšyvšt. Ð Myšs alakoululaisten kanssa tullaan toimeen, tytšt vakuuttavat. Anna ja Karoliina opiskelevat 20 oppilaan luokissa, nyrpistšvšt ikšistensš tapaan všlillš nenššnsš kouluruualle eivštkš suuremmin pidš uuden opetussuunnitelman mukaisista uusista kouluaineista, fysiikasta ja kemiasta. Kiinnostavalla tavalla pidetty oppitunti saa kuitenkin oppimaan. Annan mieliaineita koulussa ovat englanti, Šidinkieli ja musiikki. Karoliina pitšš englannin lisšksi historiasta ja kotitaloudesta, siitš kšksšstš juuri. Kummankin tytšn tšhtšimessš on lukio, jossa olisi viestintšš ja ilmaisutaitoja.

7 Kouluille yhtenäinen opetussuunnitelma: Muutoksia oppimiseen ja arviointiin Tampereen ensimmäinen kuntakohtainen opetussuunnitelma on valmistunut. Aiemmin opetuksen sisältöä on ohjattu väljällä valtakunnallisella ja koulujen omilla suunnitelmilla. Ð Uusi opetussuunnitelma lisšš oppilaiden oikeusturvaa, sillš eri koulujen arvioinnit tulevat nyt yhtenšisten kriteerien piiriin, kertoo yleissivistšvšn koulutuksen johtaja Ulla Liljestršm. Ð Kouluissa opiskellaan uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan uutena oppiaineena terveystietoa ja aiempaa enemmšn ŠidinkieltŠ, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja historiaa. Valinnaisten oppiaineiden tuntimššršt všhenevšt. Ð Muutos lšhti liikkeelle uudesta tuntijaosta, josta pšštti valtioneuvosto. Nyt tuntijaossa todennettiin yhtenšinen perusopetus, sanoo Liljestršm. Tampere on ollut mukana kokeilukuntana ja on myšs suunnitelmien suhteen pysynyt hyvin aikataulussa. Ykkšs- ja kakkosluokat ovat kšyttšneet uusia suunnitelmia jo esiopetuksen uusiuduttua, tšnš vuonna muutos koskee kolmansia, viidensiš ja seitsemšnsiš, vuonna 2005 tulevat mukaan luokat 4, 6 ja 8, ja vuoden 2006 lukukauden alusta uusi kšytšntš ulottuu myšs yhdeksšnsille luokille. Selkeät ja yhtenäiset tavoitteet oppimiselle Koulujen tuntijako on nyt yhtenšisen perusopetuksen mallin mukainen. Esimerkiksi ŠidinkieltŠ on yhdeksšn kouluvuoden aikana 42 viikkotuntia ja se jakautuu ensimmšisen ja toisen luokan, kolmannesta viidenteen luokkien ja kuudennesta yhdeksšnteen luokkien kesken 14 tunnin jaksoihin. Ð Valtakunnallisesti on kirjattu kouluopetuksen tavoitteet ja niiden keskeinen sisšltš ja opetuksen arviointia on tarkennettu, kertoo Ulla Liljestršm uusista opetussuunnitelmista. Jokaiselle oppiaineelle on nyt mššritelty tavoitteet, keskeinen sisšltš ja lisšksi kuvaus hyvšstš osaamisesta nivelkohdassa, esimerkiksi 2. luokan pššttyessš. Ð YhtenŠisen opetussuunnitelman avulla toivotaan pššstšvšn muutoksiin oppimisessa ja opettamisessa. Kouluissa korostetaan nyt entistš enemmšn oppilaan omaehtoista kykyš oppia tavoiteltavat asiat. Toinen koulumenestykseen vaikuttava seikka nšyttšš valtakunnallisen arvion mukaan olevan koulun oma toimintakulttuuri, jonka kehittšmiseen kiinnitetššn nyt paljon huomiota. Ð Valinnaisuuden mššrš všhenee esimerkiksi 7.-9. luokilla 20 tunnista 13 tuntiin. SeitsemŠn tuntia menee uuteen oppiaineeseen terveystietoon sekš Šidinkielen, matematiikan, fysiikan, kemian ja historian lisštunteihin. Koulutasolla toimintakulttuuria Kunnallisen opetussuunnitelman ohjausryhmšš veti Tammerkosken koulun rehtori Esa Parkkali. HŠnen tyšhuoneensa on tšyttynyt opetussuunnitelmaa varten kerštystš taustamateriaalista. Tammerkosken koulun rehtori Esa Parkkali tietää, että muutos vaatii koulukohtaisen suunnitelman laatimista muun muassa valinnaisten aineiden osalta. Ð Tampereen uutta opetussuunnitelmaa on valmisteltu vuoden 2002 syksystš 24 tyšryhmšn voimalla. Muutoksia tulee, mutta mielestšni suurin muutos oppimisessa ja opettamisessa pitšš tapahtua korvien všlissš. Ð Koulujen kannalta muutos vaatii luonnollisesti oman suunnitelman laatimista muun muassa valinnaisten aineiden osalta. MeidŠn koulussa esimerkiksi valtioneuvoston mššrššmš fysiikka ja kemia seitsemšnneltš luokalta ovat uusia asioita, kertoo Esa Parkkali. HŠn pitšš hyvšnš yhtenšisen opetuksen tuomaa helpotusta koulun vaihdon yhteydessš. Ð Tammerkosken koulussa on keskitetty paljolti toimintakulttuuriin ja oppimiskšsitykseen oman koulun kšytšntšš varten. Toimintakulttuurimme arvopohja perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen, luottamukseen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen ja meille on tšrkeštš ottaa oppilaat mukaan yhteisšmme kehittšmiseen. Siirtyminen koulusta toiseen helpompaa YleissivistŠvŠn koulutuksen johtaja Ulla Liljestršm pitšš nyt saatua kunnallista opetussuunnitelmaa tšrkešnš edistysaskeleena koululaisten oikeusturvan kannalta. YhtenŠinen opetus helpottaa koulusta toiseen siirtymistš ja pššttšarvioinnin yhtenšiset perusteet lisššvšt vertailukelpoisuutta. Ð Oppilaalla on turvallisempi olo, kun hšn voi katsoa tulleensa oikein arvioiduksi ja samoilla kriteereillš kuin muissa kouluissa. Ulla Liljestršm luottaa selkeiden ja yhtenšisten opetussuunnitelmien muuttavan koulujen arkea entistš parempaan. Toimintakulttuurin lisšksi uudet suunnitelmat puhuvat "uudesta oppimiskšsityksestš". Ð Oppimiselle pitšš kuitenkin olla myšs aikaa. Uutta opetussuunnitelmaa tehtšessš tšmš on ollut selkeš keskustelunaihe: mistš voisi karsia? TŠmŠ lienee ikuisuuskysymys. Teksti ja kuva: Taina Repo Frenckellin aukio sopii hyvin pikku tapahtumille ja esityksille On helppoa ymmšrtšš, ettš ikš, sairaudet tai vammat tuovat ihmisten liikkumiseen rajoituksia. Itse asiassa niin sanottujen liikkumisesteellisten joukko on paljon suurempi. Jos mukaan luetaan vaikkapa lasten tai matkatavaroiden kanssa liikkuvat, voidaan ajatella ettš erilaisten liikkumisen esteiden poistamisesta hyštyisi suoraan 40 prosenttia ihmisistš. Helppokulkuinen ympšristš on laadukasta kaikille liikkujille Ð esimerkkinš vaikkapa hyvš valaistus, joka tuo myšs turvallisuuden tunnetta. Tampereella kartoitetaan parhaillaan ydinkeskustan liikkumisesteitš, jotta nšitš niin sanottuja esteettšmyyspuutteita voitaisiin korjata. Kuva: Ari Järvelä Uusi Frenckellinaukio tuntuu toimivan erityisen hyvin pienimuotoisten tapahtumien ja esiintymisten nšyttšmšnš. Esimerkiksi TeatterikesŠn katuteatteriesitykset kokosivat mukavasti yleisšš Keskustorin pohjoisosaan. Tampereen kaupungin kiinteistštoimessa toivotaankin, ettš aukiota opitaan kšyttšmššn erilaisissa kaupunkilaisia ilahduttavissa tapahtumissa. Ð Toivottavasti Frenckellin edustan torialueelle tulisi siihen sopivan kokoisia tapahtumia, jolloin myšs vieressš olevaa pysškšintialuetta voi kšyttšš hyšdyksi. MielestŠni katuteatteri tai musiikkiesitykset toimivat aukiolla erityisen hyvin, sanoo toimistosihteeri Erja Parkkali kiinteistštoimesta. Frenckellinaukiota voi varata erilaisiin tilaisuuksiin kiinteistštoimesta vapaamuotoisella anomuksella. Pienimuotoisiin, ohikulkijoita ilahduttaviin esityksiin aukion voi saada kšyttššn maksuttakin. Tapahtuman jšrjestšjien on itse hoidettava muut mahdolliset tarvittavat luvat kuntoon tilaisuuden luonteen mukaisesti. Katusoittoon ei Tampereella tarvita sinšnsš lupaa. KevŠŠllŠ kšyttškuntoon valmistunut, uusittu Keskustorin pohjoispšš on tšhšn mennessš toiminut vappujuhlan pitopaikkana, Suomi-Viro-Latvia-Liettua - opiskelijakisan tapahtumapaikkana, Uusi pyöräilyreitti Lapintielle Jalankulkureitti Jalankulku- ja pyöräilyreitti Uusi alikulku Tyšnpuiston alikulkukšytšvš tuo valmistuessaan uuden pyšršily- ja jalankulkureitin vaikkapa Keskustorilta kohti Tampellan aluetta. Satakunnan sillan Tammerkosken itšpuolelta alittava kšytšvš valmistuu syys-lokakuun vaihteeseen mennessš, mikšli sadesššt eivšt viivytš kšytšvšn pššllysteen tekoa. Tyšnpuiston alikulku on kahdentoista metrin mittainen, sisšmitaltaan kaksi ja puoli metriš korkea graniittikiveyksellš pššllystetty kšytšvš. KŠytŠvŠn molemmat aukot Satakunnan sillan kupeissa ovat suorakulmaisia. Puutarhakadun kevyen liikenteen všylš yhdistyy Tyšnpuiston alikulun kautta kosken rantaa pitkin Kelloportinkatuun, josta pššsee Lapintien kevyen liikenteen všylšlle tai Tampellan alueelle. Uusi reitti lšhtee Patosillalta kosken rannan vierustaa sšhkšlaitoksen ohi. Heti Satakunnan sillan alituksen jšlkeen kšvelijšt voivat nousta portaita ylšs suoraan Lapintielle tai jatkaa pyšršilijšiden tapaan kohti Kelloportinkatua. Tyšnpuiston alikulun ja kevyen liikenteen všylšn tarpeellisuus on todettu, kun keskustan kevyttš liikennettš on suunniteltu kokonaisuutena. Reitti on mukana pari vuotta sitten valmistuneessa Tampereen kevyen liikenteen kehittšmissuunnitelmassa. Vaikka tyštš ei ollut otettu huomioon talousarviossa, alikulku pšštettiin rakentaa tšnš vuonna samalla kun Satakunnansiltaa jouduttiin avaamaan muutenkin putkiston uusimisen takia. NŠin haluttiin pitšš tyšstš liikenteelle tulleet rajoitukset mahdollisimman pieninš. Frenckellin portaat kulkuvalmiina Frenckellin pohjoispššdyn katetun kšvelykšytšvšn itšpššssš olevat portaat ovat valmistuneet kšyttškuntoon. Portaita Tammerfestin ilmaiskonsertin nšyttšmšnš, rallin lšhtšpaikkana, TeatterikesŠn katuteatterin nšyttšmšnš sekš pankin kesštapahtuman avajaismarssin lšhtšpaikkana. Isoissa tilaisuuksissa myšs Frenckellinaukion pysškšintialue on ollut kšytšssš. pššsee kosken rantaan. Uusilla, Frenckellin rakenteiden sisššn sijoitetulla portailla korvattiin aiemmat rakennuksen ulkopuolella olleet metalliportaat. Frenckellin arkadikšytšvš on tarkoitettu pelkšstššn jalankulkijoille samoin kuin Satakunnansillan molemmat jalkakšytšvšt. PyšrŠilijšiden toivotaan lšytšvšn yhš paremmin Patosillan kautta kulkevan pyšršilyreitin, jolloin pyšrien ei tarvitse pujotella Satakunnankadulla autoliikenteen joukossa. Esteetön keskusta on kaikille hyvä kulkea Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkš on Tieliikelaitoksen kanssa kartoittanut liikkumisen esteitš Satakunnankadun, Keskustorin, HŠmeenkadun ja HŠmeenpuiston rajaamalla alueella. EsteitŠ on kartoitettu muun muassa kšvelykierrosten ja yleisštilaisuuden avulla sekš yhdessš elškelšis- ja vammaisjšrjestšjen sekš lasten ja nuorten kanssa. Nyt kartoitettavana olevalla, pienellš keskustan alueella on runsaasti erilaisia palveluita, joihin kaikkien olisi suotavaa pššstš helposti. Liikkumisen esteitš ei ole vain katutilassa, vaan usein este on vaikkapa rakennuksen sisššnkšynti, porras tai ovi. Joskus ongelma voi olla asenteissa tai palvelukulttuurissa. Esteettšmyyssuunnitelma toimenpide-ehdotuksineen valmistuu myšhemmin syksyllš. Tampereen kaupunki on myšs mukana valtakunnallisissa hankkeissa, joissa pyritššn turvaamaan laadukkaan, esteettšmšn ympšristšn rakentaminen jatkossa. Liikenne- ja viestintšministeriš julkisti vuosi sitten erityisen esteettšmyysstrategian, jonka tavoitteena on tehdš liikennejšrjestelmšstš sellainen, ettš myšs lapset, iškkššt ja toimintaesteiset henkilšt suoriutuvat turvallisesti pšivittšisestš liikkumisestaan. Kaikille kansalaisille haluttaisiin tasa-arvoisesti pššsy hoitamaan asioitaan ja palvelujen pariin liikkumisrajoituksistaan huolimatta.

8 Kansalaisfoorumissa pohditaan demokratian olemusta Yksi merkittšviš Tampereen kaupungin 225-vuotisjuhliin liittyvistš tilaisuuksista on Demokratia-tapahtuma, joka pidetššn 27.-28. syyskuuta Tampere -talossa. Tapahtuman jšrjestšvšt Tampereen kaupunki ja Tampere Klubi. Demokratiatapahtuma juontaa juurensa Tampere Klubin saamasta palautteesta, missš on tiedusteltu myšs muiden kuin klubin jšsenten mahdollisuutta osallistua demokratiakeskusteluihin. Tampere Klubin puitteissa se ei ole mahdollista johtuen sen luonteesta kutsupohjaisena, Rooman klubin kaltaisena ryhmšnš. Ð Kansalaisfoorumin jšrjestšmistš on kuitenkin pidetty perusteltuna, minkš vuoksi Tampere Klubi teki aloitteen Tampereen yliopistolle ja oikeusministerišlle demokratiatapahtumasta. Kumpikin piti esitystš harkittuna ja jšrjestelyt kšynnistettiin. Samanaikaisesti ilmeni, ettš Tampereen kaupunki oli pššttšnyt juhlistaa kaupungin 225-vuotisjuhlaa vastaavanlaisen seminaarin jšrjestšmisellš. Voimat yhdistettiin ja nšin syntyi Demokratia-tapahtuma, Tampere Klubin jšsen professori Aulis Aarnio kertoo. Tapahtuman myštš toteutui Tampere Klubin perustamisen yhteydessš asetettu tavoite siitš, ettš demokratiakeskustelua voitaisiin kšydš paitsi asiantuntijoiden kesken myšs elinkeinoelšmšn ja kansalaisten všlillš. Useita näkökulmia Aarnion mukaan tapahtumassa pohditaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekš valtiollisen ja kunnallisen demokratian puitteissa ettš niiden ulkopuolella. Erityisen huomion saa osakseen kunnallinen ja muu lšhidemokratia. Ohjelmassa ei ole unohdettu myšskššn globalisaatiota ja sen suhdetta demokratiaan eikš myšskššn demokratian historiallisia juuria. Kaikille avoimen Demokratia-tapahtuman alustajat ja paneelien osallistujat edustavat suomalaista tiedeyhteisšš, mediaa, politiikkaa ja kunnallishallintoa. Aihepiirit on valittu niin, ettš demokratian eri puolet tulevat esille. Seminaarin toisen pšivšn pššalustuksen pitšš Tampere Klubin presidentti, politiikan tutkija ja filosofi, professori Ernesto Garz n ValdŽs. Kumpikin seminaaripšivš pššttyy paneeliin. EnsimmŠisen pšivšn aihe on ÓMedian yhteiskunta - yhteiskunta mediassaó. Toisen pšivšn ja samalla koko tapahtuman pššttšš paneeli aiheesta ÓEdustuksellisen demokratian tulevaisuusó. Klubin pääteema Tampere Klubi on perustettu vuonna 2001 kansainvšlisten huipputiedemiesten keskustelufoorumiksi. Sen tavoitteena on vahvistaa modernin, monikulttuurisen tietoyhteiskunnan ymmšrtšmistš sekš kartoittaa sen riskejš ja mahdollisuuksia. Klubin kšsittelemistš teemoista keskeisin on ÓDemokratia ja sen tulevaisuusó. Ð Teeman eri ulottuvuuksia on kšsitelty klubin kokouksissa vuosina 2002 ja 2003. NŠin tehdššn myšs 20.-21.syyskuuta pidettšvšssš kokouksessa, jonka yhteydessš presidentti Martti Ahtisaari pitšš luennon, Aarnio kertoo. Teksti: Heikki NŠreikkš Tampereen 225-juhlaviikon ja 50. Tampereen päivän ohjelma Tampere juhlii perustamispäiväänsä Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii viikon ajan erilaisin tapahtumin 225-vuotissyntymäpäiväänsä. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 1.10. ja 3.10. Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 3146 5267, raija.arasalo@tt.tampere.fi www.tampere.fi/tapahtumat Ohjelmatiedot koottu 1.9.2004. Muutokset mahdollisia. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Tampereen kaupunginhallitus MAANANTAI 20.9.2004 SUNNUNTAI 3.10.2004 Kaupungin virastotalon nšyttelyikkuna, Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa Tampere-aiheinen nšyttely: Kustaa III Ð Tampereen perustaja, sekš Tampere talteen Ð Kuvia Tampereesta: Ahjolan kansalaisopiston valokuvauskurssin valittuja otoksia. PŠŠkirjasto Metson ylšaula Tampereen Teatteri 100 vuotta -nšyttely. Kirjasto avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.30Ð20, lauantaisin 9.30Ð15, sunnuntaisin suljettu, paitsi 3.10. avoinna klo 12Ð18. Vapaa pššsy. MAANANTAI 20.9.2004 ALKAEN Kotikaupunkini Tampere -piirustuskilpailu lapsille 20.9.Ð22.10. Lasten Tampere ry, Tampereen Taideyhdistys ry, Tampereen kaupungin koulutoimi sekš kulttuuritoimi jšrjestšvšt piirustuskilpailun tamperelaisille esikoululaisille sekš 1.Ð4. luokille. Piirustuskilpailun aiheena on "Kotikaupunkini Tampere". Kilpailu kšynnistyy 20.9. ja taiteiluun on aikaa reilu kuukausi. Valmiit tyšt palautetaan perjantaina 22.10. klo 15 mennessš Tampereen kulttuuritoimen asiakaspalvelupisteeseen, Puutarhakatu 11, katutaso. Kilpailussa on kolme sarjaa: esikoululaiset, 1.-2. luokkalaiset ja 3.-4. luokkalaiset. Kilpailutšiden taakse tulee merkitš selvšllš kšsialalla taiteilijan nimi, ikš, koulu ja luokka/pšivškoti, sekš yhteyshenkilš (esim. luokanvalvoja). Piirustusten koko tulee olla A3, toteutustapa ja tekniikka on vapaa. Parhaat tyšt palkitaan. KilpailutšistŠ kootaan myšs nšyttely pšškirjasto Metson tiloihin. NŠyttely on avoinna 1.11.-15.11. ja kilpailun palkintojenjakotilaisuutta vietetššn nšyttelyn avajaisten yhteydessš 1.11. klo 18Ð20. Tyšt palautetaan nšyttelykierroksen jšlkeen. Tuomariston edustus kootaan jšrjestšvistš ryhmistš. Mukana myšs ammattitaiteilijoita. LisŠtiedot: Tampereen Taideyhdistys ry, Rauno Sulonen, p. 050-528 3755, rauno.sulonen@dnainternet.net PERJANTAI 24.9.2004 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. VŠrit ja viivat Ð Kotimainen moderni lastenkirjankuvitus -seminaari: alustajina museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-SirŽn, tutkija Maria LassŽn-Seger, tutkija Sirke Happonen, opiskelija Mirja Nieminen, toiminnanjohtaja Maria Laukka sekš kuvataiteilija Alexander Reichstein. LisŠtiedot: Mirja Kivi, p. 3146 6576, www.tampere.fi/muumi klo 17 19 Tampereen ammattikorkeakoulun Taide ja viestintš, Finlaysoninkatu 7 Tussi vai sivellin -tyšpajatyšskentely: opettajina Matti Kota, Markus Majaluoma ja Hannu Taina Ilmoittautumiset: Mirja Kivi, p. 3146 6576, mirja.kivi@tt.tampere.fi klo 18 Tampereen Ylioppilasteatteri, ItsenŠisyydenkatu 12Ð14 Ð liput 5-10 euroa. Nuori runo -runokilpailu ja festivaali. EsiintymŠssŠ Ville Leinonen, Sere, Janne Laurila, Turun romantiikka sekš Heli Laaksonen. LisŠtiedot: Janne Junttila, p. 0400-492 491, www.tampereenylioppilasteatteri.net/ nuoriruno LAUANTAI 25.9.2004 klo 12 18 Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa pššsy. Sekoa sanoihin Ð lastenkulttuurijuhlavuoden sanataidetapahtuma klo 12Ð15 ohjelmaa lapsiperheille: Tasatunnein esityksiš sekš non-stoppina lukemaan ja kirjoittamaan innostavia tyšpajoja. LisŠksi mm. Satumaista kasvomaalausta. klo 12.30Ð-13 Orffit Sekoavat sanoihin! Supersuosittu Lastenorkesteri Tohtori Orff ja Herra Dalcroze esiintyvšt. klo 13Ð13.30 NŠlkŠinen Susi ja hullunkurisia ruokalistoja sekš Kukon ja Kanan rakkaudenlurituksia: esitykset koottu Sekoa sanoihin -kirjoituskilpailun teksteistš klo 14Ð14.15 RŠppiŠ lykkyysosamššršn tahdissa klo 14.30Ð15 Mikko Perkoilan lastenkonsertti "Voi himputti!" klo 15Ð15.15 Runonlausuntaa: Pirkanmaan sanataidekerholaiset esittšvšt Sekoa sanoihin -kirjoituskilpailun tuotoksia. klo 16Ð17 Sekoa sanoihin -kirjoituskilpailun palkintojenjako kutsuvieraille: Alkufanfaari Tohtori Orff ja Herra Dalcroze. Diplomit ja palkintojenjako Sinikka ja Tiina Nopola, Sekoa sanoihin -kirjoituskilpailun tuomaristo. klo 17Ð17.45 Lastenorkesteri Tohtori Orff ja Herra Dalcroze Ð avoin kaikille. Orffien aamupšivšn ja iltapšivšn konserteissa eri ohjelmisto. klo 18 Tampereen Ylioppilasteatteri, ItsenŠisyydenkatu 12Ð14 Ð liput 5-10 euroa. Nuori runo -runokilpailu ja festivaali. Vieraina Tuija VŠlipakka ja Juha Siro, Saila Susiluoto, Anja Snellman sekš J.K. Ihalainen. LisŠtiedot: Janne Junttila, p. 0400-492 491, www.tampereenylioppilasteatteri.net/ nuoriruno SUNNUNTAI 26.9.2004 klo 15 15.30 Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa pššsy, esitys tarkoitettu kaikille 5-100 -vuotiaille. Punahilkat-nŠytelmŠ: Ahaa Teatteri, Tampereen Komediateatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri 2000 ja Teatteri Mukamas ovat tuottaneet hulvattoman hauskan lastenteatteriesityksen, joka kootaan viidestš kuuden minuutin osuudesta, jonka kukin ryhmš itse tuottaa omalla tyylillššn. klo 15 16 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. Kustaa III:sta VŠinš Linnaan Ð tamperelaista kulttuurihistoriaa -luentosarja: Tampere maailman historiassa, professori Pertti Haapala. klo 16.15 17.45 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. Kustaa III:sta VŠinš Linnaan Ð tamperelaista kulttuurihistoriaa -luentosarja: Wilhelm von Nottbeck ja hšnen merkityksensš Tampereen kehittšjšnš, FM Kyllikki Helenius. klo 17 17.30 Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa pššsy, esitys tarkoitettu kaikille 5-100 -vuotiaille. Punahilkat -nšytelmš: Ahaa Teatteri, Tampereen Komediateatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri 2000 ja Teatteri Mukamas ovat tuottaneet hulvattoman hauskan lastenteatteriesityksen, joka kootaan viidestš kuuden minuutin osuudesta, jonka kukin ryhmš itse tuottaa omalla tyylillššn. MAANANTAI 27.9.2004 klo 9 17 Tampere-talossa Demokratiatapahtuma Ð vapaa pššsy. klo 9 puheenjohtajana Aulis Aarnio Tapahtuman avaus, professori Aulis Aarnio, Tampere Klubi Kansallinen ja eurooppalainen demokratia, oikeusministeri Johannes Koskinen Demokratia+markkinatalous+yhteisšllisyys=hyvinvointivaltio?, kansleri Jorma SipilŠ klo 13 puheenjohtajana Juha Kostiainen, Tampere Klubi Antaako demokratia kaikille ŠŠnen Ð kansalaisaktivismin nškškulma, tutkija, lehtori Pia Lundbom Onko edustuksellinen demokratia uudistettavissa?, FT Maija SetŠlŠ klo 15.30 puheenjohtajana professori Ulla-Maija Kivikuru Paneeli: Median yhteiskunta Ð yhteiskunta mediassa Osallistujat: Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen, varatuomari Jermu Laine, rehtori Aino Sallinen, pšštoimittaja Matti Apunen, toimituspššllikkš Jyrki Richt, pšštoimittaja Tapani Ruokanen sekš kustannuspššllikkš Tuomas Rantanen LisŠtietoja: Aulis Aarnio, p.0400 789 823 klo 18 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. Kustaa III:sta VŠinš Linnaan Ð tamperelaista kulttuurihistoriaa -luentosarja: VŠinš Linna ja filosofia, alustajana Tapani Laine. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali,

9 VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. TIISTAI 28.9.2004 klo 9-17 Tampere-talossa Demokratiatapahtuma Ð vapaa pššsy. klo 9 puheenjohtajana ohjelmajohtaja Seppo NiemelŠ On Tolerance Ð A Democratic Point of View, professori Ernesto Garz n Vald s, Tampere Klubin presidentti Onko demokratiamme uhattu?, valtiosihteeri Risto Volanen Onko Suomi Demokratia? dosentti Mikko Lahtinen klo 13 puheenjohtajana kansleri Jorma SipilŠ, Tampereen yliopisto TiedŠmmekš mistš puhumme Ð kiistanalainen demokratia, akatemiatutkija Tuija Parvikko Globalisaatio Ð uhka vai mahdollisuus demokratialle?, pššjohtaja Raimo VŠyrynen klo 15.30 puheenjohtajana professori Aulis Aarnio, Tampere Klubi Paneeli: Edustuksellisen demokratian tulevaisuus Osallistujat: Kansanedustaja Arja Alho, emeritusprofessori Olavi Borg, tutkimusjohtaja Pentti HŠmŠlŠinen, kunnanjohtaja Jukka MŠkelŠ, professori Matti Wiberg, professori Tuija Pulkkinen, professori Ari- Veikko Anttiroiko LisŠtietoja: Aulis Aarnio, p.0400 789 823 klo 13 Tullikamarin Pakkahuone Ð vapaa pššsy. Tampere 225-juhlaviikon pšivšhypyt. Tanssit tahdittaa Tasaraha-yhtye. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. KESKIVIIKKO 29.9.2004 klo 18 18.40 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. Nukketeatteri VihreŠ Omena: Maailman pienin lehmš. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. TORSTAI 30.9.2004 klo 10 Teknisen luovuuden palkinto Ð jakotilaisuus HatanpŠŠn kartanossa kutsuvieraille. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. klo 19 Tampere Filharmonian juhlakonsertti kutsuvieraille Tampere-talossa. PERJANTAI 1.10.2004 klo 9 Kaupunki kasvaa -patsaan uudelleensijoitus, Puutarhakatu 6 klo 9 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð liturgia JumalanŠidin suojelusjuhlan (Pokrova) muistoksi. klo 11 18 Sara HildŽnin taidemuseossa Vallan maisema -nšyttely Ð vapaa pššsy. klo 14 Linnainmaan koulun vihkišiset, Linnainmaankatu 12. klo 16 20 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð kirkko avoinna. klo 18 23.30 Tampere-talon nšyttelyhallissa Tampere 225 Line Ð ikšraja 13-17 v., tapahtuma pšihteetšn, ilmainen sisššnpššsy. Nuoria tanssittavat DJ Skem ja DJ Nuori SeppŠ, mukana menossa Silkinpehmee, Sere, Travis Bicle, Raimssi, Leijonamieli, Tiedemies, Spesialisti, Timsi, Lazy-I, Monz sekš One Love. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. klo 19 Tampere-talon isossa salissa Tampere Filharmonian ohjelmassa Tampereen juhlavuoden konsertti. Ari Rasilainen, kapellimestari Juha Uusitalo, basso Wagner: Alkusoitto oopperasta NŸrnbergin mestarilaulajat Wagner: LentŠvŠ hollantilainen: Hollantilaisen aaria "Die Frist ist um" Wagner: Valkyyria: Wotanin aaria "Leb wohl, du kÿhnes, herrliches Kind!" Sallinen: Sinfonia nro 8 op. 81 "Autumnal Fragments" (Suomen ensiesitys) Sibelius: Illalle op. 17 nro 6 Sibelius: Laulu ristilukista op. 27 nro 4 Sibelius: Finlandia op. 26 Kaikki tamperelaiset ovat tervetulleita juhlimaan kotikaupunkiaan musiikin merkeissš. Liput 17/11/7 euroa. klo 19 Tampereen pšivšn juhlavastaanotto kutsuvieraille Raatihuoneella. LAUANTAI 2.10.2004 klo 9 20 Pyynikin nškštorniin vapaa pššsy. klo 11 18 Sara HildŽnin taidemuseossa Vallan maisema -nšyttely Ð vapaa pššsy. klo 12 15 Tampereen Raatihuone, Keskustori 10 Ð avoimet ovet. klo 12 16 Tampere-Seura, Kauppakatu 1, avoimet ovet ja valokuvanšyttely Vanhaa Tamperetta. klo 12 17 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð kirkko avoinna. klo 13 Kriterium Ravit Teivon raviradalla Ð sisššnpššsy 5 euroa. YhtenŠ valtakunnallisen V75-pelin kohteena Tampere-ajo. klo 13 13.45 Hervannan elokuvateatterissa juhlakonsertti lapsille Ð vapaa pššsy. Tohtori Orff ja herra Dalcroze esiintyvšt. klo 13 14.30 Sampolan auditorio Ð vapaa pššsy. Kustaa III:sta VŠinš Linnaan Ð tamperelaista kulttuurihistoriaa -luentosarja: EnsimmŠiset kuvataiteilijat Tampereella, FM Liisa Rintala. Kuva: Sami Helenius klo 18 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð vigilia (iltajumalanpalvelus). klo 18 Tampereen ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33. Opetusministeri Tuula Haatainen julkistaa Tampereen uusimman julkisen taideteoksen: TŸlay Schakir ja Tomi Perko, NŠkškulma, 2004, valoteos. SUNNUNTAI 3.10.2004 klo 9 18 Lenin-museo, HŠmeenpuisto 28 Ð ilmainen sisššnpššsy. PerusnŠyttelyn lisšksi esillš ÓTamperelaisia tulitikkuetikettejšó Pertti Sarramon kokoelmista sekš ÓViehkeŠt figuurit Ð neuvostoposliiniaó. klo 9 20 Pyynikin nškštorniin vapaa pššsy. klo 9.30 16.30 Tampereen kaupungin matkailutoimisto, Verkatehtaankatu 2 Ð avoimet ovet. klo 10 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð liturgia (kirkkoslaavin kielellš). klo 10 Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia vanhasta Tampereesta Ð vapaa pššsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta alkaen 20.9.2004. EsitettŠvŠt elokuvat: Sinisten jšrvien kaupunki, Tampere sosiaalisen huollon kaupunkina, PysŠhdys Tampereella Suomen itsenšistyessš ja Tampere 1964. JŠrjestŠŠ Pirkanmaan elokuvakeskus ry/elokuvateatteri Niagara yhdessš Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 10 13 Karosen koulu, Juvankatu 71 Ð koulun montessoriluokat avoinna. Montessorikasvatuksesta tietoiskut klo 10.30 ja klo 12.00. klo 10 13 Johanneksen koulu, ErkkilŠnkatu 10 Ð koulun montessoriluokat avoinna. Montessorikasvatuksesta tietoiskut klo 10.30 ja klo 12.00. klo 10 13 MontessoripŠivŠkodeilla avoimet ovet: PŠivŠkodit esittelevšt Montessori-kasvatusta. Akonpuiston pšivškoti, LŠhteenkatu 4 Iso-HeikkilŠn pšivškoti, Annalankatu 13 Orimuksen pšivškoti, Sammalladonkatu 1 Pelastusarmeijan pšivškoti, Rongankatu 1 C klo 10 14 Tampereen Raatihuone, Keskustori 10 Ð avoimet ovet. klo 10 15 Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n tyšpaja, Sumeliuksenkatu 18 A CK-kerros sekš tyšpajan myymšlš, Kalevantie 1 Ð avoinna. Tyšpajalla kauniita puu-, tekstiili- ja metallitšitš aikuisten ja lasten kšyttššn. Tampereen Radioamatššrit ry. esittelee toimintaansa kerhotiloissaan Pyynikin nškštornilla, NŠkštornintie 2 (lšnsisiipi). LisŠksi pienimuotoinen radiotarvikkeiden kirpputori. Tampereen SŠrkŠnniemen akvaario Ð alennettu lippu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sisššnpššsy. Tampereen nyrkkeilymuseo, Aleksanterinkatu 26 Ð avoinna. Sara HildŽn -akatemia/kuvataidekoulu, Ilmarinkatu 17 Ð avoimet ovet (kšynti Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien kulmasta). EsillŠ oppilastšitš ja koulun historiaa. Gellariassa keramiikkataiteilija Catharina Kajanderin savikirjoja. Tampereen SŠhkšlaitos, Satakunnankatu 13b Ð pihatapahtuma piha-alueella. NŠhtŠvŠnŠ sšhkšauto ja sšhkšmopo. Lapsille jaetaan mm. ilmapalloja. Tampere-Seura, Kauppakatu 1, avoimet ovet ja valokuvanšyttely Vanhaa Tamperetta. Vakoilumuseo, Finlaysonin alue, Satakunnankatu 18 Ð kaikille sisššnpššsy koululaishinnalla 5 e Tampereen aluepelastuslaitos, Satakunnankatu 16 Pirkanmaan pelastustoimen nšyttely ja esittely Kodin turvallisuus Ð nšyttely ja esittely Palovaroittimen ja automaattisen sammutuslaitteiston toimintanšytškset klo 11.00, klo 13.00 ja klo 15.00 Toimintaa lapsille koko pšivšn Ð temppurata HOT POIS -palomiesorkesterin esitykset klo 14.00 ja klo 15.00 Ensihoito: toimintanšytšs putoamistapaturmasta Ð esitykset klo 10.30, klo 12.30 ja klo 14.30 Keskuspaloaseman esittely Ð ohjatut kierrokset klo 10.00, klo 12.00 ja klo 14.00 Keskuspaloaseman kaluston esittely etupihalla. Tampereen aluepelastuslaitos, Pispalan aluepaloasema Ð avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittely Ð erityisteemana ensihoito. Tampereen aluepelastuslaitos, Linnainmaan aluepaloasema Ð avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittely Ð erityisteemana vesipelastus. Tampereen aluepelastuslaitos, Hervannan aluepaloasema Ð avoimet ovet. Aseman ja kaluston esittely Ð erityisteemana alkusammutus. klo 10 17 Tallipiha, Kuninkaankatu 4 Ð vapaa pššsy. Suuri KŠsityšlŠistapahtuma Ð useita nšytteilleasettajia, tyšnšytšksiš, nšyttelyitš: ÓPieni kulkueó, valokuvanšyttely, Antje Sariola. PitsinnyplŠŠjŠt sekš Kansallispukutaitajat vanhassa tallissa pukuineen, pitseineen, sššmiskšineen. Hevosajelua, poniratsastusta. Herkkuja mukaan ostettavaksi sekš vatsan tšytteeksi. Tallipihan puodit sekš kahvila avoinna. klo 10 18 Museokeskus Vapriikki Ð vapaa sisššnpššsy. NŠyttelyt: Pirkanmaa Ð matka maakunnan historiaan KenkŠmuseo Ð tuhannen kengšn tarina Suomen JŠŠkiekkomuseo LŠtkŠssŠ kortteihin Ð suomalaisia jšškiekkokortteja 1965-2004 PŠrinŠŠ ja pauketta Ð moottoripyšriš 50- luvulta

10 Punainen Risti esittäytyy Kalkussa Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskuksessa on 3. lokakuuta avoimet ovat. Tapahtuma liittyy Tampereen pšivšn viettoon. KansainvŠlisen avun suunnittelija Raija AndersŽn Punaisesta RististŠ kertoo, ettš tapahtumassa on mahdollista paitsi tutustua monelle tamperelaiselle arvoituksellisen luolan ÓsaloihinÓ myšs pestautua kansainvšlisiin avustustehtšviin. Ð Haluamme houkutella tamperelaisia osaajia reservin kurssille ja liittymššn meidšn pieneen vapaaehtoisjoukkoomme. Punainen Risti tarvitsee tšllš hetkellš lyhyille komennuksille erilaista teknistš henkilškuntaa, kuten sairaalalaitehuollon, sšhkš- sekš vesija sanitaatioalan monitaitureita esimerkiksi kenttšsairaalan pystytykseen. ÐJatkuva tarve on myšs terveydenhuollon ammattilaisista, tiedottajista, katastrofityšn osaajista, projektien vetšjistš ja jšrjestštyšn sekš organisaatiokehityksen ammattilaisista, AndersŽn sanoo. TehtŠvŠt edellyttšvšt sopivaa koulutusta, všhintššn kolmen vuoden tyškokemusta sekš sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa. Sopeutuminen monikulttuurisiin ja arvaamattomiin oloihin kuuluu sekin perusvaatimuksiin. Sopivan ikšisiš ovat noin 25-55 Ðvuotiaat. VÄRIT JA VIIVAT Kotimainen moderni lastenkirjan kuvitus Seminaari pidetään perjantaina 24.9.2004 klo 10-16 Tampereen kaupunginkirjaston, Metson luentosalissa 1 Seminaarin järjestävät Tampereen taidemuseon Muumilaakso ja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti. Seminaarissa puhuvat uusimmasta kotimaisesta lastenkirjasta ja sen tutkimuksesta alan tutkijat ja kuvittajat. Vapaa pääsy. Tina Enghoff: Tunsiko kukaan? Ð valokuvia yksinšisyydestš klo 10 18 Museokauppa Vinssi museokeskus Vapriikissa Ð Tampereen pšivšn perinteinen kirja-ale. klo 10 18 Kahvilaravintola Valssi museokeskus Vapriikissa avoinna. klo 10 18 YmpŠristškeskus Moreeniassa, Satakunnankatu 13b/patosilta Ð avoimet ovat sekš vapaa pššsy. Pirkanmaan JŠtehuolto Oy 10 vuotta: JŠtettŠ ei jštetš -nšyttely. klo 10 18 Muumilaakso, HŠmeenpuisto 20 Ð ilmainen sisššnpššsy. klo 10 21.30 NŠsinneulan nškštorni Ð alennettu lippu 1 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sisššnpššsy. klo 11 Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia vanhasta Tampereesta Ð vapaa pššsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta alkaen 20.9.2004. EsitettŠvŠt elokuvat: Sinisten jšrvien kaupunki, Tampere sosiaalisen huollon kaupunkina, PysŠhdys Tampereella Suomen itsenšistyessš ja Tampere 1964. JŠrjestŠŠ Pirkanmaan elokuvakeskus ry/elokuvateatteri Niagara yhdessš Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 11 14 Tšihin kaupungille! Tampereen kaupunki tyšnantajana, Keskusvirastotalon ala-aula, Aleksis Kiven katu 14-16 C. klo 11 14 Hissi vanhaan kerrostaloon! Hissi on kotiinpšin! Tampereen kaupungin asuntotoimi esittelee keskusvirastotalon ala-aulassa, Aleksis Kiven katu 14-16 C, Tampereen ensimmšisen kohteen, missš 1930 valmistuneeseen asuinkerrostaloon rakennettiin hissit. Tietoa myšs valtion ja kaupungin avustuksista. klo 11 15 Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus, Kalkun KehŠtie 4 Ð avoimet ovet. Ohjattu kiertokšynti logistiikkakeskuksessa, Punaisen Ristin kansainvšlisen avun sekš avustustyšntekijšn arjen esittelyš. SPR:n kotimaan toiminnan esittelyš. Lapsille seikkailurata. Kanttiinissa hernekeittoa. SPR:n tuote-esittelyš. Vastaanotetaan ehjiš ja puhtaita lahjoitusvaatteita. klo 11 15 Tampereen Jousiampujat ry:n aktiiviampujien opastuksella jousiammuntaa Osmonkallion jousiammuntaradalla, Ainonkatu 1 Ð avoimet ovet. klo 11 15 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ð avoimet ovet ja ajoneuvonšyttely. Tutustumiskohteet: aluepoliisi, putkat, Paussi (pšihde- ja sosiaalipoliklinikka) ja rekrytointipiste. klo 11 15 Steiner-koulu, Satakunnankatu 13 Ð perinteinen lasten pihatapahtuma ja syysmyyjšiset. Poniratsastusta, nikkarointia, nukketeatteriesitys, Aito Kirpputori sekš herkkuja koko perheelle. klo 11 15 Steiner-koulu, Muotialantie 81 Ð avoimet ovet sekš kahvio. Mahdollisuus tutustua uuteen koulurakennukseen sekš oppilastšihin. klo 11 16 KŠsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2 Ð vapaa pššsy. Artenet-salissa Kameleontti, Fantasia juhla-asuja, Ompelimo Fragola. Verkaranta-salissa Pirkkalan taideyhdistys ry:n syysnšyttely. Taitopajassa tyšnšytšksiš. klo 11 17 Nukke- ja pukumuseo HatanpŠŠn kartano Ð ilmainen sisššnpššsy. klo 11 18 Sara HildŽnin taidemuseossa Vallan maisema-nšyttely Ð vapaa pššsy. Ilmaiset yleisšopastukset klo 13.00 ja klo 15.00. Avoinna myšs CafŽ Sara. klo 11 18 TyšvŠen keskusmuseo, VŠinš Linnan aukio 8 Ð vapaa pššsy. NŠyttelyt: Tavallisen erikoinen Tampere, Sylvi ja Veikko Ð Tampereen TyšvŠen teatterin legendat, Jatkosota- perššntymisvaiheesta torjuntavoittoon, Sukupolvien tarina sekš Hšyrykonemuseo. klo 11 21.30 Ravintola NŠsinneula avoinna. klo 12 SŠrkŠnniemen planetaario Ð alennettu lippu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sisššnpššsy. NŠytšksenŠ Mars Ð Punainen planeetta. klo 12 Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia vanhasta Tampereesta Ð vapaa pššsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta alkaen 20.9.2004. EsitettŠvŠt elokuvat: Sinisten jšrvien kaupunki, Tampere sosiaalisen huollon kaupunkina, PysŠhdys Tampereella Suomen itsenšistyessš ja Tampere 1964. JŠrjestŠŠ Pirkanmaan elokuvakeskus ry/elokuvateatteri Niagara yhdessš Tampereen kaupunginarkiston kanssa. klo 12 TyšvŠen keskusmuseon museokahvila Valpuri, VŠinš Linnan aukio 8. Tampere-aiheisia lauluja esittšvšt Hepokatin viihdelaulajat johtajanaan Pirjo ikšs. klo 12 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 alapiha Ð lšytštavarahuutokauppa. Huutokaupattavaan tavaraan voi tutustua klo 11.30 lšhtien. klo 12 12.15 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma: professori Antti Hervonen. klo 12 14 Pirkanmaan hoitokoti, LŠŠkŠrinkatu 13 Ð avoimet ovet ja kahvitarjoilu. Opastettu kierros klo 12 ja 13. klo 12 15 Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13 Ð avoimet ovet 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Sokos Hotel Tammer kutsuu tamperelaiset tutustumaan taloon mm. ÓMarskin sviittiinó ja kauniiseen ravintolasaliin, jossa hotelli tarjoaa kaikille 75-vuotissyntymŠpŠivŠkahvit. klo 12 15 Hotellit esittšytyvšt tamperelaisille Ð avoimet seuraavissa tamperelaishotelleissa: Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5 Holiday Club Tampereen kylpylš, Lapinniemenranta 12 Victoria, ItsenŠisyydenkatu 1 klo 12 15 Lauri Viita -museo, PortaanpŠŠ 8 (Pispala) Ð vapaa pššsy. klo 12 15 Hiekan taidemuseo, Pirkankatu 6 Ð sisššnpššsy 3 euroa. klo 12 16 Seurakuntien talo, NŠsilinnankatu 26 Ð avoimet ovet. Mahdollisuus tutustua Seurakuntien taloon ja toimintaan. Ohjelmaa tasatunnein NŠsin salissa: klo 12 Hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoo Seurakuntien talon historiasta ja nykyisyydestš. klo 13 Sirkus EpilŠn Iloiset Veikot. klo 14 Sirkus EpilŠn Iloiset Veikot. klo 15 Hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoo Seurakuntien talon historiasta ja nykyisyydestš. klo 12 16 Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto, Pyynikintie 2 Ð avoimet ovet. Esittelykierrokset ryhmissš puolen tunnin všlein klo 12 alkaen. klo 12 17 Tampereen ortodoksinen seurakunta, PyhŠn Aleksanteri Nevalaisen ja PyhŠn Nikolaoksen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27 Ð avoinna. Tervetuloa vierailulle, hengšhtšmššn ja hiljentymššn. klo 12 17 Suomalaisen nykytaiteen museo Willa Mac, PalomŠentie 23 Ð vapaa pššsy. klo 12 18 PŠŠkirjasto Metso avoinna. klo 12 18 Lehtilukusali, Puutarhakatu 1 Ð avoinna. klo 12.15 12.30 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma: yritysvalmentaja Rauno Korpi, Korpipower Oy. klo 12.30 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5. auditorio Ð Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille Sorilla. klo 13 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ð poliisikoiranšytšs. klo 13 PŠŠkirjasto Metson ala-aula: Taikuri Sir Richardin taikatuokio lapsille. klo 13 TyšvŠen keskusmuseon museokahvila Valpuri, VŠinš Linnan aukio 8. Tampere-aiheisia lauluja esittšvšt Hepokatin viihdelaulajat johtajanaan Pirjo ikšs. klo 13 Elokuvateatteri Niagarassa elokuvia vanhasta Tampereesta Ð vapaa pššsy. Paikkoja rajoitetusti, joten vapaalippujen jako elokuvateatteri Niagaran kassalta alkaen 20.9.2004. EsitettŠvŠt elokuvat: Sinisten jšrvien kaupunki, Tampere sosiaalisen huollon kaupunkina, PysŠhdys Tampereella Suomen itsenšistyessš ja Tampere 1964. JŠrjestŠŠ Pirkanmaan elokuvakeskus ry/elokuvateatteri Niagara yhdessš Tampereen kaupunginarkiston kanssa klo 13 13.15 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma: kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja Maila- Katriina Tuominen. klo 13 15 Avoimet ovet seuraavissa perhetukikeskuksissa: Leinolan perhetukikeskus, Leinolankatu 122, Raholan perhetukikeskus, Voionmaankatu 32, Perhetukikeskus PŠivŠperho, Rauhaniementie 21, Kalevan perhetukikeskus, Petsamonkatu 9 klo 13 16 Mieskuoro Laulajilla avoimet ovat uudella laulumajalla, Takojankatu 1. klo 13.15 13.30 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma: pastori, toimittaja Hilkka Olkinuora. klo 13.30 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5. auditorio Ð Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille Sorilla. klo 14 SŠrkŠnniemen planetaario Ð alennettu lippu 2 e, alle 6-vuotiaat ilmainen sisššnpššsy. NŠytšksenŠ Mars Ð Punainen planeetta. klo 14 Hervannan elokuvateatterissa Tampere 225-vuotta -juhlakonsertti Ð vapaa pššsy. Puhallinorkesteri Mansetti johtajanaan Lauri Lehtonen. klo 14 Finlaysonin alueen maksuton opastuskierros Puuvillaa, plikkoja ja patruunoita. Kesto 1 h. LŠhtš VŠinš Linnan aukiolta museon sisššnkšynnin edestš. Mukaan mahtuu enintššn 50 henkilšš. klo 14 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12 Ð poliisikoiranšytšs. klo 14 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1 Ð vapaa pššsy. Kustaa III:sta VŠinš Linnaan Ð tamperelaista kulttuurihistoriaa -luentosarja: VŠinš Linna, kirjailija Jaakko SyrjŠ. klo 14 14.15 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma:

11 ent. pšštoimittaja, professori Raimo SeppŠlŠ. klo 14 15 MessukylŠn kirjastossa koko perheen iltapšivš. EsiintymŠssŠ taikuri Sir Richard sekš Jari Tuukkanen & Skifflemiehet. klo 14 15 Koivikkopuiston koulu, sairaalakoulu Ð TAYS, Teiskontie 35 Ð avoimet ovet. klo 14 16 Harjun koulu, Nokiantie 22 Ð avoimet ovet. klo 14 16 Linnainmaan koulu, Linnainmaankatu 12 Ð avoimet ovet. klo 14 16 Tammelan koulu, Ilmarinkatu 17 Ð avoimet ovet. klo 14 16 TyšvŠen keskusmuseon auditorio, VŠinš Linnan aukio 8 Ð vapaa pššsy. Sylvi ja Veikko -aiheisia tv-ohjelmia. Esiripun takaa: Sylvi Salonen, Lauluja Brechtin nšytelmistš, joita esittšvšt Sylvi Salonen, Veijo Pasanen ja Olavi Niemi. Esiripun takaa: Veikko Sinisalo, Kiirastuli: Veikko Sinisalo esittšš Yrjš JylhŠn runoja. Heikki ja Kaija Ðtv-sarjasta jakso Lahtiskan tapaus. YhteistyšssŠ YLE Draamaohjelmien kanssa. klo 14.15 14.30 Kaupungin virastotalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Ð vapaa pššsy. Minun Tampereeni -luentotapahtuma: nšyttelijš Anja RŠsŠnen. klo 14.30 Tampereen poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5. auditorio Ð Taikuripoliisi ja Patukkapoikien konsertti lapsille Sorilla. klo 15 Tampereen pšivšn konsertti Velaatan pirtillš: Tampere-Seuran orkesteri esiintyy Ð vapaa pššsy. klo 15 PŠŠkirjasto Metson luentosali 1: oopperalaulaja Sauli Tiilikainen esittšš lauluja Lauri Viidan runoihin, sšestšjšnš Vesa Haapaniemi, flyygeli. klo 15.15 PŠŠkirjasto Metso: kirjailija Saara KesŠvuoren aiheena ÓVedenrajat mielen maisemassa Ð nškškulmia tamperelaiseen lyriikkaanó. klo 15 18 Hennerin leikkitoimintakeskus, Pispalanvaltatie 79 Ð toiminnallinen iltapšivš. Ohjelmassa mm. musiikkia, teatteriesitys ja lasten tšiden nšyttely. JŠrjestŠŠ Hennerin ja ErkkilŠn leikkitoimintakeskukset. klo 16 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. klo 16.15 17.05 PŠŠkirjasto Metso: ÓPirkanmaalaisen runon vuosisataó, Pirkanmaan lausujien kooste tamperelaisesta lyriikasta. klo 17 19 Ravintola Teatterikulma, tyšvšentalo Ð TyšvŠen lauluilta. Laulattajina tuttuun tapaan Wanhat Towerit ja Ahti Jokinen. klo 18.30 TyšvŠen keskusmuseon Pumpuli-sali, VŠinš Linnan aukio 8 Ð liput 6 euroa. Heikki Halonen: Verstasantologia, Teatteri Telakka. Opastetut kierrokset Tampereen päivänä 3.10.2004 Lippuja bussikierroksille myydššn kaupungin matkailutoimistossa Verkatehtaankatu 2. Toimisto on avoinna maðpe klo 9Ð16, la 25.9. klo 9Ð16, la 2.10. suljettu ja su 3.10. klo 9.30Ð16.30. Kaikki bussikierrokset lšhtevšt matkailutoimistolta. KŠvelykierrosten lšhtšpaikat on ilmoitettu erikseen. klo 10.15, 12.15, 14.15 Tampereella nššs. Opastetulla kiertoajelulla 225 vuoden tapahtumat, kaupungin parhaat palat ja tšrkeimmšt nšhtšvyydet napakassa paketissa. Sopii erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 10.15, 11.45, 13.15, 15.15 KierretŠŠnpŠ Keskustori. TŠstŠ se lšhti. Komean Keskustorin monivaiheinen menneisyys, nšyttšvš nykypšivš ja upea arkkitehtuuri tulevat tutuiksi opastetulla kšvelyllš. LŠhtš Vanhan kirkon edestš. Kesto 1 tunti. Vapaa pššsy. klo 10.30, 12.30, 14.30 NŠsijŠrvi tyšnsi ja PyhŠjŠrvi veti. Tarinoita Tammerkosken synnystš tuhansien vuosien takaa nykypšivššn asti opastetulla koskenrantakšvelyllš. LŠhtš Kurun haaksirikon muistomerkiltš NŠsikalliolta, pšštšs Laukontorille. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pššsy. klo 10.30 Vesivoimaa, rautaa, pellavaa. Tampellan alueen hienoon historiaan ja uljaaseen uuteen elšmššn tutustutaan opastetulla kšvelyllš. LŠhtš Tampere-veistoksen luota Tyšn puistikosta (Lapintien alkupššssš). Kesto 2 t. Vapaa pššsy. klo 10.30, 12.30, 14.30 Pikilankaa ja plastiikkia. Opastetulla kiertoajelulla suutarien pšškaupungissa tutustutaan tehtailija Emil Aaltosen všrikkšisiin vaiheisiin ja vaikutukseen Tampereella. Kesto 1,5 tuntia, pšštšs Emil Aaltosen museolle. Liput 5 euroa. klo 10.45, 11.45 Terve Teisko! Tampereen maalla on mukavaa. KylŠelŠmŠŠ ja maalaismaisemia opastetulla kiertoajelulla. Kesto 4 tuntia, liput 14 euroa. klo 11, 13, 15 Hei Hervanta! Tampereen tytšrkaupunki on kolmessa vuosikymmenessš kasvanut pikkulikasta arvonsa tuntevaksi aikuiseksi naiseksi. Opastetun kiertoajelun kesto 1,5 tuntia ja liput 5 euroa. klo 13.30 Finlayson, James Finlayson. Skottilainen konemestari lšysi tiensš Tampereelle vuonna 1819 - ja kuinkas sitten kšvikššn, kuullaan opastetulla kierroksella. LŠhtš Kotkankalliolta Wilhelm von Nottbeckin puistosta, pšštšs Vakoilumuseolle. Kesto 2 tuntia. Vapaa pššsy. MUUTA: klo 12 ja klo 14 Tampere jšrveltš Tampereen komeimmat maisemat PyhŠjŠrven liplattavilta laineilta nšhtyinš. Opastettujen risteilyjen lšhdšt Laukontorilta. Kesto 1,5 tuntia. Liput 8 euroa, alle 12-vuotiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi. Risteilylippuja myydššn Suomen Hopealinjan toimistossa (Laukontori 10 A 3, p. 212 4803 ja 212 4804) sekš sunnuntaina 3.10. suoraan laivasta. Laivalla A-oikeuksin varustettu ravintola. Kim Koskinen (oik.) perehtyi uusmedian erikoistumisopinnoissa Toni Pippolan ohjauksessa muun muassa www-sivujen tekemiseen. TAMK tarjoaa monipuolista täydennyskoulutusta Uusia eväitä uraputkeen Roimasti osaamista, uutta tietoa ja uusia työtehtäviä. Näitä kaikkea toivat Tampereen ammattikorkeakoulun uusmedian erikoistumisopinnot Kim Koskiselle. Halua laajentaa omaan tyšhšn liittyviš tietotaitoja sai Kim Koskisen hakeutumaan 20 opintoviikon mittaiseen koulutukseen. Viime kevštlukukauden kestšnyt kurssi oli hšnen mukaansa tiivis, mutta antoisa. TAMK:n rakennusosaston projektisuunnittelija vakuuttaa, ettš tyšn ohessa jaksaa opiskella, kunhan aihe kiinnostaa. Ð Opimme tekemššn muun muassa www-sivuja ja tuottamaan cd-romeja. Sen ansiosta saatoin ohjata osastomme kotisivujen tekoa viime kesšnš. TŠsmŠkoulutus antoi myšs paljon yleissivistystš, rakennuspuolen informaatioteknologiaan perehtynyt Koskinen kiteyttšš. HŠn vaihtoi vuonna 2000 hotelli- ja ravintola-alan johtotehtšvistš rakentamiseen ja tietotekniikkaan opiskelemalla ohjelmisto-ohjelmointia TAMK:ssa, josta on lšytynyt myšs tšitš. TyšelŠmŠn haasteet ja uuden oppimisen mielekkyys innostavat hšntš kehittšmššn omaa osaamista jatkossakin. TŠhtŠimessŠ ovat seuraavaksi yritysjohdon opinnot. Viestinnästä luontokuvaukseen Ð Erikoistumisopintojen periaatteena on tietyn osa-alueen tietojen syventšminen. Opiskella voi tyšn ohessa. Noin 80 prosenttia opiskelijoista kšy tyšssš, liiketalouden osaston tietojenkšsittelyn ja hypermedian opettaja Toni Pippola kertoo. Tieto- ja taitopššomaansa voi laajentaa myšs uudelle alueelle. Erikoistumisopintojen laajuus on 20 Ð 40 opintoviikkoa oppiaineesta riippuen. Ne on tarkoitettu lšhinnš ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja tyškokemusta jo hankkineiden opistoasteen tutkinnon suorittaneille. TŠnŠ syksynš liiketalouden, tekniikan sekš taiteen ja viestinnšn erikoistumisopintoja Tampereen ammattikorkeakoulussa suorittavat noin 200 opiskelijaa. Opintokokonaisuuksia ovat johtaminen, logistiikkapainotteinen ulkomaankauppa, yhteisšviestintš, turvallisuus ja turvallisuustekniikka, motivoiva johtaminen, projektijohtaminen, ohjelmistosuunnittelija, webmaster, TEVA-insinššristŠ kaupan ammattilainen, media-alan ammatinharjoittaja, tilaššni sekš luontokuvaus ja luonto-ohjelmat. Erikoistumisopiskelijat työllistyvät hyvin Toni Pippola antaa tunnustusta iltaopiskelijoille. Ð Onhan se iso urakka, jolle voi nostaa hattua. Erikoistumisopintojen opiskelijat ovat erittšin motivoituneita. Kiinnostus ja innostus kšyvšt ilmi jo hakemuksista ja niitš valinnassa myšs katsotaan. Samoin esimerkiksi tulevia tyštehtšviš. Hypermediassa se voi merkitš vaikkapa yrityksen www-sivujen pšivitystš ja yllšpitoa. Yrityksille tšmš onkin varsin edullista koulutusta, hšn vinkkaa. Ð MeiltŠ valmistuneet ovat tyšllistyneet hyvin. Myšs uusmedia-alan tyšllisyys on kohenemassa. Alan opinnot ovat TAMK:ssa suosittuja. Ne kiinnostavat niin pšivš- kuin iltaopiskeluna, Pippola iloitsee. Teksti: Jaana KalliomŠki Kuva: Ari JŠrvelŠ Kevään erikoistumisopintoihin voi hakea 30.11. 2004 asti. Tietoa ja hakulomakkeita löytyy mm. osoitteesta www.tamk.fi/. Sivuilla voi tutustua myös muuhun TAMK:n monipuoliseen jatko- ja täydennyskoulutustarjontaan. Eetu-veistos ei pahastu kiipeilystä Pappilassa sijaitsevan uuden asuinalueen Eetunkadun aukiota elävöittää uusi hauska taideteos, Eetu-veistos. Kuvanveistäjä Kari Cavénin luomuksen innoittajana on ollut alueella aikoinaan asustanut hevosmies Eetu Lehtonen. Toinen toisiinsa limittyvistä kirjaimista muodostuu Eetu-nimi ja teräksisen teoksen maalattu pinta on koristeltu Eetu-leimoilla. Leikkimieliseen veistokseen saa koskea eikä se pahastu edes lasten kiipeilystä. Teoksen on toteuttanut kaupungin katuyksikkö yhdessä kuvataiteen asiantuntijaryhmän kanssa.

12 Dementianeuvoja auttaa sopeutumaan vaikeaan sairauteen Dementianeuvoja Maija-Liisa Vänninmajan puhelin soi tiuhaan tahtiin. Kun muistihäiriöstä kärsivien omaiset ottavat yhteyttä, usein jo pelkkä keskustelu puhelimessa ammatti-ihmisen kanssa auttaa. Mutta tarvittaessa dementianeuvoja yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa tulee myös asiakkaan kotiin selvittämään palveluiden tarvetta. Maija-Liisa Vänninmaja on tamperelaisten dementianeuvoja. Maija-Liisa VŠnninmaja on Tampereen Dementia-yhdistyksen palveluksessa ja hšnen tyšhuoneensa sijaitsee Dementia-yhdistyksen tiloissa HŠmeenkatu 13:ssa. VŠnninmaja on tamperelaisten dementianeuvoja, sillš Tampereen kaupunki ostaa asukkailleen neuvontapalvelun yhdistykseltš. Ð Dementianeuvoja tukee ja neuvoo muistihširišistš kšrsiviš henkilšitš ja heidšn omaisiaan sairauden eri vaiheissa. Minuun voi ottaa yhteyttš potilas itse, hšnen omaisensa tai kuka tahansa, joka on huolestunut lšheisensš muistihširišistš. Tavoitteena on auttaa sopeutumaan ja selviytymššn tšmšn vaikean sairauden kohdatessa, VŠnninmaja kertoo. HŠnen mukaansa omaisia askarruttavat eniten muistihširišisen kšyttšytymisen muutokset. Dementoitunut saattaa olla ahdistunut ja levoton, myšs unirytmi voi olla sekaisin, joten hšntš hoitava tarvitsee paljon henkistš tukea. TŠrkeŠtŠ onkin estšš lšheistššn hoitavan tšydellinen uupuminen. Ð YhdesssŠ hoitavan omaisen ja mahdollisuuksien mukaan itse sairastuneen kanssa kartoitamme kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmat avut ja tukimuodot. Hoito- ja palvelumuotojen suunnittelussa toimimme yhteistyšssš sosiaali- ja terveydenhuollon henkilšstšn kanssa, VŠnninmaja kertoo. VŠnninmaja toivoisikin, ettš ammattiauttajiin otettaisiin yhteyttš mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen diagnosointi helpottaa hoidon suunnittelua ja toteutusta ja nšin myšs sairauden etenemistš voidaan hidastaa. Varhaisen diagnosoinnin etuna on myšs se, ettš sairastunut itse kykenee paremmin osallistumaan itseššn koskevaan hoidon suunnitteluun ja pšštšksentekoon. Ð Kun kotihoito jšrjestetššn siten, ettš potilaan toimintakyky pysyy yllš ja myšs omaishoitajan jaksamisesta huolehditaan, voidaan laitoshoitoon joutumista siirtšš. Omaisten tuki ja neuvonta kuuluvat dementoituvan hoitoon. TŠrkeŠtŠ on, ettš asiakkaat saavat heti sairauden alkuvaiheesta lšhtien oikeata tietoa. Perhetyšn lisšksi VŠnninmaja toimii myšs omaisten virkistys- ja keskustelutilaisuuksien sekš sopeutumisvalmennuskurssien jšrjestšjšnš ja vetšjšnš. Dementianeuvoja Maija- Liisa Vänninmaja antaa tietoa ja opastusta dementiaa sairastaville ja heidän omaisilleen. Hän on parhaiten tavoitettavissa arkisin kello 10-12 puh. 223 2340. Ð Valitettavasti olen toimistolla rajoitetusta, mutta poissa ollessani voi jšttšš vastaajaan viestin niin otan yhteyttš viestin saatuani. Henkilškohtaista keskustelua varten voi varata vastaanottoajan toimistolle ja tarvittaessa voimme sopia kotikšynnistš, VŠnninmaja sanoo. Muistihäiriöistä kärsii yhä useampi Dementiaa sairastaa tšllš hetkellš noin 80 000 suomalaista, Tampereella arvioidaan olevan noin 3 000 dementoitunutta. Yli 85-vuotiaista jo noin joka kolmannella on todettavissa dementia. MuistihŠirišistŠ kšrsivien mššrš kasvaa voimakkaasti všestšn ikššntyessš. Dementiaoireiden yleisin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. MitŠ varhemmin muistihširišt havaitaan sen paremmat edellytykset on hoidon onnistumiselle. Vaikka dementian lšškehoito on kehittynyt nopeasti, muistihširišt všistšmšttš aiheuttavat toimintakyvyn alenemisen ja kasvavan hoivan tarpeen. Dementiapotilaan hoito onkin haastavaa. LŠŠkityksen lisšksi tarvitaan toimintakykyš yllšpitšvšš kuntoutusta sekš erilaisia tukipalveluita, jotta sairastunut ja hšntš hoitava lšheinen selviytyisivšt arjessa. MuistihŠirišihin liittyy usein potilaan luonteen ja kšyttšytymisen muuttuminen. LŠheisille on erittšin raskasta seurata omaisensa muuttumista usein epšluuloiseksi ja aggressiiviseksikin. Oma aviopuoliso, lapset ja koti tuntuvat vierailta. LŠheistŠŠn hoitavien voimat ja ymmšrrys joutuvat koetukselle, joten dementian hoidossa olisi huomioitava myšs omaisten jaksaminen. Taudin edetessš tarvitaan apua kotiin, lomajaksoja ja lopulta usein laitoshoitoa. Dementia onkin yksi tšrkeimmistš laitoshoidon tarvetta lisššvistš sairauksista. MuistihŠirišt alkavat lšhimuistin vaikeuksista, ensimmšisenš unohtuvat viime aikojen tapahtumat. JokapŠivŠisessŠ elšmšssš dementia ilmenee esimerkiksi siten, ettš henkilš toistuvasti kysyy samoja asioita, hšnen on vaikeata tunnistaa aikaa tai paikkaa tai lšytšš oikeita sanoja. Sairauden edetessš vaikeudet selvitš arkipšivšn toiminnoista lisššntyvšt, myšs persoonallisuus ja kšyttšytyminen voivat muuttua. Tekstit ja kuvat: Aila RajamŠki DEMENTIA luentosarja kotona asuvan dementoituvan läheisille sekä kotihoidon ammattilaisille Koukkuniemen juhlatalo, Rauhaniementie 19 (Tkl:n bussi nro 2) Luentosarja järjestetään kaksi kertaa samansisältöisenä. I tiistai 26.10.2004 ja tiistai 16.11.2004 klo 14.00 16.00 Perustietoa dementiasta Osastonylilääkäri, geriatri Lauri Seinelä, Kaupin sairaala Dementia kotihoidossa Terveydenhoitaja Riitta Terävä, Tampereen kaupungin vanhustenpalvelut II torstai 4.11.2004 ja keskiviikko 24.11.2004 klo 14.00 16.00 Tukea kotona selviytymiseen Luennon yhteydessä teematori klo 13 17. Dementoituvan kotona selviytymistä tukevat tamperelaiset tahot esittäytyvät. III maanantai 1.11.2004 ja tiistai 30.11.2004 klo 14.00 16.00 Dementoituvan ihmisen oikeudet - oikeudelliset kelpoisuudet ja edunvalvonta - dementiapotilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Edunvalvonta-asiamies, OTT, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Alzheimer-keskusliitto Luentosarjan järjestelyt: Tampereen kaupunki, Tampereen Dementia-yhdistys ry ja Sopimusvuorisäätiö Kiertokoulussa pureudutaan avun tarpeeseen Kun Elina Westergren-ErkkilŠ soittaa hšrmšlšlšisessš kerrostalossa asuvien Frimanien ovikelloa, talon isšntš Alpo Friman avaa oven ja Anitarouva huikkaa iloisesti olohuoneesta, ettš vierasta onkin jo odoteltu. YstŠvysten jšlleennškeminen on riemukas. Kysymys ei ole kuitenkaan tavanomaisesta kylšilystš, vaan Elina on SopimusvuorisŠŠtišn palveluneuvoja ja Alzheimerin tautia sairastava Anita sekš vaimonsa omaishoitaja Alpo ovat hšnen asiakkaitaan. Vierailu liittyy SopimusvuorisŠŠtišn kiertokouluprojektiin, jonka aikana moniammatillinen tiimi kšy 10-15 kertaa asiakkaan kotona ja selvittšš palveluiden ja avun tarpeen. Perheelle ršštšlšidššn sopeutumisvalmennuskurssi demontoituvan henkilšn ja hšnen lšheisensš tarpeista kšsin. Projektin tarkoituksena on tukea dementiaa sairastavien kotihoitoa sekš omaishoitajien jaksamista. Viime helmikuussa alkaneelle projektille on jšrjestynyt RAY:n rahoitus kolmeksi vuodeksi. TŠnŠ vuonna projektiin osallistuu kolmisenkymmentš asiakasta. Ð TŠssŠ projektissa todella syvennymme asiakkaan tarpeisiin. Dementiaa sairastava kykenee lyhytaikaisesti teršvšittšmššn muistiaan, mutta koska kšyntimme kestšvšt kerrallaan noin 4-6 tuntia, dementian todelliset vaikutukset arjessa selviytymiseen tulevat esille. NŠin pystymme selvittšmššn, minkšlaisella ohjauksella, tuella tai toiminnalla dementoituvan henkilšn toimintakykyš voidaan pitšš yllš ja miten hoitavan omaisen jaksamista voitaisiin tukea. Samalla opastetaan omaisia selviytymššn muistihširišisen kanssa erilaisissa ongelmatilanteissa. Projektissa otetaan huomioon koko potilaan lšhipiiri, omaishoitajan lisšksi myšs lapset, ystšvšt ja naapurit, Elina Westergren-ErkkilŠ kertoo. Hoitokodeissa arjen askareet hoidetaan yhdessä SopimusvuorisŠŠtišllŠ on Tampereella 12 dementiahoitokotia. SopimusvuorisŠŠtišn dementiakoteihin haetaan suoraan. Westergren-ErkkilŠn mukaan kodeissa sovelletaan terapeuttisen yhteisšhoidon periaatteita. Ð TŠmŠ tarkoittaa sitš, ettš kodeissa eletššn perheenomaisesti ja hoidetaan yhdessš jokapšivšiseen elšmššn kuuluvat askareet. Asukkaat yhdessš henkilškunnan kanssa valmistavat ruuan ja ruokailevat yhdessš. Myšs vaatteista ja muista kodin toiminnoista huolehditaan yhdessš. NŠin pyritššn pitšmššn yllš asukkaiden toimintakykyš. Sopimusvuoressa toteutetaan validoivaa tyšotetta muistihširišisten asukkaiden hoidossa. Validaatio tarkoittaa dementiaa sairastavien kšyttšytymisen ja tunteiden tunnustamista ja hyvšksymistš. Ð Validaatiossa kunnioitetaan asukkaan tunteita. Hoitaja pitšš niitš totena ja kuuntelee aktiivisesti asukasta. Sana validaatio tarkoittaakin arvostamista ja totena pitšmistš. Sopimusvuorisäätiöllä on myös ympärivuorokautinen dementiapäivystys, johon dementiaa sairastavan omainen voi ottaa yhteyttä erilaisissa ongelmatilanteissa. Päivystävä hoitaja tulee kotikäynnille parin tunnin kuluessa. Kotikäynnin hinta on 10 euroa riippumatta käynnin pituudesta. Dementiapäivystyksen puhelinnumero on 050 3509 322 (klo 7-22), 3560 668 (klo 22-7). Kiertokouluprojektista lisätietoja puh. 3560 896 klo 9-11. Kiertokouluprojektin kotikäyntien aikana Elina Westergren-Erkkilä myös kuntouttaa Anita Frimanin kipeytynyttä selkää. Ikäpisteestä tietoa palveluista IkŠpiste on Tampereen kaupungin viestintšyksikšn neuvonta- ja palvelupiste tamperelaisille ikšihmisille. IkŠpiste tarjoaa keskitetysti neuvontaa ja tiedotusta ikšihmisten arkipšivšš tukevista palveluista kaupungin eri toimialoilta, kuten liikunta-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimi. Neuvonnassa pššpaino on henkilškohtaisessa ohjauksessa, jolloin asiakkaalle voidaan kertoa erilaisista palveluista, eduista ja tukimuodoista. YhteistyštŠ tehdššn Tampereella toimivien yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa. Tavoitteena on auttaa tamperelaisia lšytšmššn mahdollisimman hyvin heidšn tarpeitaan vastaavat palvelut. IkŠpiste on tšnš syksynš mukana jšrjestšmšssš dementialuentosarjan. Koukkuniemen juhlatalossa jšrjestettšvšt luennot on tarkoitettu erityisesti kotona asuvien dementoituvien lšheisille sekš kotihoidon ammattilaisille, mutta kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan luentoja. Kotona asuvia dementoituvia hoitaa usein lšheinen ihminen ilman apua ja tukiverkkoja. VŠsynyt omainen ei všlttšmšttš tiedš tarjolla olevista palveluista, tai hšn ei jaksa tai osaa etsiš sopivia palveluita. Toivomuksena olisi, ettš luennot tavoittaisivat myšs niitš omaisia ja lšheisiš, jotka eivšt ole vielš hakeutuneet palveluiden piiriin. Ikäihmisten palveluoppaasta uusi painos 4. lokakuuta alkavalla vanhusten viikolla IkŠpisteestŠ voi noutaa uudistettua painosta IkŠihmisten palveluoppaasta. IkŠpiste sijaitsee Aleksis Kiven katu 18, avoinna maanantaisin klo 9Ð16, tiistaista perjantaihin klo 9Ð14.

13 Äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa Kuntavaalit 24.10. Ennakkoäänestys 13. 19. 10. Tulevissa kunnallisvaaleissa on tukku nuoria äänestäjiä, jotka ovat nyt ensi kertaa valitsemassa paikallispolitiikan päättäjiä. Miksi nuori haluaa äänestää? Mitkä valtuuston päättämät asiat kiinnostavat nuoria erityisesti? Kävimme kysymässä Tampereen klassillisen lukion äänioikeutettujen mielipiteitä äänestämisestä ja kunnallisesta päätöksenteosta. Joonas Inha, 18: Ð Vaalit tarjoavat mahdollisuuden yrittšš vaikuttaa asioihin. Tietenkin vaikuttaminen on rajallista, mutta ŠŠnestŠŠ pitšš ilman muuta. Omaa ehdokastani ei ratkaise se, mistš puolueesta hšn tulee, vaan se, kuinka lšhellš hšnen mielipiteensš ovat omiani. Ð Minua kiinnostavat ennen kaikkea koulutukseen liittyvšt pšštškset. NehŠn koskevat minua vielš pitkššn ja ovat tietysti koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta tšrkeitš kysymyksiš. Toinen tšrkeš kysymys on kaupungin reuna-alueiden kehittšminen. Asun itse syrjšssš, jossa julkinen liikenne on všhšn huonolla tolalla. Ei ole oikein, ettš ihmiset joutuvat turvautumaan yksityisautoiluun. Pilpo Schreiner (vas.), Joonas Inha, Lassi Järvelä, Tuire Siikala ja Heidi Silander äänestävät tulevissa kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Heidi Silander, 18: Ð PidŠn ŠŠnioikeutta vaikuttamisen mahdollisuutena, jota jokaisen on velvollisuus kšyttšš, vaikkei siitš konkreettista hyštyš olisikaan. On totta, ettš nykyiset pššttšjšt ovat aika vanhoja. Onneksi sentššn lšytyy myšs nuoria ehdokkaita. On selvšš, ettš ŠŠnestŠn nuorta. Olen jo valinnut oman puolueeni erššnlaisen pudotuspelin tuloksena. Olen vertaillut puolueiden kannanottoja omiini. Ð Lukiolaisena ajattelen, ettš pššttšjien pitšš turvata kaikille mahdollisuus kšydš koulua. Myšs liikenne on tositšrkeš. Monet elšvšt Tampereellakin bussien varassa. Se tšytyy pitšš mielessš. Tietysti terveydenhoito ja vanhusten palvelut pitšš hoitaa hyvin. Tuire Siikala, 18: Ð ŠnestŠn siksi, ettš minulle annetaan mahdollisuus pšštšksentekoon. Se on tšrkešš ja ainutkertaista. Olen tutustunut eri puolueisiin ja pyrkinyt lšytšmššn sen ytimen, mitš ne pitšvšt tšrkešnš. Sitten olen oman ajatteluni kautta pyrkinyt lšytšmššn sopivan puolueen ja ehdokkaan. MeillŠ ei ole kotona kovin vahvaa poliittista perintšš, joten olen voinut olla hyvin itsenšinen. Ð PŠŠtšksenteossa kiinnostavat etenkin nuorten asiat, kuten koulutus ja opetukseen liittyvšt kysymykset. TŠrkeitŠ ovat tietysti myšs sosiaalipalvelut ja julkisesta liikenteestš huolehtiminen. Lassi Järvelä, 18: Ð Ehdottomasti ŠŠnestŠn. Ehdin jo ŠŠnestŠŠ EU-vaaleissa. ŠnestŠminen on mielestšni ainoa virallinen tapa vaikuttaa ympšrillš oleviin asioihin. On turha kirota tai valittaa yhteiskunnan pšštšksistš, jos ei kšy ŠŠnestŠmŠssŠ. Kun valitsen ehdokasta, tšrkeintš on Vaikuttaa voi, vaikka ei vielä saa äänestää Uudet tuulet ovat tšnš syksynš puhaltaneet kunnallisessa pšštšksenteossa, kun tamperelaiset lapset ja nuoret ovat lisšnneet vaikutusmahdollisuuksiaan heitš koskevissa asioissa. Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin edustajat osallistuvat koulutuslautakunnan sekš kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksiin syyskauden ajan. Alkuvuodesta 2005 arvioidaan osallistumismallista saatuja kokemuksia ja pšštetššn mallin mahdollisesta laajentamisesta muihin lautakuntiin. Lapset ja nuoret vievšt kokouksiin terveisiš ikšryhmiensš edustajilta. Esimerkiksi nuoriso- ja koulutilat, kirjastojen palvelut sekš liikuntapalvelut kiinnostavat nuoria kuntalaisia. Yhteistyš on sujunut rakentavassa hengessš, ja nuoret ovat saaneet ŠŠnensŠ kuuluviin kokouksissa. Osallistumisvuoroaan odotteleva nuorisofoorumilainen Santeri SeppŠlŠ toivoo, ettš nuoret pššsisivšt tosissaan osallistumaan pšštšksentekoon. 17-vuotias SeppŠlŠ osallistuu koulutuslautakunnan kokoukseen 7. lokakuuta. Ð On hyvš, ettš nuorten mielipiteet otetaan vakavasti. Olemme asiantuntijoita nuoriin liittyvissš kysymyksissš, lukion toista luokkaa kšyvš SeppŠlŠ tšhdentšš. SeppŠlŠ pitšš nuorten ja lasten osallistumista lautakuntiin edistysaskeleena. HŠn painottaa kuitenkin taustatyšn merkitystš. henkilš. Se, miten hšnen mielipiteensš vastaavat omiani. Puolue on sittenkin toissijainen. Ð Haluan, ettš oma ehdokkaani huolehtii nuorten koulutusmahdollisuuksista ja liikuntapalveluista. Vanhustenhuoltoa ja muita yleisiš sosiaalipalveluja ei tietenkššn pidš unohtaa. Pilpo Schreiner, 18: Ð Tottakai ŠŠnestŠn. Vain niin voi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Se on merkittšvš mahdollisuus demokraattisessa yhteiskunnassa. Vaikka kavereitteni enemmistš ŠŠnestŠŠkin, tiedšn paljon nuoria, jotka eivšt ŠŠnestŠ. EhkŠ kyse on siitš, ettš he vierastavat valtaa kšyttšvšš vanhaa sukupolvea. En oikein voi hyvšksyš ajatusta, sillš silloinhan ŠŠni muutoksen puolesta jšš kšyttšmšttš. Itse ŠŠnestŠn nuorta ilman muuta. Ð Toivon, ettš asioita voitaisiin kehittšš nykyistš fiksumpaan suuntaan. Tarkoitan nimenomaan yleisiš sosiaalisia ja kulttuurisia asioita. Nykymeno on všhšn jšhmešš. Se nškyy mm. nuorisolle tarjotuissa palveluissa. Teksti: Matti Wacklin Kuva: Ari JŠrvelŠ Ð Lautakunnissa vaikuttamisen mahdollisuudet ovat aika pienet, kun asiat tuodaan kokoukseen valmisteltuina esityksinš, SeppŠlŠ sanoo. HŠn pitšš yhteydenpitoa luottamushenkilšihin sekš nuorten mielipiteiden kartoittamista ja niiden esille tuomista tšrkeinš tapoina vaikuttaa pšštšksiin hyvissš ajoin. EvŠstyksenŠ lapsille ja nuorille SeppŠlŠ muistuttaa, ettš nuorten ideat ja nškemykset otetaan huomioon pšštšksenteossa jos niistš aktiivisesti kerrotaan pššttšjille. SeppŠlŠlle nuorten asiamiehenš oleminen on etuoikeus ja kunniatehtšvš ja sitš kautta mielekšs harrastus. Teksti: Marja-Liisa Torniainen Ennakkoäänestyspaikat Keskusvirastotalo Pääkirjasto Metso Kämmenniemen kirjasto Hervannan kirjasto Sampolan kirjasto Lielahden ja Turtolan Citymarket Kalevan Prisma-Keskus Koivistonkylän Euromarket Ja posteista: 33200 Keskusta, 33210 Amuri, 33250 Pispala, 33500 Kaleva, 33540 Sampo, 33710 Kaukajärvi, 33900 Härmälä, 33310 Tesoma, 33400 Lielahti ja 33580 Linnainmaa Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta Valtuuston tehtšvšt mššritellššn kuntalain 13 :ssš. Lain mukaan valtuuston tehtšvšnš on muun muassa pššttšš kaupungin toiminnasta ja taloudesta, hallinnon jšrjestšmisestš, palveluista, hyvšksyš talousarvio ja tilinpšštšs sekš valita jšsenet eri lautakuntiin ja jaostoihin. Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan 67 jšsentš. Valtuuston jšsenet ja varajšsenet valitaan kunnallisvaaleissa neljšksi vuodeksi kerrallaan. Kuntavaalit ovat 24.10.2004. EnnakkoŠŠnestys on 13.-19.10. Uuden valtuuston päätettävänä monia tärkeitä hankkeita Ensi vuoden alussa toimintansa aloittava uusi kaupunginvaltuusto saa pšštettšvškseen monia suuria hankkeita. Valtuusto muun muassa pššttšš, mitš suuria investointeja kaupunki toteuttaa tulevaisuudessa. TŠssŠ joitakin hankkeita, joiden pšštšksentekoon uuden valtuuston on paneuduttava: Yhdyskuntapalveluiden suuret investointihankkeet, kuten Vuoreksen ja Ratinan alueen suunnittelu ja rakentuminen Liikenneratkaisut, kuten Ranta-Tampellan tunnelin toteuttaminen, pikaraitiotien rakentaminen, keskustan liikenneosayleiskaavan hyvšksyminen ja sen mukanaan tuomat ratkaisut, keskustan pysškšintihankkeet Pyynikin uimahallin saneeraus Pyynikin sairaalan saneeraus ja uudelleenkšyttš Tilaaja-tuottaja Ðmallin kšyttššnotto kaupungin toiminnassa Tampereen 67-jäseninen kaupunginvaltuusto kokoontuu keskusvirastotalolla sijaitsevaan valtuustosaliin kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona päättämään tärkeistä asioista. Valtuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia. Kuva on syyskuussa pidetystä valtuuston kokouksesta. Löydä vaalikoneella sopiva ehdokas Jos et ole vielš lšytšnyt omaa kuntavaaliehdokastasi, kannattaa kokeilla InternetissŠ olevaa kaupungin vaalikonetta. Vaalikone pisteyttšš ehdokkaat sen mukaan kuinka hyvin heidšn ja sinun vastauksesi tšsmššvšt keskenššn. MitŠ enemmšn pisteitš, sen sopivampi ehdokas Ð ainakin vaalikoneen mielestš. Vaalikoneen 20 kysymystš kšsittelevšt ajankohtaisia, tamperelaisia asioita, joista uusi valtuusto pššttšš. Vaalisivuilla esitellššn myšs kaikki tamperelaiset ehdokkaat perustietoineen ja valokuvineen. Vaalikone on avoinna 27.9. Ð 24.10. Se lšytyy InternetistŠ osoitteesta www.tampere.fi/osallistuminen/vaalit. Vaalikoneen toivotaan lisššvšn kuntavaalien kiinnostavuutta ja kohottavan siten ŠŠnestysaktiivisuutta. Kuntaliitto on kšynnistšnyt ŠŠnestysaktiivisuuden kasvattamiseksi kampanjan, jonka kohderyhmšnš ovat erityisesti nuoret, ensimmšistš kertaa kuntavaaleissa ŠŠnestŠvŠt.

14 Moreeniasta ympäristötietoa kouluille, lapsille ja koteihin YmpŠristštietokeskus Moreenissa Patosillalla on kaikille avoin nšyttely Oivallusten koti ja ympšristš, jonka uusimmat osat ovat LŠhiluonto: Perhosen siivin kevššstš syksyyn sekš Yhteinen maapallomme: Namibia sekš Terveellinen asuminen. Moreenia tekee paljon yhteistyštš tamperelaisten koulujen kanssa. Opettajat voivat varata Moreeniasta oppilailleen maksuttoman opastuksen. Ð Kun oppilaat saavat nšyttelystš opastuksen luokan tason ja tarpeen mukaisesti, saa siitš enemmšn irti. TŠnŠ syksynš tarjoamme ensimmšistš kertaa 7. luokkien oppilaille Moreeniassa pidettšviš oppitunteja kodin jšrkevšstš energiankšytšstš ja jštteiden lajittelusta. Tunnit ovat opetussuunnitelman mukaista kotitalousopetusta, ympšristšneuvoja Terttu Viteli kertoo. Kouluille tarjotaan myšs asiantuntijapalvelua koulun ympšristšasioiden kehittšmiseen. Koulun toimintaa voidaan kehittšš ympšristšvastuulliseen suuntaan mm. suorittamalla ympšristšarvioitia. Moreenialla on lapsille ja nuorille suunnattuja oppimateriaaleja internetissš vapaasti kšytettšvissš. Vasta valmistunut Energia & Ilmastonmuutos - oppimateriaali on suunnattu erityisesti peruskoulujen kuudesluokkalaisille. Se tarjoaa perustiedon energiasta ja ilmastonmuutoksesta ja innostaa koululaisia pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan ympšristšasioissa. Kotsa on suunnattu varhaisnuorille ja Energiaa! on verkon kautta kšytettšvš juonellinen sarjakuva, jossa kuusi erilaista nuorta seikkailee energiavalintojen edessš. Sarjakuvien aihepiirit liittyvšt nuorten harrastuksiin, liikkumiseen, vaatteisiin ja ruokaan. Tuore KestŠvŠn kehityksen verkko-oppimateriaali sisšltšš perustietoa paikallisesta ja koko maapallon nškškulmasta. Teorian lisšksi siinš on paljon tehtšviš eri luokka-asteille kolmansista luokista lukioon saakka. Tamperelaisen ympšristšoppaan nettiversiossa voit pelata Ekotallaaja-peliŠ, jonka avulla selvitšt oman ekologisen jalanjšlkesi. Vertaa sitš myšs julkkisten jšttšmiin jšlkiin, onko omasi isompi? Syyslukukaudella Moreenian tiloissa aloittaa toimintansa myšs ympšristškasvatusklubi. Se kutsuu pšivškotien ja koulun ympšristškasvattajien lisšksi mukaan ammattioppilaitosten ja korkeaasteen oppilaitosten ympšristškasvattajia, koordinoimaan ja kehittšmššn ympšristškasvatusta Pirkanmaalla. Teksti: Asta Rajala Kuva: Hannu Lakervi Ympäristötietokeskus Moreenia Satakunnankatu 13 b (patosilta) 33101 Tampere puh. (03) 3146 5655 http://www.tampere.fi/moreenia moreenia@tampere.fi Oivallusten koti ja ympäristö - näyttely avoinna kävijöille ti 10 15 ja ke to 10 18, ryhmävaraukset ja opastus puh. (03) 3146 5655 Kestävän kehityksen verkko-oppimateriaali kouluille: http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/keke/index.htm Energia & Ilmastonmuutos: http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/morimuutos/index.htm (6 lk) http://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/kotsa/index.html (3-6 lk) http://www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa/ Tamperelaisen ympäristöopas ja Ekotallaaja -peli: http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/index.php Toimintakeskus Vuoltsussa voi tehdä monenlaisia askartelutöitä. Monica Repo ja Melissa Elomaa askartelevat rintamerkkejä. Vuoltsulle askartelemaan! Toimintakeskus Vuoltsulla onnistuu askartelu laidasta laitaan. Pajat ovat avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 14-20 ja joka toinen lauantai kello 10-15.30 kaikille 7-29 -vuotiaille. Osoitteesta www.tampere.fi/nuoriso voit katsoa mitä kaikkea muita harrastusmahdollisuuksia Vuoltsulta löytyy. Leila Hynynen, Riina Lahtinen, Veera Paasonen ja Marika Litukka ovat pirteitš Vuoltsun askartelunohjaajia. He taitavat kaikki pajalla vaadittavat kšdentaidot ja opastavat mielellššn askartelusta kiinnostuneita nuoria. Vuoltsun toimintakeskuksen ylškerrassa on erilaisia askartelutšitš varten neljš huonetta. Ð TŠssŠ huoneessa voi tehdš silkkimaalausta, tiffanytšitš, huovutusta, kuivakukka- ja paperimassatšitš tai vaikka pieniš puutšitš. Silkkimaalauksessa voi esimerkiksi všrjštš silkkihuivia suola-, rypistysja solmutekniikalla tai kšyttšš guttaa, ohjaajat esittelevšt. Askartelupajalla voi tehdš myšs mosaiikkitšitš sekš sulattaa lasia. Iloisen všriset huovutustyšt nojaavat pajan ikkunasyvennykseen. Ð Monet tytšt ovat huovuttaneet kiven pššlle pehmešš villaa, josta muovautuu hauska pupujussi. Mielikuvitustaan saa vapaasti kšyttšš, ohjaajat opastavat. Korulassa voi valmistaa koruja sekš rintamerkkejš monenlaisista materiaaleista. TŠnŠ syksynš kukkaruukkujen maalauksesta on tullut melkein trendi. Myšs valokuvakehysten maalaus ja rintamerkkien valmistus ovat kovin suosittuja. Pajan kankaanpainantahuoneessa všrjštššn ja painetaan kankaita. Seinille on kiinnitetty vaatteita ja painatuksia, verhoina ovat kauniit batiikkivšrjštyt lakanat. Pajasta voi ostaa t-paitoja, tyynyliinoja, pšytšliinoja, laudeliinoja tai kangaskasseja, joihin voi painaa mieleisiš kuvioita. Pehmolassa on saumuri, useampi ompelukone, kangaspuut ja rukki. Kangaspuitakaan ei kannata arkailla, sillš ohjaajat opastavat niiden kšyttšš kšdestš pitšen. Kangaspuilla on mahdollista kutoa esimerkiksi mattoja, poppanaa, shaaleja tai ponchoja. Pehmolassa voi myšs ommella itselleen vaatteita tai verhot. Nuoret tekevšt paljon esimerkiksi pehmoleluja ja barbin vaatteita. Pehmolassa on myšs paljon kšsityšlehtiš ja muutakin kšdentaitoihin liittyvšš kirjallisuutta, joista voi tulla etsimššn kaavoja tai hyviš ideoita. Vuoltsun savipajalle voi tulla taiteilemaan savesta niin kšyttš- kuin koriste-esineitš itselle tai lahjaksi. KŠytšssŠ on punasavea ja kivitavaraa eli valkosavea, enkopee-všrejš ja erivšrisiš lasitteita. Jos oma mielikuvitus ei riitš, on kšytšssš myšs valmiita muotteja. Savipajalla on mahdollisuus tehdš myšs valusavitšitš tai dreijata. Ohjaajat opastavat mielellššn niin dreijauksen, lasituksen kuin makkara-, levy- ja nipistelytekniikan saloihin. Pajalla ei ole kšyntimaksuja, myšs ohjaus on ilmaista. Vain savesta, lasituksesta ja poltosta kšyttšjšt maksavat pienen korvauksen. Pajalla jšrjestetššn myšs muun muassa vanhempiðlapsi -kursseja ja pšivškotiryhmšt ovat innokkaita savipajan kšyttšjiš. Ryhmien on varattava aika erikseen. Savityšn valmistumiseen kuluu aikaa parista viikosta vajaaseen kuukauteen. Parin viikon kuivumisen jšlkeen esine raakapoltetaan, minkš jšlkeen sen voi lasittaa. Ennen raakapolttoa esineen voi halutessaan myšs maalata enkopee-všreillš. Savityšn kokoa ei rajoita kuin uunin koko. Teksti: Taide- ja mediapajan nuoret Jarno Karinko ja Henna Hurinki Tampereen päivää vietetään Vuoltsulla koko viikon 27.9. 1.10. maanantaista perjantaihin. Ala-asteen ensija toisluokkalaisille esitetään taide- ja mediapajan nuorten valmistamaa Tampere-aiheista näytelmää ja lisäksi askartelutuokio. Ympäristöneuvoja Tiina Hakala opastaa Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston lähihoitajia. Liikuntapaikkoja kohennetaan Messuilta opastusta aivojumpasta tai-jiin Tampereen kaupunki on mukana Pirkkahallissa pidettšvillš HyvŠ IkŠ 2004 -messuilla 23.Ð24. syyskuuta. Messujen monipuolinen liikuntatori tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja kokeilla ikšihmisille sopivia liikuntalajeja. Liikuntatorilla alan ammattilaisten kanssa voi keskustella kaikesta liikuntaan liittyvšstš. Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan tyšntekijšt esittelevšt toimintaansa. LisŠksi messuvieraat voivat mitata tasapainon hallintaa sekš kokeilla tehtšviš, joilla tasapainoa voi harjoittaa. Messuilla voi myšs kokeilla ikšihmisten ehdoilla toimivaa kuntosalia ohjaajien opastuksella. Parhaillaan vietetššn IkŠihmisten Tanssin Ðvuotta, joten tanssi on messujen yhtenš teemana. Ohjelmalavalla esitellššnkin muun muassa erilaisia tanssilajeja, ohjelmassa ovat myšs voimistelunšytškset sekš tietoiskut tasapainosta ja tai-jista. Toimintanurkassa on ohjattuja liikuntatuokioita, kokeilla voi esimerkiksi vanhoja juhlatansseja, kuntotanssia, senioritansseja, aivojumppaa ja keppijumppaa. Tampereen palloilualueet, liikuntasalit, uimarannat, ladut, jšškentšt ja muut liikuntapaikat ovat olleet tšnš vuonna erityisen tarkassa syynissš, kun Tampereen kaupungin liikuntatoimi on kartoittanut lšhiliikuntapaikkojen kuntoa ja korjausten tarvetta. Selvitys on koottu liikuntatoimen asiantuntijoiden voimin, ja se esitellššn kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle syksyn aikana. Liikkuvien kuntalaisten mielipiteitš ei ole selvitystyšssš unohdettu. KesŠllŠ kaupungin Internet-sivuilla jšrjestettyyn kyselyyn lšhiliikuntapalveluista saatiin lšhes kuusikymmentš vastausta. Liikuntatoimenjohtaja Pekka Paavola vakuuttaa, ettš mielipiteissš esitettyjš puutteita ja epškohtia otetaan huomioon, kun liikuntapaikkoja lšhivuosina kunnostetaan ja uusia suunnitellaan. Ð Aihetta on esimerkiksi miettiš, onko koulujen liikuntatilojen iltakšytšssš tehostamisen varaa. Myšs koulujen pihoja voidaan kohentaa siten, ettš kuntalaiset voivat kšyttšš niitš monipuolisina liikuntapaikkoina kouluajan ulkopuolella, Paavola luettelee. Jalkapallon ystšviš ilahduttaa, ettš jalkapallokentšt ovat suurennuslasin alla 5-10 vuoden suunnitelmassa. Kun junioreille suunnatun harjoittelupuiston suunnittelu pyšršhtšš kšyntiin, keskustellaan esimerkiksi Kaupin, Hervannan ja LŠnsi- Tampereen alueista. Liikuntatoimen tavoitteena on tarjota monipuolisia mahdollisuuksia kuntalaisten liikuntaharrastuksille. Paavola sanoo panneensa merkille, ettš nykypšivšnš monet ulkolajit ovat siirtyneet harrastajineen sisštiloihin. Kuitenkin raittiissa ilmassa liikkuminen tuo hyvšn mielen ja olon. Ð MeillŠ on Tampereella todella hienot mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Ulkona liikkuessa virkistyy myšs mieli, ja oman sšvšyksensš ulkoiluun tuovat vaihtelevat vuodenajat, Paavola tšhdentšš. Teksti: Marja-Liisa Torniainen

15 Vallan maisemissa Maisema on ihmisen tapa jšsentšš havaintojaan ja kokemuksiaan. Jo pieni pala maisemaa, yksinšinen puu, varjo talon seinšllš tai heijastuma vedessš saa meidšt mieltšmššn nškymšn tai kuvan maisemaksi. Maisema on kokemusta, joka kulkee osiensa mukana. Katsoja valitsee maiseman. Taiteilija on yksi katsoja muiden joukossa, mutta hšnen valintansa sšilyvšt ja vaikuttavat muiden valintoihin. Maisema on yhteiskunnan alitajunta. Maiseman kokemiseen ja katsomiseen liittyvšt ilmaisut ja asenteet muuttuvat aikaa myšten itsestššnselvyyksiksi, kollektiiviseksi maisemamuistiksi, joka alkaa toistaa itseššn. Maalaukset, piirustukset ja veistokset, mutta myšs runot, romaanit ja sšvellykset, ovat muovanneet sielunmaisemaamme. Maisema-sanaa kšytetššn myšs yleisemmin kuvaamaan tietyn erityistilanteen muodostamaa kokonaisuutta. Puhutaan esimerkiksi politiikan maisemasta tai vallankšytšn maisemasta. Maisema on merkkijšrjestelmš, jossa pelimerkkien jakajat vaihtuvat. Vallan maisema on Sara HildŽnin taidemuseon 25-vuotisjuhlavuoden toinen nšyttely. EsillŠ on maalauksia, piirustuksia ja veistoksia, joiden kaikkien aiheena on maisema. Avajaisviikolla 30.9. Ð 3.10. museoon on avoimet ovet! Kuva: Lasse Koivunen. Museo ja Café Sara ovat avoinna ti-su klo 11-18. Särkänniemi, puh. 03-3144 3500. Erik Enroth, Poliitikot (1947) Valokuvia yksinäisyydestä Tina Enghoff: Tunsiko kukaan? valokuvia yksinäisyydestä Vapriikissa 23.9.2004-16.1.2005 Tunsiko kukaan? on nšyttely ŠŠrimmŠisestŠ yksinšisyydestš ja eristšytyneisyydestš tšmšn pšivšn yhteiskunnassa. Se kertoo ihmisistš, jotka kuollessaan ovat monista eri syistš olleet yksin ilman minkššnlaista kontaktia toisiin ihmisiin. Mutta samalla nšyttely kertoo myšs kaikista meistš, jotka elšmme lšhellš toisiamme, mutta kuitenkin vieraina toisillemme. Tanskalaisen valokuvaajan Tina Enghoffin nšyttelyn lšhtškohtana ovat sanomalehti-ilmoitukset, joita Tanskassa julkaistaan silloin, kun viranomaiset etsivšt omaisia tai muita lšheisiš henkilšille, jotka ovat kuolleet kotonaan yksinšisinš ja usein ympšristšstššn eristšytyneinš. Lehti-ilmoitusten lause Ómahdollisia omaisia pyydetššn ottamaan yhteyttšéó kosketti taiteilijaa ja hšn ryhtyi tutkimaan, millainen todellisuus ilmoitusten taakse kštkeytyy. KeitŠ ovat nšmš ihmiset? Millainen on se elšmšnkaari, joka pššttyy niin, ettš kukaan ei tunne eikš kukaan kaipaa. Tunsiko kukaan? -nšyttelyn aikana syys- ja lokakuussa Vapriikissa jšrjestetššn yhteistyšssš Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityšn laitoksen kanssa kolme paneelikeskustelua nšyttelyn esiin nostamista teemoista. Tina Enghoff: Mies, s. 1954, kuollut asunnossaan 14. helmikuuta 2002. 29.9. Välittääkö kukaan? Yhteiskuntapoliittinen näkökulma yksinäisyyteen. 6.10. Suunnitteleeko kukaan? Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin keinot ja mahdollisuudet ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä asumisen yhteisöllisyyttä 13.10. Kertooko kukaan? Median ja taiteen rooli ja tehtävä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vapriikissa avautuu syys-lokakuussa: Lätkässä kortteihin suomalaisia jääkiekkokortteja 1965-2004. 9.9.2004 9.1.2005 Tunsiko kukaan? valokuvia yksinäisyydestä 23.9.2004 16.1.2005 Ainut ja jumalten maailma 14.10.2004 6.3.2005 Musiikin valovoimaa kaupungin syksyyn Tampere Filharmonia sytyttää syksyyn juhlavalaistuksen uudella Valofonia-festivaalillaan. 8. 17.10. koetaan elämyksellisiä konsertteja, poikkitaiteellisia lastentapahtumia ja kunnon glamouria konserttitanssiaisten pyörteissä. Syksyn synkeys ja Tampereen Valoviikot antoivat teeman festivaalillemme, kuvailee orkesterin intendentti Maritta Hirvonen. Ð Valofoniassa yhdistyvšt valo ja ŠŠni, kuten nimikin kertoo. Konserttien toteutuksessa on mukana valo, jota syksyyn kaivataan. Kokosimme runsaan viikon sisšlle erilaisia tapahtumia erilaisille kuulijoille, Maritta Hirvonen kertoo. Luosto-tunturilla Tampere-talossa Valofonian avaa 8.10. elšmyksellinen matka Luostolle. Kalevi Ahon teos kantaesitettiin vuosi sitten Luosto-tunturilla. Nyt Tampere-talon Ison salin avarat maisemat antavat ainutlaatuisen tilaisuuden kokea Luosto sisštiloissa. EsityksessŠ yleisš on kirjaimellisesti musiikin keskellš, suuren esiintyjšjoukon ympšršimšnš. Tampere Filharmonia soittaa lavalla ja toinen orkesteri, Lapin kamariorkesteri, parvekkeella. Osa soittajista sekš kaksi laulusolistia, sopraano Raili Viljakainen ja tenori Aki Alamikkotervo, esiintyvšt eri puolilla salia. Esityksen johtaa Tampere Filharmonian tuleva ylikapellimestari John StorgŒrds. Valofoniassa on esillš myšs orkesterin kauden Beethoven-teema, kun 8.10. Luoston esityksen rinnalla kuullaan Beethovenin viulukonsertto nuoren latvialaisviulisti Baiba Skriden tulkitsemana. 14.10. soittaa moninkertainen kilpailuvoittaja Antti Siirala Beethovenin 5. pianokonserton eli Keisarikonserton. Sen ohella konsertissa kuullaan kantaesityksenš Jouni Kaipaisen odotettu 3. sinfonia kapellimestarinaan Hannu Lintu. Konserttitanssiaisista lasten esityksiin Orkesterilta on kauan toivottu konserttitanssiaisia. Valofoniassa 15.10. on ilta, jolloin voi kšydš tanssiin suuren orkesterin sšestyksellš Tampere-talon Ison salin lavalle. Kapellimestarina on Markku Johansson, solisteina sopraano Johanna Rusanen ja tenori Pentti Hietanen, tanssiinkutsuna Salsa Pasi nin tanssiesitys, ja orkesterin jšlkeen soittoa jatkaa Nokia Big Band solistinaan laulaja Ewa Kaarela. Lapsille orkesteri on jšrjestšnyt viikonlopuksi oman Lasten Valofonian. Teemalla Vallattomat maisemat luodaan tyšpajoissa esityksiš niin musiikin, varjoteatterin, sanataiteen kuin kšdentaitojenkin keinoin 16.10. Tampere-talon PienessŠ salissa ja 17.10. Sara HildŽnin taidemuseossa. Tapahtumia on suunniteltu yhteistyšssš kaupungin TAITE-toiminnan kanssa. Lasten Valofoniaan on vapaa pššsy niin lapsilla kuin aikuisilla. Lauantaina 16.10. klo 15 voi Siperiassa kuulla orkesterin muusikoiden kamarimusisointia, ja sunnuntaina 17.10. klo 15 sitš on tarjolla Tampere-talolla Faunien iltapšivš Ðkonsertissa. Valofonian koko ohjelma: www.tampere.fi/or Teksti: Outi Viitasalo Esineiden maailma Tampereen taidemuseon tšmšn syksyn nšyttelyssš on esillš asetelman teemaan liittyviš teoksia. Esineiden maailma ÐnŠyttelyssŠ on neljš teemaa: kulutus, luonto, illuusio ja katoavuus. Suurin osa esillš olevista teoksista on kotimaista nykytaidetta mutta mukana on myšs vanhoja taideteoksia sekš ulkomaisten taiteilijoiden tuotantoa. NŠytteillŠ on maalauksia, grafiikkaa, installaatioita, videoteoksia ja valokuvia. Taiteen lajityyppinš asetelma syntyi 1600-luvulla. Maalauksissa kuvattiin arkista elšmšnympšristšš, esineitš, kukkia, hedelmiš ja ruoka-aineita. Esineiden maailma ÐnŠyttely on esillš 31.10.2004 asti. Tampereen taidemuseo on avoinna ti-su klo 10-18. Kuva: Tanja Ahola. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34 www.tampere.fi/tamu Sipulisaappaat 2004 Terhi Heino Valofonia antaa tilaisuuden kokea Luosto sisätiloissa. Esityksen johtaa Tampere Filharmonian tuleva ylikapellimestari John Storgårds.

16 Elintarvikevalvonnalla on lähes 2 000 valvontakohdetta Tampereella Useimmiten niin kotona kuin ravintoloissa aterioidaan turvallisin mielin. Elintarvikkeiden turvallisuutta on osaltaan varmistamassa kaupungin elintarvikevalvonta. Elintarvikevalvonnalla on valvottavanaan yli 1 800 kohdetta, mm. myymšlšt, ravintolat, suurkeittišt, kioskit, tuotantolaitokset, kuljetukset ja torit. Elintarvikevalvojat tekevšt tarkastuksia varmistaakseen sen, ettš sššdšksiš ja mššršyksiš noudatetaan ja ohjaavat toiminnanharjoittajia tarvittaessa. Kuluttajille pyritššn antamaan tietoa elintarvikkeista ja valvonnan tuloksista. Kuluttajat taas ottavat yhteyttš elintarvikevalvontaan saadakseen tietoja tai neuvoja ja jos tuotteissa tai esimerkiksi tilojen siisteydessš on huomautettavaa. ElintarvikelainsŠŠdŠntš edellyttšš nykyisin yrityksiltš omavalvontaa. Ð Toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintaansa liittyvšt vaarat ja suunniteltava toimet riskien všhentšmiseksi. YrittŠjŠn on seurattava kšsittelyprosessia sen kriittisissš pisteissš sššnnšllisesti. YrityksellŠ on vastuu valmistamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta. Viranomaisten keskeisenš tehtšvšnš on valvoa omavalvonnan toteutumista ja varmistua sen riittšvyydestš. Neuvomme ja ohjaamme yrittšjiš, teemme tarkastuksia ja tutkimuksia ja otamme nšytteitš. Myšs jšlkihoito kuuluu tehtšviimme, valvomme tarkastuksin, ettš havaitut epškohdat on korjattu, selvittšš Tampereen elintarvikevalvonnasta vastaava kaupunginelšinlšškšri Tuire Merivirta. Tampereen elintarvikehenkilšstšn vahvuus on kahdeksan kokoaikaista ja yksi osa-aikainen tyšntekijš. TyškenttŠŠ on paljon ja resursseja rajallisesti. Siksi valvontaa kohdennetaankin paikallisen riskinarvioinnin mukaan. Terveystarkastaja Päivi Päivärinne ja ympäristöinsinööri Merja Virtanen tarkastavat elintarvikkeiden säilytysolosuhteita Pirkan markkinoilla Lanopa Oy:n kalapisteessä. Merja Virtanen mittaa pakastimen lämpötilaa Jouni Holopaisen pidellessä pakastimen kantta. Laajoja ruokamyrkytyksiä vähän Elintarvikkeet aiheuttavat Suomessa ja Tampereella laajoja ruokamyrkytyksiš tai epidemioita onneksi suhteellisen všhšn. Ruokamyrkytyksien syynš ovat usein liian lšmpimšssš sšilytetyt tai epšhygieenisesti kšsitellyt elintarvikkeet, joissa mikrobit ovat pššsseet lisššntymššn. Ruokamyrkytyksen saaneen toivotaan ottavan pikaisesti yhteys elintarvikevalvontaan tapauksen selvittšmistš varten. Ð TŠnŠ vuonna elintarvikevalvonnan selvitettšvšnš on ollut pari yli viiden sairastuneen ruokamyrkytystapausta. Yhden, kahden hengen sairastumisista on tehty runsaasti ilmoituksia. RuokamyrkytysepŠilyistŠ tehdššn ennakkoilmoitus Kansanterveyslaitokselle ja loppuraportti Elintarvikevirastolle, kertoo Merivirta. Suomessa suurimman epidemian aiheutti viime vuonna Yersinia pseudotuberculosis. Tampereella ja Kotkassa sairastui mm. kyhmyruusuun ja vatsatautiin noin sata koululaista. Syyksi osoittautui samalta porkkanantoimittajalta hankitut raaõat porkkanat. Kyseinen bakteeri elšš maaperšssš ja sitš levittšvšt muun muassa jyrsijšt. Bakteerin levinneisyydestš ei vielš tiedetš kovin tarkkaan. Elintarvikevalvonta alkaa jo tilojen suunnitteluvaiheessa Tampereen elintarvikevalvontaryhmš on jakautunut pienempiin vastuualueisiin. Yksi ryhmš keskittyy myymšlšihin, yksi tarjoilupaikkoihin ja yksi suurtalouksiin. Liha- ja kalalaitoksista vastaa yksi tarkastaja. Elintarvikehuoneistojen kšyttššnottoilmoitukset ja haltijanvaihdokset on keskitetty yhdelle tarkastajalle. Huoneisto tai sen osa, jossa kšsitellššn ammattimaisesti elintarvikkeita, on elintarvikehuoneisto ja sellaisen perustamisesta tehdššn aina ilmoitus elintarvikevalvontaan, joka tekee pšštšksen hyvšksymisestš. Myšs tilojen muutoksesta tai haltijanvaihdoksesta tehdššn ilmoitus. KŠyttššnottoilmoitukset ovatkin tšrkeš osa ennalta ehkšisevšš toimintaa, sillš tilat on suunniteltava asianmukaisesti ja yrittšjšllš on oltava omavalvontasuunnitelma. KŠyttššnottoilmoituksia kšsittelevš ympšristšinsinššri Raija-Liisa Oinonen kehottaa yrittšjiš olemaan yhteydessš elintarvikevalvontaan jo tilojen suunnitteluvaiheessa, jotta sššstytššn virheratkaisuilta esimerkiksi ilmanvaihdossa. Parasta ennenja viimeinen käyttöpäivä YmpŠristšinsinššri Merja Virtasen valvontakohteita ovat elintarvikemyymšlšt, joihin kuuluvat niin isot marketit, laatikkomyymšlšt ja kioskit. Myšs všhšinen myynti, esimerkiksi halpahallien karkkiosastot, kuuluu valvonnan piiriin. TilapŠistapahtumienkin elintarvikemyynti ja -tarjoilu on ohjeistettu ja elintarvikevalvontaan on toimitettava niistš ilmoitus. Ð Valvonnan painopiste on myymšlšissš, joissa kšsitellššn raakaa lihaa ja kalaa. KŠymme kohteissa sššnnšllisesti ja ennalta ilmoittamatta ja katsomme tilat ja toiminnan. Huomiota kiinnitetššn erityisesti elintarvikkeen kanssa kosketuksissa olevien pintojen ja všlineiden puhtauteen ja likaisten ja puhtaiden toimintojen erottamiseen toisistaan. LaatikkomyymŠlŠssŠ omavalvonnan painopiste on tavaran vastaanotossa ja myyntiolosuhteissa. Kaupoissa on valvottava myšs myyntilšmpštiloja ja niiden suhteen joissakin paikoissa on ollut ongelmia. LŠmpštilat vaikuttavat mm. elintarvikkeen sšilyvyysaikoihin, Merja Virtanen kertoo. Merja Virtanen ja muut tarkastajat valvovat myšs elintarvikkeiden pakkausmerkintšjš. TŠnŠ kevššnš toteutettiin maahan tuotujen elintarvikkeiden pakkausmerkintšjen valvontaprojekti. NiissŠ havaittiin jonkin verran puutteita. Suomenkieliset pakkausmerkinnšt lšytyivšt kaikista, mutta osa niistš oli vaikeasti havaittavissa muun tekstin seassa. Kuluttajaa kiinnostaa tietšš esimerkiksi lisšaineista, allergisoivista aineista ja ravintosisšllšstš. Liha-alan laitoksia valvotaan tarkasti Terveystarkastaja Anne Huhtala valvoo mm. liha- ja kalalaitosten toimintaa. NŠiden elšinperšisiš tuotteita kšsittelevien laitosten toiminnasta on sššdetty tarkoin hygienialaissa. Ð MeillŠ Tampereella on kolme isoa lihaalan laitosta, joiden tuotteita voidaan toimittaa sisšmarkkinakauppaan EU:n alueelle. NŠiden lisšksi Tampereella toimii kuusi pienempšš laitosta. Tavallinen kuluttuja voi tunnistaa laitokset niiden terveysmerkistš, EU-laitoksilla on soikio ja pienillš laitoksilla suorakaiteenmuotoinen terveysmerkki. Laitoksissa kšydššn sššnnšllisesti ennalta ilmoittamatta. Ð Isoissa laitoksissa kšydššn kerran viikossa sekš pienissš všhintššn kerran kuukaudessa. VŠhimmŠistarkastustiheys on valtakunnallinen Elintarvikeviraston mššrittelemš. TarkastuskŠynneillŠ seurataan laitosten omavalvonnan toimivuutta. Omavalvontaan sisšltyvšt mm. vesitutkimukset, listeria- ja salmonellavalvonta, haittaelšimet, puhdistusohjelma sekš valmistus- ja kšsittelyprosessin valvonta, kertoo Anne Huhtala. Uusi toimitila 1. yhteys rakennusvalvontaan: - tilojen käyttö - ilmanvaihto - melu, jätteet, hajut - vesipisteet - kylmätilat, varastot - pintamateriaalit - sosiaalitilat - siivous 2. käyttöönottotarkastus Päiväysmerkinnät Parasta ennen: tuotetta saa myydä päiväyksen jälkeenkin, jos se on hyvälaatuista Viimeinen käyttöpäivä: tuotetta ei saa käyttää päiväyksen jälkeen TŠnŠ vuonna on laajemmin selvitetty isojen laitosten puhdistus- ja puhtaudentarkkailuohjelman toimivuutta sekš siihen liittyviš erityisiš ongelmakohtia. LisŠksi on selvitetty reseptivalvonnan avulla laitosten valmistamien tuotteiden pakkausmerkintšjen oikeellisuutta. Tarvittaessa tuote on tutkittu myšs laboratoriossa. Laitosvalvonnan tehtšvškenttš on moninainen, siihen kuuluvat myšs elintarvikkeiden varastointi sekš kuljetukset. Anne Huhtala toteaa, ettš monien yritysten kuljetuskalusto uudistuu pikku hiljaa ajanmukaiseksi. Autot on varustettu lšmpštilanmittausjšrjestelmillš ja niissš osastot eri sšilytyslšmpštiloja vaativille tuotteille. Elintarvikevalvonnalla on mahdollisuus seurata elintarvikkeen kylmšketjua tuotantolaitokselta kauppaan tai suurkeittiššn tuotteisiin asennettavan lšmpštilaloggerin avulla. NŠin mahdolliset varastointiin ja kuljetukseen liittyvšt ongelmakohdat voidaan kartoittaa. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Ari JŠrvelŠ Elintarvikevalvonta päivystää virka-aikana klo 9.00 11.00 p. (03) 3147 3219 Tietoa Tampereen elintarvikevalvonnasta internetissä www.tampere.fi/ ymparisto/elintarvikevalvonta Tietotoreilla saa opastusta netin käyttöön Jos tietokoneen, Internetin tai sähköpostin käytössä menee sormi suuhun, voi opastusta käydä kysymässä kaupunginkirjaston tietotoreilla. Kalevaan Sampolan kirjastoon saatiin ensimmšinen tietotori viime syksynš. Uusi tietotori avattiin viime kevššnš Hervannan kirjastoon. Hervannan kirjaston kirjastonjohtaja Liisa Hakasen mukaan palvelu on nopeasti osoittautunut tarpeelliseksi. Tietotorilla olevat 20 asiakastietokonetta ovat kovassa kšytšssš. Tietotorin asiantunteva henkilškunta opastaa asiakkaita tietokoneen peruskšyttštaidoissa sekš verkkotiedonhaussa. Myšs erilaiset ryhmšt voivat varata tietotorin kšyttššnsš. Tietotorilla jšrjestetššn myšs aiheeseen liittyviš kursseja. Tietotorin palvelut ovat tulostuksia lukuunottamatta maksuttomia, Liisa Hakanen kertoo. Hervannan tietotori on mukana myšs Cibernarium-nimisessŠ EU-hankkeessa, jonka tarkoituksena on sšhkšisten palvelujen, Internetin kšytšn sekš kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittšminen.