FT, Post Graduate Diploma in Art Therapy 12.3.2014 Kankaanpään Kuntoutuskeskus
kuvalla tärkeä rooli itsetuntemuksen lisääjänä kuvallisen työskentelyn avulla syväopitaan kuvan avulla opittu uusi asia siirretään muuhun arjen elämään, transformaatio kuvan avulla luodaan yhteys tunnetun kertomuksen ja vielä kertomattoman välille Anthony Williams 2005
John Dewey (1934): Taide toimii ja palvelee henkilöä kolmella tavalla: - Vuorovaikutuksen kokemisena - Antaa ihmisella mahdollisuuden muutokseen - Taide toimii puhtaana kokemuksena sellaisenaan Jacksonin tulkinnan mukaan (1998) Deweyn tarkoittaneen, että taide sivistää ihmisen sensitiivisyyttä = taiteen luonnollinen parantamisvoima on läsnä taiteen kokemisessa David Kolb julkaisi oppimistyylin mallinsa vuonna 1984: Understanding of experience =kokemuksen ymmärtäminen Transforming of experience = muutoksen kokeminen
Oppiminen kuvataideterapiassa toipumisen lähtökohtana Taideterapialla juuret kouluympäristössä Margaret Naumburg, kasvattaja, psykoterapeutti, joka perusti Walden koulun New Yorkissa kirjoitti ensimmäiset taideetrapiasta kertovat kirjat 1940.- ja 1950-luvuilla Friedl Dicker (in Prague 1934 1938, teacher and developer of AT- methodology, 1942 1944 in the concentration camp of Terezen teaching art to the children of the camp, Kramer 2000) Edith Kramer, taideterapiaa vuodesta1934-, Kramer 1958, Art Therapy in Children s Community;1971 Art as Therapy with Children; 2000, Art as Therapy
helpottaa asiakasta ilmaisemaan omia asioitaan aidosti asiakaslähtöisyys, kulttuuritekijät huomioiden vapaus siitä, että pitäisi syntyä taideteos enemmän leikin elementtejä kuvallinen vuorovaikutus voi maalaamisen ja muovailun sijasta olla myös kuvien katsomista, lehdet taidenäyttelyssä käyntiä, luonnon tarkkailua ulkoiltaessa, ehkä valokuvien tutkimista ja ottamista
Toiminta, joka rikkoo sääntöjä Rajanylityksiä Arkielämässä tämän voi käsittää rohkeutena, omien ja yhteiskunnan määrittämien rajojen kyseenalaistamisena ja ylittämisenä T. taiteessa vuorovaikutusta taiteen ja katsojan välillä Taideteoksen transgressiivisuus on täysin kiinni katsojasta ja tämän arvomaailmasta, kokemuksista ja elämäntilanteesta T. kuuluvat myös sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten tabujen käsittely (uskonto, perinteet, elämänkatsomus, media ja yhteiskunta)
Terapeuttiset rajat Läsnä oleva kannattelu Turvallinen ilmapiiri Triangulaatioprosessi Asiakkaan kuuleminen: terapeuttinen välittäminen ja rakkaus
Kuvan tekeminen tarkoittaa mukavan työskentelyn lisäksi vaikeiden ja traumaattisten kokemusten käsittelyä symbolisesti (symbolinen etäisyys, Winnicott) Kuvan tekeminen tuottaa erilaisia tunteita, ajatuksia, fantasioita ja kysymyksiä Asiakas on mahdollinen siirtämään tunteitaan kuvaa, jotka voivat sisältää mitä erilaisimpia merkityksiä eri aikoina
Kokemuksien kautta muodostunut False Self (Winnicott 1978/1990) Eri asteisia Suhde todellisuuteen on vääristynyt Elämästä tullut sisällötöntä Väärän itsen poisoppiminen ja oikean, todellisen minäkuvan löytyminen on terapeuttisen toiminnan suuri haaste Tärkeää luovan taiteen tekemisen kautta saatu korjaava kokemus, voimavarojen ja oman itsen löytyminen (Moon 1998)
Ei ainoastaan ajatteluun ja oppimiseen perustuva konstruktio vaan sen ydin perustuu toimintakykyihin Toimiva minä Yhtenäinen minä Tunteva minä Historiaa tajuava minä
Dace Visnola: katarttinen kokemus perustuu kortisolihormonin (stressihormoni) määrän vähenemiseen terapiaistuntojen kuluessa (60 asiakasta) Stressin sitoma energia voidaan vapauttaa muualle, kuten oppimiseen ja aktiivisuuden vahvistumiseen Ralf Bolle: viittaa tutkimuksissaan oppimisen aikaisiin hermostollisiin muutoksiin, kuvallinen terapia vauhdittaa tätä muutosta Bolle viittaa stressin vastavoimaan ns. myönteiseen paineeseen (eustress) sekä luovuuden virtauksenomaiseen ilmiöön (flow)= sisäisten kuvien toimintaympäristö Kokemuksesta kehittyy asiakkaalle = oppijalle malli siitä, miten stressiä voi hallita esim. kuvan tekemisen avulla
Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. (Csíkszentmihályi 2005, 68-73.) Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csíkszentmihályi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään.
Taideterapia ennaltaehkäisevänä menetelmänä (Hautala & Honkanen (toim.) 2012. Kuva kantaa s. 7 69, Hautala. P-M. 2008. Lupa tulla näkyväksi s. 99 174 ja 195 202 ) Taideterapia pedagogisissa konteksteissa: + varhaiskasvatuksessa + esiopetuksessa + kouluissa Taideterapia kuntoutuksen tukena elinikäisen oppimisen näkökulma +osallistavana menetelmänä - työttömyyden aikana, syrjäytymisen estona - vammaistyössä - vankien henkisenä kasvupaikkana, itsetunnon ja syyllisyyden purkupaikkana - menetysten jälkeen, eheyttävänä eteenpäin katsovana menetelmänä + vanhustenhuollossa elämänlaadun lisäämisenä ja toivon antamisena uuteen päivään jne.
Kuvataideterapia kehittää motorisia taitoja Kuvataideterapia auttaa ohjaajaa tuntemaan ohjattavaansa paremmin ja kommunikoimaan rikkaammin hänen kanssaan Kuvataideterapiassa pystytään täyttämään tärkeitä asiakkaan tarpeita: Turvallisuuden tarpeita Uuden kokemisen tarpeita Tietämisen ja taitamisen tarpeita Tarvetta kantaa vastuuta toisista Vapaan ilmaisun tarpeita Kiitoksen ja tunnustuksen tarpeita (ks. myös Kari 1994)