Google Glass oppimistilanteessa

Google Glass oppimistilanteessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt Tiina Inki 2014

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 Google Glass esittelyssä... 5 Määritelmä... 5 Käyttö ja toiminta... 6 Toiminnot... 8 Älylasit ja opiskelu... 9 Uudenlaista hyötyä... 9 Tulevaisuuden näkymiä... 11 Pohdinta... 12 Lähdeluettelo... 13

3 Tiivistelmä Artikkelissa perehdytään Google Glass -älylaseihin ja siihen, miten eri tavoin näitä laseja voidaan hyödyntää oppimistilanteessa ja opiskelussa yleensä, yliopistossa. Google Glass tarkoittaa puettavaa tietokonetta, joka on kytkettynä silmälaseihin. Pienestä tietokoneesta heijastuu käyttäjän näkökenttään pieni näyttö, jossa on yksinkertainen, mutta monipuolinen käyttöliittymä. Google Glass toimii joko puhekomennoilla tai kosketusnauhan pyyhkäisyillä. Lähes kaikkia Glassin toimintoja voidaan hyödyntää oppimistilanteessa. Glassin toimintoja ovat muun muassa valokuvien ottaminen, videoiden kuvaaminen, tiedon etsiminen, navigointi, puheluiden soittaminen, viestien lähettäminen sekä vieraiden kielten kääntäminen. Älylasien käytössä on sekä hyviä että huonoja puolia opiskelun kannalta. Google Glassin tulevaisuuden näkymät saattavat olla potentiaalisia. Avainsanat Google Glass, Glass, älylasit, oppimistilanne, opiskelija

4 Johdanto Google Glass on vielä melko uusi käsite meille suomalaisille. Amerikassa nämä Googlen kehittelemät älylasit esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2012 huhtikuussa, mutta yleisille maailman markkinoille niiden on arvioitu tulevan vasta nyt vuonna 2014 (Laitila, 2012; Pitkänen, 2012). Älylasit ovat todella nykyaikaa ja niistä on moneksi, moneen eri tilanteeseen. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, miten Google Glass toimii oppimistilanteessa sekä kuinka paljon hyötyä ja haittaa siitä voisi olla. Ensimmäisessä luvussa määritellään ja esitellään Google Glass mahdollisimman laajasti. Siinä tuodaan esille kaikkia Google Glassin ominaisuuksia sekä havainnollistavin kuvin että tekstein. Toisessa luvussa viedään älylasit opetustilanteeseen ja esitellään niiden hyödyllistä käyttöä oppijan näkökulmasta. Kolmannessa luvussa puolestaan tarkastellaan Google Glassin tulevaisuuden näkymiä. Viimeisessä luvussa itse kirjoittaja avaa omia näkemyksiään aiheesta.

5 Google Glass esittelyssä Määritelmä Google Glass (projektinimeltään Project Glass) on yhdysvaltalaisen Internet- sekä ohjelmistoalan palveluita tarjoavan Googlen kehittämä puettava tietokone (engl. wearable computer) kytkettynä silmälaseihin. Aluksi nämä lasit olivat oikeastaan vain sankaa, mutta nykyisin tarjolle on tuotu erilaisia kehyksiä ja linssejä. (Kuva 1 ja 2). Pieni, puettava tietokone sijaitsee silmälasien oikealla puolella, yläreunassa (Kuva 1 ja 2). Tietokoneen ruutuna toimii pieni lasinäyttö, jossa kaikki tieto näytetään. Kun tietokone on kytkettynä päälle, ruutu ilmestyy ikään kuin leijuvana silmien eteen. Google Glass toimii kuten älypuhelin; kaikki tiedot vain näkyvät niin sanotusti ilmassa aivan käyttäjän edessä. (Kotilainen, 2012) Kuva 1. Ensimmäiset Google Glass -älylasit pelkillä sangoilla. Puettava tietokone sijaitsee lasien oikealla puolella, yläreunassa. (Wasserman, 2013)

6 Kuva 2. Google Glass -älylasit nykyaikaisemmassa versiossa erilaisilla sangoilla ja linsseillä. Puettava tietokone sijaitsee lasien oikealla puolella, yläreunassa. (Lehtiniitty, 2014) Käyttö ja toiminta Google Glass käyttää Googlen omaa käyttöjärjestelmää, Androidia. Glassin leijuvassa käyttöliittymässä on kaksi eri tekniikkaa, joilla ohjata tietokonetta: puhekomennot sekä kosketusnauha, joka sijaitsee oikean puolen sangassa, itse minitietokoneen vieressä. Kuvissa 3 ja 4 näkyy havainnollistettuna näyttö ja tietokoneen ohjaaminen sekä käyttöliittymä (ks. Kuva 3 ja 4). Glass otetaan käyttöön antamalla äänikomento Ok Glass, minkä jälkeen älylasit ovat täysin valmiit käytettäviksi. Puhetoiminto toimii toistaiseksi vain englanninkielellä. Kosketusnauhan pyyhkäisyllä eteen tai taakse voidaan näytöllä liikkua ja tehdä eri valintoja. Ylhäältä alas - pyyhkäisyllä puolestaan pääsee valikossa takaisinpäin. (Vähimaa, 2013) Älylasien näyttö koostuu pienistä pikseleistä ja on kooltaan 640 x 360. Näytön kuva heijastetaan silmään optisen laitteen, prisman kautta. Google Glassin ruutu on siis mikrokokoinen projektori, josta lähtee heijastettu kuva. Ihmisen näkökentässä näyttö ei ole kovin suuri, mutta terävä ja sisällöltään selkeä kyllä. (Vähimaa, 2013)

7 Kuva 3. Google Glassin näyttönäkymä. Käyttäjä ohjaa tietokonetta kosketusnauhan avulla. (Honig, 2013) Kuva 4. Google Glassin käyttöliittymä (Williams, 2012).

8 Glassin äänentoisto tapahtuu hieman erikoisella tavalla. Laseissa on sisäänrakennettu kaiutin, joka sijaitsee aivan käyttäjän korvan takana, kun lasit ovat hänen päässään. Kaiutin lähettää ääntä jännästi suoraan kallon luuhun. (Google Support, 2014; Vähimaa, 2013) Glass voi liittyä joko langattomaan verkkoon (WLAN) tai käyttää älypuhelimen nettiyhteyttä liittämällä tämän laseihin. Yhdistäminen suojattuun verkkoon vaatii salasanan antamista toisella laitteella Googlen asetusverkkosivulla ja sen jälkeen kuvaamaan annettu qr-koodi laseilla. (Vähimaa, 2013) Toiminnot Google Glassin käyttötarkoituksena on hoitaa samoja asioita kuin älypuhelimella tai tabletilla, mutta vain helpommin, ilman minkäänlaista laitetta kädessä. Glassilla voi ottaa valokuvia, kuvata videoita, jakaa tiedostoja Internetissä, selata Internetiä, etsiä tietoa, navigoida, tarkistaa paikallissää, lähettää viestejä, soittaa sekä tavallisia että videopuheluita, kääntää tekstejä eri kielille, ja niin edelleen (Google Glass, 2014). Kaikki valokuvat, videot ja muu data tallentuvat massamuistiin, jonka koko on 16 gigatavua. Lisäksi, mikäli Glass on yhdistettynä Internetiin, tiedot latautuvat automaattisesti pilveen. (Vähimaa, 2013) Glassille on kehitelty ja kehitellään koko ajan lisää erilaisia sovelluksia. Yksi jo julkaistu sovellus osaa esimerkiksi hakea Internetistä teksti- ja videosisältöä. Google Glass on edelleen kehitysvaiheessa, mutta sitä myydään jo Yhdysvalloissa kalliiseen noin 1500 dollarin hintaan. Suurille markkinoille sen odotetaan saapuvan tämän vuoden, 2014 aikana. (Vähimaa, 2013)

9 Älylasit ja opiskelu Nykypäivänä, kun teknologia kehittyy kehittymistään, on hyvä pohtia sen hyödyntämistä koulutuksessa. Yliopistomaailmassa suositaan edelleen paljon perinteisiä luentosaliopetuksia, joissa opettaja on äänessä ja opiskelijat kuuntelevat. Opetus on liian usein toistuvan tasaista ja kuivahkoa, jolloin opiskelijan keskittyminen helposti herpaantuu. Toki on olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka kestävät hyvin tasaista puhetta ja jaksavat istua pitkään pitkästymättä ollenkaan. Joka tapauksessa olisi mielekästä lisätä opetukseen välillä jotain uutta, erikoista ja jännää, joka saisi oppijat aidosti, aivan uudella tavalla kiinnostumaan opetetusta aiheesta ja täten myös omaksumaan tietoa ehkä hieman paremmin. Yliopistossa opiskelevat ovat sen ikäisiä ja teknologiaa kokeneita, että melkeinpä jokainen osaa käyttää ja hyödyntää opiskelussaan tietokoneita monessa eri muodossa. Nykyään näkee paljon tabletteja, älypuhelimia, kosketusnäytöllisiä kannettavia, ja niin edelleen. Yksi, mitä ei olla vielä kunnolla nähty yliopisto-opiskelussa, on Google Glass. Nämä älylasit eivät ole vielä Suomen markkinoilla, mutta tulevaisuudesta on mielenkiintoista luoda ennakkoon eri näkemyksiä, mielikuvia ja pohdintoja. Amerikassa jotkut yksittäiset henkilöt ovat saaneet älylasit testikäyttöönsä ja kokeilleet niitä muun muassa lukiossa, matematiikan tunnilla (Riyanto, 2014). Uudenlaista hyötyä Nykyaikana järjestettävissä verkko-opetuksissa suureksi eduksi nostetaan se, miten opiskelijan on mahdollista katsoa videoluentoja uudelleen ja kelata haluamaansa kohtaan, mikäli jokin asia vaatii kertaamista (Hiissa, 2013). Google Glassilla voi itse nauhoittaa ääntä tai videokuvata luennon paikan päällä, ja näin jälkikäteen katsoa materiaalia ihan mistä kohdasta tahtoo. Lisäksi, jos esimerkiksi luennolla käydään läpi jokin hankala matematiikan kaava, voi Glassilla napata taululta kuvan ja käyttää kaavaa myöhemmin hyödyksi kotitehtävissä. Usein myös eri luennoilla asiat esitellään melko rivakkaan tahtiin, jolloin ei aina kerkeä kaikkea kirjoittamaan ylös. Tällöin olisi hyödyllistä ja aikaa säästävää ottaa luentomateriaaleista kuvia, jotka tallentuvat kätevästi muistiin (Riyanto, 2014). Glassin kuvat siirtyvät lisäksi pilveen, mikäli oppimistilanteessa on käytössä langaton verkko. Näin ollen luennolla kuvatut asiat voi helposti jakaa esimerkiksi opiskelukavereille, jotka sattuvat olemaan sairaana kyseisen luennon aikana.

10 Google Glassin muitakin ominaisuuksia voi hyödyntää oppimistilanteissa ja opiskelussa yleensä. Joskus luennolla saattaa ilmetä uusia käsitteitä, joista ei ole aikaisemmin kuullut ja, jotka jäävät vaivaamaan. Tällaisissa tilanteissa Glassille voi asettaa komennon etsiä määritelmä tietylle käsitteelle. Glass hyödyntää Google-hakukonetta ja tuo välittömästi näyttöön etsityn tiedon (Google Glass, 2014). Yliopistossa luentoja pidetään toisinaan englanninkielellä, sillä kansainvälisiä opiskelijoita on huomattavan paljon sekä Suomessa että ympäri maailmaa. Joskus eteen tarttuu muutamia vieraita sanoja tai lauseita, joiden merkitys jää epäselväksi. Glass osaa auttaa ja suomentaa sille annetut sanat Google Translaten avulla (Google Glass, 2014). Suomennetut pätkät ilmestyvät suoraan silmien eteen, mistä ne on helppo poimia mieleen (Google Glass, 2014). Translate tunnistaa monia eri kieliä, ei pelkästään suomea ja englantia (Google Glass, 2014). Joillakin yliopisto-kampuksilla rakennuksia sijaitsee eri puolilla ympäristöä, pienen tai suuremmankin kävelymatkan päässä. Kaikki rakennukset eivät välttämättä ole tuttuja ja joskus seuraava luento saatetaan pitää opiskelijoille tuntemattomassa luentosalissa. Tällöin Glassia voi käskeä navigoimaan reitti tietylle rakennukselle, sekä mahdollisesti näyttämään myös oikeassa käytävässä sijaitseva opiskelutila (Google Glass, 2014).

11 Tulevaisuuden näkymiä Google Glassissa on paljon hyvää ja sillä saattaa olla mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa. Tänä päivänä Glass on vielä kuitenkin melko tuntematon ympäri maailmaa. Amerikassa se on ollut myytävänä ylihintaisena, joten sen suosio ei ole vielä noussut kärkeen sielläkään. Joka tapauksessa Google Glass on potentiaalinen laite markkinoille, sillä sitä voidaan hyödyntää monessa eri tilanteessa, muun muassa opiskelussa. Se on ainut laite, joka tuo tietoa näkyville niin nopeasti ja välittömästi. Lisäksi sillä on nopein ja helpoin tapa ottaa valokuvia ja videoita. (Vähimaa, 2013) Opiskelutilanteessa kaikki Glassin toiminnot eivät välttämättä kuitenkaan ole hyväksi kanssaopiskelijoille. Esimerkiksi puhekomentojen anto saattaa häiritä vieruskavereita. Oppimistilanteessa kannattaakin pyrkiä käyttämään vain kosketusnauhan pyyhkäisytoimintoa. Joitakin opettajia saattaa vaivata se, että joku pystyy ottamaan heistä ja heidän materiaaleistaan kuvia tai videoita milloin tahansa, ilman lupaa, sekä mahdollisesti vielä jakamaan tietoa eteenpäin. Tällöin yksityisyyskysymykset nousevat helposti pintaan ja saatetaan pohtia, mikä on oikeutettua ja mikä ei (Vähimaa, 2013). Toisaalta nykyään pystytään ottamaan toisista melko salaisesti älypuhelimillakin kuvia tai videomateriaalia, missä tahansa tilanteissa. Toisten laitteiden käyttöä ei aina pysty valvomaan tarpeeksi. Tulevaisuudessa voisi Suomen yliopistoissa kuvitella näkevän edes kokeiluerän Google Glasseja. Tällöin joukko opiskelijoita saisi esimerkiksi yhden luennon istua älylasit päässä ja koittaa hyödyntää niiden toimintoja opetuksessa. Löytyisi varmasti osa, joka kiinnostuisi ja toinen osa, joka hylkäisi idean heti kättelyssä.

12 Pohdinta Mielestäni koko Google Glass on jollain tapaa mielenkiintoinen laite ja minua kiinnosti lähteä etsimään enemmän tietoa siitä. Aikaisemmin olin kuullut vain vähän kyseisestä tietokoneesta ja minulla oli suppea mielikuva siitä. Tämän artikkelin kirjoittamisen aikana olen päässyt kunnolla sisälle tähän kaikkeen ja mielestäni osannut pohtia hyvin Glassin käyttöä opiskelijan näkökulmasta. Google Glassissa on sekä hyvää että huonoa. Huonoista puolista mainittakoon heti ensimmäisenä ulkoasu. Silmälasit, joiden oikeassa yläreunassa on pieni tietokone, eivät näytä tyylikkäiltä, vaikka kuinka ollaan suunniteltu erilaisia kehyksiä ja erivärisiä tietokoneita. Lasit näyttävät tönköiltä ja ne herättävät huomiota. Toiseksi, en usko, että tuollaisen silmien edessä olevan haamunäytön tuijottaminen on pidemmän päälle terveellistä, ja vielä kun tietokone on niin lähellä aivojakin. Tulee heti mieleen kaiken maailman säteilyt, jotka eivät ole hyväksi ihmisille. Toisaalta, kyllähän sitä älypuhelintakin pidetään useasti korvan päällä, taskussa tai kädessä, jolloin siitäkin saattaa helposti lähteä haitallista säteilyä. En ole tutkinut asiaa, mutta näin epäilisin, kun kyseessä on tekninen laite, joka lähettää signaaleja koko ajan. Kolmantena huonona puolena mainitsen älylasien kalliin hinnan. Varmastikin hinta vuosien päästä laskee, mutta alkuun se pysyy silti sen verran korkeana, ettei kouluilla eikä varsinkaan yksittäisillä opiskelijoilla ole varaa ostaa monia laseja. Tämä on harmi, sillä olisi mielenkiintoista, jos korkeakouluissa, edes joillakin luennoilla otettaisiin käyttöön Google Glass. Toki ymmärrän, ettei tällaiseen niin sanotusti turhaan haluta laittaa rahaa, sillä se on loppujen lopuksi vain yksi viihtyvyystekijä, kallis sellainen. Hyviä puolia Google Glassissa opiskelun kannalta on ehdottomasti se, että kaikkea voi nauhoittaa tai kuvata muistiin ja tarkastella myöhemmin rauhassa. Tämä kaikki tapahtuu nopeasti ja lähes vaivattomasti missä tahansa tilanteessa. Uskoisin, että jokainen nykyinen korkeakouluopiskelija oppisi käyttämään älylaseja melko nopeasti. Sen sukupolven edustajat ovat tottuneet hyödyntämään teknologiaa monessa, eikä uuden oppiminen tuota suurta vaikeutta. Olen itse sitä mieltä, että kaikenlainen uusi ja jännä on tervetullutta, mutta tietysti kohtuudella. En pelkää opetella uutta ja erilaista. Uskon, että uudet menetelmät opetuksessa piristävät ilmapiiriä ja herättävät opiskelijoiden mielenkiinnon. Ainakin itselläni motivaatio nousisi, jos koulutusohjelmassani otettaisiin kokeilukäyttöön Google Glasseja. Olisin mielenkiinnolla kokeilemassa niitä ja uskoisin niiden vaikuttavan positiivisesti oppimiseeni.

13 Lähdeluettelo Google Glass. What it Does. Viitattu 2014. http://www.google.com/glass/start/what-it-does/ Google Support. Google Glass Help Audio. Viitattu 2014. https://support.google.com/glass/answer/3311275?hl=en Hiissa, P. Digivallankumous. Verkkokurssien 20 huimaa hyötyä. Viitattu 23.8.2013. http://www.digivallankumous.fi/verkkokurssit/ Honig, Z. Engadget. Google helps you get acquainted with Glass UI in how-to video. Viitattu 30.4.2013. http://www.engadget.com/2013/04/30/google-glass-how-to/ Kotilainen, S. Tietokone. Google paljasti älysilmälasit kiinnostavia käyttötapoja. Viitattu 5.4.2012. http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/google_paljasti_alysilmalasit_ kiinnostavia_kayttotapoja Laitila, T. AfterDawn. Googlen näyttölasit nähtiin livenä -- perustaja tuli juhliin lasit päässä. Viitattu 6.4.2012. http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2012/04/06/- googlen_nayttolasit_nahtiin_livena_--_perustaja_tuli_juhliin_lasit_paassa Lehtiniitty, M. Mobiili.fi. Google puolustaa Glass-älylasejaan: 10 myyttiä murrettu. Viitattu 21.3.2014. http://mobiili.fi/2014/03/21/google-puolustaa-glass-alylasejaan-10- myyttia-murrettu/ Pitkänen, J. AfterDawn. Lehti: Googlen älylaseja joudutaan vielä odottamaan. Viitattu 23.11.2012. http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/lehti_googlen_alylaseja_ joudutaan_viela_odottamaan Riyanto, A. Youtube. Top Google Glass in Education Review. Viitattu 2.3.2014. http://www.youtube.com/watch?v=g-lerxmvmv8 Vähimaa, A. Tietokone. Ensikokeilussa Google Glass. Viitattu 20.6.2013. http://www.tietokone.fi/artikkeli/labra/ensikokeilussa_google_glass Wasserman, T. Mashable. Google Glass App Lets You Pay With Bitcoins and Skip the Line. Viitattu 17.10.2013. http://mashable.com/2013/10/17/google-glass-bitcoin/

14 Williams, A. Trusted Reviews. Google Unveils Project Glass Augmented Reality Glasses. Viitattu 5.4.2012. http://www.trustedreviews.com/news/google-unveils-project-glassaugmented-reality-glasses