Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa



Samankaltaiset tiedostot
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

Monialaisen työn rakentaminen

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla

Varhainen avoin yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tarve ja taito

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Varhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Rajoja ylittävä kohtaaminen päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyöverkostoissa. - Mistä on hyvät palaverit tehty?

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Monitoimijainen perhevalmennus

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä : MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Sosiaalilautakunta

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Tavoitteena turvallisuus

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa bikva mallin

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Perheesi parhaaksi - toimintamalli. Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Hyvien käytäntöjen dialogit

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Perhekeskukset Suomessa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

LAPE-PIRKANMAAN LOPPUSEMINAARI KÄYTÄNNÖLLINEN ANNOS TOIMINTAKULTTUURIA JA SEN JOHTAMISTA- RESEPTINÄ SASTAMALAN PERHEPALVELUVERKOSTO

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti

Transkriptio:

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki 2

Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli Nurmijärvellä on panostettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien huolien huojentamiseen ja varhaiseen puuttumiseen erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana Tavoitteena Demokraattisen palvelukulttuurin kehittäminen ja mahdollisimman varhainen yhteistyö niin asiakkaiden, läheisten kuin viranomaisten kesken. Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen Luoda mahdollisimman monipuolinen ja moninäkökulmainen toimintatapa ja seuranta Toimintamallin/käytäntöjen vakiinnuttaminen arjen työhön Toimet Otettu käyttöön ylisektorinen toimintamalli Toimintaa ohjaamaan perustettu ylisektorinen ohjausryhmä Luotu toiminnalle koordinaatio rakenne: vakituinen koordinaattorit Thl:n koulutuksessa koulutettu kuntaan puheeksioton kouluttajia Thl:n koulutuksessa koulutettu Verkostokonsultteja Luotu yhteistyössä Thl:n kanssa jatkuvan arvioinnin ja seurannan malli Järjestetty hyvien käytäntöjen ja eettisten periaatteiden keskusteluja työyhteisöissä Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken Nurmijärvi

Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja III-sektorin tuottajien välillä Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Ysikkö A1 Sektori A Yksikkö A2 Yksikkö A3 Yksikkö B1 Kokonaisvaltainen arki Sektori B B Yksikkö B2 Yksikkö B3 Lainsäädännössä, kansallisissa linjauksissa ja strategioissa on lukuisia velvoitteita monialaiseen yhteistoimintaan. Tom Arnkil Mutta palvelujärjestelmämme on sektorijakoinen Sen vuoksi tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä Ja tarvitaan osaamista niin että yhteinen työ lasten ja heidän perheidensä hyväksi onnistuu

Kieliongelmat Erilaiset toimintakulttuurit Toisten työtä/ toista ei tunneta - Ennakkoluulot Arvovaltaristiriidat/asiantuntija keskeisyys Toimijatahojen runsaus Yhteistyömenetelmien puute Kiire Epävarmuus Rajojen ylityksiä estävät mm. Ylisektorisen työskentelyn johtamisen ja koordinoinnin pulmat

Avoimen yhteistyön haaste Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Tietäminen tappaa uteliaisuuden Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet Jotta saavutetaan hyviä joustavia rajojen ylityksiä ja voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä. 2.11 / 4.11 6

Varhainen avoin yhteistyö - toimintamalli Varhain: Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja 7

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa Kunnan strategiat Kunnan johtoryhmä Seuraa, kehittää, arvioi, raportoi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Tiedottaa, kehittää, kouluttaa, koordinoi, raportoi 8 Toimiala-asiantuntija

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Painopisteenä on lasten- ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Jäsenet: Tehtävät Sivistystoimenjohtaja : pj. Moniammatillisen Sosiaali ja terveysjohtaja yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakaslähtöisesti Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Sosiaalipalvelupäällikkö alueellisten monialaisten työryhmien ohjaaminen Varhaisen Varhaiskasvatuspäällikkö avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi Opetuspäällikkö Lastensuojelulain Nuorisopäällikkö 12 :n mukaisen lasten- ja nuorten Avoterveydenhuollon hyvinvointisuunnitelman päällikkö valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen ja seuranta Lasten Perheneuvolan -, nuorten johtaja - ja perheiden valtakunnallisten linjausten Toimiala-asiantuntija(Verkostotyö) politiikkaohjelmien seuraaminen, niistä tiedottaminen ja toteuttaminen 9

Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus: On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä, riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti sekakokoonpanoin (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta. Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä pisteistä (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin laidasta laitaan vyörytyksenä. Kriittinen massa on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään. 5.10.2 010 Tom Arnkil

Rakenne ja asenne

Läheisneuvonpito Huoli puheeksi koulutukset Monialaiset työryhmät Omin jaloin Työtapoja, toimia mm. Yhdyspinta tarkastelut Ennakointidialogit Hyvien käytäntöjen keskustelut - puimalat vertaisryhmät

Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavana periaatteena 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää 3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa.

6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asian-osaisten nimitä tai muita tunnistetietoja 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle.