1 XI KEHITTÄJÄFOORUMI 27.8.2014 MUISTIO 1 KEHITTÄMISEN RAKENTEET kehitysjohtaja Kaisa Kostamo Pääkkö Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2 KUULUMISIA ERI ALUEILTA/ kehittäjäasiakkaat Aikuissosiaalityö kehittäjäasiakkaat/ Kuusamo: Kehittäjäasiakas; Tekemisen meininki, uusia kehittäjäasiakkaita on tullut mukaan. Yhteistyötä on tehty aikuissosiaalityön kanssa, esim. nuoren tukena käynneillä suunniteltu polkua yhdessä. Jouluksi yhteistyötä vanhuspuolen kanssa; joulufestarit tulossa. Pärnänen (paja) on tehnyt yhteistyötä vanhuspuolen kanssa. Kehittäjäasiakas; Monenlaisia ihmisiä, erilaisista lähtökohdista on mukana toiminnassa. Kaikki ovat samanvertaisia eikä työntekijöitä välttämättä edes erota asiakkaista. Ei rajoitu 4 h / päivä Pärnäsellä vaan voi antaa tukea vapaa ajallakin. Pärnäseltä ei voi olla pois. Ikähaitari 18 63; on kuin oma perhe. Uutena Sylipuoli; miten nuoret perheet saavat apua ja tukea kotiin; voivat osallistua toimintaan. Päivätoiminnan asiakkaita on siirtynyt toimimaan sylin puolelle. Kuusamon toimijat ovat valmiita tulemaan myös muille alueille esittelemään toimintaa. Työntekijä; Tulevaisuuteen suuntaava ideologia asiakkaiden kanssa; ei välttämättä edes lueta vanhoja tietoja. Haetaan tulevaisuutta ja siihen onnistumisia. Ei murehdita tai juututa menneeseen. Lastensuojelu kehittäjäasiakas/kehittäjätyöntekijä Kehittäjätyöntekijä: LastenKaste hanke aloitettiin huhtikuussa ja kaikille kunnille tehtävänä rekrytoida mukaan kehittäjäasiakkaita. Toukokuun lopussa oli Rovakadulla kehittäjäkahvila; tuli muutama työntekijä, muutama vanhempi ja nuori (kutsuttuna), kahvilan jälkeen aloiteltiin nuorten ryhmätoimintaa & lastensuojelun lasten ryhmätoimintaa. Asiakkaita ei ole ollut vaikea rekrytoida mukaan, heillä on hyviä kokemuksia toiminnasta. Kuntakierros tehtiin keväällä; asenteet ovat muuttuneet 2000 luvun puolesta välistä, asia on ymmärretty ja näkemykset ovat muuttuneet työntekijöiden osalta positiivisempaan suuntaan. Päihdepalvelut kehittäjäasiakas/ Rovaniemi Kehittäjäasiakas: Olen vasta aloittanut kehittäjäasiakastoiminnan, ollut mukana Pellossa esittelemässä toimintaa. Rovaniemen työterveyshuollossa ollut yhteistyöpalavereja, miten yhteistyötä voisi tehdä. kehittäjäasiakas voi olla toimivana siltana tt huollon, työyhteisön ja työntekijän välillä. Olen ollut myös A klinikalla mukana vastaanotoilla ja nyt on mietitty
2 Rovaniemelle omaa naisten ryhmää. Oma motivaatio on kova, ja haluaa antaa toisille apua. Omat kokemukset ovat olleet hyviä, saanut apua / hoitoa kun on tarvinnut. Hienoa, että on tällainen hanke, ja tavalliset ihmiset pääsevät mukaan tämänkaltaiseen työhön. Kehittäjäasiakas; Uutena toimintana nyt opioidikorvaushoidossa olevien vertaistukiryhmä; osallistujia noin 4, päiväkeskuksessa yhteistyössä ohjaajan kanssa. Opioidikorvaushoitopäivät tulossa, jossa kehittäjäasiakkaalla puheenvuoro A klinikan työntekijän kanssa. Videon tekoa kesällä. Korvaushoitoinfot Kemijärvi ja Tervola sekä videoteitse Lapin kuntiin. Kehittäjäasiakas; Turvallisuus ja alkoholi kierroksia kunnissa; alko ja sen vaikutus lääkityksissä, Rovaniemellä on eläkeläiskerhoja, joissa pyrkii vaikuttamaan; esim. alkoholi ja autoilu. Itsellä päihdetausta ja selviytymistarina Avominnen kautta; josta kokemuksia mm. ei maksusitoumusta kunnasta, työnantaja maksoi, josta itselle kiinnostus heräsi vaikuttamaan tässä asiassa. Ikäihmisten puolella oli kahvila, jonka piti siirtyä kaupungin toiminnaksi; ei lähtenyt toimimaan, toimii nyt yleisenä keskustelukahvilana ei ikäihmisten nimellä koska ei vetänyt osallistujia. Vanhuspalvelut kehittäjäasiakas/vanhusneuvoston jäsen Tornio Kehittäjäasiakas: Kaikki on organisoitu nyt Torniossa kehittäjätyöntekijöiden kautta. Mukana on ollut osallistujia mukavasti. Itse on saanut tietoa vanhuspalvelulaista ja saanut innostusta itse asiaan sieltä. Tarkoituksena on, että saataisiin keskustelukahvilat toimimaan kerran kuukaudessa kunnassa; toiveena ehdottomasti se, että saataisiin mukaan viranhaltijoita työpariksi. Esim. olen aikanaan työelämässä mielenterveyslakia kommentoinut, nythän lähes sama malli; yliopisto, työntekijät jne. Olen aivan hämmästynyt, että vieläkin puhutaan samasta asiasta kun aikanaan mielenterveyslakia tehdessä. 2 KOKEMUSASIANTUNTIJUUDEN ULOTTUVUUDET, DIALOGINEN KOMMENTTIPUHEENVUORO yliopiston lehtori Liisa Hokkanen Lapin yliopisto Autetuksi tuleminen on auttamisen päämäärä. Pyritään auttamaan, kehitetään auttamisen rakenteita Autetaan oikeasti; tullaan autetuksi. Palvelujärjestelmään tuodaan autetuksi tulemisen näkökulma. Ei ole olemassa prototyyppiä; viranhaltijasta kiinni. Pätee kaikessa auttamisammateissa. MTKL:n kanssa yhteistyössä: mielenterveysaktiivien toiminta, julkaisu tulossa. Aktiivitoimijoiden näkökulma; se, miten ihmiset auttavat toisiaan. Miten tulin autetuksi; halu auttaa muita. Kun ihmiset löytävät toisensa; Ammattilaisiin; järjestelmiin tai vertaisiin suhtautuvaa toimintaa.
3 Kokemus omakohtainen Ryhmä / Jaettu kokemus Myös ympäristön on muututtava jotta autetuksi tuleminen voi tapahtua Organisoitunut kokemus Jonkinlainen edustuksellisuus!! järjestö / vanhusneuvosto etc. Jaettu kokemus tapahtuu yksilön ja ryhmän välillä/asiakkaan ja työntekijän välillä Autetuksi tuleminen tapahtuu ympäristön vaikutuksella; myös ympäristön on muututtava, jotta autetuksi tuleminen tapahtuu. Muutos alkaa toimia niin, että sillä on kestävämpi pohja. Jos lähdetään kehittämään palveluita yhden ihmisen kokemuksella, vaarana on se, että kehittäminen menee pahemman kerran pieleen. Ryhmässä jaettu kokemus tuo lisää näkemyksiä ja jalostaa omaa kokemuksen tunnetta. 4 MITEN ETEENPÄIN POHDINTAA JA KESKUSTELUA PIENRYHMISSÄ Kehittäjäasiakkaiden/kokemusasiantuntijoiden työryhmän tulokset Työryhmässä pohdimme sote uudistusta ja sen vaikutuksia eteenkin pieniin kuntiin. Kuntien tulisi järjestää asiakkaiden kuuleminen palveluista päätettäessä ja asiakkaiden mielipiteen pitäisi oikeasti vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja järjestämiseen, jotta palveluista saataisiin todella asiakaslähtöisiä. Myös kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden rooli ja asema palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa pitäisi varmistaa ja turvata lailla. Puhetta oli myös kokemusasiantuntijuuden ja kehittäjäasiakkuuden vaikuttavuudesta päättäjien tasolla. Pohdimme miten vaikuttavuutta pystyttäisiin lisäämään, jotta asiakkaiden ääni saataisiin kuulumaan. Ryhmässä ehdotettiin esim. kokemusasiantuntijoiden osallistumista lautakuntaan lain turvin. Sosiaali ja terveysalan koulutusta tulisi kehittää siten, että asiakaslähtöisyys on erittäin isossa ja tärkeässä roolissa osana koulutusta. Myös kokemusasiantuntijuuden sekä vertaistuen hyödyntäminen voisi sisältyä koulutusohjelmaan, joka lisäisi tietoisuutta
4 kokemusasiantuntijuudesta ja kehittäjäasiakkuudesta Lapin alueella. Tämä saattaisi myös vaikuttaa yleisiin asenteisiin esim. päihteiden käyttäjistä positiivisempaan suuntaan. Sitten keskustelimme Kokemusasiantuntija yhdistyksen perustamisesta ja organisoitumisesta kokemusasiantuntijoiden kesken. Mietimme miten saada näkyvyyttä, yhteisen kommunikaatiotavan löytämistä, maineen luomista ja tärkeiden suhteiden luomista sekä tavoitettavuutta. Kaikille tärkeää oli, että yhdistys ei ole poliittisesti sitoutunut mihinkään ja että ajetaan omaa asiaa. Huolena oli miten pääsemme kuntien sisälle vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Päätimme koota Lapinkehittäjä asiakkaista rekisterin/listan, jota ollaan nyt tekemässä. Lisäksi pohdimme miten saisimme kiinnitettyä median huomion kehittäjäasiakkuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Pohdimme myös pienten kuntien palveluiden tilannetta ja miten sitä voisi parantaa. Ehdotettiin, että pienet kunnat voisivat liittoutua keskenään ja kehittää palveluita ja käytäntöjä yhdessä. Työntekijöiden/ kehittäjätyöntekijöiden pohdintoja Miten saadaan eri toiminnan tasoilla mandaatti toiminnalle; onnistumisen tarinoita, esimerkki sanoo paljon ja antaa rohkeutta niissäkin kunnissa jossa suhtaudutaan varovaisesti. Työntekijöinä monesti liian vaikeasti lähdetään ajattelemaan asiaa. Helpommin, vaikka koulutus on tärkeä (pakko jossain jakaa asiaa), silti vielä enemmän töitä kokemusten sanoittamiseksi. Työntekijöiden ymmärryksen lisääminen: ettei tulla arvostelemaan, vaan kehittämään heidän työtä. Täsmällisiä palveluita, ettei hukattaisi resursseja vaan asiakaslähtöisesti. Aina on tehty näin; muutos aikaan. Yksittäisiä kokouksia/kehittämisryhmiä kunnissa eri aiheista vaikka pienestikin; asiakkaat mukaan. Omaa työtä kehittämään; asioita on tehty päin prinkkalaakin viranomaiskeskeisesti ja hierarkisesti; lakipykälät mukana. Arvoihin ja asenteisiin tarvitaan yhteistä pohtimista. Asiakkaiden tasavertainen kohtaaminen on työn peruspilareita. Tukea kunnan työntekijöille niin, että he uskaltavat kuulla ja ottaa asiakkaita mukaan. Lähtee siitä, että on turvallista todeta että asioita voi tehdä paremmin. Näin voidaan ottaa asiakkaan kokemukset vastaan ja huomioida ne kunnissa, kun tehdään muutoksia. Ryhmäytymisessä; voimakkaitakin kokemuksia / mielipiteitä, joita täytyy käsitellä jotta kehittäminen ei lähde väärään suuntaan. Terapeuttinen vaikutus omaan elämäänsä, vaikka sitä ei haetakaan, rooli muuttuu asiakkaasta kehittäjäksi. Tavallaan kunnissa ei ole tarkkaan määritelty kehittämisen rakenteita. Miten kehittäjäasiakkaat voisivat mennä tiimeihin tai miten heitä kutsuttaisiin? Ryhmä hyvä idea, jossa tulee vastakkainasettelua; hyvä ja ei hyvä kokemus joista voi ammentaa uutta / kehittää eteenpäin. Miksi kehittäjäasiakasvalmennus oli hyvä? Jyrkät mielipiteet jäivät pois ja lähenivät toisiaan, ja katsantokanta laajeni toisaalta häviääkö aitous oman kokemuksen esille tuominen?
5 Saako kunnissa käyttää työntekijä aikaa kehiasiakastoimintaan? Saako käyttää aikaa ryhmätoimintaan? Miten voisi tehdä kevyesti, ettei lähdettäisi tekemään toimintaa joka jäykistää? Miten uitettua työhön jonka hallinnoiminen olisi kevyempää; itsestäänselvyys. Ylätasolla määritellä, kehittäminen kuuluu työhön. Paperipalautteen sijasta asiakkaat kutsutaan asiakkaita iltapäiväkahville ja kuullaan heitä. Kehittämiseen on luontevaa kuulua kehittäjäasiakastoiminta. Kunnassa ja sen palveluissa tulee muutoksia jatkuvasti, asiakkaat mukaan niihin arjen suunnittelu tiimeihin, kokouksiin, palavereihin ja kehittämisiltapäiviin joita kunnassa pidetään kaikilla organisaation tasoilla. 5 YHTEINEN KESKUSTELU Kehittäjäasiakastoiminta pitäisi saada pysyväksi; ei pelkästään hankevetoista toimintaa. Jokaisella kunnalla tulisi olla oma kehittäjätyöntekijä, joka ottaisi vastaan ja mahdollistaisi toiminnan. Toiminta menee ja on menossa hyvään suuntaan. Virkamiesten poissulkeminen jos asiat eivät etene heidän kauttaan ja kun asiat eivät mene kunnissa eteenpäin. Tulisi edetä poliittisten päättäjien kautta. Kommentti ei ole mahdollista koska kehittäjäasiakastoiminta perustuu työntekijöiden ja asiakkaiden yhteiseen kehittämiseen, jolla on johdon tuki. Toisaalta omat paineet viranhaltijoilla; viranhaltijalle pitää luoda toimintamallit myös. Olisiko tarpeen koulutus myös viranhaltijoille? Päättäjiä mukaan, jotta saataisiin painetta viranhaltijoihin päin. Poske on nyt organisoinut toimintaa esimerkiksi lausunnot, foorumit ja muut tapaamiset, yhteiset www.sivut ja henkilökortit. Miten saisimme jatkossa toiminnan joustavasti organisoitua niin, että on valmius lausua esimerkiksi uusiin lainsäädäntöhankkeiden lausuntopyyntöihin niiden nopeahkoilla aikatauluilla, auttaisi kehittäjäasiakkaiden oma järjestäytyminen? Miten asiakkaan kuuleminen kunnissa voi tapahtua ja kehittäjäasiakastoiminta saadaan käytännössä toimimaan. Kaikuja kentältä hankkeiden suuntaan; asiakkaiden kanssa kehitätte, mutta kehittäisitte meidän työntekijöiden kanssa. Sumsummarum; hommat ehkä onnistuvat paremmin, kun asiakkaita kuunnellaan. Oletuksemme on, että yöntekijöilläkin menee paremmin jos toimitaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Jatkamme yhteistyötä ja seuraavassa kehittäjäfoorumissa varataan aikaa kehittäjäasiakastoiminnan organisoitumisen pohdinnalle ja keskustelulle yhdessä ja eri kokoonpanoille. Lisäämme tietoamme yhdistysmuotoisen toiminnan mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Toisena aiheeksi mietittiin sosiaalista kuntoutusta ja uutta sosiaalihuoltolakia, johon pyydetään asiantuntijaa sosiaali ja terveysministeriöstä. SEURAAVA KOKO VERKOSTON VIDEOPALAVERI ON 30.9.14 KLO 10 10.30 SEURAAVA KEHITTÄJÄFOORUMI ON 18 19.11. KITTILÄSSÄ Muistion kokosi Posken kehittämispäällikkö Asta Niskala kehittäjäasiakas Suvi Tuomiston ja kehittäjätyöntekijä Jaana Niskasen muistiinpanojen pohjalta