TOIMINTAKERTOMUS 2010 KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA 1
KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA Visi Kuluttaja haluaa sumalaisia elintarvikkeita ja rukapalveluita sekä luttaa sumalaisen elintarvikeketjun timintaan. Elintarvikeketjun kilpailukyky n vahva. Kk elintarviketalus tekee yhteistyötä kuluttajaa varten. Timinta-ajatus Sumalainen elintarvikeketju tarjaa kuluttajalle turvallisia ja krkealaatuisia tutteita ja palveluita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Kk elintarvikeketju kehittää yhteistyössä timintaansa. Ketju timii asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti ihmisiä, eläimiä ja lunta kunniittaen. Arvt Asiakkaan tyytyväisyys Kuluttajan tarpeet ja dtukset hjaavat timintaa. Ne täsmentyvät tutteiksi ja palveluiksi ketjun eri vaiheiden yhteistyössä. Kannattavuus Laatutyö vahvistaa yritysten ja kk elintarvikeketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yhteiskuntavastuu Elintarvikeketju nudattaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita ttaen humin ympäristölliset, ssiaaliset ja taludelliset näkökulmat. Tavitteet Sumalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistaminen Sumalaisen elintarviketaluden yhteiskuntavastuullisen timintatavan vahvistaminen Sumalaisen elintarvikeketjun kilpailuedun vahvistaminen Kuluttajien tietisuus sumalaisen elintarvikeketjun timinnasta 2
ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIAN VUOSI 2010 Laatuketjulle vusi li sin perustyön jatkamista, mutta myös muutksia. Suurimpana muutksena li elintarvikeketjun neuvttelukunnan perustaminen. Neuvttelukunnan tavitteena n erityisesti elintarvikeketjun kilpailukyvyn khttaminen humiimalla sumalaisen elintarvikeketjun vahvuudet. Asiita edistettiin sallistumalla messuille ja järjestelemällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Tutettiin myös Laatuketjun vide lastenruan ketjusta pöydältä pelllle. Kansallinen rukastrategia valmistui ja rukapliittinen sekntek tehtiin ja käsiteltiin eduskunnassa. Ruan hinta ja rukaan liittyvät kriisit ja ruan ilmastvaikutukset livat vahvasti esillä julkisessa keskustelussa vunna 2010. Hankehaku li syyskuu-lkakuussa. Hankkeita li tista kertaa mahdllista hakea 1-3 vudelle. Hankkeita, yhteensä 17 kappaletta, tuettiin n. 0,9 miljnalla eurlla. Syksyllä panstettiin uutis- ja visipäivään, jnka teemana li elintarvikkeet ja terveys. Laatuketju kiittää kaikkia ketjun timijita rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä vunna 2010. 3
RAHOITUS Laatustrategialla li vunna 2010 käytössä 1,3 miljnan eurn määräraha. Laatustrategian tteuttamiseen käytetty rahitus 2010 timintament, viestintä, siirterät 30 % hankkeet 70 % HANKKEET Hakuprsessia aikaistettiin edellisestä vudesta nin seitsemällä viiklla (takaraja 12.10.2009), jtta tukipäätökset tarvittaessa vitiin tehdä ennen vudenvaihdetta ja hankkeet tarvittaessa käynnistää heti vuden alusta. Hanketukipäätökset n tehty viime aikihin asti yksivutisina, mutta tästä vudesta alkaen laatuhanketukea päätettiin myöntää myös pidemmille ajanjaksille (1-3 vutta). Tämä mahdllistaa pitkäjänteisemmän hankesuunnittelun ja edistää timijiden situtumista hankkeisiin. Vuden 2010 painalueet livat kilpailukyvyn parantaminen, yhteiskuntavastuu ja kuluttajan luttamuksen lisääminen. Tukimyöntöjen yhteissumma li 914 100. Tuettuja hankkeita li 17 kpl. Niistä viisi sai tukimyönnön kahdelle vudelle (412 000 eli 46 % tuesta). Yhteiskuntavastuun painalueelta rahitettiin 9 hanketta (536 000, nin 60 % määrärahasta), ja kilpailukyvyn alueelta 5 hanketta (280 100, nin 30 % määrärahasta). Painalueelta kuluttajan luttamus rahitettiin 3 hanketta (98 000, nin 10 % määrärahasta). Hankkeista 10 kpl li kk elintarvikeketjua tai useampaa ketjun saa kskevia. Kats kaikki myönnetyt hankkeet, liite 1. 4
Hankerahituksen jakautuminen ketjun siin 2010 kauppa ja tellisuus 6 % rukapalvelut 19 % alkututant 29 % kuluttaja 6 % kk ketju 40 % VIESTINTÄ www.laatuketju.fi Nettisivustjen tekstejä tureutettiin vunna 2010. Laatunen Laatunen n Laatuketjun sähköinen uutiskirje, jka kert elintarvikeketjun laatutyön ajankhtaisista asiista. Laatunen ilmestyi kuusi kertaa vunna 2010. Vide Laatuketjun 21.12 ilmestyneellä vidella seurataan lastenruan matkaa - tällä kertaa pöydältä pelllle. Mediatimist Laatuketju valitsi Kuule Oy:n mediatimistksi syyskuussa 2010. 5
TAPAHTUMIA Kriisiviestintäkulutus 10. 2. Laatuketju järjesti kriisiviestintäkulutusta elintarvikeketjun timijille. Hanasaaren lähirukaseminaari 8.3 Espn Hanasaareen kkntui runsaat tistasataa lähiruan ystävää kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten lähirukaa saataisiin kuluttajille asti. Seminaarissa esiteltiin myös laatuketjuhankkeen "Lähiruan käyttömahdllisuuksien selvittäminen pääkaupunkiseudun HReCaalan yrityksissä" tähänastista edistymistä. Tilaisuudessa esille nstettiin useiden eri tahjen näkökulma aiheeseen. Puheenvurn käyttivät muun muassa tuttajien, tukkuprtaan ja HReCa-sektrin edustajat. ELATI-seminaari 20.4 ELATI III - elintarvikeketjun laatutietjärjestelmäverkstn kehittäminen -seminaari pidettiin huhtikuussa. Tilaisuudessa arviitiin ELATIn vusille 2005 2010 asetettua tavitehjelmaa, esiteltiin esimerkkejä j tehdystä tietjärjestelmätyöstä sekä keskusteltiin ELATIn tulevaisuudesta. Elintarvikeketjun laadun kehittäminen edellyttää kansallisen tasn tietjärjestelmien kehittämistä, jta kaikki ketjun sat tekevät yhteistyössä. Saumatn tiednkulku takaa katkeamattman laatuketjun. Elintarvikepäivä 5.5 40. kertaa järjestettävän elintarvikepäivän avaustilaisuuden puheenvurissa keskusteltiin mm. ssiaalisesta mediasta. Laatuketju li myös mukana Elintarvikepäivässä malla sastllaan. Tilaisuudessa esiteltiin Laatuketjun timintaa ja tehtiin kysely Laatuketjun nettisivuista. Timittajatapaaminen 24.5 Laatuketju järjesti yhteistyössä PrAgria Etelä-Savn kanssa timittajaretken eteläsavlaisiin maataluskhteisiin. Parikymmentä timittajaa sallistui kkpäiväiseen tapahtumaan. Farmari-messut Mikkelissä 28.7-2.8 Laatuketjun grillausnäytöksissä Farmari-messuilla huippukkit (Wesander ja Liukknen) grillasivat paikallisten tuttajien raaka-aineista, ja mukana li eri aljen vaikuttajia keskustelemassa sumalaisesta ruuasta ja ruan arvstuksesta. Grillaamassa livat muun muassa pääministeri Mari Kiviniemi, maa- ja metsätalusministeri Sirkka-Liisa-Anttila ja kmissaari Olli Rehn. Grillipisteen lisäksi Laatuketju, yhteistyössä PrAgrian ja Maa- ja ktitalusnaisten kanssa, tteutti Mansikki Smthiebaarin, jka kutsui lapset ja nuret tekemään mansikkaista smthieta. Osastlla pääsi myös tutustumaan maidn matkaan tilalta rukapöytään sekä ehdttamaan vasikalle nimeä. Parhaat ehdtukset palkittiin. ELMA-messut 26. 28.11 Helsingin maaseutumessuilla messukeskuksessa Laatuketjun sastlla, Mansikki Smthiebaarissa, surautettiin yhdessä lasten ja nurten kanssa suussa sulava smthie (n. 12 000 kpl). Maistuva välipalajuma nautittiin sastlla ammentaen samalla tieta esimerkiksi siitä, mnestak maitlasista saa riittävästi kalsiumia. 6
Osastlla esiteltiin myös neljä maittilaa, jiden vasikat kaipasivat nimiehdtuksia. Nimiehdtuksia saatiin tuhat kappaletta. Visi- ja uutispäivä 3.12. Bi-Rexissä järjestetty visi- ja uutispäivä kksi jälleen yhteen elintarvikeketjun asiantuntijat ja päättäjät. Tänä vunna tapahtumaan sallistuneet satakunta päättäjää keskustelivat elintarvikeketjun hyvinvinnista ja siitä nk hyvinvinti yksi sumalaisen elintarvikeketjun elinviman lähde. Erityisesti elintarvikeketjussa hyvinvinti n kk ketjun läpileikkaava aihe, n kyse sitten ketjun, ihmisten tai eläinten hyvinvinnista. Hyvinvintiasiat vat nusseet erityisesti esille kuluttajien tahlta: eläinten hyvinvinnista halutaan saada tieta, kannetaan hulta siitä, miten kk ketju jaksaa ja erityisesti miten vaikuttaa itse maan terveyteen. Hyvinvinti n arvja ja arvstuksia, mutta myös käytännön tekemistä kk ketjussa. Aiheista alustivat Arkkipiispa Le, lääkäri ja ravitsemusasiantuntija Kirsi Pietiläinen, PTY:n timitusjhtaja Osm Laine, LSO Fdsin alkututantjhtaja Olli Paakkanen, lumumaidntuttaja Jaakk Suminen ja Rukatiet ry:n timinnanjhtaja Tiina Lampisjärvi. Vuden Maatila kilpailun vittajan julkistustilaisuus 3.12. Vuden Maatila 2010 ja kunniamaininnan saaneet palkittiin Elintarvikeketjun visi- ja uutispäivässä. Vuden Maatilaksi 2010 -kilpailun vittajaksi valittiin kupilaisen Sami Heimsen lutsaama Heimsen Puutarha Oy. Kunniamaininnat kilpailussa myönnettiin iittiläisten Eila ja Ism Eerlan Heikklan Maatilalle, Benjamin Lihatri Oy:lle ja Benjamin Maatilatri Oy:lle sekä parikkalalaisten Hannu, Kati ja Mika-Pekka Tiaisen maatalusyhtymälle Ylä-Ollukan maittilalle. KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA YLEMMÄN JOHDON FOORUMI ELINTARVIKETARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA TUOTANTOTAPA- TYÖRYHMÄ VIESTINTÄ- TYÖRYHMÄ TIETOJÄRJESTELMÄ- TYÖRYHMÄ 7
Ylemmän jhdn frumi Ylemmän jhdn keskustelutilaisuus pidettiin ministerin jhdlla. Aiheina livat rukastrategia ja hakujen painpistealueet. Elintarvikeketjun neuvttelukunta Elintarvikeketjua n jatkuvasti kehitettävä, jtta saadaan kansallista kilpailuetua ja -kykyä ja sumalaisen ruan lisäarva markkinilla edelleen vahvistettua. Tätä tarkitusta varten maa- ja metsätalusministeriö asetti elintarvikeketjun neuvttelukunnan, jnka timikausi n 26.1.2010 31.12.2012. Neuvttelukunnan puheenjhtajana timii maa- ja metsätalusministeriön maatalussastn sastpäällikkö (Heim Hanhilahti). Neuvttelukuntaa edustavat Maa- ja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry (Antti Sahi), Elintarviketellisuusliitt ry (Heikki Juutinen), Päivittäistavarakauppa ry (Osm Laine), Kuntarukailun asiantuntijat ry (Kaarina Hassel), Sumen Kuluttajaliitt ry (Sinikka Turunen), WWF Sumi (Liisa Rhweder) ja pk-yrittäjä (Tarja Peltla KasvisGalleriasta) sekä edustajat maa- ja metsätalusministeriöstä (Matti Ah ELO, Taina Vesant MAO ja sihteerinä Petri Kskela MAO). Neuvttelukunta krvaa aiemman elintarviketaluden Laatuketjun jhtryhmän. Neuvttelukunnan tehtävänä n valmistella ehdtus strategiseksi kehittämishjelmaksi kk elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiselle. Neuvttelukunta krdini ja linjaa elintarvikeketjun kehittämiseen myönnettävien varjen painpistealueet valtin talusarvin mmenttien elintarvikeketjun sekä markkininnin ja tutannn kehittäminen salta. Neuvttelukunta tekee alitteita tutkimushjelmien tai -kknaisuuksien alittamisesta ja tukee kansallista elintarviketutkimusta linjaamalla elintarviketaluteen liittyvän maa- ja metsätalusministeriön hallinnnalan hjauksessa levia tutkimuksen painpisteitä. Neuvttelukunta seuraa myös elintarviketaluden yleistä kehittymistä, rakentaa saltaan yhteistyötä elintarviketalutta käsittelevien viranmaisten välille, edistää yhteistyötä ketjun sien välillä sekä kehittää arvketjua tutkimustiminnan, tute- ja prsessikehityksen, liiketimintasaamisen ja tiedn jhtamisen sa-alueilla. Neuvttelukunta kkntui yhdeksän kertaa. Tutanttapatyöryhmä Työryhmä ei kkntunut vuden aikana. Tutanttapatyöryhmän tehtävänä n krdinida ja hjata kansallista hyvien tutanttapjen ja laatutyön timintamallien laatimista ja kehittämistä. Viestintätyöryhmä Työryhmä timi kkntui vuden aikana 7 kertaa. Viestintätyöryhmä timi aktiivisesti ja valmisteli useita tapahtumia, autti mediatimistn valinnassa ja suunnitteli viestintästrategiaa vudelle 2011. Viestintästrategiaa tehtiin yhteistyössä Kuule y:n kanssa. Kansallisen elintarvikelaatustrategian sihteeristö Laatustrategian krdinaattri Petri Kskela Laatuketjun hankevastaava Seija Ahnen 19.8 asti, Milja Keskinen 20.8-31.12. Laatuketjun tiedttaja Pauliina Munukka Vilja-alan yhteistyöryhmän krdinaattri Päivi Tähtinen VYR Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) n yritysten, yhteisöjen ja maa- ja metsätalusministeriön perustama yhteisrahitteinen timielin, jnka tavitteena n edistää sumalaisen viljaketjun kilpailukykyä. VYR timii klmen satkauden jaksissa. 8
VYR n vilja-alan yhteinen timintaryhmä, jnka tehtäviä vat mm. sadn ja viljamarkkiniden seuranta, kannantt alan tutkimukseen sekä viljatutteiden menekinedistäminen. VYR julkaisee markkinatietja, mm. Viljaviestiraprtissa ktisivuillaan www.fingrain.fi. VYR n laatinut Kansallisen viljastrategian ajalle 2006-2018 ja päivittää sitä vusittain. Käytännön timintaa hjaa jhtryhmä. Timintaa valmistelee ja krdini sihteeristö. VYR timii maa- ja metsätalusministeriön yhteydessä ja n sa kansallisen elintarviketaluden laatustrategian tteutusta. Elintarviketaluden laatutietjärjestelmien verkst (ELATI) ELATI n elintarviketaluden laatutietjärjestelmäverkstn suunnittelu- ja kehittämishjelma, jnka avulla varmistetaan järjestelmien yhteenspivuus ja mahdllisuudet tehkkaaseen tiednsiirtn eri timijiden välillä. Laatutietjärjestelmien tteutuksen lähtökhtana n nykyisten järjestelmien ja kehitettävien uusien järjestelmien mudstama hajautettu verkst. Tietjärjestelmien kehittämisessä n perinteisesti susiteltu vaiheittain etenemistä, jllin vidaan arviida aikaisemman vaiheen tulksellisuus. Hankkeiden arviinnissa ja käynnistämisessä n kiinnitetty humita järjestelmien yhteenspivuuteen. Tärkeänä n pidetty myös kehittämistä, jssa vidaan hyödyntää aikaisempia tietjärjestelmiä tai niiden rakenteita. 9
LIITE 1 VUONNA 2010 ALKANEET LAATUKETJUHANKKEET Kuluttajat Mait ja Terveys ry: Maidn tie maittilalta päiväktiin 30 000 Sumen Kuluttajaliitt ry: Laatutyön viestikapula 28 000, hanke n kaksivutinen Rukapalvelu EkCentria/ SAKKY: Lähirukaviesti 100 000 Hanasaari - rutsalais-sumalainen kulttuurikeskus: Lähi- ja metrplialueella tutettujen elintarvikkeiden saatavuuden tehstaminen 7 000 Sumen Keittiömestarit ry: Sumen Kkkimaajukkue 40 000 Suurtalusalan yhteistyöjärjestö Fida ry: Ammattikeittiöalan imagnkhtuskampanja 27 500 Kauppa ja tellisuus Päivittäistavarakauppa ry: Sähköisen timintamallin kehittäminen mavalvnnan ja viranmaisvalvnnan yhteistyöhön sekä mavalvnnan ja viranmaisvalvnnan hjelmistjen yhteensvittaminen 54 000 Alkututant MTT Bitekniikka- ja elintarviketutkimus: Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaariphjaisen ympäristötiedn hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa kilpailukykytekijänä 25 000 PrAgria Kymenlaaks: Lumuviljan tarjntaketjun strategian ylläpit- ja seurantahanke 18 500 PrAgria Kymenlaaks: Lumuvalkuaisrehun turvaaminen tutantketjua kehittämällä 114 000, hanke n kaksivutinen PrAgria Maaseutukeskusten liitt: Vuden Maatila -kilpailun tteuttaminen vunna 2010 14 500 10
Puutarhaliitt ry: Puutarha-alan laatujärjestelmä kansainvälisesti vertailukelpiseksi 59 000, hanke n kaksivutinen Sumen siipikarjaliitt ry: Kansallinen valmistautuminen brilereiden hyvinvintidirektiiviin 35 000 Kk ketju Lihatellisuuden tutkimuskeskus, LTK Osuuskunta: Lihaketjun läpinäkyvyyshanke 45 000 MTT Bitekniikka- ja elintarviketutkimus: Elintarvikkeiden hiilijalanjälkien laskentamenetelmät, vertailtavuus ja viestintä: mahdllisuudet ja haasteet 61 000, kaksivutinen hanke MTT Bitekniikka- ja elintarviketutkimus: Rukahävikin määrä ja vähentämiskeint elintarvikeketjussa 150 000, kaksivutinen hanke VYR: Vilja-alan yhteistyöryhmä 105 600 11