KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA Versio 2015.1

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite... 5 1.2. Yhteenveto suunnitelmasta... 5 1.3. Suunnitelman perusteet... 5 2. ALUEEN KUVAUS... 7 3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO... 8 3.1. Palvelutaso... 8 3.2. Riskienarviointi... 8 3.2.1. Pelastustoimen riskialuejako... 8 3.2.2. Riskikohteet... 9 3.2.3. Laivaväylät ja satamat... 9 3.2.4. Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot... 9 3.2.5. Palavien nesteiden kuljetukset... 10 3.2.6. Alusliikenne... 10 3.2.7. Luonnonsuojelualueet... 11 3.2.8. Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 2014... 11 3.2.9. Yhteenveto riskinarviosta... 12 4. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO... 13 4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät... 13 4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen... 14 4.2.1. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio... 14 4.2.2. Isot vahingot (lähinnä merialueella)... 16 4.3. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta... 17 4.3.1. Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen... 17 4.3.2. Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa... 17 4.3.3. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa... 17 5. PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS... 18 5.1. Tarvittava öljyntorjuntakalusto... 18 5.1.1. Maaöljyvahinkojen torjunta... 18

5.1.2. Meri- ja vesialuevarautuminen... 19 5.1.3. Muu kalusto... 20 5.1.4. Suunnitelma kalustotasoista... 21 5.2. Suunnitelma hankinnoista... 21 5.3. Torjuntahenkilöstön koulutus... 22 5.4. Öljyntorjuntavarastot... 22 5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus... 23 LIITTEET... 25

Suunnitelman ylläpito Suunnitelman hyväksynnät Päiväys Nimi Virka-asema 30.4.2015 Jaakko Pukkinen Pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 25.5.2015 Liisa - Maria Rautio Vesistöyksikön päällikkö, Etelä Pohjanmaan ELY-keskus Tommi Mäki Säännöstely - ja patoturvallisuusryhmän päällikkö. Etelä Pohjanmaan ELYkeskus Suunnitelman päivitykset Päiväys Asia Nimi ja virka-asema

1. YLEISTÄ 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen (myöhemmin Pelastuslaitos) öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteena ja tarkoituksena on maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjuntatoimiin varautuminen. Tavoitteena on kehittää öljyntorjunnan operatiivista valmiutta siten, että kalusto on ajanmukaista, monipuolista ja nopeasti käyttöönotettavaa. Henkilöstö on koulutettu käyttämään öljyntorjuntakalustoa kaikissa olosuhteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastuslaitoksen öljynvahinkojen torjunnan toiminta-ajatuksena on, että nopea ja tehokas öljyntorjunta voidaan aloittaa itsenäisesti maalla ja merellä. Pelastuslaitoksen on myös pystyttävä antamaan kalusto- ja henkilöstöapua tarvittaessa pelastustoimialueen ulkopuolelle. 1.2. Yhteenveto suunnitelmasta Öljyntorjuntasuunnitelmassa kuvataan kuinka öljyntorjuntaa suoritetaan ja tullaan suorittamaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Suunnitelma on päivitetty vastaamaan 27.3.2014 voimaan tullutta asetusta öljyvahinkojen torjunnasta. Suunnitelman pohjana on käytetty voimassa vuosille 2012 2016 hyväksyttyä öljyntorjuntasuunnitelmaa. Samassa suunnitelman päivityksen yhteydessä suunnitelman rakennetta on muutettu. Päivitetyn suunnitelma tekstiosa on pysyväluonteinen, mutta sitä päivitetään tarvittaessa virkatyönä. Suunnitelmaan lisätään versionumero. Ensimmäinen hyväksytty versio on 2015.1. Öljyntorjunnan talousarvio on suunnitelman liitteenä ja se on laadittu viisivuotiskaudeksi vuosille 2015 2019. Vuosi 2015 on talousarviossa pääosin edellisen vahvistetun suunnitelman mukainen. Lisätiedot suunnitelmasta: Jussi Noponen, jussi.noponen@kokkola.fi tai puh. 040 489 2268. 1.3. Suunnitelman perusteet Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Suunnitelmat voidaan laatia yhtenäiseksi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 12 ). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 2019 sisältää sekä maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman että alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009)

Pelastuslaki (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Jätelaki (1073/1993) ja jäteasetus (1390/1993) Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) Merensuojelulaki (1415/1994) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) Vesilaki (264/1962) Luonnonsuojelulaki (1069/1996) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), valtioneuvoston periaatepäätös Turvallinen elämä jokaiselle, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasianministeriö Pelastuslaitos palvelutasopäätös 2015-2018 Pohjanlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma Öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen ovat ympäristöministeriön vastuualuetta ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 4 ja 6 ). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

2. ALUEEN KUVAUS Pelastustoimialue muodostuu 11 kunnasta. Keski-Pohjanmaan pelastustoimialueeseen kuuluu seuraavat kaupungit ja kunnat: Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Luodon, Perhon, Toholammin, ja Vetelin kunnat. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toimialueella asuu noin 100 000 asukasta. Alueen maapinta-ala on noin 6000 km 2, josta asukastiheydeksi muodostuu keskimäärin 16 henkilöä neliökilometriä kohden. Asukastiheys vaihtelee kunnittain 2:sta (Lestijärvi) 220:een (Pietarsaari) henkilöön neliökilometrillä. Alueen asukkaista vajaa neljännes on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Pelastusalueen pinta-alasta on noin 83 % metsiä, joista soiden osuus on 52 %. Sisävesiä alueesta on runsas 4 %. Suurimmat järvet ovat Luodonjärvi ja Lestijärvi. Merkittävimmät joet ovat Perhojoki ja Lestijoki. Merialueen rantaviivan pituudeksi tulee noin 70 km linnuntietä mitaten. Taulukko 1. Pelastusalueen pinta-alojen jakautuminen Kunta / Asukasluku Maapinta-ala Sisävesiä Merialueet Vesistöjä yht. Kok. pinta-ala kaupunki 31.12.2010 km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 Halsua 1 213 413 96 % 16 4 % 16 4 % 428 Kannus 5 611 468 99 % 2 1 % 2 1 % 471 Kaustinen 4 267 354 98 % 7 2 % 7 2 % 361 Kokkola 47 377 1444 53 % 42 2 % 1245 46 % 1287 47 % 2731 Kruunupyy 6 645 712 95 % 39 5 % 1 40 5 % 753 Lestijärvi 815 481 86 % 78 14 % 78 14 % 559 Luoto 5 104 142 17 % 34 4 % 677 79 % 711 83 % 854 Perho 2 902 748 96 % 27 4 % 27 4 % 775 Pietarsaari 19 577 88 22 % 3 1 % 305 77 % 308 78 % 396 Toholampi 3 333 608 99 % 8 1 % 8 1 % 617 Veteli 3 345 502 96 % 19 4 % 19 4 % 521 Yhteensä 100 189 5 962 70 % 276 3 % 2227 26 % 2504 30 % 8 466

3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO 3.1. Palvelutaso Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Sillä on oltava myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti: Päätös: Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntalain mukaista öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan sekä maa- ja merialueelle yhdeksi yhtenäiseksi alueen torjuntasuunnitelmaksi. Suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein tai jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Suunnitelmien sisältöä ja toimivuutta arvioidaan koulutuksen, harjoitusten ja hälytystehtävien yhteydessä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa. 3.2. Riskienarviointi Alueen öljyvahinkoriskejä on tarkasteltu monista eri näkökulmista. Riskikartoituksen tekemisessä on hyödynnetty: pelastustoimen riskialuejakoa tarkastelemalla sattuneita vahinkoja Pronto tietokannasta useamman vuoden ajalta arvioimalla laivaväylien liikennemääriä tarkastelemalla alueen riskikohteita arvioimalla suojeltavia kohteita 3.2.1. Pelastustoimen riskialuejako Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin: 1 riskialue punaiset, 2 riskialue keltaiset, 3 riskialue vihreät, 4 riskialue muu alue. Riskiruudut kuvaavat onnettomuus todennäköisyyksiä ja ovat osin verrannollisia myös öljyvahinkojen esiintymisiin. Riskialueet määräävät toimintavalmiusajan. LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet

3.2.2. Riskikohteet Riskikartoitusta tehdessä on kartoitettu tai arvioitu erityistä öljyvahingon vaaraa aiheuttavat kohteet, kuten väylät, öljysatamat, öljyvarastot, teollisuuslaitokset, voimalaitokset ja vastaavat muut laitokset, joissa käsitellään ja varastoidaan runsaasti öljyä. 3.2.3. Laivaväylät ja satamat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kaksi merkittävää satama-aluetta. Samoin merkittäviä alueelle tulevia väyliä on näihin satamiin tulevat väylät. Väylien varrelle on riskipaikkoja ja väylien riskit on arvioitava. Satamia ja väyliä koskevat riskit on kuvattu yksityiskohtaisesti PÖK-hankkeen riskinarviotyöryhmän loppuraportissa. Kokkola satamassa erityisesti esille nousee enenevässä määrin satamaan tulevat suuret, lähes 300 metriä pitkät ja 45 metriä leveät alukset. Suurten alusten liikkuessa väylällä mahdolliset riskit liittyvät alusten pohjakosketuksiin. Pietarsaaren sataman väylä on yleispiirteiltään suora ja helppo navigoida. Riskeistä esille nousee mahdollisuus törmätä satamaan tullessa laiturissa olevaan alukseen. 3.2.4. Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot Merkittävät palavan nesteen varasto-alueet ja runsaasti öljy-yhdisteitä käyttävät teollisuus- ja voimalaitokset, joilla on öljyä vähintään 100m3, sekä öljysatamat ja korjaustelakat Teollisuuslaitos tai varasto Varastotilavuus Lisätieto Kokkolan lämpökeskus 950 m 3 Raskas polttoöljy K-PKS:n lämpökeskus 110 m 3 UPM / Pietarsaaren tehtaat 2060 t Raskas ja Kevyt polttoöljy KWH Plast 100 m 3 OSTP Pietarsaari 31 t Kevyt polttoöljy Kaukolämpöosasto/, Pietarsaari 25 m 3 Kevyt polttoöljy Pietarsaaren sairaala Neste Oil Oyj, Kokkola 274 100 m 3 Kokkola, suurteollisuusalue Boliden Oy, Kokkola 25 t Kokkola, suurteollisuusalue Yara Suomi Oy 200 m 3 Kokkola, suurteollisuusalue Oy Teboil Ab 20 000 m 3 Pietarsaaren terminaali

3.2.5. Palavien nesteiden kuljetukset Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksissa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi on arvioitu koko maan tasolla 1 / 5 v. Tämä taajuusarvio on jaettu eri rataosuuksille palavien nesteiden määrän ja kyseisen rataosan pituuden suhteessa (VAK luokka 3). Tarkastelussa ei ole huomioitu muita rataosuuksia. Kokkola Ylivieska Pännäinen Kokkola Harvemmin kuin kerran 100 000 vuodessa Useammin kuin kerran 100 000 vuodessa Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksessa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi maantiellä on arvioitu koko maan tasolla 1 / 1 v (VAK luokka 3). Tämä taajuusarvio on jaettu eri tieosuuksille niillä kuljetettavan palavien nesteiden määrän ja kyseisen tien pituuden suhteessa. Tarkastelussa ei ole huomioitu muita tieosuuksia. Pietarsaari - Kokkola (8) Useammin kuin kerran 200 vuodessa Kokkola - Kalajoki (8) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Kokkola - Veteli (13) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Kokkola - Kannus (28) Useammin kuin kerran 200 vuodessa Kauhava - Ylivieska (63) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Erittäin todennäköinen Mahdollinen Mahdollinen Erittäin todennäköinen Mahdollinen Keski-Pohjanmaa tieosuudet yhteensä Useammin kuin kerran 50 vuodessa Toistuva 3.2.6. Alusliikenne Karilleajon taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,58 karilleajoa / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien karilleajojen on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 vuodessa Pietarsaari Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Todennäköinen Mahdollinen

Laivojen törmäyksen taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,11 yhteentörmäystä / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien yhteentörmäysten on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 vuodessa Pietarsaari Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Todennäköinen Mahdollinen Todennäköisyys kemikaalivuodolle Kerran 3000 vuodessa Epätodennäköinen 3.2.7. Luonnonsuojelualueet Suojelualueet jaotellaan yleensä niiden merkittävyyden mukaisesti kolmeen ryhmään: valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita edustavat valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuuluvat, Natura 2000 verkostoon kuuluvat ja luonnonsuojeluselvityksissä valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet. Myös luonnonsuojelulaissa luetellut suojellut luontotyypit (Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Lohtajalla erityisesti rantojen luontotyypit: hiekkarannat, dyynimuodostumat ja matalat rantaniityt), vesilailla suojellut fladat ja kluuvijärvet sekä eräät metsälain suojelemat elinympäristöt voidaan katsoa valtakunnan tasoisiksi suojelukohteiksi. Pelastustoimialueella öljyntorjunnan kannalta katsottuna arvokkaita laajempia kohteita ovat seuraavat suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon sisältyvät alueet: Saaristo- ja rantaluontoa sekä laajoja vedenalaisen luonnon kohteita edustavat Kokkolan, Luodon ja Rahjan saaristot sekä Vattajanniemi. Lintuvesiä Hällörsfjärden (Kruunupyy), Sandsundsfjärden (Pietarsaari), Rummelö - Harrinniemen (Kokkola) ja Laajalahden lintuvesialue (Kokkola, Kruunupyy). Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto (Lohtaja) sekä maankohoamisrannikon merestä kuroutuvia fladoja ja kluuvijärviä sekä suoluontoa Kåtölandetin (Kokkola) soiden- ja rantojensuojelualue. Merialueella on lisäksi merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja lintujen kerääntymisalueita. Virtavesistä kalantuotannon ja luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät ovat Lestinjoki ja Ähtäväjoki. Luonnonsuojelualueet ja muut herkät kohteet löytyvät BORIS-ohjelman tietokannasta. 3.2.8. Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 2014 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella on sattunut vuositasolla noin 30 öljyvahinkoa. Alla taulukko ja kartta öljyvahingoista vuosilta 2010 2014. Tiedot on poimittu PRONTO rekisteristä Taulukko 1 Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010-2014

Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Vuosi 2010 0 0 2 27 1 0 0 5 1 0 36 2011 0 3 2 23 3 3 0 5 1 3 43 2012 0 2 4 13 1 0 1 3 2 0 26 2013 0 1 0 14 4 0 1 4 0 1 25 2014 1 3 2 17 2 0 1 5 2 0 33 Yhteensä 1 9 10 94 11 3 3 22 6 4 163 Lestijärvi Perho Pietarsaari Toholampi Veteli Yhteensä LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla 2010-2014 3.2.9. Yhteenveto riskinarviosta Riskinarvioinnissa tukeudutaan laajempien hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä tehtyihin riskinarviointeihin. Näitä ovat muun muassa PÖK-hanke ja Pohjanlahden alusöljyvahinkojen yhteistoimintasuunnitelma. Riskialueet ja tietoja riskikohteista löytyvät BORIS-tietokannasta. Riskinarvion ja toteutuneiden onnettomuuksien perusteella öljyvahinko on mahdollinen koko pelastustoimialueella ja öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttava koko alueella. Suurimmat öljyvahinkoriskit keskittyvät Kokkolan ja Pietarsaaren alueelle. Koko maakunnan alueella on mahdollista sattua öljyvahinko, jolla on ympäristön kannalta vaikutusta. Öljyntorjunnan varautumistasojen suunnittelussa on huomioitu riskinarvio. Öljyntorjuntaan varautuminen perustuu koko aluetta koskevaan öljyntorjuntatasoon.

4. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO 4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 10 :n mukaisia torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), rajavartiolaitos, puolustusvoimat, ELYkeskus, alueen pelastustoimi ja kunnat. Taulukko eri viranomaisten ja tahojen tehtävistä Organisaatio Tehtävät lain ja asetusten mukaan Toimet ÖT -tilanteessa Ympäristöministeriö Ohjaus, valvonta, kehittäminen; L 1673/2009 4 Syke ÖT torjunta ja johto aavalla selällä merialueella, asiantuntija; L 1673/2009 5 Isossa tilanteessa tausta-apu Isot tilanteet: Asiantuntija-apu, lisäkalusto ja henkilöstö, johtoryhmä, johto ELY-keskus Asiantuntija, valvonta, torjunta; L 1673/2009 6 Asiantuntija-apu, johtoryhmä, henkilöstö kalusto, Vaasan hätäkeskus Hälyttäminen Viestikeskus, johtoryhmä, hälytykset Keski-Pohjanmaan Pietarsaaren pelastuslaitos ja alueen ÖT -johto; torjunta; L 1673/2009 7 Johto, torjunta, johtoryhmä Kunta Vahingon jälkitorjunta, torjunta; L 1673/2009 9 Jälkitorjunta, torjunta, johtoryhmä, kalusto Meripelastuskeskus Hälyttäminen, meripelastuksen johto; L 1673/2009 8 Hälytykset, meripelastustoiminnan johto, johtoryhmä Rajavartiolaitos Meripelastustoiminta, torjunta; L 1673/2009 8 Meripelastustoiminta, torjunta merellä, kuljetus ja alusapu Liikenteen turvallisuusvirasto Torjunta; L 1673/2009 8 Merenkulun asiat, Tieliikenteen asiat Poliisi Virka-apu, L 1673/2009 11 Tutkinta, alueen eristys, onnettomuuden selvitys Aluehallintovirasto Virka-apu, L 1673/2009 11 Tukitoiminnot Luotsausliikelaitos Virka-apu, L 1673/2009 11 Kuljetus, tiedustelu Puolustusvoimat Torjunta; L 1673/2009 8 Torjunta, isot tilanteet, henkilöstö, kalusto Metsähallitus Virka-apu; L 1673/2009 11 Asiantuntija luontoasiat, kalustoapu Satamalaitokset (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, torjunta; L 1673/2009 16 Öljyn varastoijat (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, torjunta; L 1673/2009 14 15 Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan osallistuminen alueellaan Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan osallistuminen alueellaan, alueen asiantuntija

Yksityiset yritykset ym. Kalusto, henkilöstö ÖT -johtajan päätöksellä; L 1673/2009 20 Jätelaitokset ja yritykset Jätteenkäsittely, imuautokalusto ÖT - johtajan päätöksellä; L 1673/2009 20 Kalusto tarpeen mukaan (korvattavaa) Jätteen vastaanotto, jätteenkuljetus, imuautot (korvattavaa) Valtion viranomaiset Virka-apu, L 1673/2009 11 Kunkin viranomaisen toimialaan kuuluva virka-apu 4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 5, 21 ja 22 ja pelastuslaki (379/2011) määrittävät viranomaisten johtovastuut öljyvahingon torjuntatoimissa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on tapahtunut tai alusöljy- tai aluskemikaalivahinko uhkaa tapahtua Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjuntatöiden vastuun itselleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on aiheutunut useamman pelastustoimen alueella tai vahinko on laajuudeltaan niin suuri, että pelastustoimen resurssit eivät kohtuudella riitä torjuntatöiden suorittamiseen. SYKE voi myös pitkäkestoisissa alusöljy- tai aluskemikaalivahinkotehtävissä ottaa johtovastuun itselleen ja määrätä torjuntatoimien johtajan. Maa- ja alusöljyöljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Alueen pelastusviranomainen johtaa alusöljyntorjuntaa, kunnes SYKE:en nimeämä torjuntatoimien johtaja (TNJ) ottaa johtovastuun. Öljyntorjunnan johtaja päättää kuultuaan tarvittaessa ELY-keskusta, milloin vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnan asianomaiselle viranomaiselle (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 24 ). Öljyntorjunnasta vastuussa oleva päällystöviranhaltija täyttää vastuunsiirtolomakkeen, jolla vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnalle. ELY-keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu useamman kunnan alueelle. Jos alusöljy- tai aluskemikaalivahingon torjuntatoimiin osallistuu useamman toimialan viranomaisia, torjuntatöiden johtaja toimii yleisjohtajana ja eri alojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 22.) 4.2.1. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen alueella öljyvahinkojen torjunta hoidetaan samalla organisaatiolla ja samoin organisoituna, kuin muukin pelastustoiminta. Operatiivisen organisaation pelastustoiminnan johtajat ovat myös öljyntorjunnan johtajia. Öljyntorjuntatehtävissä johtovastuu on aina viranomaisella.

Johtamisorganisaatio on kolmetasoinen. Pienissä tehtävissä johtovastuu on paloesimiehellä tai päivystävällä palomestarilla(p30) riippuen siitä missä tehtävä on. Keski-suurissa ja suurissa tehtävissä johtovastuu on päivystävällä palomestarilla ja tarvittaessa päivystävällä päälliköllä(p20). Kuva X Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen operatiivinen johtamisorganisaatio. Pienet ja keskisuuret vahingot Tavanomaisissa pienissä ja keskisuurissa tilanteissa pelastuslaitoksen yksiköt toimivat öljyntorjuntayksiköinä ja niitä ei tarvitse erikseen perustaa. Hätäkeskus hälyttää tehtävälle ennalta suunnitellun vasteen mukaiset yksiköt. Kaikissa tehtävin hälytetään aina pelastuslaitoksen alueen päivystävä palomestari P30. Päivystävällä palomestarilla on johtovastuu. Tehtävät vaativat yleensä myös jonkin muun toimijan (viranomainen tai yritys) toimia. Muut toimijat hälytetään pelastustoiminnan johtajan käskyllä. Kunta huolehtii tarvittaessa öljyvahingon jälkitorjunnasta. Öljyntorjuntaorganisaatio tavanomaisissa tilanteissa ja tilanteet maa-alueilla Öljyntorjunnan johtaja =Pelastustoiminnan johtaja Vahingon aiheuttaja Ympäristöviranomaiset Vakuutusyhtiö Pelastuslaitos Muut tahot (tarvittaessa) Kunta Muut viranomaiset Yritykset ym.

4.2.2. Isot vahingot (lähinnä merialueella) Isojen vahinkojen hoito aloitetaan pelastuslaitoksen normaaleilla vasteilla. Isossa tilanteessa hälytetään yleensä myös muut öljyntorjuntaan liittyvät viranomaiset samaan aikaan. Maa-alueen tehtävissä johtovastuu on pelastusviranomaisella. Alusöljyvahingon torjuntatöitä johtaa Suomen ympäristökeskuksen asettama torjuntatöiden johtaja. Öljyntorjunnan johtajan päätöksellä aloitetaan erillisten öljyntorjuntajoukkojen perustaminen. Joukot perustetaan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Öljyntorjuntajoukot jaetaan tehtävien mukaisiin komppanioihin ja joukkueisiin. Joukkojen muodostamiseen tarvitaan viranomaisia, yrityksiä ja vapaaehtoisista. Viranomaiset käyttävät omia varusteitaan ja yritykset pääsääntöisesti omaa kalustoaan. Tehtäviin määrätyille ja vapaaehtoisille varusteet on (tai täydennetään) kärkijoukoille, mutta isommalle massalle varusteet hankitaan tilanteen aikana. Joukkojen huoltamisessa tukeudutaan valmiussuunnitelmiin. Öljyntorjuntajoukot hälytetään johtokeskuksen käskyllä, osin hätäkeskusten kautta ja osin suorilla yhteydenotoilla tarvittaviin tahoihin. Viestivälineinä toimivat VIRVE- radiot viranomaisten kesken sekä osalla muodostettavassa organisaatiossa. Lisäksi käytetään GSM puhelimia ja VHF radiopuhelimia. Kuva X Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaatiosta. Kaaviossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: YM (ympäristöministeriö), RVL (Rajavartiolaitos), MERIV (merivoimat),

Livi (Liikennevirasto), TraFi (Liikenteen turvallisuusvirasto), PTA (Pelastustoimen alue), ELY (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus), SYKE (Suomen ympäristökeskus). Lähde: Ympäristöministeriön raportteja 26 2011, Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa 4.3. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta 4.3.1. Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen Öljyvahinkojen torjuntalain mukaisesti kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua jälkivahinkojen torjuntaan. Tavanomainen öljyvahinko hoidetaan pelastuslaitoksen torjuntatoimilla ja jälkitorjuntaa ei tarvitse suorittaa. Torjuntatöiden johtaja päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Torjuntatöiden johtajan tulee varmistua ennen torjuntavastuun siirtoa, että kunta kykenee hoitamaan jälkitorjuntatyöt. Torjuntatöiden johtaja päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä. 4.3.2. Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa Tiedot alueen kuntien viranomaisista tai laitoksista ja öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavista viranomaisista on kerätty yhteen taulukkoon suunnitelman liitteeksi. LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Alueen kunnat ovat pääosin pieniä kuntia ja yleisesti kunnan tekninen toimi on nimetty öljyntorjunnasta ja jälkitorjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi. Erityistä suunnitelmaa ja kalustoa öljyntorjuntaan ei ole erikseen kunnissa varattu. Tilanteen mukaisesti kunnan kalusto on käytettävissä öljyntorjuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeilla on merkittävää kalusto- ja henkilöstöresurssia jota on mahdollista hyödyntää öljyntorjuntatehtävässä. Torjunnan resurssoinnista vastaa tekninen palvelukeskus. Jälkitorjuntavastuun siirto on sovittava kunnan jälkitorjunnasta vastaavan viranomaisen kanssa. 4.3.3. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Pelastuslaitos tekee öljyvahinkojen torjunnassa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Rajavartiolaitos, meripelastusseura, alueen satamat ja öljyvarastot. Yhteistyö tarkoittaa mm. kouluttamista ja yhteistoiminta harjoituksia. Satamien ja öljyvarastojen osalta yhteistyö tarkoittaa lisäksi varautumisen ohjaamista ja kalustollisen valmiuden yhteensovittamista. Torjuntatoissä voidaan käyttää lisäksi vapaaehtoisjärjestöjäsuunn torjuntatöiden johtajan päätöksellä.

5. PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS Pelastuslaitoksen kaluston ja toimintavalmiuden ylläpidon ja kehittämisen kustannusselvitys vuosille 2015 2019 on kuvattu liitteenä. LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille 2015-2019 5.1. Tarvittava öljyntorjuntakalusto Pelastuslaitos tarvitsee kalustoa öljyvahinkojen torjuntatehtävien hoitamiseen. Kalustokokoonpanojen tarvetta pelastuslaitoksen alueella on tarkasteltu valtakunnallisten selvitysten ja Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen luonnoksen mukaisesti. Tarkastelussa on huomioitu öljyvahinkojen riskinarvio Selvitys tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta ja tarvikkeista 5.1.1. Maaöljyvahinkojen torjunta Maa-alueilla varaudutaan sattuneiden onnettomuuksien hoitamiseen kolmella kalustotasolla. Kalustotasot on suunniteltu Suomen Ympäristökeskuksen Kalusto-ohjeen luonnoksen periaatteita soveltaen. Suunnitellut kalustotasot ovat MÖ1, maaöljyvahinkojen kalustotaso 1, ensilähdön kalusto Maaöljyvahinkojen kalustotaso 1:n mukainen kalusto on jokaisella paloasemalla ja sillä pystytään hoitamaan pienet öljyvahingot. Kalusto on sijoitettuna pelastusyksikköön ja öt-peräkärryyn. Lisäksi asemalla on varastoituna yhden tehtävän vaatima täydennysvara. MÖ2, maaöljyvahinkojen kalustotaso 2, peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan Maaöljyvahinkojen kalustotaso 2:n mukainen kalusto sijoitetaan alueella oleviin paikallisvarastoihin ja ÖT- kärryyn. Kalustotaso 2 sijoittelussa huomioidaan alueen riskit, olemassa olevat valmiit soveltuvat varastotilat ja maantieteellisesti tehokas sijainti. Kalustotaso 2:n mukainen paikallisvaraston ja ÖT- kärryn kalusto täydentää paloasemien 1 kalustotasoa. yhden paloaseman kalustotaso 1:n ja paikallisvaraston kalustotaso 2:n mukainen kalusto riittää keskisuuriin tehtäviin. Kalustotaso 2 sijoitetaan, Pietarsaareen, Kokkolaan ja kaksi varastoa Perhon ja Lestijokilaaksojen alueen paloasemien yhteyteen. MÖ3, maaöljyvahinkojen kalustotaso 3, keskusvarastotasoinen kalusto

Maaöljyvahinkojen kalustotaso 3 on keskusvarastotasoinen, jolla varaudutaan suuriin öljyvahinkoihin. Suurissa öljyvahingoissa Kalustotaso 3:lla täydennetään asemien ja paikallisvarastojen kalustoa. Kalusto sijoitetaan Kokkolassa olevaan keskusvarastoon ja tulevaisuudessa osin kontteihin. Kalusto sijoitetaan huomioiden öljyntorjunnan riskialueet ja öljyvahinkojen hoitamiskyky maantieteellisesti tehokkaasti. Kalustoa sijoitetaan mahdollisimman paljon pyörien päälle. 5.1.2. Meri- ja vesialuevarautuminen Meri ja vesialueelle(sisämaan vesistöt) varautuminen noudattaa samaa linjaa maaaluevarautumisen kanssa. Tason lyhenne tulee sanoista alusöljyvahinko(aö), mutta varautuminen kattaa myös muuta mahdolliset öljyvahingot erityyppisissä vesistöissä. Suunnitellut kalustotasot ovat 1-3 AÖ1, vesialueen varautuminen taso 1 AÖ1 muodostuu MÖ 1 kalustosta jota täydennetään AÖ1e kalustolla. Kalusto käsittää asemavarastot, peräkärryt, traileriveneet A-B luokat, imeytyspuomit ja kevyet mekaaniset puomit. AÖ1 tason mukaisella kalustolla on tavoitteen kyetä hoitamaan pienet vesistöissä tapahtuneet öljyvahingot. Pienet vahingot hoidetaan pääasiassa lähimmällä tai lähimmillä tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. Lähtöä täydennetään tarvittaessa lisähälytyksillä. Kalustollinen valmius pieniin vahinkoihin on jokaisella vesialuetta lähellä olevalla asemalla. Torjuntakalusto sijoitetaan autoihin, asemavarastoihin ja peräkärryihin. Veneet trailereilla. AÖ2, vesialueen varautuminen taso 2 AÖ2 muodostuu MÖ2 tason mukaisesta kalusto täydennettynä AÖ2e kalustolla. AÖ2e kalustotaso tarkoittaa AÖ1e kaluston täydennettynä mekaanisella aitapuomilla tai paremmalla venekalustolla AÖ2 tason kalustolla on tavoitteena kyetä hoitamaan sisämaan vesistöissä tapahtuneet keski-suuret öljyvahingot. AÖ3, vesialueen varautuminen taso 3 AÖ 3 kalustotasolla varaudutaan merialueen suuriin alusöljyvahinkoihin. Kalustotaso muodostuu MÖ 2/MÖ3 maaöljyvahinkokalustosta ja AÖ3e kalustosta. AÖ3e kalusto muodostuu aluksista mm. D, F, G, keräyskalustosta ja eri tyyppisistä puomikalustosta. AÖ3 mukaisella kalustolla tavoitteena on kyetä aloittamaan tehokas torjunta kaikissa merialueen vahingoissa. Suurissa vahingoissa tarvitaan poikkeuksetta naapuripelastuslaitosten apua ja valtion kalustoa.

Kalustoa ja sen käyttämiseen tarvittavaa henkilöstöä tarvitaan vesi- ja merialueella enemmän kuin maa-alueella. Tämä vaikuttaa hälytettävien asemien ja yksiköiden määrään. Pieniinkin lähtöihin voidaan tarvita useamman aseman voimavarat. 5.1.3. Muu kalusto Tarvittava kuljetuskalusto Kuljetuskalustoa tarvitaan kaikkeen öljyntorjuntaan sekä kaluston että henkilöstön kuljettamiseen jälkitoimiin. Tarvittavan henkilöstön kuljetukseen käytetään olemassa olevia pelastusajoneuvoja ja miehistöajoneuvoja. Tarvittava kalusto kuljetetaan pääosin pelastusajoneuvoilla, miehistöautoilla ja öljyntorjuntaperäkärryillä. Venekaluston kuljetukseen tarvitaan trailereita. Suurissa vahinkotilanteissa tarvitaan raskasta kuljetuskalustoa siirtämään ja kuljettamaan torjuntakalustoa varastoista vahinkopaikalle. Merialueen tehtävissä torjuntakalusto, kuljetaan alusten kannella ja tarvittaessa lisäkalusto kuljetetaan maitse mahdollisimman lähelle onnettomuuskohdetta. Kuljetuskalustoa on hyvin pienien ja keskisuurien tilanteiden hoitamista varten. Suurten öljyvahinkojen varalle, Pelastuslaitoksen on kehitettävä omaa kalustonkuljetuskykyä, jotta tehokas öljyntorjuntatoiminta kyetään aloittamaan mahdollisimman nopeasti vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Suunnitelman mukaan pelastuslaitos on hankkimassa vaihtolavasiirtoauton, jonka yhtenä merkittävänä käyttötarkoituksena on öljyntorjuntakaluston kuljettaminen. Samassa yhteydessä suunnitellaan hankittavaksi öljyntorjuntakontteja. Tarvittavat viestilaitteet Viestijärjestelmät koostuvat lähinnä VIRVE, GSM ja VHF verkoista. Öljyntorjuntaan hälytettävillä pelastuslaitoksen yksiköillä on kaikilla mahdollisuus käyttää kyseisiä verkkoja. Tämä edellyttää, että jokaisessa yksikössä on kyseisten verkkojen käyttölaitteet (VHF laitteet merialueella toimivissa yksiköissä).

5.1.4. Suunnitelma kalustotasoista Taulukko öljyntorjunnan varautumisen kalustotasoista pelastuslaitoksen alueella Asema Kalustotasot Veneet MÖ1 MÖ2 MÖ3 AÖ1e AÖ2e AÖ3e A B D F G 10 Keskusvarasto/POTTI MÖ3 AÖ3e 1 1 1 11 Kokkola MÖ2 AÖ1e 1 12 Kaarlelan VPK MÖ1 15 Kälviä MÖ1 AÖ1e 1 16 Lohtaja MÖ1 AÖ2e 1 1 17 Ullava MÖ1 21 Pietarsaari MÖ3 AÖ3e 1 1 1 22 UPM Kymmene TPK 23 Jakobstad FBK MÖ1 24 Larsmo MÖ1 AÖ1e 1 25 Bosund FBK MÖ1 AÖ1e 1 31 Kruunupyy MÖ1 AÖ1e 1 32 Alaveteli MÖ1 AÖ1e 1 33 Teerijärvi MÖ1 AÖ1e 1 41 Kaustinen MÖ1/ MÖ2 AÖ1e/ AÖ2e 1 42 Veteli MÖ1/ MÖ2 AÖ1e/ AÖ2e 1 43 Halsua MÖ1 AÖ1e 1 44 Perho MÖ1 AÖ1e 1 51 Kannus MÖ2 AÖ2e 1 52 Eskola MÖ1 53 Toholampi MÖ1 AÖ1e 1 54 Lestijärvi MÖ1 AÖ1e 1 YHTEENSÄ 15 5 1 12 3 2 14 2 2 2 2 5.2. Suunnitelma hankinnoista Pelastuslaitos täydentää kalustoa tasoajattelun mukaisesti. Kalustotasot yhtenäistetään ja saatetaan valmiiksi suunnitelmakauden 2015 2019 aikana. Kalustotasojen MÖ1 ja MÖ2 mukainen kalusto on pääosin olemassa ja tarvittava yhtenäistäminen tapahtuu käyttötaloushankinnoilla. AÖ1 ja AÖ2 tasojen mukainen kalusto on myös pääosin kunnossa ja tältä osin suunnitelmakaudella on joiltakin osin kaluston uusintaa edessä. Merkittävimmät hankinnat kohdistuvat MÖ3 jaaö3 tasojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Merialuevarautuminen ja vesialuevarautuminen

Merialuevarautumisessa on suunnitelmissa aluskaluston uusintaa ja samalla kehittämistä. Puomikalustoa kehitetään hankkimalla nopeantoiminnan puomia. Suunnitelmakaudella on tarkoitus korvata nykyiset expandi meripuomit. Öljynkeräyskapasiteettia parannetaan hankkimalla harjakeräimiä ja kelluvia öljyntorjuntasäiliöitä. Logistiikan kehittäminen Ympärivuorokautisen tehokkaan öljyntorjuntatoiminnan mahdollistamiseksi logistiikka kehitetään suunnitelmakauden aikana. Tämä tarkoittaa monitoimiauton hankintaa, joka on varustettu vaihtolavavarustuksella ja nosturilla. Samassa yhteydessä hankitaan öljyntorjuntakontteja. Liite 4/2, Hankintasuunnitelma vuosille 2015 2019 + lisävuodet 2020-2021 5.3. Torjuntahenkilöstön koulutus Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan koulutusta on lisättävä suunnitelmakaudella. Nykyinen ja hankittavaksi suunniteltu kalusto edellyttää henkilöstön kouluttamiseen lisää koulutusresursseja. Alusöljyntorjunnan osalta on erityisesti panostettava öljyntorjunta-alusten kuljettajakoulutuksen tehostamiseen ja nopeasti käynnistettävän öljyntorjunnan tehostamiseen. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tasolle, jossa öljyntorjunnan tehokas ja oikeaoppinen käynnistäminen, suorittaminen ja loppuun saattaminen on mahdollista. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on myös varmistaa eri viranomaisten toimiva yhteistyö öljyntorjuntatehtävissä. Torjuntahenkilöstön osaaminen perustuu asianomaisten henkilöiden saamaan torjuntakoulutukseen sekä kokemukseen pelastustoimen tehtävissä. Torjuntahenkilöä kohden koulutuksen vähimmäistavoitteena on yksi koulutuskerta vuodessa. Päällystön koulutustavoitteena on lisätä operatiivista ja taktista osaamista joukkue ja komppaniatason öljyntorjuntatehtävässä. Suunnitelmakaudella on tavoitteena järjestää joka toinen vuosi öljyntorjunnan johtamisharjoitus. Alipäällystön ja miehistön koulutustavoitteena on lisätä joukkue ja yksikkötasoisissa tehtävissä tarvittavaa teknistä osaamista. Torjuntahenkilöstön koulutuksesta on laadittu suunnitelma vuosille 2015 2019. Suunnitelmassa on kuvattu aihealueet ja kohderyhmä. Koulutuksista on tarpeen laatia yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma eri öljyntorjunnan osa-alueille, joka noudattelee yleissuunnitelmaa. LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015-2019 5.4. Öljyntorjuntavarastot Kalusto-ohjeen mukaiset kalustot on säilytettävä eli kalustolle on oltava varastot. Tarve varastolle on jokaisen aseman yhteydessä. Taulukon asemilla on öljyntorjuntavarasto, muilla asemilla on tarve varastolle.

Kunta Rakennus Osoite p-a m 2 varastotilan lisätarve Halsua Öt-varasto Kauppisentie 5 60 ei Kannus Öt-varasto Asematie 7 50 ei Kaustinen Öt-varasto Ullavantie 1 120 ei Kokkola Öt-varasto Ykspihlaja Potti 510 ei Kruunupyy Paloasema Alaveteli Murickvägen 8 ei Kruunupyy Paloasema Teerijärvi Norra Terjärvvägen 15 75 ei Kruunupyy Öt-varasto Kurkipuronraitti 13 80 ei Kälviä Öt-varasto Kruutikellarinkatu 5 54 ei Lestijärvi Paloasema Rantatie 1 60 ei Lohtaja Öt-varasto Karhintie 76 120 ei Luoto Paloasema Holm Norra Larsmovägen 30 ei Luoto Paloasema Bosund Storåkersgränd 6 ei Perho Paloasema Teollisuustie 7 120 ei Pietarsaari Öt-varasto Ahlströminkatu 60 kyllä Toholampi Paloasema Ullavantie 23 50 ei Ullava Paloasema Ullavantie 8 ei Veteli Paloasema Koulutie 33 141 ei 5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus Kun pelastuslaitos suorittaa öljyvahingon torjuntatöitä ja toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä, on pelastustoimen toimittava jätelain (1072/1993) edellyttämällä tavalla. Jätteet/ongelmajätteet on merkittävä, pakattava ja kuljetettava asianmukaisesti (jäteasetus 1390/1993, luku 2, 5, 6 ja 7 ). Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden vastaanotto ja varastointi tapahtuu öljyisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikalla (Jätelaki 1072/1993, 9 ). Öljyisten jätteiden vastaanotto- ja välivarastointipaikkana on Ekorosk Kokkolassa Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätelain (1072/1993) 3 :n kohta kahden mukaan jätettä, joka kemiallisen tai muun syyn vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiksi luokitellaan muun muassa:

Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsiot Aineet, seokset tai liuokset, jotka sisältävät kivennäisöljyä. Aineet ja valmisteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle (Jäteasetus 1390/1993, liitteet.) Jätteen ja ongelmajätteen tuottajalla tarkoitetaan yksityishenkilöä tai organisaatiota, jonka toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä (Jätelaki 1072/1993, 3 ). Jätteen tai ongelmajätteen haltija on henkilö tai organisaatio, jonka hallinnassa jäte tai ongelmajäte on (Jätelaki 1072/1993, 3 ). Pienet öljyntorjunnassa syntyneet öljyntorjuntajätemäärät pakataan öljynkestäviin säkkeihin ja merkitään SISÄLTÄÄ TORJUNTAJÄTETTÄ -tarralla. Torjuntajätteet kuljetetaan paloasemilla oleviin öljyntorjuntajäteasioihin, joista öljyntorjuntajäte toimitetaan joko Kokkolan ongelmajätteen keruupisteeseen. Suuret määrät öljyntorjuntajätettä toimitetaan suoraan Ekorosk Kokkolan jäteöljynkeräyspisteisiin joko pelastuslaitoksen öljynkeräysastioihin pakattuna tai esimerkiksi ongelmajätteen kuljetukseen tarkoitetulla jäteautolla. Öljyntorjunnan johtaja vastaa vahinkoilmoitusten tekemisessä ELY-keskukselle ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskukselle (päivystäjälle). Vahingosta ilmoitetaan lisäksi poliisille, rajavartiostolle ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille viranomaisille, organisaatioille (esim. vesi- ja viemärilaitokselle) ja asianosaisille, joita vahinko koskee. Kunta vastaa alueellaan öljyn pilaaman maaperän puhdistamisesta. (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 3 ). Vastuunsiirto esitetty kohdassa 4.3.1. ELY-keskus on myös toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteissä.

LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010-2014 LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille 2015 2019 LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020-2021 LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 2019 LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot

LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Kunta Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Pietarsaari Toholampi Tiedot kuntien viranomaisista, jotka osallistuvat öljyntorjuntaan Tekninen toimi: Jari Kauppinen 0406802221 Rakennustarkastaja: Timo Himanka 0444745255 Ympäristösihteeri 0444745249 Tekninen toimi: Kari Juntti 040 7184508 Kari Salminen 050 5280665 Tekninen palvelukeskus: Pauli Piiparinen 0447809331 Heikki Penttilä 0447809332 Visa Wennström 0447809323 Tero Jelekäinen 0503845477 Tekninen toimi: Bernt Storbacka, tekinen johtaja 040 7142187 Kimmo Bodbacka 050 5669819 Tekninen lautakunta: Tero Jussinmäki 0440668702 Arto Hautala 0503513208 Tekninen lautakunta: Jyri Harju 040 8488243 Pasi Rannila 0400 361990 Tekninen palvelukeskus: Nicklas Gustafsson, tiemestari 044 7851228 Päivystävä työnjohtaja 044 7851999 Maaseutu- ja ympäristölautakunta Jukka Nurmela 040 1505310 Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori 040 150 5302 Kimmo Kentala Tiedot kuntien jälkitorjunnasta vastaavista viranomaisista Tekninen toimi: Jari Kauppinen 0406802221 Rakennustarkastaja: Timo Himanka 0444745255 Ympäristösihteeri 0444745249 Tekninen toimi: Kari Juntti 040 7184508 Kari Salminen 050 5280665 Kokkolan ympäristöpalvelut: Michael Hagström 0447809305 Taija Lahtinen 0447809310 Juhani Hannila 0447809307 Risto Koljonen 0447809308 Ympäristöpalvelut: Patrik Kultalahti 0500 162007 Karin Björkgård, ympäristösihteeri 050 3435808 Tekninen lautakunta Tero Jussinmäki 0440668702 Arto Hautala 0503513208 Tekninen lautakunta: Jyri Harju 040 8488243 Pasi Rannila 0400 361990 Elinor Slotte, ympäristönsuojelupäällikkö 044 7851678 Harri Kotimäki, kaupungininsinööri 044 7851750 Maaseutu- ja ympäristölautakunta: Jukka Nurmela 040 1505310 Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori 040 150 5302 Kimmo Kentala

040 150530 040 1505301 Veteli Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho 050 5790182 Teknisen toimen päivystys 050 5790112 Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho 050 5790182 Teknisen toimen päivystys 050 5790112

LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet

LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010 2014

LIITE 4/1 KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE 2015-2016 suunnitelmakausi 2015-2019 alustava 2020-2021 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Hankintakustannukset: 1. Torjuntakaluston hankinta 344 400 396 000 480 000 390 000 200 000 1 400 000 480 000 2.1 Varastotilojen hankinta - - - - - - - 2.2 Vahinkojätteiden käsit- - - - - - - - telypaikan rakentaminen Käyttökustannukset: 3.1 Valmiuden ylläpito 105 000 110 000 110 000 110 000 115 000 115 000 115 000 (kaluston kunnossapito ja uusiminen sekä* tarvikehankinnat) 3.2 Varastointikustannukset 12 000 14 000 14 000 14 000 16 000 16 000 16 000 4.1 Torjuntahenkilöstön 29 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 koulutus 4.2 Muut käyttökustannukset 3 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 (muu valmiuden ylläpito) Torjuntakustannukset: 5. Arvio torjuntakustannuksista 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 15 000 15 000 Yhteensä 513 400 580 000 664 000 574 000 391 000 1 586 000 666 000

LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020-2021 Keski - Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Hankittava öljyntorjuntakalusto: vuodet 2015-2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020-2021 Kalusto/tarvike: Määrä/ yksikkö: alv 0 % alv 24 % Hankittavan kaluston selvitys ja huomautukset: Öljyvahinkojen torjunnan käyttöaste (%) kalustosta ja muut huomautukset (kalusto on ainoastaan öljyvahinkojen torjuntaa varten ellei toisin ole alla mainittu) Öljyntorjuntapuomien uusiminen 600 m 112 176 147 600 Kokkola Nopean toiminnan puomia 2015 Öljyntorjuntapuomien uusiminen 600 m 112 176 147 600 Pietarsaari Nopean toiminnan puomia 2015 Harjakeräimet 2 kpl 2 37 392 49 200 Pietarsaari 2015 Öljyntorjuntakontit 2 kpl 2 74 784 98 400 Kokkola 2016 Vaihtolava-auto 1 100 000 124 000 Kokkola 30 % 2016 Nosturi 1 95 000 117 800 Kokkola 50 % 2016 Koukkulavalaite 1 45 000 55 800 Kokkola 50 % 2016 G - luokan työlautta 1 480 000 480 000 Kokkola Vuosi yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa G - luokan työlautan 2017 B - luokan öt-vene 1 68 400 90 000 Kokkola 70 %korvaa B-luokan veneen 2018 Öljyntorjuntapuomien uusinta 1000 m 152 000 200 000 Kokkola Expandipuomin korvaus 2018 Öljynkeräyssäiliöt 2 x 10-15 m3 2 76 000 100 000 Kokkola 2018 Öljyntorjuntapuomien uusinta 1000 m 152 000 200 000 Pietarsaari Expandipuomin korvaus 2019 Hankinnat yhteensä 2015-2019 1 504 928 1 810 400 F - luokan öt vene 1 1 400 000 1 400 000 Kokkola Korvaa F-luokan työveneen 2020 G - luokan työlautta 1 480 000 480 000 Pietarsaari Hankinnat yhteensä: 2015-2021 3 384 928 3 690 400 yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa D - luokan työveneen 2021

LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015-2019 2015 2016 2017 2018 2019 Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuorot Torjuntahenkilöstö/työvuorot Torjuntahenkilöstö/työvuor ot Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset naviogointi naviogointi naviogointi naviogointi naviogointi alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Keski-Suuri öt-harjoitus Keski-Suuri öt-harjoitus Keski-Suuri öt-harjoitus Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Yhteistoimintaharjoitus Yhteistoimintaharjoitus Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Öljyntorjuntakurssit Öljyntorjuntakurssit Kuljettajakoulutus Kuljettajakoulutus Kuljettajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Koneenhoitajakoulutus Koneenhoitajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Kansimieskoulutus Kansimieskoulutus Kansimieskoulutus Torjuntahenkilöstö/työvuor Torjuntahenkilöstö/työvuoro Torjuntahenkilöstö/työvuorot ot t Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus

LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot Öljyntorjunnan kalustotasot Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Maaöljyvahinkojen varautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot Maaöljyvahinko, jonka torjuntaan varaudutaan Kalustokokoonpanon kuvaus Kaluston sijoituspaikka MÖ1 Pieni ensilähdön kalusto pieniin tilanteisiin Pelastusajoneuvo, peräkärry MÖ2 Keskisuuri peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan Paikallisvarastot, ÖTperäkärryt MÖ3 Suuri Keskusvarastotasoin en kalusto Keskusvarasto Meri- ja vesialuevarautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot Alusöljyvahinko, jonka torjuntaan varaudutaan Kalustokokoonpanon kuvaus Kaluston sijoituspaikka AÖ1 = MÖ1 + AÖ1erikoiskalusto pieni alusöljyvahinko MÖ1 + trailerivene paloasemat AÖ2 = MÖ2 + AÖ1erikoiskalusto AÖ3 = MÖ3 + AÖ2erikoiskalusto Pieni/Keskisuuri alusöljyvahinko Keskisuuri/suuri alusöljyvahinko Peruskalusto alusöljyvahinkojen torjuntaan Keskusvarastotasoin en kalusto Paikallinen varasto Keskusvarasto